MUUT LEHDET:

EUTANASIALLE ON AINA VAIHTOEHTO: KUOLEMAN JOUDUTTAMINEN EI OLE HYVÄÄ HOITOA

Vesa Pöyhtäri

Edellinen kirjoitus  Seuraava kirjoitus

Concordia 4/2007


Eutanasia ei ole ”hyvä kuolema” vaan kuoleman jouduttamista. Eutanasia-sanan juuret ovat kreikankielen sanoissa eu thanatos, hyvä kuolema. Se on suomennettu sanoilla kuolinapu ja armomurha. Ammattikielessä puhutaan lähinnä vain eutanasiasta. Käsitteellä tarkoitetaan kuoleman jouduttamista eri tavoin. Kirjoittelussa esiintyvät käsitteet aktiivinen ja passiivinen eutanasia. Aktiivisella tarkoitetaan kuoleman jouduttamista eli varsinaista eutanasiaa, passiivisella taas elämää ylläpitävän hoidon lopettamista potilaan toivomuksesta, kun edellytyksiä riippumattomaan ruumiilliseen elämään ei ole. Jälkimmäinen on mahdollista, jos potilas on antanut hoitotestamentin.


Aktiivinen ja passiivinen eutanasia

Passiivisen eutanasian käsitettä on kritisoitu sen epämääräisyydestä. Kritisoijien mukaan passiivinen eutanasia ei varsinaisesti ole kuoleman jouduttamista, vaan sen hyväksymistä, että hoitojen lopettamisesta seuraa luonnollinen kuolema. Hoidot voidaan lopettaa potilaan toivomuksesta. Mahdollisesti passiivisen eutanasian käsitteellä on pyritty madaltamaan kynnystä hyväksyä ajatus varsinaiseen kuolemaan auttamisesta. Aktiivisen ja passiivisen eutanasian käsitteiden ero ei ole pieni. Käsitteet edellyttävät kokonaan erilaista arvomaailmaa.


Eutanasian arvomaailmat

Hippokrateen vala on modernin lääketieteen etiikan maailmanlaajuisesti hyväksytty lähtökohta. Sen mukaan lääkäri lupaa: ”En tule antamaan kenellekään kuolettavaa myrkkyä, vaikka minulta sellaista pyydettäisiin, enkä neuvoa sellaisen valmistamiseen.” Hippokrateen maailmankuva oli uskonnollinen. Valan ensi sanoissa lueteltiin joukko jumalia. Ajatus, ettei jumaluus olisi näkyvän maailman peruspilareissa oli siihen aikaan mahdoton. Maailmankuvakysymyksessä emme ole juurikaan edenneet Hippokrateen päivistä. Vaihtoehtomme on joko uskonnollinen tai uskomukseen perustuva. Tieteellinen tai sen johdannainen materialistinen maailmankuva ei ole uskonnollisen maailmankuvan vastakohta, vaan sekin viime kädessä perustuu tiedeyhteisön sopimiin uskomuksiin – uskonlauseeseen (esim. ”aina on ollut energiaa”).

Eutanasiaa kannatetaan sen hyötynäkökohtien tähden. Se lyhentää kärsimystä ja säästää rahaa ja vaivaa. Tämä on tietysti totta. Hyötyajattelun taustalla on materialistinen käsitys, että elämä on pelkkää atomien pyörimistä (Erkki Tuomioja). Eutanasiaa vastustetaan kristinuskossa ja juutalaisuudessa sekä useissa muissa uskonnoissa. Elämä on Jumalan lahja, josta ihminen on Jumalalle vastuussa. Ihmisarvo ei ole ihmistenvälisten muuttuvien sopimusten varassa, vaan se perustuu luomiseen. Jumala on antanut jokaiselle olemassaolon oikeuden, jota toinen ihminen ei saa arvottaa.

Vesa Pöyhtäri
pastori, Oulu
15.02.2007 Kristillisdemokraattinen viikkolehti



Edellinen kirjoitus  Seuraava kirjoitus