Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti

”Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti.” (Hepr. 13:8)
Jeesus ja hänen nimensä on ainoa perustus. Sydän löytää levon ajattelemalla häntä (Ks. Hepr. 12:3, sulku allekirjoittaneen lisäys.), ikuista kalliota, Jumalan iankaikkista, muuttumatonta Poikaa, Herraamme, vapahtajaamme ja välimiestämme. Hän on iankaikkinen, ja kuitenkin hänellä on eilisensä, tämä päivänsä ja loputon tulevaisuutensa. Hänen “eilisellänsä” ei ole mitään alkua, mutta se päättyy hänen hautaamiseensa yrttitarhan uuteen hautaan. Hänen “tämä päivänsä” alkaa hänen ylösnousemisessaan ja tämä “tämä päivä”, Herran otollinen vuosi evankeliumin taloudenhoidossa, on juuri nyt kun kuulemme armon äänen. Hänen “iankaikkisuutensa” alkaa hänen toisesta tulemisestaan. Hänen valtakuntansa on iankaikkinen. Ja hän on yhäti sama. Iäisyydestä saakka hän sielujamme rakastaa ja on syntisten ystävä (Joh. 15:15), puoltaja, esirukoilija (Luuk. 22:32, Room. 8:34, Hepr. 7:25) ja välimies (1. Tim. 2:6, Hepr. 8:6, 9:15, nämä kolme sulkua allekirjoittaneen lisäyksiä); hänen ihmiseksi tulemisensa on ainoastaan ilmaisu siitä mielialasta, joka hänellä oli iankaikkisista ajoista saakka. Palvokaamme häntä ja palvoessamme rakastakaamme häntä ja riemuitkaamme hänestä! Ajan aallot eivät voi kalliotamme järkyttää; me olemme vain kuin ruoho, kuin kukkanen kedolla (Jes. 40:7,8), mutta tuo IÄINEN ARMO, aluton ja loputon, on Jumalan muuttumaton lahja. Tämä armo on se varma perustus, jolle saamme rakentaa.
Aaron Adolph Saphir (1831–1891), ARMOA ARMOSTA, s. 385–386, Sley, 1966.