Paul Kretzmann, USA<\/p>\n
Haagar annetaan Aabrahamille<\/p>\n
16:1: \u201dSaarai, Abramin vaimo, ei synnytt\u00e4nyt h\u00e4nelle lasta. Mutta Saarailla oli egyptil\u00e4inen orjatar, jonka nimi oli Haagar. 2a. Ja Saarai sanoi Abramille: \u2019Katso, Herra on sulkenut minut synnytt\u00e4m\u00e4st\u00e4; yhdy siis minun orjattareeni, ehk\u00e4 min\u00e4 saisin lapsia h\u00e4nest\u00e4\u2019.\u201d Saaran hedelm\u00e4tt\u00f6myys oli mainittu kerrottaessa heid\u00e4n tulostaan Kanaaniin (1. Moos. 11:30). Se kerrotaan t\u00e4ss\u00e4 uudelleen sen ihmeen korostamiseksi, jonka Herra sai aikaan h\u00e4nen tapauksessaan. Kymmenen vuotta oli nyt kulunut ja silti, lupauksesta huolimatta (1. Moos. 15:4), Saarai oli edelleen lapseton. H\u00e4n tuli sen vuoksi k\u00e4rsim\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ja ehdotti Abramille, ett\u00e4 koska Herra esti h\u00e4nt\u00e4 tulemasta raskaaksi ja kielsi h\u00e4nelt\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4isen, niin h\u00e4nen egyptil\u00e4inen orjattarensa, Haagar, olisi se, jonka v\u00e4lityksell\u00e4 h\u00e4n voi saada lapsia, ett\u00e4 h\u00e4nen perheens\u00e4 rakentuisi orjattaren v\u00e4lityksell\u00e4. It\u00e4maisen tavan mukaan orjien lapset kuuluivat is\u00e4nn\u00e4lle ja em\u00e4nn\u00e4lle (2. Moos. 21:4; 1. Aik. 2:35).<\/p>\n
16:2b. \u201dJa Abram kuuli Saaraita. 3. Ja Saarai, Abramin vaimo, otti egyptil\u00e4isen orjattarensa Haagarin, sitten kuin Abram oli asunut kymmenen vuotta Kanaanin maassa, ja antoi h\u00e4net miehellens\u00e4 Abramille vaimoksi.\u201d Vaikka Abramin olisi tullut osoittaa enemm\u00e4n uskoa ja k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4, h\u00e4n suostui vaimonsa suunnitelmaan, ei lihallisista syist\u00e4, vaan koska h\u00e4n kaipasi hyvin syv\u00e4sti j\u00e4lkel\u00e4ist\u00e4, siement\u00e4, jonka oli m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla yht\u00e4 lukuisa kuin taivaan t\u00e4hdet.<\/p>\n
Haagarin ylpeys ja pako<\/p>\n
16:4: \u201dJa h\u00e4n yhtyi Haagariin, ja Haagar tuli raskaaksi. Kun h\u00e4n huomasi olevansa raskaana, tuli h\u00e4nen em\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 halvaksi h\u00e4nen silmiss\u00e4\u00e4n.\u201d Saarain suunnitelma, johon Abram oli suostunut, oli ehdottomasti ihmisest\u00e4 per\u00e4isin eik\u00e4 sill\u00e4 ollut Jumalan hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Kun Haagar oli tullut raskaaksi, tuli h\u00e4nen em\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 halvaksi h\u00e4nen silmiss\u00e4\u00e4n. Juutalaiset, samoin kuin it\u00e4maiden ihmiset yleisesti, pitiv\u00e4t hedelm\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 hyvin pahana asiana ja jumalallisena rangaistuksena (3. Moos. 20:20), ja hedelm\u00e4llisyytt\u00e4 taas hyvin hyv\u00e4n\u00e4 asiana ja jumalallisena siunauksena (2. Moos. 23:26; 5. Moos. 7:14). Siit\u00e4 huolimatta Haagarin asenne oli r\u00f6yhkeytt\u00e4, sill\u00e4 h\u00e4n ei ollut Abramin toinen vaimo, vaan pysyi koko ajan alistetussa asemassaan.<\/p>\n
