1.1 KASTE KRISTUKSEN P\u00c4\u00c4LLENS\u00c4 PUKEMISENA:<\/p>\n
Monet uudestikastajat (helluntailaiset, baptistit, vapaakirkolliset jne.) kuvittelevat, ett\u00e4 luterilainen julistus kasteesta, siin\u00e4 tapahtuvasta ihmisen kuolemasta, hautaamisesta ja yl\u00f6snousemuksesta yhdess\u00e4 Kristuksen kanssa ja Kristuksen p\u00e4\u00e4llens\u00e4 pukemisesta, on omiaan vain tuudittamaan ihmisi\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n rauhaan ja synnin uneen. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n kasteen armosta saarnaaminen johtaa ihmisi\u00e4 vain suruttomuuteen ja paatumukseen.<\/p>\n
Valitettavasti he ovat osittain oikeassa. Kirkkomme sis\u00e4ll\u00e4 esiintyy my\u00f6s paljon luterilaisen tunnustuksen vastaista v\u00e4\u00e4r\u00e4nlaista kasteen armoon tuudittamista.<\/p>\n
Jo Luther itse on kuitenkin opettanut: \u201dEi, rakas veli, EN MIN\u00c4 OLE OPETTANUT SINULLE, ETT\u00c4 KASTE ANTAA SINULLE VAPAUDEN TEHD\u00c4 SYNTI\u00c4. Ainoastaan Kristuksen veren t\u00e4hden on sinun syntisi annettu anteeksi. Olet saanut armon, ett\u00e4 nyt el\u00e4isit uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja pid\u00e4tt\u00e4ytyisit tekem\u00e4st\u00e4 synti\u00e4. KASTEEN ARMO JA SYNNIN<\/p>\n
HARJOITTAMINEN EIV\u00c4T SOVI YHTEEN. Kasteesi ei auta sinua, ellet pid\u00e4 sit\u00e4 pyh\u00e4n\u00e4 ja kunniassa. Sinulla on kyll\u00e4 kristityn nimi, mutta sin\u00e4 olet hyl\u00e4nnyt Kristuksen eik\u00e4 sinulla ole kristillisyydest\u00e4 muuta j\u00e4ljell\u00e4 kuin varjo, jolla<\/p>\n
pet\u00e4t itsesi.\u201d<\/p>\n
Raamattu opettaa, ett\u00e4 me kaikki olemme pukeneet Kristuksen p\u00e4\u00e4llemme kasteessa. Gal.3:27: \u201dSill\u00e4 kaikki te, jotka olette Kristukseen KASTETUT, olette Kristuksen P\u00c4\u00c4LLENNE PUKENEET.\u201d<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 Kristuksen p\u00e4\u00e4llens\u00e4 pukeminen ei tarkoita Raamatun mukaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 luonnollinen syntiinlankeemuksestamme asti vallinnut \u201dalastomuutemme\u201d (1.Moos.3:7) on poistettu kasteen kautta, ja ett\u00e4 meid\u00e4t on puettu siin\u00e4 Kristuksen hohtavaan ja kirkkaaseen lahjavanhurskauteen. Se ei tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 \u201doman vanhurskautemme tahrattu vaate\u201d (Jes.64:6) on riisuttu pois, ja sen tilalle on kasteessa annettu Kristuksen vanhurskauden puku.<\/p>\n
N\u00e4it\u00e4 edellisi\u00e4 totuuksiakaan ei voi toki kiist\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Mutta kasteella ei ole \u201dKristuksen p\u00e4\u00e4lle pukemisena\u201d pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 pelastukseen liittyv\u00e4\u00e4 evankeliumin mukaista teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4. Lutherkin toteaa, ett\u00e4 Kristuksen p\u00e4\u00e4llens\u00e4 pukeminen voidaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 kahdella tavalla, evankeliumin n\u00e4k\u00f6kulmasta ja lain n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kasteella on my\u00f6s jokaisen kristityn pyhitysel\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4, lain mukainen teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n
