{"id":875,"date":"2012-08-04T06:00:30","date_gmt":"2012-08-04T03:00:30","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=875"},"modified":"2018-12-16T14:47:39","modified_gmt":"2018-12-16T11:47:39","slug":"kristuksen-toinen-tuleminen-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2012\/08\/04\/kristuksen-toinen-tuleminen-2\/","title":{"rendered":"KRISTUKSEN TOINEN TULEMINEN"},"content":{"rendered":"<p>Hannu Lehtonen, pastori, Soini<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4inen osa esityksest\u00e4 on julkaistu aiemmin numerossa 4\/2011<\/p>\n<p>Jeesus tulee tuomitsemaan el\u00e4vi\u00e4 ja kuolleita<\/p>\n<p>Kun Jeesus tulee kirkkaudessaan, h\u00e4n her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikki kuolleet ja seuraa viimeinen tuomio. Apostolit saarnasivat: \u201dJa h\u00e4n k\u00e4ski meid\u00e4n saarnata kansalle ja todistaa, ett\u00e4 h\u00e4n on se, jonka Jumala on asettanut el\u00e4vien ja kuolleitten tuomariksi.\u201d (Ap. t. 10:42) Tuomio koskee kaikkia ihmisi\u00e4 ja tuomio on lopullinen, ikuinen. \u201dSilloin Kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: \u2019Tulkaa, minun Is\u00e4ni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka on ollut teille valmistettuna maailman perustamisesta asti\u2019.\u201d (Matt. 25:34) \u201dSitten h\u00e4n my\u00f6s sanoo vasemmalla puolellaan oleville: \u2019Menk\u00e4\u00e4 pois minun tyk\u00f6\u00e4ni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja h\u00e4nen enkeleillens\u00e4\u2019.\u201d (Matt. 25:41) Ks. my\u00f6s 1. Piet. 1:4-5, 7; 5:4; 1. John 3:2; Hepr. 9:28; 2. Kor. 5:10; 2. Tess. 1:6\u201310).<\/p>\n<p>Kun Kristus tulee toisen kerran, \u201dluodaan uudet taivaat ja uusi maa\u201d (Jes. 65:17; 66:22; 2. Piet. 3:13; Ilm. 21:1). Raamattu osoittaa, ett\u00e4 nykyisen ja uuden maailman v\u00e4lill\u00e4 on oleva sek\u00e4 jatkuvuus ett\u00e4 ei-jatkuvuus, samoin kuin kristityn nykyisen ruumiin ja yl\u00f6snousemusruumiin v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Nyky\u00e4\u00e4n on levinnyt laajalle oppi ns. tuhatvuotisesta valtakunnasta (kiliasmi, millenialismi). T\u00e4m\u00e4n opin mukaan Kristus tulee n\u00e4kyv\u00e4ss\u00e4 muodossa t\u00e4nne maan p\u00e4\u00e4lle hallitsemaan tuhannen vuoden ajan ennen viimeist\u00e4 tuomiota. Saman opin mukaan saatana p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n tuhannen vuoden lopulla irti. H\u00e4n kokoaa suuren joukon ihmisi\u00e4 taistelemaan Kristusta ja h\u00e4nen omiaan vastaan, mutta kokee t\u00e4ydellisen tappion. Sen j\u00e4lkeen seuraa viimeinen tuomio.<\/p>\n<p>Kiliasmia perustellaan varsinkin er\u00e4ill\u00e4 VT:n profetioilla sek\u00e4 Ilmestyskirjan 20. luvulla. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 ei ole mahdollisuuksia tutkistella seikkaper\u00e4isesti esimerkiksi Ilmestyskirjaa. N\u00e4iss\u00e4 lopunaikaa koskevissa kysymyksiss\u00e4 ja Ilmestyskirjasta esitetyiss\u00e4 tulkinnoissa kristitty voi sangen helposti joutua h\u00e4mmennyksiin. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pit\u00e4yty\u00e4 Jeesuksen toista tulemista koskeviin perustaviin Raamatun kohtiin. Silloin pysymme selvill\u00e4 vesill\u00e4 emmek\u00e4 joudu harhateille.