{"id":937,"date":"2012-06-04T16:53:37","date_gmt":"2012-06-04T13:53:37","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=937"},"modified":"2016-01-23T21:14:02","modified_gmt":"2016-01-23T18:14:02","slug":"pyhan-kasteen-puolustus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2012\/06\/04\/pyhan-kasteen-puolustus\/","title":{"rendered":"Pyh\u00e4n kasteen puolustus &#8211; Fredrik Gabriel Hedberg"},"content":{"rendered":"<p>Fredrik Gabriel Hedberg<\/p>\n<p>\u201dJeesuksen nimess\u00e4! Baptismin kumoaminen ja pyh\u00e4n kasteen puolustus.\u201d N\u00e4in otsikoi Kaarinan seurakunnan kirkkoherra, evankelisen her\u00e4tysliikkeen \u201dis\u00e4ksi\u201d kutsuttu Fredrik Gabriel Hedberg alun perin 1855 ruotsiksi ilmestyneen pyh\u00e4 kastetta k\u00e4sittelev\u00e4n teoksensa. T\u00e4m\u00e4n Hedbergin kastekirjan, joka on j\u00e4\u00e4nyt pahasti unohduksiin, on nyt jokin aika sitten Lauri Koskenniemi ansiokkaasti suomentanut.<\/p>\n<p>Koskenniemi selostaa alussa olevassa johdannossaan kirjan syntyhistoriaa. Historiallisen taustan muodostaa Hedbergin entisen ty\u00f6toverin, pastori Anders Wibergin, k\u00e4\u00e4ntyminen baptistiseen oppiin. 1852 Wiberg julkaisi kirjan nimelt\u00e4 Hvilken b\u00f6r d\u00f6pas? Och varuti best\u00e4r dopet? T\u00e4t\u00e4 Wibergin kastetta k\u00e4sittelev\u00e4 teosta ja sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 baptistista kasteoppia vastaan Hedberg suuntaa nyt esitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevan teoksensa.<\/p>\n<p>Hedbergin kirja on hyvin poleeminen. Tekij\u00e4n p\u00e4\u00e4v\u00e4ite voidaan ilmaista esimerkiksi seuraavilla sanoilla, jotka Hedberg on lainannut sen aikaisesta A. G. Rudelbachin lausunnosta: \u201dT\u00e4m\u00e4n (baptismin) harhan ytimen\u00e4 on eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4inen ja pysyv\u00e4 kirkon sakramenttiopin kielt\u00e4minen. Sit\u00e4 mukaa kuin oivallamme sakramenttien sis\u00e4ll\u00f6n, tajuamme t\u00e4m\u00e4n kielt\u00e4misen suuren vaaran. Sill\u00e4 niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n ja niiden l\u00e4pi kuuluvan sanan vuoksi sakramentit eiv\u00e4t ole vain Jumalan armon ja laupeuden merkkej\u00e4. Ne eiv\u00e4t ole vain uskoamme vahvistavia v\u00e4lineit\u00e4, vaan sellaisia pelastuksen v\u00e4lineit\u00e4, joiden kautta Herra Kristus yhdist\u00e4\u00e4 meid\u00e4t valtakuntaansa ja itseens\u00e4. Ne ovat sanan saarnan ja Hengen viran ohella kolminkertainen todistus maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 (1.Joh. 5:8). Sen kautta Kristuksen kirkko el\u00e4\u00e4 ja on liikkeell\u00e4, taistelee ja saavuttaa t\u00e4yttymyksens\u00e4. Joka siis hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 sakramenttien olemuksen ja niiden sis\u00e4ll\u00f6n kimppuun, se purkaa Kristuksen kirkon\u201d (s. 27). Linjassa t\u00e4m\u00e4n lausunnon kanssa Hedberg itse sanoo kirjansa ensimm\u00e4isess\u00e4 luvussa: \u201dSamalla kun baptismi uutterasti kauniilta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla pyrkii toimittamaan sakramentin muodollisesti oikealla tavalla, se itse asiassa mik\u00e4li siit\u00e4 riippuu yritt\u00e4\u00e4 h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 