{"id":82,"date":"2012-03-30T21:26:27","date_gmt":"2012-03-30T18:26:27","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=82"},"modified":"2015-06-12T13:32:34","modified_gmt":"2015-06-12T10:32:34","slug":"jumala-ilmoittaa-itsensa-moosekselle-2-moos-31-15","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2012\/03\/30\/jumala-ilmoittaa-itsensa-moosekselle-2-moos-31-15\/","title":{"rendered":"JUMALA ILMOITTAA ITSENS\u00c4 MOOSEKSELLE (2. MOOS. 3:1-15)"},"content":{"rendered":"

Lasse Lappalainen, Helsinki<\/em><\/span><\/strong><\/p>\n

Vaikka t\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 luetaan kirkkovuodessa Kirkastussunnuntain 1. ja 2. vuosikerran 1. lukukappaleen raamatuntekstein\u00e4, niin asiasis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 puolesta se sivuaa my\u00f6s joulun sanomaa Jes. 7:14 mukaan n\u00e4in lehtemme joulunumerossa.<\/p>\n

”Ja Mooses kaitsi appensa Jetron, Midianin papin, lampaita. Ja kun h\u00e4n kerran ajoi lampaita er\u00e4maan tuolle puolen, tuli h\u00e4n Jumalan vuoren, Hoorebin, juurelle. 2. Silloin Herran enkeli ilmestyi h\u00e4nelle tulen liekiss\u00e4 keskell\u00e4 orjantappurapensasta; ja h\u00e4n n\u00e4ki, ett\u00e4 pensas paloi ilmitulessa, mutta pensas ei kuitenkaan kulunut. 3. Niin Mooses sanoi: \u2019Min\u00e4 k\u00e4yn tuonne ja katson t\u00e4t\u00e4 suurta n\u00e4ky\u00e4, miksi ei pensas pala poroksi\u2019. 4. Kun Herra n\u00e4ki h\u00e4nen tulevan katsomaan, huusi h\u00e4n, Jumala, h\u00e4nelle pensaasta ja sanoi: \u2019Mooses, Mooses!\u2019 H\u00e4n vastasi: ”T\u00e4ss\u00e4 olen”. 5. H\u00e4n sanoi: \u2019\u00c4l\u00e4 tule t\u00e4nne! Riisu keng\u00e4t jalastasi, sill\u00e4 paikka, jossa seisot, on pyh\u00e4 maa.\u2019 6. Ja h\u00e4n sanoi viel\u00e4: \u2019Min\u00e4 olen sinun is\u00e4si Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala\u2019. Ja Mooses peitti kasvonsa, sill\u00e4 h\u00e4n pelk\u00e4si katsoa Jumalaa. 7. Ja Herra sanoi: \u2019Min\u00e4 olen n\u00e4hnyt kansani kurjuuden Egyptiss\u00e4 ja kuullut heid\u00e4n huutonsa sortajainsa t\u00e4hden; niin, min\u00e4 tied\u00e4n heid\u00e4n tuskansa. 8. Sen t\u00e4hden min\u00e4 olen astunut alas vapauttamaan heid\u00e4t egyptil\u00e4isten k\u00e4dest\u00e4 ja johdattamaan heid\u00e4t siit\u00e4 maasta hyv\u00e4\u00e4n ja tilavaan maahan, maahan, joka vuotaa maitoa ja mett\u00e4, sinne, miss\u00e4 kanaanilaiset, heettil\u00e4iset, amorilaiset, perissil\u00e4iset, hivvil\u00e4iset ja jebusilaiset asuvat. 9. Ja nyt on israelilaisten huuto tullut minun kuuluviini, ja min\u00e4 olen my\u00f6s n\u00e4hnyt sen sorron, jolla egyptil\u00e4iset heit\u00e4 sortavat. 10. Niin mene nyt, min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n sinut faraon tyk\u00f6, ja vie minun kansani, israelilaiset, pois Egyptist\u00e4.\u2019 11. Mutta Mooses sanoi Jumalalle: \u2019Mik\u00e4 min\u00e4 olen menem\u00e4\u00e4n faraon tyk\u00f6 ja viem\u00e4\u00e4n israelilaisia pois Egyptist\u00e4?\u2019 12. H\u00e4n vastasi: \u2019Min\u00e4 olen sinun kanssasi; ja t\u00e4m\u00e4 olkoon sinulle tunnusmerkkin\u00e4, ett\u00e4 min\u00e4 olen sinut l\u00e4hett\u00e4nyt: kun olet vienyt kansan pois Egyptist\u00e4, niin te palvelette Jumalaa t\u00e4ll\u00e4 vuorella\u2019. 13. Mooses sanoi Jumalalle: \u2019Katso, kun min\u00e4 menen israelilaisten luo ja sanon heille: Teid\u00e4n isienne Jumala on l\u00e4hett\u00e4nyt minut teid\u00e4n luoksenne, ja kun he kysyv\u00e4t minulta: Mik\u00e4 h\u00e4nen nimens\u00e4 on? niin mit\u00e4 min\u00e4 heille vastaan?\u201914. Jumala vastasi Moosekselle: \u2019Min\u00e4 olen se, joka min\u00e4 olen\u2019. Ja h\u00e4n sanoi viel\u00e4: \u2019Sano israelilaisille n\u00e4in: Min\u00e4 olen l\u00e4hetti minut teid\u00e4n luoksenne\u2019. 15. Ja Jumala sanoi viel\u00e4 Moosekselle: \u2019Sano israelilaisille n\u00e4in: Herra, teid\u00e4n isienne Jumala, Aabrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala, l\u00e4hetti minut teid\u00e4n luoksenne; t\u00e4m\u00e4 on minun nimeni iankaikkisesti, ja n\u00e4in minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.\u2019 (2. Moos. 3:1\u201315)<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4mme jakeet ovat Uuden testamentin kannalta sik\u00e4li keskeisi\u00e4, ett\u00e4 niihin viitataan yli 20 kertaa. Siksi niit\u00e4 on hyv\u00e4 tarkastella l\u00e4hemmin p\u00e4\u00e4dytt\u00e4ess\u00e4\u00a0Jumalan Pyh\u00e4n nimen<\/strong>\u00a0ilmoittamiseen Moosekselle, joka on koko raamattuteologian syvemm\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4misen perusedellytys.<\/p>\n