Toisin sanoen: pyh\u00e4ll\u00e4 kasteella on my\u00f6s mit\u00e4 suurin merkitys ja sanottavansa kristityn jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 vaelluksessa.<\/p>\n
Kristuksen p\u00e4\u00e4llens\u00e4 pukeminen kasteen kautta on tarkoitettu toistuvaksi tapahtumaksi, jonka tarkoituksena on jatkua halki el\u00e4m\u00e4mme (vaikka itse kastetoimitus suoritetaankin vain yhden ainoan kerran, Ef.4:5). Kaste on annettu meille jumalalliseksi voimavaraksi, jota meid\u00e4n tulee hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksemme ahkerasti ja jatkuvasti oman syntisen min\u00e4mme \u201d<\/p>\n
poisriisumisessa\u201d ja tuon kasteessa lahjoitetun Kristus-puvun \u201dp\u00e4\u00e4lle pukemisessa\u201d.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 totuus mieless\u00e4\u00e4n apostoli Paavali kirjoittaa: \u201dPANKAAMME sen t\u00e4hden POIS (kirjaimellisesti: RIISUKAAMME verbist\u00e4 ap, apothiteemi) pimeyden teot ja pukeutukaamme valkeuden varuksiin\u2026 PUKEKAA P\u00c4\u00c4LLENNE Herra Jeesus Kristus, \u00e4lk\u00e4\u00e4k\u00e4 niin pit\u00e4k\u00f6 lihastanne huolta, ett\u00e4 himot her\u00e4\u00e4v\u00e4t\u201d (Room.13:12, 14).<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4n raamatunkohdan perusteella huomaamme, ett\u00e4 kristityn tulee my\u00f6s palata p\u00e4ivitt\u00e4in oman kasteensa harjoittamiseen \u2013 eli toisin sanoen: parannuksen harjoittamiseen \u2013, kun h\u00e4n yh\u00e4 uudelleen riisuu p\u00e4\u00e4lt\u00e4ns\u00e4 vanhan min\u00e4ns\u00e4 ja pukeutuu samaan Kristukseen, johon h\u00e4net verhottiin jo ensi kerran kasteessa. N\u00e4in h\u00e4n pid\u00e4tt\u00e4ytyy lihan himoista eli oman turmeltuneen luontonsa haluista.<\/p>\n
Paavali puhuu t\u00e4ss\u00e4 kohdassa \u201dvalkeuden varuksista\u201d, joihin pukeudutaan.<\/p>\n
Hyvin todenn\u00e4k\u00f6isesti juuri t\u00e4m\u00e4 kohta ja Paavalin ajatus mieless\u00e4\u00e4n Antiokian seurakunnan kaitsija Ignatios, joka kuoli marttyyrikuoleman n. vuonna 110, ja joka kuului apostoli Pietarin ja Paavalin opetuslapsiin, kirjoitti kirjeess\u00e4\u00e4n Polykarpokselle: \u201dOLKOON KASTE TEILLE KUIN PYSYV\u00c4 ASEISTUS!\u201d<\/p>\n
Kristus oli puettu p\u00e4\u00e4lle kasteessa, ja kasteeseen tuli my\u00f6s jatkuvasti palata takaisin, niin ett\u00e4 vanha min\u00e4 riisuttiin sen kautta pois ja Kristus puettiin yh\u00e4 uudelleen hengellisess\u00e4 mieless\u00e4 p\u00e4\u00e4lleen.<\/p>\n
Sama kasteesta voimansa saava kehotuspuhe ja \u2013saarna mieless\u00e4\u00e4n apostoli Paavali kirjoittaa my\u00f6s seuraavasti: \u201dTeid\u00e4n tulee panna pois (kirjaimellisesti: RIISUA, [sama verbi kuin edell\u00e4]) vanha ihmisenne, jonka mukaan te ennen vaelsitte ja joka turmelee itsens\u00e4 petollisia himoja seuraten, ja uudistua mielenne hengelt\u00e4 ja PUKEA P\u00c4\u00c4LLENNE uusi ihminen, joka Jumalan mukaan on luotu totuuden vanhurskauteen ja pyhyyteen\u201d (Ef.4:22-24).<\/p>\n
