MILLAISIA OVAT KRISTITYN SOTA-ASEET?


Martti Luther
 Edellinen kirjoitus  Seuraava kirjoitus

 Concordia 4/2008


”Kaunista itsesi kunniallisesti.” (Ps. 45:4)

Se on: mitä kauneimmin. Minkä tähden hän sen tähän lisää? Hän selittää, minkälaiset meidän taistelijamme aseet ovat. Ne ovat näet kauniit. Ne eivät ole rumia ja pelottavia, jollaisia ovat perkeleen aseet – ne kun ovat kuoleman, synnin, vääryyden ja murheen aseita. Sillä saatanallakin on miekka, mutta se on verinen, mitä inhottavin ja pahin, kun sitä vastoin meidän kuninkaamme aseet ovat suloisia. Sillä meidän kuninkaamme miekka ei iske hukuttaaksensa, vaan pelastaaksensa ihmisiä. Samoin taistelen minäkin Karlstadtia, Zwingliä ym. vastaan niin, että mieluummin soisin heidän elävän kuin hukkuvan ja kuolevan. Me emme haavoita ihmistä vahingoittaaksemme häntä, vaan hoitaaksemme häntä ja poistaaksemme hänen vikojansa. Tahdomme pelastaa emmekä hukuttaa, niin kuin Kristus sanoo: Ihmisen Poika ei ole tullut kadottamaan ihmisten sieluja, vaan vapahtamaan Luuk. 9:56.

Meidän miekkamme opettaa siis autuuden, elämän ja vanhurskauden sanaa ja koettaa jälleen johdattaa ihmisiä elämään. Ne ovat siis kauniit sota-aseet, koska niitä on kaunistettu opettamisen, eläväksi tekemisen ja vanhurskauttamisen lahjalla, mutta perkeleen aseet surmaavat sielun ja ruumiin. Me sitä vastoin teemme eläväksi. Meidän kirjamme aikaansaavat monen ihmisen kääntymyksen, moni pelastetaan ja temmataan perkeleen kynsistä. Sen tähden ovat meidän kuninkaamme sota-aseet mitä ihanimpia, täynnä elämää, autuutta ja hyvyyttä. Sido siis vyöllesi ja kaunista itseäsi niillä, jotta olisit sotamies, jonka haavoittaminen parantaa, jonka kuolettaminen tekee eläväksi ja jonka hukuttaminen pelastaa, sillä me emme sodillamme etsi muuta kuin puhdistaa ihmisluontoa sen vioista ja vapauttaa ihmisiä perkeleen vankeudesta. Missä ei tämä miekka ole lyömässä, siinä ei ole lunastusta eikä mitään siihen kuuluvaa, mutta missä se lyö, siinä se aikaan saa vanhurskauden, elämän ja autuuden.

Luther, Häälaulu. Psalmin 45 johdosta. Suom. Juuso Hedberg. SLEY Helsinki 1907. Kieliasua varovasti korjattu.


Edellinen kirjoitus  Seuraava kirjoitus