Muut lehdet:

IHMISKUVA VAIKUTTAA KÄYTTÄYTYMISEEEN

Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien syitä on usein etsitty sosiaalisista ja psyykkisistä tekijöistä. Harvemmin on kiinnitetty huomiota maailmankatsomuksen merkitykseen.

Psykoterapeutti Viktor Frankl on johdonmukaisesti perustellut näkemystä, että häiriökäyttäytymisen taustalla on usein väärä ihmiskuva. Jos ihminen ymmärtää itsensä pelkäksi olosuhteiden ja perimän tuotteeksi, hän samalla vapauttaa itsensä vastuusta.

Frankl joutui itse juutalaisena Auschwitzin keskitysleirille. Hän piti natsien keskitysleirejä johdonmukaisena sovelluksena ihmiskuvasta, jonka mukaan ihminen on pelkkä vaistojen ja viettien kokoelma ilman moraalista vastuuta:

"Auschwitzin kaasukammiot olivat lopullinen seuraus ihmiskäsityksestä, jonka mukaan ihminen ei ole muuta kuin perimän ja ympäristön tuote, tai kuten natsit mielellään sanoivat, veren ja maan tuote."

Frankl piti ongelmallisena Buffalon yliopiston kriminologi Nathanael Cantorin 1930-luvulla propagoimia käsityksiä, joiden mukaan ihminen ei ole sen enempää vastuussa rikoksistaan kuin kukka punaisesta väristään tai tuoksustaan.

Cantor ajatteli ihmisen olevan pelkkä alkuliman muodostelma vailla omaatuntoa, vapautta ja vastuuta. Hän ivasi "irvokasta käsitystä, jonka mukaan henki, sielu, tahto, omatunto tai tietoisuus voisi ohjata ihmisen käyttäytymistä ruumiin mekanismien järjestyneiden prosessien sijasta". Jos ihmisellä ei ole omaatuntoa, tahtoa tai tietoisuutta, joka voisi ohjata hänen käyttäytymistään, ei voi olla olemassa moraalisia absoluuttejakaan.

Monien aikamme biologien mielestä ihminen ei olennaisesti eroa muista luontokappaleista.

Geneetikko Glen Evansin mukaan "mato edustaa hyvin yksinkertaista ihmistä". Biologian professori Charles Zukerin mukaan "emme ole olennaisesti muuta kuin suuria kärpäsiä". Nämä tieteentekijät uskovat, että matojen, kärpästen, hiirien tai simpanssien tutkiminen paljastaa lopulta ihmissielun kaikki mysteerit. Taustalla on materialistinen uskomus, että koko inhimillinen todellisuus voidaan palauttaa aineen ominaisuuksiksi. Biologian filosofi Michael Rusen mukaan "Moraali on pelkästään lisääntymisen päämääriä palveleva muunnelma."

On kuitenkin huomattava, ettei tällainen käsitys ole tieteen tutkimustulos. Koska biologia tutkii vain todellisuuden biologista aspektia, se ei voi sanoa mitään ihmisestä kokonaisuutena. Biologisesti pelkistävä näkemys on joidenkin tutkijoiden maailmankatsomuksellinen tai uskonnollinen vakaumus, jota he valitettavasti usein propagoivat tieteen nimissä.

Pelkistetty naturalistinen maailmankuva ei anna ihmiselämälle mitään pysyvää merkitystä ja arvoa. Käsitys, jonka mukaan ihminen on vain ylisuuri kärpänen, voi joidenkin kohdalla johtaa käyttäytymiseen, jossa ihmisiä aletaan eliminoida kuten kärpäsiä.

Filosofi Charles Taylor perustelee yksityiskohtaisesti käsitystään, ettei materialistinen näkemys pysty tekemään oikeutta ihmisen kokemukselle elämän täyteydestä. Ihminen on ennen kaikkea olento, joka etsii elämälleen tarkoitusta, mielekkyyttä ja pysyvää arvoa.

Pyrkimystä arvokkaaseen elämään ja ihmiselle ominaista moraalista ymmärrystä ei pystytä selittämään pelkkien luonnollisten tekijöiden pohjalta. Siksi johdonmukainen materialisti ei pysty tekemään oikeutta oman kokemuksensa keskeisille ulottuvuuksille. Tätä voidaan Taylorin mukaan pitää yhtenä perusteena epäillä materialistisen maailmankatsomuksen totuutta.

Kirjoittaja toimii kasvatuksen teorian ja tradition professorina Jyväskylän yliopistossa.

Julkaistu Ilkka-lehdessä 3.5.2009.