”Vanhalla ihmisell\u00e4” apostoli Paavali tarkoittaa t\u00e4ss\u00e4 ilman muuta sit\u00e4 langenneen Aadamin kuvaa, mik\u00e4 meiss\u00e4 kaikissa ihmisiss\u00e4 on luonnostamme, syntym\u00e4mme perusteella (1.Moos.5:3). Uudella ihmisell\u00e4 h\u00e4n tarkoittaa taas Jeesusta Kristusta, joka on \u201dtoinen Aadam\u201d, ja jo kasteessa ensi kerran p\u00e4\u00e4llemme puettu, ja joka on Jumalan kuvan mukainen ”totuuden vanhurskaudessa ja pyhyydess\u00e4”.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 riisumisen ja p\u00e4\u00e4lle pukemisen kielikuva k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siis mit\u00e4 tehokkaimmin hyv\u00e4kseen kristillist\u00e4 kastetta. Armosta saamamme vesikaste saa toimia el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme sin\u00e4 MOTIVOIJANA, joka saa meid\u00e4t el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon mukaista<\/p>\n
el\u00e4m\u00e4\u00e4 \u2013 ei suinkaan tuudittautumaan kasteen armossa muka v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n rauhaan. Ja kaste my\u00f6s lahjoittaa tuon puvun, jota voimme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi uskonvaelluksessamme Kristuksen omina ja rakkaina lapsina.<\/p>\n
1.2 KASTE VANHAN IHMISEN SURMAAMISENA JA UUDEN IHMISEN YL\u00d6SNOUSEMISENA:<\/p>\n
Riisumisen ja p\u00e4\u00e4lle pukemisen kielikuva ei ole ainoa kielikuva, jonka avulla Raamattu t\u00e4hdent\u00e4\u00e4 kasteen merkityst\u00e4 kristityn jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 pyhitysel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja vaelluksessa.<\/p>\n
Raamatussa kasteen sanotaan olevan my\u00f6s kuolema, hautaaminen ja yl\u00f6snousemus yhdess\u00e4 Kristuksen kanssa (Room.6:2-5). Paavali kirjoittaa t\u00e4ss\u00e4 kohdassa mm. seuraavasti: \u201dMe, jotka olemme KUOLLEET pois synnist\u00e4, kuinka me viel\u00e4 el\u00e4isimme siin\u00e4? Niin olemme siis yhdess\u00e4 h\u00e4nen kanssaan HAUDATUT kasteen kautta KUOLEMAAN, ett\u00e4 niin kuin Kristus HER\u00c4TETTIIN KUOLLEISTA Is\u00e4n kirkkauden kautta, SAMOIN PIT\u00c4\u00c4 MEID\u00c4NKIN UUDESSA EL\u00c4M\u00c4SS\u00c4 VAELTAMAN.\u201d<\/p>\n
Apostoli Paavali julistaa my\u00f6s seuraavasti: \u201dOllen HAUDATTUINA h\u00e4nen kanssaan KASTEESSA, jossa te my\u00f6s h\u00e4nen kanssaan olette HER\u00c4TETYT uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka her\u00e4tti h\u00e4net kuolleista. Ja teid\u00e4t, jotka olitte<\/p>\n
kuolleet rikoksiinne ja lihanne ymp\u00e4rileikkaamattomuuteen, teid\u00e4t h\u00e4n TEKI EL\u00c4VIKSI yhdess\u00e4 h\u00e4nen kanssaan\u201d (Kol.2:12-13).<\/p>\n
Kasteessa tapahtuu siis a) KUOLEMINEN synnille, b) HAUTAAMINEN Kristuksen kanssa kuolemaan ja c) YL\u00d6SNOUSEMINEN uuteen hengelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n h\u00e4nen kanssaan. T\u00e4m\u00e4 ei ole vain symbolista, vaan todellista.<\/p>\n
Vaikka t\u00e4m\u00e4 toki onkin tapahtunut meille jo ensi kerran silloin, kun kasteen ulkoinen merkki suoritettiin meille lapsina, ja koimme sen ensi kerran todellisesti, niin sen tarkoituksena on jatkua el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme pysyv\u00e4sti ja jatkuvasti aina kuolemaamme asti.