Mooseksen paimentaessa appensa Jetron lampaita er\u00e4maassa h\u00e4n tuli Jumalan vuoren, Hoorebin, juurelle, jolloin Jahven enkeli n\u00e4ytt\u00e4ytyi h\u00e4nelle tulen liekiss\u00e4 keskell\u00e4 orjantappurapensasta, ja h\u00e4n n\u00e4ki, ja katso, pensas paloi tulessa, ja pensas ei kulunut. Ja Mooses sanoi: Min\u00e4 l\u00e4hestyn ja katselen t\u00e4t\u00e4 suurta n\u00e4ky\u00e4, miksi pensas ei pala. Kun Jahve n\u00e4ki, ett\u00e4 h\u00e4n tuli l\u00e4hemm\u00e4s katsoakseen, silloin h\u00e4n huusi h\u00e4nelle: Jumala (kreikankielisess\u00e4 Septuaginta-k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 kuitenkin harmonisoiden\u00a0kyrios,<\/em>\u00a0Herra. Latinalainen Vulgata-k\u00e4\u00e4nn\u00f6s ei mainitse Jumalaa) keskell\u00e4 pensasta. Jumala ilmestyi aluksi nimell\u00e4 Jahven enkeli, joka on Jahve itse samoin kuin 1. Moos. 16:7-13, jossa Haagar kutsuu Jahven enkeli\u00e4 Jahven omalla nimell\u00e4: h\u00e4n joka puhuu h\u00e4nelle, sin\u00e4 olet ilmestyksen Jumala. Samoin t\u00e4ss\u00e4 Moosesta puhuttelee Jahve vaihtaen lopulta nimekseen Jumala jakeessa 4, jonka nimen uusi k\u00e4\u00e4nn\u00f6s (KR 1992) on poistanut.<\/p>\n

Kyseess\u00e4 on palavan pensaan muodossa kohdattu yliluonnollinen n\u00e4ky, jolloin Jumala ilmestyy tulessa niin kuin usein muuallakin (1. Moos. 15:17, 2. Moos. 13:21-22, 14:24, 19:18, 24:17, 4. Moos. 9:14-15, 11:1-3, 5. Moos. 33:2, Tuom. 6:21, 1. Kun. 18:24, 38, Ps. 78:14, 104:4, 148:8, Jes. 4:5, Hes. 1:4, 13). Se kuuluu Jumalan olemuksen pyhyyteen, h\u00e4n joka on kuluttavainen tuli.\u00a0Jumalan sanaa<\/em>\u00a0verrataan my\u00f6s tuleen Jer. 23:29. Jumalan pyhyyden kohdatessa Mooseskin peitti kasvonsa, sill\u00e4 h\u00e4n pelk\u00e4si katsella Jumalaa. Elia kohdatessaan Jahven peitti kasvonsa (1. Kun. 19:13) samoin kuin Jumalaa l\u00e4hell\u00e4 olevat serafit (Jes. 6:2).<\/p>\n