<\/p>\n<p>Kiliasmin mukaan Jeesuksen toinen tuleminen ei merkitsisi kaikkien kuolleiden v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 el\u00e4vien ja kuolleiden tuomitsemista. Jeesus sanoo kuitenkin edell\u00e4 lainaamassani Matteuksen evankeliumin 25. luvussa toisin: \u201dMutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan ja kaikki enkelit h\u00e4nen kanssaan, silloin h\u00e4n istuu kirkkautensa valtaistuimelle. Ja h\u00e4nen eteens\u00e4 kootaan kaikki kansat, ja h\u00e4n erottaa toiset toisista, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.\u201d Jeesus ei puhu t\u00e4ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n mist\u00e4\u00e4n tuhatvuotisesta valtakunnasta, vaan ett\u00e4 h\u00e4nen tulemistaan seuraa v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti viimeinen tuomio. Johanneksen evankeliumin viidenness\u00e4 luvussa Jeesus sanoo vastaavasti: \u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4 ihmetelk\u00f6 t\u00e4t\u00e4, sill\u00e4 hetki tulee, jolloin kaikki, jotka haudoissa ovat, kuulevat h\u00e4nen \u00e4\u00e4nens\u00e4 ja tulevat esiin, ne, jotka ovat hyv\u00e4\u00e4 tehneet, el\u00e4m\u00e4n yl\u00f6snousemukseen, mutta ne, jotka ovat pahaa tehneet, tuomion yl\u00f6snousemukseen.\u201d (Joh. 5:28\u201329).\u201d Apostolisessa uskontunnustuksessa seurakunta tunnustaa t\u00e4m\u00e4n mukaisesti: \u201d\u2026on sielt\u00e4 tuleva tuomitsemaan el\u00e4vi\u00e4 ja kuolleita\u201d.<\/p>\n<p>Saarnaaja Hans Wassermann sanoo artikkelissaan V\u00e4\u00e4r\u00e4 tuhatvuotinen valtakunta-oppi irrottaa meid\u00e4t Kristuksesta: \u201dRatkaiseva kysymys kuuluu, onko Jeesus Kristus voittanut ja sitonut perkeleen, hallitseeko h\u00e4n jo kaikkea taivaassa ja maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4? Vastausta hakiessaan he (kiliastit) eiv\u00e4t katso Raamatun sanaan, vaan ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n olevaan maailmaan. Ja sitten meihin s\u00e4\u00e4lien. Kuitenkaan evankeliumin iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n sanoma ei sitoudu ajan arviointeihin ja rajoituksiin, vaan se omistaa jo uskolla kaiken ja iloitsee katoamattomasta lahjasta, jolla on voiton lupaus.\u201d<\/p>\n<p>\u201dVaikka Jeesus torjuu mahdollisuuden tiet\u00e4\u00e4 ajoista ja hetkist\u00e4, on apostolien ajoista saakka ihmisill\u00e4 ollut valtava kiinnostus ja usko siihen, ett\u00e4 nyt on p\u00e4\u00e4sty ihmislaskelmilla ja sensaatiomaisilla profetioilla Jumalan salaisuuksien j\u00e4ljille (esim. laskettaessa Jeesuksen toista tulemusta ja tuhatvuotisen valtakunnan perustamista). Kuitenkin ne ovat toinen toisensa j\u00e4lkeen osoittautuneet perusteettomiksi laskelmiksi.<\/p>\n<p>Jeesus k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4kin apostolien huomion pois heid\u00e4n Israelin valtakuntaa kohtaan tuntemastaan uteliaisuudesta ja arvailuista ja kohdistaa sen luvattuun Pyh\u00e4n Hengen voimaan ja l\u00e4hetysteht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Pyh\u00e4n Hengen voima on h\u00e4nen kykyns\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 ihmiset yl\u00f6snousseen Kristuksen voittoon, niin ett\u00e4 he voivat olla h\u00e4nen edustajiaan julistaen voittosanomaa syntins\u00e4 anteeksisaaneiden valtakunnasta, jossa on syntien anteeksisaaminen lahjana. Kasteemme on siit\u00e4 konkreettisena muistutuksena. Kasteessa meid\u00e4t tehtiin osallisiksi Kristuksen t\u00e4ydellisest\u00e4 sovituksesta, voitosta ja hallinnasta. T\u00e4t\u00e4 seurakunta nyt maailmassa julistaa.