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 seikka mieless\u00e4\u00e4n apostoli Paavali k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kastetta vain v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin kyseisen kolossalaiskirjeen asiayhteydess\u00e4 sen totuuden puolustamiseen, ett\u00e4 kristittyjen tulee el\u00e4\u00e4 uudessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4: \u201dJos te olette Kristuksen kanssa KUOLLEET pois maailman alkeisvoimista, miksi te, ik\u00e4\u00e4n kuin el\u00e4isitte maailmassa, sallitte m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 itsellenne s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4? Jos te siis olette HER\u00c4TETYT Kristuksen kanssa, niin etsik\u00e4\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 on ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4, jossa Kristus on, istuen Jumalan oikealla puolella\u2026 KUOLETTAKAA siis maalliset j\u00e4senenne: haureus, saastaisuus, kiihko, paha himo ja ahneus\u2026 Mutta nyt PANKAA tekin POIS (kirjaimellisesti: RIISUKAA) ne kaikki\u2026 te, jotka olette RIISUNEET POIS vanhan ihmisen tekoinensa ja PUKEUTUNEET uuteen, joka uudistuu tietoon, Luojansa kuvan mukaan\u2026 PUKEUTUKAA siis te jne.\u201d (Kolossalaiskirje 2:20; 3:1, 5, 8, 9-10).<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 kolossalaiskirjeen kohdassa yhdistyv\u00e4t jopa n\u00e4m\u00e4 kaksi kasteesta k\u00e4ytetty\u00e4 sanontaa hyvin l\u00e4heisesti yhteen: riisumisen ja p\u00e4\u00e4lle pukemisen kielikuva ja toisaalta my\u00f6s kuolemisen ja eloon her\u00e4tt\u00e4misen kielikuva.<\/p>\n
\u201dSakramentti eli Kasteen merkki on pian ohitse, mutta merkitys, hengellinen kaste, synnin upottaminen pysyy niin kauan, kuin el\u00e4mme, ja p\u00e4\u00e4ttyy vasta kuolemassa. Silloin upotetaan ihminen oikeastansa kasteeseen ja silloin tapahtuu, mit\u00e4 kaste merkitsee; sen t\u00e4hden koko t\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4 ei ole muuta kuin hengellinen kaste pys\u00e4htym\u00e4tt\u00e4 aina kuolinhetkeen saakka.\u201d (Luther)<\/p>\n
Kuten olemme n\u00e4hneet, Raamattu opettaa sek\u00e4 Kristuksen pukemisen ett\u00e4 h\u00e4nen kanssaan el\u00e4v\u00e4ksi tekemisen tapahtuvan pyh\u00e4ss\u00e4 kasteessa.<\/p>\n
Pyh\u00e4 kaste on n\u00e4in ollen koko kristillisen uskon syd\u00e4mess\u00e4 ja ytimess\u00e4. Sill\u00e4 ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sanottavaa ihmisen pelastusasiassa ja siin\u00e4, miten tullaan otollisiksi Jumalan edess\u00e4 ja el\u00e4viksi kuolleesta tilasta, vaan my\u00f6skin sen<\/p>\n
suhteen, miten ihminen voi el\u00e4\u00e4 pelastettuna. Kaste ei n\u00e4in ollen ole ollenkaan v\u00e4h\u00e4merkityksinen ja v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6inen asia. Se ei ole sit\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kristityn jokap\u00e4iv\u00e4isen vaelluksen kannalta!<\/p>\n
Kaste ei tarjoa meille pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n lohtua silloin, kun tulemme syntir\u00e4\u00e4syinemme ensi kertaa Kristuksen luokse armon kerj\u00e4l\u00e4isin\u00e4 ja kun meid\u00e4t kastetaan tuolla ulkonaisella merkill\u00e4, niin ett\u00e4 me riisumme syntiriepumme ja pukeudumme itseens\u00e4 Kristukseen, vaan sen tarkoituksena on motivoida meid\u00e4t pukemaan h\u00e4net p\u00e4\u00e4llemme jatkuvasti ja yh\u00e4 uudelleen – kastettuinakin.<\/p>\n