Aikaisemmin Jaakob oli painiskellut miehen kanssa kysyen h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n saamatta suoraa vastausta. Paikan nimeksi h\u00e4n antoi Penuel, joka merkitsee: \u2019Jumalan kasvot\u2019. Jaakob sanoi: ”Sill\u00e4 min\u00e4 olen n\u00e4hnyt Jumalan kasvoista kasvoihin ja henkeni on tullut pelastetuksi” (1. Moos. 32:31).<\/p>\n

Jumala oli armossaan ja rakkaudessaan n\u00e4hnyt Israelin sorron ja k\u00e4rsimyksen sen ollessa Egyptin orjuudessa, ja siksi Mooses sai teht\u00e4v\u00e4n Jumalan l\u00e4hett\u00e4m\u00e4n\u00e4 vied\u00e4 kansa pois Egyptist\u00e4. Mooses kuitenkin v\u00e4h\u00e4tteli itse\u00e4\u00e4n huonon itsetunnon omaavana sanoen, mik\u00e4 min\u00e4 olen menem\u00e4\u00e4n faraon luo niin ett\u00e4 vien ulos Israelin lapset Egyptist\u00e4? Jumala vastasi Moosekselle: ”Min\u00e4 tulen olemaan sinun kanssasi. Ja t\u00e4m\u00e4 on sinulle merkkin\u00e4, ett\u00e4 min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n sinut viedess\u00e4si ulos kansan Egyptist\u00e4 palvelemaan Jumalaa t\u00e4ll\u00e4 vuorella.” Heprealaisessa alkutekstiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ”merkist\u00e4<\/em>” m\u00e4\u00e4r\u00e4tyss\u00e4 muodossa olevaa ilmaisua\u00a0ha\u00b4oot,<\/em>\u00a0joka merkitsee my\u00f6s ”ihmett\u00e4<\/em>”. Arameankielinen targum Neofiti 1 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sen kreikan lainasanalla\u00a0siimaan<\/em>, kreikaksi\u00a0seemeion<\/em>ja latinaksi\u00a0signum<\/em>.<\/p>\n

Mooses sanoi Jumalalle menev\u00e4ns\u00e4 israelilaisten luo l\u00e4hetettyn\u00e4, ”ja kun he silloin kysyv\u00e4t minulta: Mik\u00e4 on h\u00e4nen nimens\u00e4? Mit\u00e4 vastaan heille? Ja Jumala sanoi Moosekselle: \u00b4Min\u00e4 tulen olemaan joka min\u00e4 tulen olemaan<\/em><\/strong>\u00b4. Ja h\u00e4n sanoi: n\u00e4in tulen sanomaan Israelin lapsille: \u00b4Min\u00e4 tulen olemaan\u00b4 l\u00e4hetti minut teille.” Mooses sai t\u00e4llaisen ep\u00e4suoran vastauksen kysymykseens\u00e4. Samoin Jahven enkeli vastasi Maanoahin kysymykseen h\u00e4nen nimest\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 se on\u00a0ihmeellinen<\/em>\u00a0(Tuom. 13:18). T\u00e4m\u00e4 jae 14 on eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4 ilmaus sis\u00e4lt\u00e4en\u00a0Jumalan itse ilmoittaman t\u00e4ydellisen Pyh\u00e4n nimens\u00e4,<\/em>\u00a0jonka olen t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt alkutekstin mukaisesti.<\/p>\n

Heprean sanonta 2. Moos. 3:14\u00a0\u00b4\u00e4hj\u00e4 \u00b4ash\u00e4r \u00b4\u00e4hj\u00e4<\/em>\u00a0”min\u00e4 tulen olemaan joka min\u00e4 tulen olemaan<\/strong>” esiintyy ainoastaan t\u00e4ss\u00e4 kohdassa. N\u00e4in sen k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 my\u00f6s juutalainen ajattelija Martin Buber. Esimerkiksi edell\u00e4 mainittu targum Neofiti 1 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sen arameaksi samalla tavoin. Kreikankielinen Septuaginta-k\u00e4\u00e4nn\u00f6s puolestaan kuuluu:\u00a0Egoo eimi ho oon<\/em>, ”min\u00e4 olen joka on.” Latinalainen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on:\u00a0Ego sum qui sum<\/em>, ”min\u00e4 olen joka olen”. Hepreaksi kirjoitettuna se pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n syv\u00e4llisen salaisuuden:<\/p>\n

