{"id":80,"date":"2012-03-30T21:23:56","date_gmt":"2012-03-30T18:23:56","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=80"},"modified":"2015-06-12T13:32:34","modified_gmt":"2015-06-12T10:32:34","slug":"karitsa-ja-seurakunta-nakymia-ilmestyskirjaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2012\/03\/30\/karitsa-ja-seurakunta-nakymia-ilmestyskirjaan\/","title":{"rendered":"KARITSA JA SEURAKUNTA – N\u00c4KYMI\u00c4 ILMESTYSKIRJAAN"},"content":{"rendered":"

Markus P\u00f6yry, pastori, Sein\u00e4joki<\/strong><\/em><\/p>\n

Apokalypsis Iesou Khristou<\/em>\u00a0(Jeesuksen Kristuksen ilmestys) \u2013 t\u00e4m\u00e4 on Ilmestyskirjan itsens\u00e4 antama otsikko itselleen. Tuo otsikko kertoo kaiken oleellisimman kirjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, mutta valitettavasti juuri tuo otsikko on usein ajassamme unohdettu. Ei tarvitse montaa vilkaisua tehd\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n Ilmestyskirjan selityksiin tai Ilmestyskirjasta kertoviin kirjoihin, niin huomaamme, ett\u00e4 otsikkoa ei ole ymm\u00e4rretty \u2013 se on kadoksissa. Kirjaa luetaan niin kuin se olisi lopun ajan pedon ilmestys tai Antikristuksen ilmestys.<\/p>\n

Kristuksen sijaan yritet\u00e4\u00e4n kirjan jokaisesta luvusta etsi\u00e4, ett\u00e4 miss\u00e4 peto ilmestyy, mit\u00e4 vihjeit\u00e4 pedosta annetaan, miss\u00e4 pedon luku esiintyy nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Se on hyvin valitettavaa, ett\u00e4 pedon merkki ja sen tulkinnat ovat meille tutumpia kuin Karitsan merkki h\u00e4nen palvelijoidensa otsassa. Kuinka monta j\u00e4nnityskirjaa onkaan kirjoitettu Megiddon vuorilla k\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4 Harmageddonin taistelusta. Mutta kuinka monta kirjaa olet n\u00e4hnyt Siionin vuorella seisovasta teurastetusta Karitsasta?<\/p>\n

Ilmestyskirjan otsikko lupaa siis, ett\u00e4 se on Jeesuksen Kristuksen ilmestys. Se tarkoittaa, ett\u00e4 Jeesus Kristus ilmestyy kirjan joka luvussa ja ilmoittaa itsens\u00e4 kuulijalle tai lukijalle jatkuvasti uudestaan ja uudestaan.<\/p>\n

Toinen yleinen v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rrys Ilmestyskirjasta on aikaperspektiiviss\u00e4 \u2013 ajatellaan, ett\u00e4 Ilmestyskirja on yksinkertaisesti kirja lopun ajoista. Ik\u00e4\u00e4n kuin se olisi kirjoitettu ihmisten uteliaisuuden tyydytt\u00e4miseksi: raotetaan verhoa, mit\u00e4 lopussa tapahtuu. Kaikkien vitsausten pasuunoineen ja maljoineen katsotaan olevan jossain kaukana tulevaisuudessa eik\u00e4 n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 synti ja sen seuraukset \u2013 se mit\u00e4 maljoissa ja vitsauksissa kuvataan \u2013 ovat l\u00e4sn\u00e4 jo meid\u00e4n ajassamme samoin kuin koko Kirkon historiassa.<\/p>\n

Mutta viel\u00e4 valitettavampaa on, ett\u00e4 kaikkien lupausten ja taivaallisen jumalanpalveluksen kuvausten katsotaan olevan vasta toteutumassa kerran taivaassa. Jeesus sanoo t\u00e4llaista tulkintaa vastaan Johannekselle:\u00a0”Kirjoita siis, mit\u00e4 olet n\u00e4hnyt ja\u00a0mik\u00e4 nyt on<\/em>\u00a0ja mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen on tapahtuva.”<\/strong>\u00a0(Ilm. 1:19) Siis totta kai tulevaisuusn\u00e4k\u00f6kulma on mukana, mutta my\u00f6s se, ”mit\u00e4 olet n\u00e4hnyt ja mik\u00e4 nyt on”.<\/p>\n