\u201d<\/p>\n<p>Luther sanoo: &#8221;Me jotka uskomme Jeesukseen Kristukseen, meid\u00e4n Herraamme, ja el\u00e4mme h\u00e4nen suojeluksessaan ja turvissaan, my\u00f6skin me olemme nyt h\u00e4ness\u00e4 ja h\u00e4nen kauttaan, perkeleen, synnin ja kuoleman valtiaita. Sill\u00e4 H\u00e4n on tullut ihmiseksi meid\u00e4n takiamme, saattaakseen meid\u00e4t t\u00e4h\u00e4n herrauteen. Lunastanut meid\u00e4t kalliilla verell\u00e4\u00e4n, pessyt ja puhdistanut meid\u00e4t synneist\u00e4mme ja antanut syd\u00e4meemme Pyh\u00e4n Hengen takeeksi perinn\u00f6st\u00e4mme ja autuudestamme, ja tehnyt meist\u00e4 kuninkaita ja pappeja Jumalan edess\u00e4, siis Jumalan lapsia ja perillisi\u00e4 ja kanssaperillisi\u00e4\u00e4n.\u201d (Sana ja armo s. 49)<\/p>\n<p>Franz Pieper sanoo Kristillisessa dogmatiikassaan: \u201dMit\u00e4 tuhatvuotisopin vaikutukseen kristittyjen hengelliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n tulee, on sanottava, ett\u00e4 t\u00e4h\u00e4n oppiin liittyv\u00e4 kristillisen toivon v\u00e4\u00e4ristely on kristittyjen hengelliselle el\u00e4m\u00e4lle eritt\u00e4in vahingollinen ja vaarallinen. Miss\u00e4 kiliasmiin suhtaudutaan vakavasti, toisin sanoen miss\u00e4 se saa sijansa syd\u00e4mess\u00e4, siell\u00e4 se ohjaa syd\u00e4men ja ajatukset sivuun kristityn el\u00e4m\u00e4n salatusta hengellisest\u00e4 kirkkaudesta, joka on varmuus syntien anteeksiantamuksesta ja taivaallisesta perinn\u00f6st\u00e4, ja korvaa sen ulkonaisten ja maallisten asioiden odotuksella. N\u00e4in se tekee merkityksett\u00f6miksi sellaiset valtavat ja ihanat sanat kuin Joh. 14:27 ja 16:33. Kiliasmi ei tyydy Kristuksen sanaan: \u2019Katso, Jumalan valtakunta on sis\u00e4llisesti teiss\u00e4\u2019, vaan tahtoo, ett\u00e4 Jumalan valtakunta tulisi ulkonaisin merkein, niin ett\u00e4 voitaisiin sanoa \u2019Katso, tuolla se on!\u2019 Sanalla sanottuna Raamattu ei opeta tuhatvuotisoppia, vaan varoittaa siit\u00e4.\u201d (Pieper, Kristillinen dogmatiikka s. 625, 1961 SLEY)<\/p>\n<p>Kiliasmiin liittyy l\u00e4heisesti my\u00f6s ajatus juutalaisten yleisest\u00e4 k\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 Kristuksen puoleen lopun aikana. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sityskanta n\u00e4kyy my\u00f6s nykyisen Raamatun k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen er\u00e4iss\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6sratkaisuissa (esim. Room. 11:25). Ns. tunnustuksellinen luterilaisuus torjuu ajatuksen juutalaisten yleisest\u00e4 k\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 lopun aikana.<\/p>\n<p>\u201dKristittyjen tulee torjua antisemitismi (juutalaisvastaisuus) kaikissa muodoissa ja sen sijaan kirkon asennetta tulisi luonnehtia rakastava suhtautuminen juutalaiskansaan. \u2013 \u2013 Miten vaikeaa joidenkin juutalaisten onkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kristillinen rakkaus velvoittaa Kirkkoa jakamaan pelastuksen evankeliumia heille. Martti Luther sanoi viimeisess\u00e4 saarnassaan (v. 1546) kristittyjen suhtautumisesta juutalaisiin: \u2019Tahdomme kohdella heit\u00e4 kristillisell\u00e4 rakkaudella ja rukoilla heid\u00e4n puolestaan, ett\u00e4 he k\u00e4\u00e4ntyisiv\u00e4t ja vastaanottaisivat Herran.