??????? ????<\/span>,<\/span>\u00b4\u00e4hj\u00e4 \u00b4ash\u00e4r \u00b4\u00e4hj\u00e4.<\/span><\/span><\/em>\u00a0<\/span>Siin\u00e4 toistetaan alkukirjaimia aalef kolmesti<\/span><\/span>\u00a0<\/span>luettuna oikealta vasemmalle.<\/span><\/span>\u00a0<\/span>Mit\u00e4 se merkitsee raamatullisessa kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4?<\/span><\/span><\/p>\n

Ensinn\u00e4kin sit\u00e4, ett\u00e4 se viittaa kolme kertaa k\u00e4ytettyn\u00e4 Pyh\u00e4\u00e4n Kolminaisuuteen, jota ilment\u00e4\u00e4 sen yhteenlaskettu lukuarvo kolme. T\u00e4m\u00e4 ei ole suinkaan mit\u00e4\u00e4n turhanp\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 numeroilla spekulointia. Me tied\u00e4mme nyt Uudesta testamentista kreikaksi k\u00e4ytettyn\u00e4 vastaavasti sen ensimm\u00e4isen ja viimeisen kirjaimen sanottaessa: ”Min\u00e4 olen alfa ja oomega” (er\u00e4itten k\u00e4sikirjoitusten mukaan lis\u00e4ys ”alku ja loppu”, n\u00e4in my\u00f6s Ilm. 21:6, Ilm. 1:8 sek\u00e4 Ilm. 22:13: ”Min\u00e4 olen alfa ja oomega, ensimm\u00e4inen ja viimeinen, alku ja loppu”). Vrt. Ilm. 1:17, 2:8. Kyseiset lausumat toistuvat n\u00e4in ollen kolme kertaa Uudessa testamentissa palauttaen mieliimme yhteyden mainittuun Pyh\u00e4\u00e4n Kolminaisuuteen.<\/span><\/span><\/p>\n

Jo Uutta testamenttia varhaisemmassa Qumranin kirjallisuudessa Damaskon kirja CD XV:1 heprean aakkosten ensimm\u00e4ist\u00e4 kirjainta aalef k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n alkukirjaimena viitattaessa sek\u00e4 Jumalan nimeen Elohim ett\u00e4 Adonaj. T\u00e4m\u00e4 sopii hyvin yhteen niin 2. Moos. 3:14 kuin Ilm. 1:8, 21:6, 22:13 kanssa.<\/span><\/span><\/p>\n

Edelleen toisena esimerkkin\u00e4 mainittakoon Qumranin k\u00e4sikirjoituksessa Yhdyskuntas\u00e4\u00e4nt\u00f6 1QS VIII:13 puhuttaessa tien valmistamisesta H\u00e4nelle Jes. 40:3 mukaisesti, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Jumalasta poikkeuksellista persoonapronominiyhdistelm\u00e4\u00e4<\/span><\/span>\u00a0?????,\u00a0<\/span>hw\u00b4h\u00b4, jolla on kaksoismerkitys: ensiksi nelj\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kirjainta merkitsee samastumista tetragrammiin, Jumalan nimeen JHWH eli Jahve. Viimeinen kirjain aalef viittaa puolestaan Jumalan toiseen nimeen Elohim. Siin\u00e4 meill\u00e4 on Messiaan, Kristuksen, nimen\u00a0ainutkertainen yhdistelm\u00e4.\u00a0<\/em>T\u00e4h\u00e4n erikoisuuteen ovat suomalaiset Qumranin tutkijat Sarianna Metso ja Erkki Ranta kiinnitt\u00e4neet v\u00e4it\u00f6skirjoissaan aiheellista huomiota.<\/span><\/span><\/p>\n