jumalallisten sakramenttien sisimm\u00e4n olemuksen\u201d (s. 30). Alusta loppuun saakka Hedberg toistaa t\u00e4m\u00e4n v\u00e4itteens\u00e4: Uudelleenkastajat tyhjent\u00e4v\u00e4t kasteen sen oikeasta sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, vaikka ovat niin tarkkoja kasteen toimittamisen muodosta. Uudelleenkastajat tekev\u00e4t kasteesta lain teon, uuden ymp\u00e4rileikkauksen, josta p\u00e4tee se, mit\u00e4 Herran apostoli Galatalaiskirjeess\u00e4 varoittaen sanoo evankeliumin v\u00e4\u00e4rent\u00e4jist\u00e4.<\/p>\n<p>Hedberg perustaa sanottavansa ennen kaikkea Raamatun kastetta koskeviin kohtiin. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi h\u00e4n vetoaa monessa yhteydess\u00e4 Lutheriin sek\u00e4 kirkkoisiin ja my\u00f6s luterilaisen ortodoksian teologeihin kuten Martin Chemnitziin tai Abraham Caloviukseen. Ne Raamatun kohdat., joita Hedberg tarkemmin selitt\u00e4\u00e4, ovat Joh.3:5, Tiit.3:5, Room.6:34, Kol.2:1112, Gal.3:27 ja Ef.5:2527. Hedberg osoittaa, ett\u00e4 baptismi tulkitsee ratkaisevasti toisin ne kohdat., joissa Raamattu selv\u00e4sti puhuu kasteen merkityksest\u00e4. Kun Jeesus Joh.3:5:ssa puhuu uudestisyntymisest\u00e4 vedest\u00e4 ja Hengest\u00e4, yritt\u00e4v\u00e4t uudelleenkastajat. selitt\u00e4\u00e4 asian niin, ettei Jeesus varsinaisesti puhuisi vedest\u00e4 vaan ainoastaan Hengest\u00e4 jne. N\u00e4in baptistit selitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n veden tarkoittavan vett\u00e4 vain vertauskuvallisesti, ovat joutuneet Hedbergin mielest\u00e4 samaan harhaan kuin reformoidut. Tiit.3:5:n, jossa apostoli puhuu uudestisyntymisen pesosta, Wiberg v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 omalla k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksell\u00e4\u00e4n, joka ei tee oikeutta alkutekstille.<\/p>\n<p>Baptistinen raamatun tulkinta johtaa Hedbergin mukaan siihen, ett\u00e4 kastetta ei pidet\u00e4 uudestisyntymisen sakramenttina eli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 pelastukseen (s. 60). Uudelleenkastajat lukevat Raamattua ennalta omaksumansa k\u00e4sityksen ohjaamina. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys on Hedbergin mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4: \u201dBaptismi haluaa k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Kristuksen ainoastaan Hengen v\u00e4lityksell\u00e4, mutta ei tahdo tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n olennaisesta yhteydest\u00e4 h\u00e4neen, joka ei ole ainoastaan tosi Jumala, vaan my\u00f6s Pyh\u00e4st\u00e4 Hengest\u00e4 siinnyt ja neitsyt Marjasta syntynyt tosi ihminen. Selv\u00e4sti sanottuna me emme kasteessa ole saaneet. vain h\u00e4nen lahjojaan vaan h\u00e4net itsens\u00e4. Siksi pyh\u00e4 apostoli ei todista vain sit\u00e4, ett\u00e4 olemme kasteessa pukeneet p\u00e4\u00e4llemme Kristuksen (Gal.3:27), vaan my\u00f6s, ett\u00e4 olemme siin\u00e4 h\u00e4n en kanssaan haudatut ja h\u00e4nen kanssaan her\u00e4tetyt (Kol.2:12)&#8230; Herran ja h\u00e4nen uskovan seurakuntansa v\u00e4linen yhteys ei ole vain hengellinen, vaan samanaikaisesti olennainen yhteys. T\u00e4m\u00e4n perusta on uudesti syntymisen pesussa ja sit\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja ravitsee Kristuksen ruumiin ja veren sakramentti. T\u00e4m\u00e4 ei v\u00e4himm\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rin v\u00e4henn\u00e4 sanan arvoa ja merkityst\u00e4 uskolle. P\u00e4invastoin t\u00e4t\u00e4 edellytet\u00e4\u00e4n, pyhitt\u00e4\u00e4h\u00e4n vain Jumalan sana ja asetus n\u00e4kyv\u00e4t aineet Jumalan todellisiksi sakramenteiksi ja uskossa t\u00e4h\u00e4n samaan Jumalan sanaan ne oikein vastaan otetaan. Vasta sitten kun olemme k\u00e4sitt\u00e4neet sakramenttien varsinaisen olemuksen ja niiden ehdottoman v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden kristillisen el\u00e4m\u00e4n todellisena syntymisen\u00e4 ja kehittymisen\u00e4, voimme oikein tajuta tohtori Rudelbachin sanoihin sis\u00e4ltyv\u00e4n totuuden: \u201dBaptismin harha murtaa perustukset\u201d (s.6061).<\/p>\n<p>Sitaatit tuovat ilmi Hedbergin kirjan keskeisen sis\u00e4ll\u00f6n. Jo vuonna 1844 Hedberg tuo voimakkaasti esiin sen Lutherin opetuksen, ettei Jumalaa voida k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 eik\u00e4 h\u00e4neen voida tarttua ilman sit\u00e4 pukua, johon h\u00e4n verhoutuu ilman lihaan tullutta Kristusta sek\u00e4 ilman sanaa ja sakramentteja. T\u00e4h\u00e4n Lutherille keskeiseen opetukseen yhtyen Hedberg n\u00e4kee, ett\u00e4 uudelleenkastajat juuri tavoittelevat paljasta Jumalaa. Siksi he haluavat k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 Kristuksen vain Hengen v\u00e4lityksell\u00e4. Mutta t\u00e4ll\u00e4 tavalla Kristuksen tosi ihmisyys tulee kielletyksi; koko kristologia pirstoutuu. Luterilainen kirkko sen sijaan t\u00e4hdent\u00e4\u00e4 sakramenttien merkityst\u00e4 juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4. Sakramenttien v\u00e4lityksell\u00e4 syntyy \u201cei vain hengellinen vaan hengellisruumiillinen olennainen yhteys Herran ja h\u00e4nen seurakuntansa v\u00e4lill\u00e4\u201d. Siksi sakramenttien p\u00e4\u00e4sis\u00e4lt\u00f6 on Jeesus Kristus, Jumala ja ihminen. Ei siis ihme, ett\u00e4 Hedberg n\u00e4kee sanomattoman suuren kuilun luterilaisen ja baptistisen opin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>V\u00e4\u00e4rink\u00e4sitysten v\u00e4ltt\u00e4miseksi on tarpeen korostaa sit\u00e4, ett\u00e4 Hedberg ei suinkaan mit\u00e4t\u00f6i uskon merkityst\u00e4! H\u00e4nen linjansa k\u00e4y hyvin ilmi esimerkiksi sivuilla 8384. Rooman kirkkoa vastaan Hedberg muistuttaa, ett\u00e4 sakramenttien pelastava vaikutus edellytt\u00e4\u00e4 uskoa. Hedbergin p\u00e4\u00e4maali on kuitenkin baptismi, jonka harha piilee siin\u00e4, ett\u00e4 se kumoaa pyhien sakramenttien olemuksen ja tekee ne n\u00e4in tyhj\u00e4n veroisiksi vertauskuviksi.<\/p>\n<p>Kirjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 on syyt\u00e4 mainita viel\u00e4 erikseen teoksen viimeinen luku (s. 214270). Siin\u00e4 Hedberg k\u00e4sittelee Mt.28:1820:n ja Mk16:1516:n valossa kysymyst\u00e4 lapsikasteesta ja lapsen uskosta. Vakuuttavasti Hedberg osoittaa, ett\u00e4 juuri lapsikaste on Raamatun oman todistuksen mukaisesti kaikkein paras ja varmin kaste ja ett\u00e4 uudestikastajien raamatuntulkinta on itsens\u00e4 kanssa ristiriidassa.