16:5: \u201dSilloin Saarai sanoi Abramille: \u2019Minun k\u00e4rsim\u00e4ni v\u00e4\u00e4ryys kohdatkoon sinua; min\u00e4 annoin orjattareni sinun syliisi, mutta kun h\u00e4n huomasi olevansa raskaana, tulin min\u00e4 halvaksi h\u00e4nen silmiss\u00e4\u00e4n. Herra tuomitkoon meid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4mme, minun ja sinun.\u2019\u201d T\u00e4m\u00e4 Saarain purkaus oli t\u00e4ysin perusteeton; se, mit\u00e4 h\u00e4n k\u00e4rsi, tuli h\u00e4nelle seurauksena siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n oli puuttunut Jumalan suunnitelmiin. Silti h\u00e4n tahtoi, ett\u00e4 h\u00e4nen aviomiehens\u00e4 t\u00e4ytyisi vastata siit\u00e4 v\u00e4\u00e4ryydest\u00e4 ja loukkauksesta, jota h\u00e4n oli k\u00e4rsinyt. H\u00e4n viel\u00e4p\u00e4 kutsui Herraa tuomitsemaan heid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4\u00e4n. Saarain kiukun purkaus aiheutui luultavasti siit\u00e4 v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4, jota Abram osoitti orjanaisen suhteen. H\u00e4n n\u00e4et tahtoi, ett\u00e4 Abram olisi n\u00e4hnyt ja ojentanut t\u00e4m\u00e4n julkeutta, kun taas Abram katsoi, ett\u00e4 suhteet kodissa eiv\u00e4t olleet mill\u00e4\u00e4n lailla muuttuneet Saarain suunnitelman seurauksena.<\/p>\n
16:6: \u201dAbram sanoi Saaraille: \u2019Katso, orjattaresi on sinun vallassasi, tee h\u00e4nelle, mit\u00e4 tahdot\u2019. Niin Saarai kuritti h\u00e4nt\u00e4, ja h\u00e4n pakeni h\u00e4nen luotaan.\u201d Mutta Abram sanoi Saaraille: Katso, orjattaresi on sinun vallassasi, tee h\u00e4nelle, mit\u00e4 tahdot. T\u00e4m\u00e4 ei merkinnyt vastuun v\u00e4lttelemist\u00e4, vaan sen vaatimista, ett\u00e4 se pysyisi siell\u00e4, miss\u00e4 se oli ollut koko tapauksen ajan: Haagar oli yh\u00e4 Saarain orjatar, joka voisi pakottaa t\u00e4m\u00e4n tietoiseksi alistetusta asemastaan. Ja kun Saarai kohteli h\u00e4nt\u00e4 kovak\u00e4tisesti, t\u00e4m\u00e4 pakeni h\u00e4nen edest\u00e4\u00e4n. Em\u00e4nt\u00e4 ryhtyi toimenpiteisiin saadakseen orjanaisen tuntemaan h\u00e4nen valtansa, luultavasti vaatimalla t\u00e4t\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n kaikkein halpa-arvoisimpia talouden t\u00f6it\u00e4, kun taas Haagar n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aiemmin omanneen aseman, jossa oli arvoa. Orjattaren ylpe\u00e4 henki kielt\u00e4ytyi taipumasta sellaiseen kohteluun ja h\u00e4n pakeni Hebroniin. H\u00e4n halusi mieluummin rohkeasti kohdata er\u00e4maan kuin alistua Saarain ankaraan kohteluun. N\u00e4in Raamatussa kerrotaan avoimesti pyhien synnit ja heikkoudet kertomuksen toimiessa peilin\u00e4, josta me voimme n\u00e4hd\u00e4 oman syd\u00e4memme.<\/p>\n
Haagarin paluu ja Ismaelin syntym\u00e4<\/p>\n
16:7: \u201dJa Herran enkeli tapasi h\u00e4net vesil\u00e4hteelt\u00e4 er\u00e4maassa, sen l\u00e4hteen luota, joka on Suurin tien varressa.\u201d Herran kaitselmus vartioi t\u00e4t\u00e4 harhailevaa lasta. Suuri Herran Enkeli, Jumalan Poika, joka usein ilmestyi Vanhassa testamentissa, meni ja l\u00f6ysi h\u00e4net vesil\u00e4hteelt\u00e4 l\u00e4helt\u00e4 Suuria, matkalla Egyptiin, h\u00e4nen entiseen kotiinsa.<\/p>\n
