IHMISEN ARVO HÄNEN ELÄESSÄÄN
JA KUOLLESSAAN
|
Edellinen kirjoitus Seuraava kirjoitus Concordia 5/2009 |
Älä tapa! Ihmisen elämä ja kuolema ovat Jumalan kädessä. Ihmisen on pidettävä huolta velvollisuuksistaan, tuettava ja edistettävä elämää sekä suojeltava itseään ja lähimmäisiään vahingolta ja kuolemalta. Mutta hänen ei tule puuttua olemassa olevaan elämään niin että hän päättää siitä.
Raamattu puhuu selvästi ihmiselämän koskemattomuudesta ja sikiövaiheen suuresta arvosta. "Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennen kuin ainoakaan niistä oli tullut." (Ps 139:16) Luukkaan evankeliumin luvussa 1 kuvataan, kuinka Pyhä Maria tulee Elisabetin luo. Elisabet ylistää Marian kohdun hedelmää. Jeesus oli tuolloin hyvin pieni sikiö, sen kokoinen, joita yhteiskunnassamme abortoidaan jatkuvasti. Kristillinen Kirkko on tuonut meille ajatuksen jokaisen ihmisen mittaamattomasta ihmisarvosta, ja meidän velvollisuutemme kristittynä Kirkkona on levittää tätä tiettyä näkemystä ihmiselämästä.
Tilasto, josta näkyy, että ikäryhmä, jolle tehdään eniten abortteja, on 20–24 –vuotiaat, ja että teiniabortit ovat seuraavaksi yleisimmät (Stakesin tilasto) Olemme vastuussa Jumalalle, joka on meidän yläpuolellamme. Jumala on suonut meille edun olla ihmisiä maailmassa. Meidän tulee uskaltaa toivottaa lapset tervetulleiksi kotiimme ja maahamme, vaikka maailmassa vallitsevatkin synkät tunnelmat. Jumala ei lakkaa antamasta meille lahjojaan luomisen kautta. Hän on elävä ja toimiva Jumala, joka siunaa niitä, jotka ottavat kiitollisina vastaan elämän lahjat.
Enemmän kuin kolme ihmistä surmaa itsensä joka päivä Suomessa. Meidän on kohdattava lämpimän myötätuntoisesti ne, joilla on tuhoisia itsemurha-ajatuksia. Ihmisen elämä voi olla hyvin raskasta ja monimutkaista. Meidän on silti varottava vahvistamasta masentuneen tuhoisaa itsesääliä. Nykyisin yhteiskunnassa ajatellaan usein, että jokainen terve ihminen saa tehdä, mitä haluaa, kunhan ei vahingoita muita. Tässä on kysymys ehdottomasta itsekeskeisyydestä. Ei tunnusteta objektiivista arvopohjaa, joka koskee kaikkien ihmisten elämää. Meidän pitää havaita, että tapaamme suurille poliittisille liikkeille ja puolueille ominaisessa ajattelussa paljon vihamielisyyttä elämää kohtaan. Kristillisessä sielunhoidossa meidän tulee nähdä epätoivon, sielunvoiman puutteen ja masennuksen ulkoisia merkkejä syvemmälle. Syiden, jotka ajavat ihmisen sellaiseen epätoivoon, joka ei mene ohi, ei tarvitse olla ainoastaan hänen kohtaamansa kauheudet tai hänen psyykeensä niin suuri heikkous, ettei hän selviä elämän koettelemuksista. Monet ihmiset ovat ensin pahoja valintoja tehtyään joutuneet sitten myöhemmin elämässään vaikeuksiin – eivätkä selviä siitä. He ovat valehdelleet, pettäneet, eläneet holtitonta seksuaalielämää tai väärinkäyttäneet alkoholia. Syyllisyyskysymys pitää käsitellä, sitä ei saa ennen kaikkea vähätellä. Pois otetulla syyllisyydellä on Raamatun mukaan vapauttava vaikutus, joka toimii myös henkisesti. "Sillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana minun päälläni; minun nesteeni kuivui niin kuin kesän helteessä. Sela. Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani; minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela." (Ps. 32:4,5)
Itsemurha tehdään Jumalan pyhää tahtoa vastaan, ja se on Jumalan hyvän luomistahdon kieltämisen mukainen teko. Se, että ihminen on tällaisen Jumalan vastaisen kapinan vallassa, on tietenkin tavattoman vakavaa. Ja meidän syytä tietää, että ihmisiä joutuu iankaikkiseen kadotukseen. Mutta jos joku, joka on muutoin ollut uskova ja kastettu, tekee jotain tällaista voimakkaiden negatiivisten tunteiden ja suuren epätasapainon keskellä, meidän tulee pitää mahdollisena, että se on tilapäinen lankeemus. Samoinhan kaikki kristityt lankeavat tiettyihin synteihin ja tarvitsevat jatkuvasti anteeksiantoa. Tätä tapausta voi verrata siihen, että kristitty kuolee suuren vihanpurkauksen aikana ja sanoo ajattelemattomia ja rumia sanoja. Jos tällainen ihminen pelastuu, johtuu se siitä, ettei hän ole langennut pois armosta ja Jumalan yhteydestä, hän on vain sattunut kuolemaan tietyn yksittäisen lankeemuksen aikana. Kukaan ei pelastu oman virheettömään elämään pyrkimyksensä perusteella, vaan joka pelastuu, pelastuu sen perusteella, että Jumala antaa hänelle anteeksi Jeesuksen tähden.
