4:4-5a: "Ja myöskin Aabel toi uhrilahjan laumansa esikoisista, niiden rasvoista." Juuri lahjan mainitseminen ilmaisee, että sydänten asenteissa oli ero; sillä kun Kainista sanotaan vain yleisesti, että hän toi maan hedelmistä, Aabelista todetaan, että hän toi uhrilahjan laumansa esikoisista, sellaisia, jotka olivat parhaassa kunnossa, lihavia rasvasta. Lahjat ilmaisivat siten eron Aabelin vapaan ja iloisen uskon ja Kainin lainomaisen, vastahakoisen sydämen tilan välillä (Hepr. 11:4; 1. Joh. 3:12).

4:5a: "Ja Herra katsoi Aabelin ja hänen uhrilahjansa puoleen; mutta Kainin ja hänen uhrilahjansa puoleen hän ei katsonut."

4:6: "Ja Herra sanoi Kainille: ’Miksi olet vihastunut, ja miksi hahmosi synkistyy?’" Herran varoitus viittasi tällöin sekä Kainin vihan syyhyn että sen mahdollisiin seurauksiin. Hän viittaa ennen kaikkea siihen, että Kainin omaksuma pahaa hautova mieli oli järjetön ja typerä näissä olosuhteissa.

4:7: "Eikö niin: jos teet hyvin, voit kohottaa katseesi; mutta jos et hyvin tee, niin väijyy synti ovella." Vika oli kokonaan Kainissa itsessään; sillä jos hän olisi tehnyt hyvin, jos hänellä olisi ollut usko ja hän olisi osoittanut tämän uskon todellisesti hyvissä teoissa, otollisissa uhrilahjoissa, silloin hän olisi kokenut sen arvostuksen, jota varten hän näytti innokkaalta, ja hän olisi voinut kohottaa katseensa hyvän omantunnon ilmauksena. Jos hän toisaalta ei ollut tuonut uhriaan oikeassa uskossa ja hän oli nyt vihainen hylkäämisestään, niin synti, kuten villi petoeläin, väijyisi hänen sydämensä ovella, kärkkäänä pienimmänkin tilaisuuden tullen astumaan sisälle ja toteuttamaan tahtonsa. "Ja sen halu on sinuun, mutta hallitse sinä sitä!"

4:8: "Ja Kain sanoi veljellensä Aabelille: ’Menkäämme kedolle’." Kun Kain aloitti riidan veljensä kanssa, hän ei välittänyt Herran varoituksesta, hän pani sen tietoisesti syrjään. "Ja heidän kedolla ollessansa Kain karkasi veljensä Aabelin kimppuun ja tappoi hänet." Kain ei yrittänyt pitää sydämensä syntistä halua valtansa alla, ja siksi riita päättyi murhaan. Huomaa, että sana "veljensä" toistetaan yhä uudelleen ensimmäisen murhan kataluuden korostamiseksi. Meidänkin sydämistämme löytyy pahoja ajatuksia: murhia kaikella kateudella, pahansuopuudella, katkeruudella, vihalla ja suuttumuksella, mitä tämä pahuuden huipentuma edellyttää. Alituinen pyrkimyksemme tulee olla voittaa taipumus kaikkiin näihin synteihin ja pitää hurskaan Aabelin esimerkki silmiemme edessä.

4:9: "Niin Herra sanoi Kainille: ’Missä on veljesi Aabel?’" Jumalan syytös on tässä tapauksessa samanlainen kuin Aadamia ja Eevaa vastaan heidän rikkomuksensa jälkeen. Herra kohtaa murhaajan suoralla kysymyksellä tämän veljen, Aabelin, olinpaikasta, tarkoituksena vaikuttaa katumus Kainin sydämessä. "Hän vastasi: ’En tiedä; olenko minä veljeni vartija?’" Tämä on paatuneen syntisen asenne, kaiken vastuullisuuden kieltäminen, Herran haastaminen julkealla valheella: minä en tiedä; otaksutaanko minun olevan veljeni erityinen suojelija ja vartija? Tahallisesti tehty synti paaduttaa aina sydäntä, kunnes kaikki toivo katumuksesta, Jumalan mielen mukaisesta murheesta, on turhaa.

4:10: "Ja hän sanoi: ’Mitä olet tehnyt? Kuule, veljesi veri huutaa minulle maasta.’" Suuri Tuomari kohtaa murhaajan nyt suoraan todistuksella hänen rikoksestaan: veljesi veri, joka ikinen pisara siitä, huutaa minulle maasta. Häijyssä murhassa vuodatettu veri ei ehkä huuda kuultavalla äänellä ihmisille, mutta se huutaa siitä huolimatta Jumalalle, kaikkien rikosten Kostajalle; sillä murha kuuluu niihin tekoihin, jotka huutavat taivaaseen.

4:11: "Ja nyt ole kirottu ja karkoitettu pois tältä vainiolta, joka avasi suunsa ottamaan veljesi veren sinun kädestäsi." Jumalan kirous lepäsi Kainin yllä sellaisella tavalla, että se kielsi häneltä elatuksen muodon maanviljelyksen avulla, työn, jolla hän tähän asti oli hankkinut elatuksensa. Sen tähden että maan oli täytynyt avata suunsa nielläkseen Aabelin viaton veri, kapinoi maa nyt murhaajaa vastaan kieltäytyen palvelemasta häntä tästedes.