<\/p>\n<p>Hedbergin rikassis\u00e4lt\u00f6iseen ja v\u00e4kev\u00e4henkiseen kirjaan toivoisi mahdollisimman monen tutustuvan ja syventyv\u00e4n. Hedberg osoittaa syv\u00e4llisell\u00e4 tavalla, mit\u00e4 rikkaita aarteita puhtaaseen Jumalan sanaan perustuva luterilaiseen oppiin sis\u00e4ltyy. Erityisesti ne, jotka kipuilevat kastekysymyksen kanssa, voisivat saada selvyyden t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 kysymyksess\u00e4 perehtym\u00e4ll\u00e4 Hedbergin opastamana Raamatun omaan opetukseen. T\u00e4llaista opetusta me kipe\u00e4sti tarvitsemme omassa kirkossamme! Hedbergin kirja osoittaa meille miten kalvinilaishenkinen opetus, jos me annamme sille sijaa, vie meilt\u00e4 sakramenttien rikkaudet, jopa itse Kristuksen, ja kumoaa koko luterilaisen opin.<\/p>\n<p>Hannu Lehtonen<\/p>\n<figure id=\"attachment_2343\" aria-describedby=\"caption-attachment-2343\" style=\"width: 199px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" class=\"wp-image-2343 size-medium\" src=\"http:\/\/concordia.fi\/second\/wp-content\/uploads\/2012\/06\/pyhan_kasteen_puolustus_1011_2b9_orig-199x300.jpg\" alt=\"Pyh\u00e4n kasteen puolustus - Fredrik Gabriel Hedberg\" width=\"199\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-content\/uploads\/2012\/06\/pyhan_kasteen_puolustus_1011_2b9_orig-199x300.jpg 199w, https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-content\/uploads\/2012\/06\/pyhan_kasteen_puolustus_1011_2b9_orig-100x150.jpg 100w, https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-content\/uploads\/2012\/06\/pyhan_kasteen_puolustus_1011_2b9_orig-60x90.jpg 60w, https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-content\/uploads\/2012\/06\/pyhan_kasteen_puolustus_1011_2b9_orig.jpg 415w\" sizes=\"(max-width: 199px) 100vw, 199px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-2343\" class=\"wp-caption-text\">Pyh\u00e4n kasteen puolustus &#8211; Fredrik Gabriel Hedberg<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Fredrik Gabriel Hedberg \u201dJeesuksen nimess\u00e4! Baptismin kumoaminen ja pyh\u00e4n kasteen puolustus.\u201d N\u00e4in otsikoi Kaarinan seurakunnan kirkkoherra, evankelisen her\u00e4tysliikkeen \u201dis\u00e4ksi\u201d kutsuttu Fredrik Gabriel Hedberg alun perin 1855 ruotsiksi ilmestyneen pyh\u00e4 kastetta k\u00e4sittelev\u00e4n teoksensa. T\u00e4m\u00e4n Hedbergin kastekirjan, joka on j\u00e4\u00e4nyt pahasti unohduksiin, on nyt jokin aika sitten Lauri Koskenniemi ansiokkaasti suomentanut. Koskenniemi selostaa alussa olevassa johdannossaan kirjan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":2343,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[130,27],"tags":[215,76,143,29,89],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/937"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=937"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/937\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2345,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/937\/revisions\/2345"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2343"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=937"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=937"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=937"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}