Kaste ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n her\u00e4t\u00e4 meit\u00e4 hengelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, ja se ei yl\u00f6snosta meit\u00e4 rikkomuksiimme ja synteihimme kuolleesta olotilasta uuteen el\u00e4m\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n silloin, kun tulemme synteihimme kuolleina ja vailla mink\u00e4\u00e4nlaista jumalallista el\u00e4m\u00e4\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen vet\u00e4min\u00e4 uudestisyntymisen pesolle, vaan se uudistaa ja vahvistaa meit\u00e4 uskossamme my\u00f6s silloinkin, kun olemme jo uskovia ja<\/p>\n
uudestisyntyneit\u00e4. N\u00e4in me saamme kasteen kautta yh\u00e4 uudelleen kuolettaa syntist\u00e4 min\u00e4\u00e4mme ja antaa Jumalan uudistaa meit\u00e4 siin\u00e4 pesossa.<\/p>\n
\u201dMit\u00e4 sitten t\u00e4llainen vesikaste merkitsee? Vastaus: Se merkitsee, ett\u00e4 meiss\u00e4 oleva vanha ihminen on jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 katumuksessa ja parannuksessa UPOTETTAVA ja SURMATTAVA kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pit\u00e4\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4 tulla esiin ja NOUSTA YL\u00d6S uusi ihminen, joka iankaikkisesti el\u00e4\u00e4 Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana.\u201d (Luther, V\u00e4h\u00e4 katekismus).<\/p>\n
Kiitos Jumalalle n\u00e4ist\u00e4kin kasteen sanomattomista lahjoista!<\/p>\n
On todellinen harmi, ett\u00e4 kirkossamme ei ole juurikaan hiiskuttu n\u00e4ist\u00e4 kalliista totuuksista, vaikka ne ovat pyh\u00e4ss\u00e4 Raamatussa ja my\u00f6s siihen perustuvassa luterilaisessa tunnustuksessammekin niin selv\u00e4sti esill\u00e4!<\/p>\n
Kasteesta ei voi julistaa raamatullisesti, jos my\u00f6sk\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 puolia siit\u00e4 ei tuoda esille. Siksi moni onkin pettynyt luterilaiseen kasteoppiin ja kastattanut itsens\u00e4 toistamiseen.<\/p>\n
Itsens\u00e4 toistamiseen kastattanut, sit\u00e4 syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n katuva ja pyh\u00e4n kasteen armoon palannut entinen helluntaipastori,<\/p>\n
Olli-Pekka Ylisuutari<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
1.1 KASTE KRISTUKSEN P\u00c4\u00c4LLENS\u00c4 PUKEMISENA: Monet uudestikastajat (helluntailaiset, baptistit, vapaakirkolliset jne.) kuvittelevat, ett\u00e4 luterilainen julistus kasteesta, siin\u00e4 tapahtuvasta ihmisen kuolemasta, hautaamisesta ja yl\u00f6snousemuksesta yhdess\u00e4 Kristuksen kanssa ja Kristuksen p\u00e4\u00e4llens\u00e4 pukemisesta, on omiaan vain tuudittamaan ihmisi\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n rauhaan ja synnin uneen. Heid\u00e4n mielest\u00e4\u00e4n kasteen armosta saarnaaminen johtaa ihmisi\u00e4 vain suruttomuuteen ja paatumukseen. Valitettavasti he ovat osittain […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[130,218,219],"tags":[143,221,222,220,223],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/948"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=948"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/948\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":950,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/948\/revisions\/950"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=948"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=948"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=948"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}