16:8: \u201dJa h\u00e4n sanoi: \u2019Haagar, Saarain orjatar, mist\u00e4 tulet ja mihin menet?\u2019 H\u00e4n vastasi: \u2019Olen paossa em\u00e4nt\u00e4\u00e4ni Saaraita\u2019.\u201d Koko kertomuksesta k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 Haagarin kanssa puhuva enkeli ei ole tavallinen, luotu enkeli, vaan Jumalan Poika, joka oli my\u00f6s Vanhassa testamentissa l\u00e4hell\u00e4 kansaansa ja osoittautui hyvin tehokkaaksi avuksi Israelin kantaisille. Kun h\u00e4n kutsui Haagaria nimelt\u00e4 ja vaati h\u00e4nt\u00e4 tilille tulemisesta ja menemisest\u00e4, orjatar antoi totuudenmukaisen vastauksen. Abramin kotiseurakunnan j\u00e4senen\u00e4 h\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isesti oli tosi Jumalaan uskova ihminen.<\/p>\n
16:9: \u201dJa Herran enkeli sanoi h\u00e4nelle: \u2019Palaa em\u00e4nt\u00e4si tyk\u00f6 ja n\u00f6yrry h\u00e4nen k\u00e4tens\u00e4 alle\u2019.\u201d Kun Herra oli saanut Haagarin tajuamaan todellisen asemansa Abramin kodissa, nimitt\u00e4in sen, ett\u00e4 h\u00e4n oli Saarain palvelijatar, ei Abramin vaimo, pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4n nyt t\u00e4t\u00e4 palaamaan teht\u00e4viins\u00e4, n\u00f6yrtym\u00e4\u00e4n em\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 k\u00e4den alle.<\/p>\n
16:10: \u201dJa Herran enkeli sanoi h\u00e4nelle: \u2019Min\u00e4 teen sinun j\u00e4lkel\u00e4istesi luvun niin suureksi, ettei heit\u00e4 voida lukea heid\u00e4n paljoutensa t\u00e4hden\u2019.\u201d Ensin kutsu t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n velvollisuutensa, sitten armollinen lupaus, joka oli erityisen tervetullut it\u00e4maiselle \u00e4idille ja jonka tulisi olla tervetullut kaikkien aikojen \u00e4ideille.<\/p>\n
16:11: \u201dViel\u00e4 Herran enkeli puhui h\u00e4nelle: \u2019Katso, sin\u00e4 olet raskaana ja synnyt\u00e4t pojan ja kutsut h\u00e4net Ismaeliksi, sill\u00e4 Herra on kuullut sinun h\u00e4t\u00e4si. 12. H\u00e4nest\u00e4 tulee mies kuin villiaasi: h\u00e4nen k\u00e4tens\u00e4 on kaikkia vastaan, ja kaikkien k\u00e4si on h\u00e4nt\u00e4 vastaan, ja h\u00e4n on kaikkien veljiens\u00e4 niskassa.\u2019\u201d Koska h\u00e4nen ruumiinsa hedelm\u00e4 oli Abramin siemen, oli Haagarin palattava em\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 luokse. Is\u00e4n (Abramin) t\u00e4hden annetaan lupaus lukemattomista j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4. H\u00e4nelle annetaan pojan nimi, nimitt\u00e4in Ismael, \u2019Jumala kuulee\u2019, koska Herra oli kuullut, kun h\u00e4n kurjana ja h\u00e4diss\u00e4\u00e4n huusi. T\u00e4m\u00e4 poika tulisi, toisin kuin \u00e4itins\u00e4, olemaan vapaa ihmisten sorrosta, yht\u00e4 vapaa kuin autiomaiden aasi, villin\u00e4 vaeltava ja kesytt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. H\u00e4nen j\u00e4lkel\u00e4isilleen ominaista olisivat loputtomat riidat heid\u00e4n ja heid\u00e4n naapuriensa v\u00e4lill\u00e4, kun he asuivat veljiens\u00e4, Israelin lasten, l\u00e4heisyydess\u00e4, joille he olivat jatkuva uhka ja haaste. T\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ismaelilaisilla on heikentym\u00e4t\u00f6n, vapaa omistus suuresta niemimaasta, joka sijaitsee Eufratin, Suezin kannaksen (Siinain niemimaa) ja Punaisen meren v\u00e4lill\u00e4, josta he ovat levinneet laajoille alueille Pohjois-Afrikkaan ja etel\u00e4iseen Aasiaan.<\/p>\n