Sitten on viel\u00e4 pantava merkille heprean sanonnan\u00a0\u00b4\u00e4hj\u00e4 \u00b4ash\u00e4r \u00b4\u00e4hj\u00e4<\/em>\u00a0toiseen merkitykseen luettaessa oikealta vasemmalle viimeiset kirjaimet he, resh, he, jolloin saamme heprean sanaksi adjektiivin\u00a0hara<\/em>\u00a0”raskaana oleva”. Mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 sitten merkitsee? Se vie eitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ajatuksemme Jesajan kirjan 7:14 ennustukseen Messiaan yliluonnollisesta syntym\u00e4st\u00e4, joka kuuluu Qumranin k\u00e4sikirjoituksen mukaan k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4: ”Sen t\u00e4hden Jahve tulee antamaan teille olevan merkin: Katso, neitsyt raskaana oleva ja synnytt\u00e4\u00e4 pojan, ja h\u00e4n kutsuu h\u00e4nt\u00e4 nimell\u00e4 Immanuel.” Suomalaisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen pohjana olevan heprean masoreettisen tekstin Jumalan nimen Adonaj asemesta Qumranin teksti lukee kuitenkin JHWH eli Jahve, jonka yhteydess\u00e4 on\u00a0vain t\u00e4ss\u00e4<\/em>\u00a0Vanhassa testamentissa esiintyv\u00e4 verbi\u00a0how\u00e4<\/em>\u00a0”oleva”. T\u00e4ll\u00e4 on erityisen suuri kielellinen merkitys siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 yht\u00e4 2. Moos. 3:14 esiintyv\u00e4n imperfektin\u00b4\u00e4hj\u00e4<\/em>\u00a0”min\u00e4 tulen olemaan” kanssa ja johtuu perusmuodosta qal\u00a0haja<\/em>\u00a0tai sen vanhemmasta ja alkuper\u00e4isest\u00e4 aramean vaikutuksesta\u00a0hawa<\/em>\u00a0”tulla”, ”olla”. Ks. Bauer-Leander \u00a7 2n. H. S. Nyberg n\u00e4et mainitsee heprean kieliopissaan \u00a7 50y siit\u00e4, miten verbiss\u00e4 haja keskimm\u00e4inen radikaali oli alunperin waw: hawa, kuten arameassa, josta l\u00f6ytyy j\u00e4lki\u00e4 vanhassa hepreassa.<\/span><\/span><\/p>\n

Kiistellyn sanan\u00a0`alma<\/em>\u00a0merkitys on juutalaisen Ernest Kleinin mukaan ”naimaik\u00e4inen tytt\u00f6”, ”neitsyt”, ”nuori nainen” ja Reuben Alcalayn mukaan ”nuori nainen”, ”neitsyt”, ”tytt\u00f6”, ”naimaik\u00e4inen tytt\u00f6”, ”neiti”, kun taas kristittyjen Koehler-Baumgartnerin mukaan ”naimaik\u00e4inen tytt\u00f6”, ”nuori nainen (kunnes h\u00e4nen ensimm\u00e4inen lapsensa on syntynyt).” Eduard K\u00f6nigin mukaan voidaan Jes. 7:14 k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ”neitsyt” viitaten Sananl. 30:19. Gesenius-Tregelles ”naimaik\u00e4inen tytt\u00f6”, ”nuorekas puoliso, \u00e4skett\u00e4in naitu, Jes. 7:14.” Brown-Driver-Briggs-Gesenius ”nuori nainen (kyps\u00e4 seksuaalisesti; neito tai \u00e4skett\u00e4in naitu).” Rationalistisen k\u00e4sityksen omaksuneen Gesenius-Buhlin mukaan\u00a0`alma<\/em>\u00a0merkitys ei ole neitsyt (betula<\/em>). Kuitenkin Gesenius-Kautzsch-Cowley Hebrew Grammar \u00a7 126r antaa merkityksen ”neitsyt” (maiden). Meill\u00e4 taas Antti Laato pit\u00e4ytyy ruotsalaisten teologien tavoin (virheellisesti!) merkitykseen ”nuori nainen”. Ks. 1. Moos. 16:11, 24:43, Tuom. 13:3, Jes. 38:7, Matt. 1:21-23, Luuk. 1:31, Ilm. 12:1, 5.<\/span><\/span><\/p>\n