4:12: "Kun maata viljelet, ei se ole enää sinulle satoansa antava; kulkija ja pakolainen pitää sinun oleman maan päällä." Järjetön luomiskappale kärsii ja vaikeroi ihmisen synnin tähden. Maa kieltäytyy antamasta satoa murhaajalle riippumatta siitä kuinka kovasti tämä koettaisi suostutella sitä mitä huolellisimmalla muokkaamisella. Sisäisen vapisemisen, värisemisen ja levottomuuden tunteesta seuraisi Kainin ulkonainen pakeneminen, harhailu ilman kotia ja ilman vakaita suhteita sukulaisiin. Tähän päivään saakka tämä on murhaajan merkki, sillä hänen omatuntonsa ei anna hänelle lepoa, vaan ajaa hänet yhdestä kaupungista toiseen, yhdestä maasta seuraavaan.

4:13: "Ja Kain sanoi Herralle: ’Syyllisyyteni on suurempi, kuin että sen kantaa voisin.’" Sen sijaan että kääntyisi Herran puoleen todellisessa katumuksessa, Kain antautuu äärimmäisen epätoivon valtaan. Hän julistaa, että hänen syyllisyytensä hänen synnistään on hänelle liian suuri kestettäväksi, että hänelle annettu rangaistus on liian raskas hänen kannettavakseen. Hänen sanansa sisältävät syytöksen Tuomaria vastaan, joka on pannut hänen päälleen sellaisen sietämättömän taakan.

4:14: "Katso, sinä karkoitat minut nyt pois vainiolta, ja minun täytyy lymytä sinun kasvojesi edestä ja olla kulkija ja pakolainen maan päällä; ja kuka ikinä minut kohtaa, se tappaa minut." Sanat virtaavat katkerasti loukkaantuneen Kainin suusta.

4:15: "Mutta Herra sanoi hänelle: ’Sen tähden, kuka ikinä tappaa Kainin, hänelle se pitää seitsenkertaisesti kostettaman’. Ja Herra pani Kainiin merkin, ettei kukaan, joka hänet kohtaisi, tappaisi häntä." Tämä oli Jumalan vastaus Kainin pyyntöön, määräys, joka jätti hänet pahan omantunnon tuskien valtaan, jonka jälkeen hän on saattanut tervehtiä kuolemaa huojennuksena. Herra uhkasi seitsenkertaisella kostolla jokaista, joka tappaisi Kainin. Samalla Herra antoi Kainille jonkin merkin, joka takasi hänelle koskemattomuuden jokaista verikostajaa vastaan. Erotettuna kunnollisten ihmisten seurasta, pannaan julistettuna mitä Jumalan lapsiin tuli, Kainista tuli pakolainen ja maankiertäjä, varoittava esimerkki kaikille ihmisille, jotka kuulisivat hänen tapauksestaan, että Jumalaa ei pilkata. Siten Herra aina pitää huolen pyhistään, ja hän kostaa heidän verensä heidän vihollisilleen.

Kainin perheestä on lyhyt maininta:

4:19: "Lemek otti itselleen kaksi vaimoa, toisen nimi oli Aada ja toisen nimi Silla." Kainin jälkeläinen oli se, joka ensimmäisenä muutti Jumalan järjestystä yksiavioisuuden suhteen. Hän otti itselleen kaksi vaimoa perustaen siten moniavioisuuden, jolla avioliiton puhtaus vääristettiin joko vaimon orjuudeksi tai lihan ja silmien haluksi.

V.22. "Myöskin Silla synnytti pojan, Tuubal-Kainin; hänestä tuli kaikkinaisten vaski- ja rauta-aseiden takoja. Ja Tuubal-Kainin sisar oli Naema." Tuubal-Kain keksi erilaisia teräviä työkaluja metallin, erityisesti vasken ja raudan, leikkaamista varten.

4:23-24: "Ja Lemek lausui vaimoillensa: ’Aada ja Silla, kuulkaa puhettani, te Lemekin emännät, ottakaa sanani korviinne: minä surmaan miehen haavastani ja nuorukaisen mustelmastani. Niin, Kain kostetaan seitsenkertaisesti, mutta Lemek seitsemänkymmentä seitsemän kertaa.’" Tässä on ensimmäinen esimerkki runouden taiteesta, mutta sekin on pantu synnin palvelukseen; sillä tämä on runon muoto: "Aada ja Silla, kuulkaa puhettani, te Lemekin emännät, ottakaa sanani korviinne:

’minä surmaan miehen haavastani ja nuorukaisen mustelmastani.

Niin, Kain kostetaan seitsenkertaisesti, mutta Lemek seitsemänkymmentä seitsemän kertaa.’"

Näin Lemek kerskuen lauloi ylistäen poikansa keksintöä, joka oli tehnyt hänelle mahdolliseksi kostaa nopeasti jollekulle, jonka kanssa hänellä oli ollut riita ja joka oli onnistunut haavoittamaan häntä. Kaukana siitä että tuntisi mitään tunnonvaivaa teostaan hän ylistää esi-isänsä Kainin nimeä, jolle Herra oli antanut vakuutuksen, että hän kostaisi sille, joka uskaltaisi vahingoittaa tätä, ja hän vaatii itselleen paljon suurempaa kunniaa murhastaan. Tämä paljastaa maailman lasten turmeluksen siten kuin se oli täysin kehittynyt Lemekin aikana. Ja siten myöskään tänä päivänä kulttuuri ei estä syntiä vaan tarjoaa uusia tilaisuuksia siihen. Taiteet ja käsityöammatit, kauppa, teollisuus, kaikki ne voivat olla mammonan palveluksessa.