\u2019 Kristityt uskovat, ett\u00e4 ep\u00e4uskoisilla juutalaisilla on yh\u00e4 toivoa. \u201dSill\u00e4 ei Jumala armolahjojansa ja kutsumistansa kadu.\u201d (Room. 11:29) Jumala tarjoaa heille yh\u00e4 pelastusta evankeliumin kautta. Sen t\u00e4hden kirkon tulisi jatkaa evankeliumin ilmoittamista heille (Room. 1:16), sill\u00e4 se on ainoa v\u00e4likappale, jonka kautta he voivat pelastua (Ap. t. 4:12). Uskovat juutalaiset yhdess\u00e4 pakanakristittyjen kanssa muodostavat uuden Israelin. Kristuksessa ei ole juutalaista eik\u00e4 kreikkalaista (Gal. 3:28).\u201d (CTCR)<\/p>\n<p>Mihin Raamatun opetus Jeesuksen toisesta tulemisesta meit\u00e4 kehottaa?<\/p>\n<p>Raamatun opetuksella Kristuksen toisesta tulemisesta on hyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen tarkoitus. Jumala tahtoo, ett\u00e4 kaikki ihmiset uskovat evankeliumin, viett\u00e4v\u00e4t pyh\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 palvellen Kristusta ja innokkaasti odottavat viimeist\u00e4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 k\u00e4rsiv\u00e4llisyydess\u00e4 (CTCR) (Room. 13:12\u201314; Tiit. 2:11\u201313; 1. Piet. 1:13\u201315; 2. Piet. 3:11\u201312; 1. Joh. 3:2\u20133; 1. Tim. 6:14; Matt. 25:14\u201330).<\/p>\n<p>\u201dValvokaa siis, sill\u00e4 ette tied\u00e4, min\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 teid\u00e4n Herranne tulee.\u201d (Matt. 24:42)<\/p>\n<p>\u201dMutta kun n\u00e4m\u00e4 alkavat tapahtua, niin rohkaiskaa itsenne ja nostakaa p\u00e4\u00e4nne, sill\u00e4 teid\u00e4n vapautuksenne on l\u00e4hell\u00e4.\u201d (Luuk. 21:28)<\/p>\n<p>\u201dH\u00e4n, joka n\u00e4it\u00e4 todistaa, sanoo: \u2019Totisesti, min\u00e4 tulen pian\u2019. Amen, tule, Herra Jeesus! Herran Jeesuksen armo olkoon kaikkien kanssa. Amen.\u201d (Ilm. 22:20\u201321)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hannu Lehtonen, pastori, Soini Ensimm\u00e4inen osa esityksest\u00e4 on julkaistu aiemmin numerossa 4\/2011 Jeesus tulee tuomitsemaan el\u00e4vi\u00e4 ja kuolleita Kun Jeesus tulee kirkkaudessaan, h\u00e4n her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kaikki kuolleet ja seuraa viimeinen tuomio. Apostolit saarnasivat: \u201dJa h\u00e4n k\u00e4ski meid\u00e4n saarnata kansalle ja todistaa, ett\u00e4 h\u00e4n on se, jonka Jumala on asettanut el\u00e4vien ja kuolleitten tuomariksi.\u201d (Ap. t. 10:42) [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[188,17],"tags":[18,5,63,183],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/875"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=875"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/875\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1105,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/875\/revisions\/1105"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=875"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=875"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=875"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}