My\u00f6hemmiss\u00e4 kreikan kolmessa protestik\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 Aqvila, Symmakhos ja Theodotion Jesajan neitsyt sai tulkinnan\u00a0neanis,<\/em>\u00a0”nuori nainen”, jota sittemmin k\u00e4ytettiin kristinuskon vastaisessa taistelussa esimerkiksi rabbi Tryfonin ja Justinos Marttyyrin v\u00e4lisess\u00e4 keskustelussa (Dial. 67,1). Sanan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 paheksuu Irenaeus (Eusebiuksen Kirkkohistoria V 8:10). Heprean sanan\u00a0`alma<\/em>\u00a0Septuaginta (<\/span><\/span>? ????????,\u00a0<\/span><\/span>hee parthenos<\/span><\/span><\/em>) ja Vulgata (virgo<\/em>) k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t ”neitsyeksi”, ja Matteus 1:23 lainaa kyseist\u00e4 Septuaginta-k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Toinen liittym\u00e4kohta sis\u00e4ltyy sekin Jesajan kirjan jakeeseen 38:7: ”Ja t\u00e4m\u00e4 on sinulle merkkin\u00e4\u00a0<\/strong>(ha \u00b4oot<\/em>)\u00a0Jahvelta, joka tulee luomaan t\u00e4m\u00e4n sanan\u00a0<\/strong>(\u00b4\u00e4t-haddaabaar hazz\u00e4)<\/em>, jonka h\u00e4n on puhunut<\/strong>.” My\u00f6h\u00e4isjuutalaisessa\u00a0<\/strong>kirjallisuudessa sanotaan, ”ett\u00e4Jumalan merkki<\/em>\u00a0on vanhurskaille pelastukseksi<\/strong>” (Salomon Psalmit 15:6). T\u00e4m\u00e4 my\u00f6s Salaisuuksien kirjan (1Q27 I, 1, 5\u00a0wez\u00e4 lak\u00e4m ha \u00b4oot,\u00a0<\/em>”Ja t\u00e4m\u00e4 on teille merkkin\u00e4<\/strong>”) maininta yhdess\u00e4 Jes. 38:7:n kanssa vastaa\u00a0tarkoin<\/em>\u00a0Luukkaan syntym\u00e4kertomusta 2:12: ”Ja t\u00e4m\u00e4 on teille merkkin\u00e4\u00a0<\/strong>(kai touto hymin to seemeion<\/em>), te l\u00f6yd\u00e4tte lapsen kapaloituna ja pantuna seimeen.<\/strong>” Ks. 1. Sam. 10:1 (LXX), Sananl. 14:3, Jes. 1:3.<\/span><\/span><\/p>\n

Jesaja 7:14 k\u00e4ytetty ”merkki” sopii erinomaisesti siihen tekstiyhteyteen, mik\u00e4 sill\u00e4 on jo 2. Moos. 3:12 ja 3:14 sanonnalla ”min\u00e4 tulen olemaan joka min\u00e4 tulen olemaan”, jonka alkukirjain aalef siis viittaa Jumalaan ja loppukirjaimista muodostettu tuo termi ”raskaana oleva”. Nyt on huomattava, ett\u00e4 nimen Jahve kreikankielinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on useimmiten\u00a0<\/span><\/span>??????,\u00a0<\/span><\/span>kyrios\u00a0<\/span><\/span><\/em>Herra, joka Uudessa testamentissa on omistettu Jumalalle tai Kristukselle. Ks. erityisesti Room. 10:9, 1. Kor. 12:3, 16:22,\u00a0Fil. 2:9, 11!<\/strong>\u00a0Syyrialainen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on\u00a0marja<\/em>\u00a0ja latinalainen\u00a0Dominus<\/em>.\u00a0Kyrios\u00a0<\/em>palautuu sanaan\u00a0kyros<\/em>\u00a0valta, voima, v\u00e4kevyys ja verbiin\u00a0kyeoo<\/em>raskaana oleva, synnytt\u00e4\u00e4. Luemme Jaak. 1:18: ”Tahtoen h\u00e4n synnytti meid\u00e4t totuuden sanalla meid\u00e4t olemaan h\u00e4nen luomistekojensa ensi hedelm\u00e4.” N\u00e4in ollen jo Mooseksen kirjasta muodostettu ilmaus ”raskaana oleva” pit\u00e4\u00e4 sattuvasti yht\u00e4 vastaavasti Jesajan sek\u00e4 edell\u00e4 lainatun Uuden testamentin jakeen kanssa. Jeesus k\u00e4ytti itsest\u00e4\u00e4n Jumalan pyh\u00e4\u00e4 nime\u00e4 ”min\u00e4 olen<\/em>” (Mark. 14:64<\/strong>,\u00a0Joh. 10:33, 19:7. 3. Moos. 24:16<\/strong>) sanotaan: ”Ja\u00a0Jahven nimen pilkkaaja<\/em>, kuolemalla kuolkoon, rankaisemalla rangaistakoon h\u00e4nt\u00e4.”<\/span><\/span><\/p>\n