Kolmas Ilmestyskirjan tulkinnan yleinen v\u00e4\u00e4r\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma, johon my\u00f6s haluan kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota, on se, ett\u00e4 kirjaa luetaan usein puhtaasti yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mutta Ilmestyskirja puhuu meille koko ajan Kristuksesta ja h\u00e4nen seurakunnastaan. Eli meid\u00e4n ajallemme tyypillinen yksil\u00f6ajattelu on poissa Ilmestyskirjasta.<\/p>\n

L\u00e4hdemme nyt katsomaan muutamia n\u00e4kymi\u00e4. Onneksi oli otsikoksi annettu Ilmestyskirjan n\u00e4kymi\u00e4. Minun ei n\u00e4in ollen tarvitse koko kirjaa ja sen teologiaa selitt\u00e4\u00e4. Poimin muutamia n\u00e4kymi\u00e4 ja kiinnit\u00e4n huomion n\u00e4ihin korostuksiin eli ett\u00e4 se on Kristuksen ilmestys nykyhetkess\u00e4 ja seurakuntansa keskell\u00e4.<\/p>\n

Seurakuntan\u00e4k\u00f6kulma<\/p>\n

Seurakuntan\u00e4k\u00f6kulma tulee esille jo kirjan ensimm\u00e4isiss\u00e4 jakeissa:\u00a0”Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat t\u00e4m\u00e4n profetian sanat.”<\/strong>(Ilm. 1:3) Huomasitko, ett\u00e4 ensimm\u00e4inen verbi on yksik\u00f6ss\u00e4 ja j\u00e4lkimm\u00e4inen on monikossa? T\u00e4ss\u00e4 on meille selke\u00e4sti kuvattu seurakunnan jumalanpalveluskonteksti (konteksti = asiayhteys yms.). Ilmestyskirja oli alun perin tarkoitettu luettavaksi jumalanpalveluksessa, jumalanpalvelusseurakunnalle. Siis (yksik\u00f6ss\u00e4)\u00a0”autuas se, joka lukee”<\/strong>, eli seurakunnassa on lukukappaleen lukija ja (monikossa)\u00a0”autuaat ne”<\/strong>\u00a0\u2013 siis seurakuntalaiset \u2013,\u00a0”jotka kuulevat”<\/strong>. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 koko Ilmestyskirja on kirjoitettu koko ajan pit\u00e4en mieless\u00e4 jumalanpalvelusta viett\u00e4v\u00e4 seurakunta, ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 kirjan sanoma liitet\u00e4\u00e4n vahvasti seurakunnan jumalanpalvelukseen. T\u00e4st\u00e4 nyt esimerkki.<\/p>\n

