PÄÄKIRJOITUS  Concordia 5/2008

Hannu Lehtonen
Edellinen kirjoitus  Seuraava kirjoitus

Concordia 5/2008


Raamattu opettaa meille, että Jumala pitää aktiivisesti huolta luoduistaan. Hän ei ole mikään viileä tarkkailija. Apostoli Paavali sanoo Areiopagin puheessaan Kreikan oppineille: ”...sillä hänessä me elämme ja liikumme ja olemme...” (Ap. t. 17:28) Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Eikö kahta varpusta myydä yhteen ropoon? Eikä yksikään niistä putoa maahan teidän Isänne sallimatta. Ovatpa teidän päänne hiuksetkin kaikki luetut.” (Matt. 10:29-30)

 Herran siunaukseen sisältyvä toivotus: ”Herra ... varjelkoon teitä” on mitä tarpeellisin sana. Elämme keskellä monenlaisia vaaroja sekä ruumiillisen että hengellisen elämämme suhteen. On hyvin tarpeellista pyytää Taivaallisen Isämme varjelusta joka päivälle. Lutherin opettamassa iltarukouksessa rukoillaan: ”...ettei paha vihollinen saisi mitään valtaa minuun.” Jumalan varjelus koskee sekä ruumistamme että sieluamme.

 Epäusko vaikuttaa sen, että kun ihminen esimerkiksi pelastuu ihmeellisesti jostain uhkaavasta tilanteesta tai hän menestyy elämässään, hän saattaa vain sanoa, että hänellä kävi hyvä tuuri. Jumalan sanan valossa me näemme, että Jumala se on, joka pelastaa ja joka antaa menestyksen.

 Jumala voi myös vetää suojelevan kätensä pois. Psalmi muistuttaa: ”Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo.” (Ps. 127:1) Aikanamme on tapahtunut esimerkiksi järkyttäviä onnettomuuksia ja väkivallan tekoja. Joudumme sanomaan, että Jumala salli tutkimattomassa viisaudessaan tällaisten asioiden tapahtua. Hyvin monessa tapauksessa nähdään, että olisi voinut käydä paljon pahemmin, mutta Jumala pani rajan pahalle. Onnettomuudet voivat olla myös Jumalan puhuttelua ja kutsua parannukseen. Esimerkkinä mainittakoon Yhdysvaltojen New Orleansia vuonna 2004 kohdannut hirmumyrsky Katrina. Tämä tapahtui elokuun lopussa. Vain muutama päivä myöhemmin oli ollut tarkoitus järjestää samassa kaupungissa jättiläismäinen homoseksuaalinen tapahtuma, joka myrskyn ja vesitulvan tähden jouduttiin peruuttamaan.

 Jumala tekee meille paljon hyvää ilman ansiotamme. Hän ”antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin” (Matt. 5:45) Kaikella toiminnallaan Jumala tähtää ennen kaikkea siihen, että me uskoisimme ja turvaisimme Jeesukseen Vapahtajanamme ja Lunastajanamme, jonka kautta meillä on lepytetty ja armollinen Isä taivaassa. Tämän uskon Hän vaikuttaa sanansa ja pyhien sakramenttien välityksellä. Herra itse sanoo: ”Olisiko minulle mieleen jumalattoman kuolema, sanoo Herra, Herra; eikö se, että hän kääntyy pois teiltänsä ja elää?” (Hes. 18:23) Jumala ”tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden. Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus, joka antoi itsensä lunnaiksi kaikkien edestä, josta todistus oli annettava aikanansa.” (1. Tim. 2:4-6)



Edellinen kirjoitus  Seuraava kirjoitus