Indikatiivi qal muoto Jahve (jussiivi Jahu, esiintyy 5. vuosisadan eKr. Egyptin arameankielisiss\u00e4 papyruksissa) on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4, joka tulee juuresta\u00a0hwj<\/em>\u00a0ja<\/em>-prefiksill\u00e4 muodostettu substantiivi merkiten ”joka on<\/strong>” (n\u00e4in Viis. 13:1\u00a0ton onta,\u00a0<\/em>Hepr. 11:6\u00a0estin<\/em>\u00a0”on”) tai ”joka tulee olemaan<\/strong>”, toisin sanoen absoluuttinen, joka pysyy aina samana, muuttumattomana (Mal. 3:6!), iankaikkisena (1. Moos. 21:33, 5. Moos. 32:40, 2. Aik. 7:16, 33:7, Jes. 40:28, 55:13, Jer. 10:10, Dan. 6:27). Verbi ei merkitse ainoastaan ”olla”, vaan useimmiten ”tapahtua”, ”synty\u00e4”, ”osoittautua”, ”n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4”. N\u00e4in ollen\u00a0Jahve on dynaaminen historian ja ilmoituksen Jumala<\/em>\u00a0olematta mitenk\u00e4\u00e4n liikkumaton, passiivinen. Jumalan olemus merkitsee menneisyytt\u00e4, nykyisyytt\u00e4 ja tulevaisuutta. Hepr. 13:8:\u00a0”Jeesus Kristus on sama eilen t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja iankaikkisesti.”<\/em><\/strong>\u00a0Edelleen Uusi testamentti antaa oikean tulkinnan Jumalasta Ilm. 1:4:\u00a0”joka on ja joka oli ja joka on tuleva”<\/em><\/strong>,\u00a0<\/em>1:8: ”Min\u00e4 olen<\/em>\u00a0alfa ja oomega, sanoo Herra Jumala,\u00a0joka on ja joka oli ja joka on tuleva<\/em>, joka on kaikkivaltias”<\/strong>. Vastaavan ajatuksen tapaamme my\u00f6s juutalaisen rukouskirjan, Sidduur, aamurukouksen alussa: ”Ja h\u00e4n oli ja h\u00e4n on oleva ja h\u00e4n tulee olemaan<\/em>\u00a0ihanuudessa.”<\/span><\/span><\/p>\n

Vanha testamentti selitt\u00e4\u00e4 itse itse\u00e4\u00e4n muistuttaen t\u00e4ll\u00e4 ”olla”-verbill\u00e4 Jumalan nime\u00e4 JHWH (2. Moos. 3:15), jonka todenn\u00e4k\u00f6inen alkuper\u00e4inen lausunta on Jahve. Siit\u00e4 tutkimuksessa ollaan yksimielisi\u00e4. Sanaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n 6823 kertaa. Mooseksen kirjoissa 1788 kertaa. Ensimm\u00e4isen kerran sen esiintyy 1. Moos. 2:4, sitten palvonnassa 4:26! Ei esiinny Saarnaajan kirjassa ja Esterin kirjassa (kuitenkin 4:14 ”toisesta Paikasta!”). Vokalisointi Jehova vuodelta 1381 alkaen on kieliopillisesti mahdoton muoto, jota Jehovan todistajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t. Sanaan on n\u00e4et otettu nimen Adonaj, Herrani, vokaalit. Kirkkoisien kirjoituksissa on sen sijaan s\u00e4ilynyt Jahve-nimen alkuper\u00e4inen \u00e4\u00e4nt\u00e4minen Iaouai, Iaoue (Klemens Aleksadrialainen), Iabe (Theodoret, Epifanios). Vanhin ja mielest\u00e4ni paras Raamatun antama kansanetymologia on imperfekti\u00a0\u00b4\u00e4hj\u00e4\u00a0<\/em>”min\u00e4 tulen olemaan” (2. Moos. 3:14, Hoos. 1:9, 11:4, 14:6;\u00a0<\/em>2. Moos. 4:12, 15, Sananl. 8:30 (Viisaudesta!), Jer. 11:4, 24:7, 30:22, 31:1, 32:38, Hes. 11:20, 14:11, 34:27, 37:23, Sak. 8:8).<\/span><\/span><\/p>\n

