Kaikkien evankeliumien alkupuolella kerrotaan Johannes Kastajasta. Johannes vaikutti vanhan ja uuden liiton taitekohdassa. H\u00e4n oli Kristuksen tienraivaaja, \u201dhuutavan \u00e4\u00e4ni er\u00e4maassa\u201d (Joh. 1:23). Johanneksen v\u00e4kev\u00e4 parannussaarna sai aikaan, ett\u00e4 moni ihminen tuli synnintuntoon. Kun he tunnustivat syntins\u00e4, Johannes kastoi heid\u00e4t Jordan-virrassa.<\/p>\n
Johanneksen kasteen merkityksest\u00e4 on esitetty erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4. Mainitakseni esimerkkin\u00e4 yhden kannan: \u201dN\u00e4in Johanneksen kasteen ydin ei ole siin\u00e4, ett\u00e4 se kykenisi tarjoamaan pelastusta, vaan se oli julkista tunnustautumista siihen, ett\u00e4 kastettava oli rikkonut Vanhassa Testamentissa Jumalan ilmoittaman lain ja ett\u00e4 h\u00e4n syntisen\u00e4 ansaitsi tulla hukutetuksi, niin kuin Nooan aikuinen ihmiskuntakin\u201d (netiss\u00e4 julkaistusta saarnasta).<\/p>\n
Perinteinen luterilainen linja on kuitenkin se, ett\u00e4 Johanneksen kaste oli todellinen armonv\u00e4line. Sen v\u00e4lityksell\u00e4 saatiin syntien anteeksiantamus aivan kuten Jeesuksen asettamassa kasteessa. Perusteluna on mm. Luuk. 3:3: \u201dJa h\u00e4n (Johannes Kastaja) vaelsi kaikissa seuduissa Jordanin varrella ja saarnasi parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi.\u201d Luther lausuu k\u00e4sitelless\u00e4\u00e4n Jeesuksen keskustelua Nikodeemuksen kanssa: \u201dOta ensiksikin huomioosi: h\u00e4n johdattaa ja osoittaa Nikodeemuksen seurakuntansa ulkonaiseen virkaan, saarnaan ja kasteeseen, sanoessaan, ett\u00e4 ihmisen t\u00e4ytyy synty\u00e4 uudesti vedest\u00e4 ja Hengest\u00e4. N\u00e4in h\u00e4n puhuu siit\u00e4 virasta, jonka Johannes Kastaja Kristuksen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4 ja palvelijana oli pannut alulle, niin kuin fariseukset ja Nikodeemus tarkoin tiesiv\u00e4t ja olivat n\u00e4hneet. H\u00e4n tahtoo osoittaa h\u00e4net siihen, n\u00e4in vahvistaen Johanneksen saarnan ja kasteen: se virka on oleva t\u00e4ydess\u00e4 arvossaan, ja Jumala on sen m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt sit\u00e4 varten, ett\u00e4 sen kautta uudestisynnyt\u00e4\u00e4n, ja ett\u00e4 kukaan ei ole p\u00e4\u00e4sev\u00e4 sis\u00e4lle taivaaseen, joka sit\u00e4 ei omaksu tai sit\u00e4 halveksii.\u201d (Kirkkopostilla)<\/p>\n
Gezelius-piispojen Raamatun selityslaitos avaa Matt. 3:6:a selitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n valtavia n\u00e4kymi\u00e4 Vanhan ja Uuden Testamentin v\u00e4lisiin yhteyksiin. Gezeliuksen laitoksessa viitataan mm. kohtiin Joos. 3:16 sek\u00e4 2. Kun. 5:14, joissa Jordan-virralla on oma t\u00e4rke\u00e4 osansa. Eritt\u00e4in mielenkiintoinen viittaus on my\u00f6s profeetta Eliaan, joka meni saman virran ylitse, ennen kuin h\u00e4net otettiin taivaaseen, 2. Kun. 2:7\u20138. Gezelius p\u00e4\u00e4ttelee: \u201dniinp\u00e4 t\u00e4ytyy meid\u00e4n tulla kasteen kautta taivasten valtakuntaan, Joh. 3:5.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kaikkien evankeliumien alkupuolella kerrotaan Johannes Kastajasta. Johannes vaikutti vanhan ja uuden liiton taitekohdassa. H\u00e4n oli Kristuksen tienraivaaja, \u201dhuutavan \u00e4\u00e4ni er\u00e4maassa\u201d (Joh. 1:23). Johanneksen v\u00e4kev\u00e4 parannussaarna sai aikaan, ett\u00e4 moni ihminen tuli synnintuntoon. Kun he tunnustivat syntins\u00e4, Johannes kastoi heid\u00e4t Jordan-virrassa. Johanneksen kasteen merkityksest\u00e4 on esitetty erilaisia k\u00e4sityksi\u00e4. Mainitakseni esimerkkin\u00e4 yhden kannan: \u201dN\u00e4in Johanneksen kasteen ydin […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":903,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[205,17],"tags":[18,212,5,19],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/917"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=917"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/917\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2129,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/917\/revisions\/2129"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/903"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=917"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=917"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=917"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}