Uusi Testamentti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monta apostoli Paavalin kirjett\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 Uudessa Testamentissa on apostolin kirje roomalaisille. Roomalaiskirje on eritt\u00e4in keskeinen. Siin\u00e4 tuodaan esille kristinuskon p\u00e4\u00e4oppi, vanhurskauttamisoppi. On tunnettua, ett\u00e4 Lutherille Room. 1:17 (\u201dSill\u00e4 siin\u00e4 Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin kirjoitettu on: \u2019Vanhurskas on el\u00e4v\u00e4 uskosta\u2019.\u201d) oli ratkaisevassa asemassa, kun h\u00e4nelle selvisi puhdas vanhurskauttamisoppi. H\u00e4nelle kirkastui Jumalan armosta se suuri asia, ettei apostoli Paavali puhu t\u00e4ss\u00e4 kohdassa Jumalan rankaisevasta vanhurskaudesta vaan siit\u00e4 lahjavanhurskaudesta, jonka varassa me kest\u00e4mme Jumalan edess\u00e4, siis Kristuksen vanhurskaudesta.<\/p>\n
Roomalaiskirjeest\u00e4 on olemassa suomeksi jonkin verran selitysteoksia. Hiljattain ilmestyi uutena lis\u00e4n\u00e4 n\u00e4iden joukkoon merkitt\u00e4v\u00e4 teos, Georg St\u00f6ckhardtin laaja Roomalaiskirjeen selitys. St\u00f6ckhardt eli 1842\u20131913. H\u00e4n oli syntynyt Saksassa, mutta siirtyi 1878 USA:han, jossa h\u00e4n toimi Missouri-Synodin pastorina ja sittemmin VT:n ja UT:n professorina C. F. W. Waltherin j\u00e4lkeen. St\u00f6ckhardtilta ilmestyi 1900-luvun alkupuolella useita UT:n selitysteoksia.<\/p>\n
St\u00f6ckhardtin Roomalaiskirjeen selityksen toimittaja ja suomentaja, pastori Markku S\u00e4rel\u00e4, sanoo teoksen esittelysanoissa mm. seuraavaa: \u201dApostoli Paavalin kirje roomalaisille on kirjoitettu erityisesti meit\u00e4 pakanakristittyj\u00e4 varten. Se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kristinuskon lohdullisen p\u00e4\u00e4opin eli vanhurskauttamisen perusteellisen selityksen. Sen ohella se k\u00e4sittelee lain ja evankeliumin teht\u00e4vi\u00e4 ja niiden eroa, pyh\u00e4\u00e4 kastetta, pyhityst\u00e4, armovalintaa, paatumusta ja paaduttamista, Israel-kysymyst\u00e4, seurakuntael\u00e4m\u00e4\u00e4, esivaltaa, heikkojen ja vahvojen keskin\u00e4ist\u00e4 suhdetta sek\u00e4 monta muuta kristityn uskonel\u00e4m\u00e4lle t\u00e4rke\u00e4\u00e4 asiaa. Georg St\u00f6ckhardt, luterilainen teologian tohtori, professori ja eksegeetti, laati perusteellisen selityksen t\u00e4h\u00e4n apostolin kirjeeseen. H\u00e4n etenee selityksess\u00e4\u00e4n johdonmukaisesti tekstiin ja tekstiyhteyteen uskollisesti pit\u00e4ytyen. Erityisen arvokkaita ovat h\u00e4nen Vanhan Testamentin lainauksia koskevat selityksens\u00e4.\u201d<\/p>\n
St\u00f6ckhardtin selitysteos ei ole kevytt\u00e4 kentt\u00e4lukemista. Kirja vaatii paneutumista. Mutta t\u00e4m\u00e4 kannattaa, sill\u00e4 St\u00f6ckhardtin selitys vie kirjaimellisesti autuuden l\u00e4hteille. Suokoon Jumala, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 teos l\u00f6yt\u00e4isi monta lukijaa ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4, ja ett\u00e4 teos saisi olla innostamassa lukemaan ja tutkimaan Roomalaiskirjett\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Uusi Testamentti sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monta apostoli Paavalin kirjett\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 Uudessa Testamentissa on apostolin kirje roomalaisille. Roomalaiskirje on eritt\u00e4in keskeinen. Siin\u00e4 tuodaan esille kristinuskon p\u00e4\u00e4oppi, vanhurskauttamisoppi. On tunnettua, ett\u00e4 Lutherille Room. 1:17 (\u201dSill\u00e4 siin\u00e4 Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin kirjoitettu on: \u2019Vanhurskas on el\u00e4v\u00e4 uskosta\u2019.\u201d) oli ratkaisevassa asemassa, kun h\u00e4nelle selvisi puhdas vanhurskauttamisoppi. H\u00e4nelle […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":811,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[169,17],"tags":[18,5,19],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/832"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=832"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/832\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":833,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/832\/revisions\/833"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/811"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=832"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=832"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=832"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}