Eutanasia Tämä sana tulee kreikasta ja tarkoittaa ’hyvää kuolemaa’. Tietenkin tämä on houkutteleva ja petollinen kuvaus. Katsoessamme, mitä eutanasia perimmältään on, huomamme sen olevan joko murha tai avunanto itsemurhaan. Ihminen on ainoa elävä olento, joka pohtii omaa olemassaoloaan ja voi fyysisesti terveenä valita oman kuolemansa. Eläimistä poiketen ihmisellä ei oma elämä ole pakkona, josta ei pääse eroon. Sen sijaan ihmisen elämä on vapaaehtoinen. Hän voi tietoisesti suostua siihen, tai hän voi tuhota sen. Itsemurha perustunee useinkin jalostuneeseen itsekkyyteen. Itsemurhaan halukas unohtaa, että ihmiselämään kuuluu vastoinkäymisiä ja kärsimystä ja ajattelee valheellisesti, että hänellä itsellään on monista muista poiketen oikeus välttyä kärsimykseltä. Ihminen on yhteisöllinen olento, ja meidän on sen tähden tuettava toisiamme ja valettava toisiimme rohkeutta elää. Me muut kohtelemme huonosti syrjäytynyttä ihmistä, joka lisäksi saa tuntea olevansa taakka toisille. Jos yhteiskunta ympärillämme kohtelee sitä, mikä on haurasta ja heikkoa, läpi elämän harjoittamalla eutanasiaa, ihminen saattaa ajatella, että on velvollisuus valita kuolema, vaikka hän itse haluaisikin elää. Eutanasia, abortit ja itsemurha perustuvat pitkälti samaan filosofiaan: "Minä en kestä tätä määrättyä elämää, niinpä pidän huolen, että se loppuu." Ihminen on iankaikkisuusolento. Hän ei voi hävittää itseään tai olemassaoloaan, vaikka hän tappaisi itsensä ruumiillisesti. Kristillinen usko puhuu kaikkien ihmisten ikuisesta elämästä. Ihminen ei voi vaihtaa pois iankaikkisuuttaan. Kaikkien ihmisten on noustava ruumiineen ylös haudoistaan ajan lopussa (Joh 5:28–29) "Sillä laittomuuden salaisuus on jo vaikuttamassa; jahka vain tulee tieltä poistetuksi se, joka nyt vielä pidättää, niin silloin ilmestyy tuo laiton, jonka Herra Jeesus on surmaava suunsa henkäyksellä ja tuhoava tulemuksensa ilmestyksellä, tuo, jonka tulemus tapahtuu saatanan vaikutuksesta valheen kaikella voimalla ja tunnusteoilla ja ihmeillä ja kaikilla vääryyden viettelyksillä niille, jotka joutuvat kadotukseen, sen tähden etteivät ottaneet vastaan rakkautta totuuteen, voidaksensa pelastua. Ja sen tähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen." (2 Tess 2:7–12) Luento pidetty Kruunupyyn seurakuntakodilla 23.5.2009 Evankelis-luterilaisen tukiyhdistyksen järjestämässä tilaisuudessa. Suomennos: Isto Vuorio. Suomennos perustuu Roger Petterssonin yhteenvetoon luennosta. Alkukielinen teksti julkaistu Logos-lehden numerossa 3/2009 |
|
Edellinen kirjoitus Seuraava kirjoitus |