16:13: \u201dJa Haagar nimitti Herraa, joka oli h\u00e4nt\u00e4 puhutellut, nimell\u00e4: \u2019Sin\u00e4 olet ilmestyksen Jumala\u2019. Sill\u00e4 h\u00e4n sanoi: \u2019Olenko min\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 vilaukselta saanut n\u00e4hd\u00e4 h\u00e4net, joka minut n\u00e4kee?\u2019 Sent\u00e4hden kutsutaan kaivoa nimell\u00e4 Lahai-Roin kaivo; se on Kaadeksen ja Beredin v\u00e4lill\u00e4.\u201d Haagar ymm\u00e4rsi, ettei kyseess\u00e4 ollut mik\u00e4\u00e4n tavallinen enkeli, joka oli puhunut h\u00e4nen kanssaan, kuten h\u00e4nen tunnustuksensa osoittaa, sill\u00e4 h\u00e4n kutsuu t\u00e4t\u00e4 nimell\u00e4 \u201dSin\u00e4 olet Jumala, joka n\u00e4kee minut\u201d (KR 38: \u201dSin\u00e4 olet ilmestyksen Jumala\u201d). Jumalan kaikkin\u00e4kev\u00e4 silm\u00e4 ei ollut ylenkatsonut avutonta ja hyl\u00e4tty\u00e4 tuossa kaukaisessa autiomaan kolkassakaan. H\u00e4n oli kokenut Herran hyvyyden ja laupeuden: h\u00e4nell\u00e4 oli etuoikeus n\u00e4hd\u00e4 ja puhua H\u00e4nen kanssaan, joka oli pit\u00e4nyt huolen h\u00e4nest\u00e4 ja suojellut h\u00e4nt\u00e4. Tapaus antoi my\u00f6s nimen tuolle autiomaan l\u00e4hteelle, sill\u00e4 se tunnettiin my\u00f6hemmin nimell\u00e4 \u201dH\u00e4nen l\u00e4hteens\u00e4, joka el\u00e4\u00e4 ja n\u00e4kee minut\u201d. Se sijaitsee er\u00e4maassa, etel\u00e4\u00e4n Beersebasta.<\/p>\n
16:15: \u201dJa Haagar synnytti Abramille pojan, ja Abram antoi pojallensa, jonka Haagar oli h\u00e4nelle synnytt\u00e4nyt, nimen Ismael.16. Ja Abram oli kahdeksankymmenen kuuden vuoden vanha, kun Haagar synnytti h\u00e4nelle Ismaelin.\u201d Pojalle, jonka Haagar synnytti palattuaan kotiinsa, Abram antoi nimen Ismael. Pojan \u00e4iti oli ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 kertonut h\u00e4nelle tapahtumasta autiomaassa, mik\u00e4 sai h\u00e4net palaamaan takaisin. Niinp\u00e4 ajat ja paikat, jotka muistuttavat meit\u00e4 Jumalan hyvyyden ja laupeuden erityisist\u00e4 teoista, ovat kirjoitetut uskovien muistiin, ja ne saavat heid\u00e4t aina uudelleen puhkeamaan kiitosrukouksiin.<\/p>\n
Suomennos: Hannu Lehtonen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Paul Kretzmann, USA Haagar annetaan Aabrahamille 16:1: \u201dSaarai, Abramin vaimo, ei synnytt\u00e4nyt h\u00e4nelle lasta. Mutta Saarailla oli egyptil\u00e4inen orjatar, jonka nimi oli Haagar. 2a. Ja Saarai sanoi Abramille: \u2019Katso, Herra on sulkenut minut synnytt\u00e4m\u00e4st\u00e4; yhdy siis minun orjattareeni, ehk\u00e4 min\u00e4 saisin lapsia h\u00e4nest\u00e4\u2019.\u201d Saaran hedelm\u00e4tt\u00f6myys oli mainittu kerrottaessa heid\u00e4n tulostaan Kanaaniin (1. Moos. 11:30). Se […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":862,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[188,17],"tags":[137,196,197,5,24,104],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/871"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=871"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/871\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":894,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/871\/revisions\/894"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/862"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=871"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=871"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=871"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}