BERTIL GÄRTNER – RUOTSIN KIRKON VIIMEINEN VANHAUSKOINEN PIISPA

Suomessakin tunnettu Göteborgin emeritus piispa Bertil Gärtner syntyi 13.2.1924 ja kuoli 84-vuotiaana 20.9.2009. Virkeä vanhus kirjoitti vielä edellisenä päivänä blogin, jossa hän tutkisteli kirkollisten vaalien problematiikkaa ja suri Ruotsin kirkon hengellistä tilaa.

Bertil Gärtner aloitti akateemisena tutkijana Uppsalan yliopistossa ja paneutui Uuden testamentin eksegetiikkaan. Hänen tiensä johti kansainvälisiin tehtäviin. Niinpä hän toimi Yhdysvalloissa Princeton Theological Seminaryn Uuden testamentin eksegetiikan professorina 1965–69.

Ruotsin ehkä tunnetuimman piispan, Bo Giertzin, mentyä eläkkeelle syntyi teollistuneessa Göteborgin hiippakunnassa odottamaton tilanne, jossa kaikki hiippakunnan äänestämät ehdokkaat, Bertil Gärtnerin lisäksi Carl Henrik Martling ja Per-Olof Sjögren, olivat perinteisellä virkakannalla eli naispappeutta vastaan. Täten Ruotsin hallitus joutui nimittämään Bertil Gärtnerin uudeksi Göteborgin piispaksi (1970–1991).

Gärtner kirjoitti akateemisen tutkimustyönsä tuloksista myös useita yleistajuisia kirjoja, joita on käännetty suomeksi. Omalta osaltani vaikutin, että hänen Vanhan testamentin typologiaa selvittävä kirjansa (Vanha testamentti elää) käännettiin ja otettiin 1980-luvun lopulla Suomen kirkossa laajasti vaikuttaneen Raamattu tutuksi -koulutussarjan oppikirjaksi. Hänen tutkimuksensa mm. perinteisestä virkakäsityksestä on ollut keskeinen myös Suomen kirkossa vaikuttaneelle tunnustusrintamalle. Gärtneriä on luonnehdittu Ruotsin Olavi Rimpiläiseksi. He ovat olleet kirkoissaan viimeiset piispat, jotka eivät ole vihkineet naisia papeiksi. Niinpä Oulun piispa Olavi Rimpiläinen kutsui Gärtnerin alustajaksi Paavalin synodin neuvotteluun Ouluun 1981. Selvittäessään Ruotsin kirkon tilannetta Gärtner mm. sanoi: "Missään muualla maailmassa ei ole vastaavaa tilannetta, että puoli miljoonaa kirkon jäsenistä on kastamattomia. Ensi vuosikymmenellä heitä on jo ehkä miljoona." Gärtnerin ennustus toteutui.

Tukholman piispan Ingmar Strömin piispaksivihkimys 1971 oli tärkeä testi uudelle Göteborgin piispalle. Ström oli Suomen Wille Riekkinen. Ruotsissa on tapana, että kaikki piispat osallistuvat uuden piispan vihkimykseen. Mutta Skaran piispa Brattgård sekä Gärtner jäivät pois. Gärtner selvitti, että heillä on eri oppi. Ström hylkäsi monet pyhän Raamatun totuudet ja kielsi kirjoituksissaan mm. neitseestäsyntymisopin ja Kristuksen ruumiillisen ylösnousemuksen.

Gärtner puolusti kirkolliskokouksessa ja mediassa klassista kristillistä avioliittokäsitystä ja perinteistä kirkon virkakäsitystä ja joutui siitä syystä kirkossaan vaikeuksiin. Tästä syystä Gärtner lähestyi kristikunnan suurten kirkkokuntien priimaksia pyytäen apua, miten nämä olivat vastanneet feministisen liikkeen ideologiaan.

Kun Gärtner meni eläkkeelle, hän vihki vielä kaksi maisteria papeiksi ohi tuomiokapitulilaitoksen, mutta joutui ankaraan vastatuuleen. Kuitenkin hän jaksoi olla tärkeimpiä vaikuttajia Ruotsin kirkon vapaassa synodissa (Svenska kyrkans fria synod) ja kutsui lisäksi koolle kolme suurta hengellistä kokousta Linköpingiin 1997, 2000 ja 2002. Kun Lundin piispaksi tuli naispappi, Gärtner toimi Lundissa sijaitsevan Laurentii-stiftelsenin jumalanpalvelusyhteisön (koinonian) piispana. Tämän yhteisön jumalanpalveluselämä on edelleen vilkkainta Lundissa. Aiemmin Gärtner oli ollut myös nykyisin Lähetyshiipakuntaan eli Missionsprovinseniin kuuluvan Tukholman Pyhän Stefanoksen koinonian piispana.Vaikka Gärtner ei osallistunut Göteborgissa Lähetyshiippakunnan piispan, Arne Olssonin, piispanvihkimykseen, hän kutsui Olssonin luokseen ja sanoi, että "te kuljette edellä, me perässä". Requiescat in pace (levätköön rauhassa).