2. Moos. 3:15 viel\u00e4 t\u00e4hdent\u00e4\u00e4 Jumalan nimen merkityst\u00e4: ”T\u00e4m\u00e4 on\u00a0minun nimeni<\/em>\u00a0iankaikkisesti ja t\u00e4m\u00e4 on\u00a0minun muistoni<\/em>\u00a0sukupolvesta sukupolveen.” Ks. n\u00e4ist\u00e4 nimist\u00e4 edelleen: Jes. 26:8, 42:8, Jer. 16:21, Hoos. 12:6, 14:8. Heprean sanonnan\u00a0le`olam<\/em>\u00a0”iankaikkisesti” er\u00e4\u00e4t juutalaiset rabbit ja Rashi lukevatle`allem<\/em>\u00a0”k\u00e4tketty<\/em>”. T\u00e4ll\u00e4 viitataan salattuun Jumalan nimeen, josta aiheutuu juutalaisten tuntema suuri kunnioitus ja pyh\u00e4n\u00e4 pit\u00e4minen (2. Moos. 20:7, 3. Moos. 19:12, 24:11, 16, 5. Moos. 28:58, Neh. 1:11,\u00a0Jes. 29:23, Hes. 36:23<\/em>\u00a0= Matt. 6:10, Luuk. 11:2, Mal. 1:11, 2:5, Siir. 23:9) my\u00f6h\u00e4isjuutalaisuudessa niin, ettei nime\u00e4 lausuttu \u00e4\u00e4neen. T\u00e4m\u00e4 ilmenee esimerkiksi Qumranin kirjallisuudessa, jossa nimi on toisinaan kirjoitettu muinaishepreaksi, nelj\u00e4ll\u00e4 pisteell\u00e4 tai muulla kiertoilmaisulla, kuten ”totuus” 4QSe. Juutalaisuudessa nimi on korvattu sanoilla Nimi, Paikka, Korkeus, Taivas jne. Nimest\u00e4 Jahve k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n juutalaisuudessa ilmaisuja\u00a0hashshem<\/em>\u00a0(n\u00e4in jo 3. Moos. 24:11! Mishna, Berakot IV:4) ja\u00a0shem hameforash\u00a0<\/em>”erotettava nimi”.<\/em><\/span><\/span><\/p>\n

Lopuksi meid\u00e4n on selvitett\u00e4v\u00e4 kysymys Jahven nimen alkuper\u00e4st\u00e4, joka on h\u00e4m\u00e4r\u00e4 ja riidanalainen. Siit\u00e4 on tutkijoiden kesken esitetty erilaisia teorioita. Edell\u00e4 olen kuitenkin vakuuttavasti esitt\u00e4nyt raamatullisen tulkinnan niin Vanhan kuin Uuden testamentin tekstien valossa. T\u00e4ss\u00e4 on silti lyhyesti otettava kantaa siit\u00e4 poikkeaviin selitysyrityksiin. On esitetty teoria tulkita heprean verbimuoto transitiivisesti (kausatiivi hifil) ”kutsua olemaan”, ”luoda”, t\u00e4ytt\u00e4\u00e4”. On totta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n verbin hifil on kadonnut normaalista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 klassisessa hepreassa, mutta aramean murteessa se esiintyy viel\u00e4 sek\u00e4 pael ett\u00e4 afel kausatiivi merkityksess\u00e4. Siksi hifilin oletettu muoto on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4, koska sille ei saada mit\u00e4\u00e4n tukea Raamatusta. Jotkut ovat yritt\u00e4neet selitt\u00e4\u00e4 l\u00e4htem\u00e4ll\u00e4 arabian kielen merkityksest\u00e4\u00a0hawa\u00a0<\/em>”pudota”, jolla tosin on vastineensa my\u00f6s hepreassa\u00a0hawa I\u00a0<\/em>(Job 37:6); ja ”tuulla”. Ajatuksena on t\u00e4ll\u00f6in yhdist\u00e4\u00e4 Jahve ukkosen ja tuulen jumalaan. Tulkinta ei kuitenkaan vakuuta. Tai sitten arabian\u00a0hawija<\/em>\u00a0”rakastaa”, ”kaivata”.<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lasse Lappalainen, Helsinki Vaikka t\u00e4t\u00e4 teksti\u00e4 luetaan kirkkovuodessa Kirkastussunnuntain 1. ja 2. vuosikerran 1. lukukappaleen raamatuntekstein\u00e4, niin asiasis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 puolesta se sivuaa my\u00f6s joulun sanomaa Jes. 7:14 mukaan n\u00e4in lehtemme joulunumerossa. ”Ja Mooses kaitsi appensa Jetron, Midianin papin, lampaita. Ja kun h\u00e4n kerran ajoi lampaita er\u00e4maan tuolle puolen, tuli h\u00e4n Jumalan vuoren, Hoorebin, juurelle. 2. Silloin […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":850,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[4],"tags":[23,5],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=82"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":857,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82\/revisions\/857"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/850"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=82"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=82"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=82"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}