Rauhan minä jätän teille: minun rauhani…

”Rauhan minä jätän teille: minun rauhani – sen minä annan teille.” (Joh. 14:27)
Oi, miten antelias onkaan kuoleva Kristus, hän, joka antoi meille ruumiinsa ruoaksi ja verensä juomaksi, sielunsa lunnaiksi, haavansa terveydeksi, sylinsä turvapaikaksi, ristinsä kilveksi, lävistetyn sydämensä rakkautensa takuuksi, veren, joka vuoti hänen kyljestään, pesoksi (tarkoittaa ilmeisesti myös pesua, sulku allekirjoittaneen lisäys), verihikensä lääkkeeksi, orjantappurakruununsa kaunistukseksi!
Bernhard Clairvauxlainen (1090–1153), ARMOA ARMOSTA, s. 74–75, Sley, 1966.