Me tied\u00e4mme alkukirkon jumalanpalveluksesta, ett\u00e4 siin\u00e4 oli kaksi perusosaa: sanaosuus, johon kuului ainakin luettu sana ja sen selitys, ja sen j\u00e4lkeen kaikui kutsu ehtoollisp\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja alkoi sakramenttiosuus. T\u00e4m\u00e4 sama rakenne, alkuseurakunnan jumalanpalvelusrakenne, piirtyy esiin Ilmestyskirjassa. Ensiksi Johannes sanoo:\u00a0”Autuas se, joka lukee, ja autuaat ne, jotka kuulevat\u2026”<\/strong>\u00a0Eli siit\u00e4 alkaa sanaosuus. Ilmestyskirjan lopussa kaikuu toinen autuaaksi-julistus:\u00a0”Autuaat ne, jotka ovat kutsutut Karitsan h\u00e4\u00e4aterialle!”<\/strong>\u00a0(Ilm. 19:9) T\u00e4ss\u00e4 on nyt viittaus seurakunnan ateriaan eli ehtoollisosion alkamiseen. Se on kutsu ehtoollisp\u00f6yt\u00e4\u00e4n. En pid\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n lainkaan mahdottomana, ett\u00e4 kirjan viimeiset jakeet, joissa Henki ja morsian eli seurakunta sanovat:\u00a0”Tule, Herra Jeesus”<\/strong>, ovat seurakunnan Maranata-huuto Jeesukselle, joka saapuu seuraavaksi alkavassa ehtoollisosiossa seurakuntansa luo viiniss\u00e4 ja leiv\u00e4ss\u00e4 ja seurakunta huutaa Jeesukselle:\u00a0”Tule, Herra Jeesus.”<\/strong>\u00a0Jumalanpalvelusta viett\u00e4v\u00e4 seurakunta on koko ajan taustalla Ilmestyskirjassa ja kirjassa heijastetaan sit\u00e4 liturgiaa, jota vietet\u00e4\u00e4n taivaassa ja maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Palaamme t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Ilmestyskirja oli tarkoitettu luettavaksi seurakunnan jumalanpalveluksessa l\u00e4pi kokonaan kerralla. Messut kestiv\u00e4t ehk\u00e4 hiukan kauemmin kuin nyky\u00e4\u00e4n, mutta uskon, ett\u00e4 juuri siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 se on tarkoitettu kerralla l\u00e4piluettavaksi, niin se ymm\u00e4rrettiin paremmin kuin nyky\u00e4\u00e4n. Moni kristitty saattaa innolla aloittaa Ilmestyskirjan lukemisen ja sitten ahdistua ja pys\u00e4hty\u00e4, kun alkaa sinettien ja pasuunoiden ja vihan maljojen hirve\u00e4 tuhosade. Ihminen ehk\u00e4 luovuttaa viimeist\u00e4\u00e4n 13. luvun kohdalla, jossa pedot nousevat maasta ja merest\u00e4, ja pahuus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 saavan vallan. Mutta seurakunta, joka sai kuulla koko Ilmestyskirjan luettavan l\u00e4pi, huomasi, ett\u00e4 keskus ei olekaan luvussa 13, ei pedoissa eik\u00e4 Antikristuksessa, vaan keskus on taivaallisessa jumalanpalveluksessa, taivaallisessa valtaistuinsalissa.<\/p>\n

Ilmestyskirjan viides luku ydin ja avain<\/p>\n

Johanneksen n\u00e4ky alkaa siit\u00e4, kun h\u00e4n saa nousta katsomaan taivaallista jumalanpalvelusta Ilmestyskirjan viidenness\u00e4 luvussa ja sinne n\u00e4ky palaa jatkuvasti uudestaan. Tuo viidennen luvun jumalanpalvelus on Ilmestyskirjan ydin ja avain \u2013 aivan niin kuin jos katsotte jotain hyv\u00e4\u00e4 elokuvaa ja k\u00e4ytte juonen kannalta v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n aikaan j\u00e4\u00e4kaapilla, niin te menet\u00e4tte koko elokuvan ettek\u00e4 pysy en\u00e4\u00e4 k\u00e4rryill\u00e4 \u2013 samalla tavalla, jos Ilmestyskirjasta viidennen luvun unohtaa tai lukee huolimattomasti, niin on mahdotonta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 koko Ilmestyskirjaa.<\/p>\n

Kun Jeesus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Johannekselle ja seurakunnalle maata kohtaavia kauheuksia, synnin tuhoja, kaikkea t\u00e4t\u00e4, niin Jeesus halusi aina v\u00e4h\u00e4n v\u00e4li\u00e4 silti muistuttaa: ”katso Johannes, katso seurakunta, mik\u00e4 teid\u00e4n todellisuutenne t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 silti on.” Ensin viidenness\u00e4 luvussa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n teurastettu Karitsa seisomassa keskell\u00e4 valtaistuinta, ja seurakunta ylist\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on kuolemallaan voittanut ja ostanut ihmiset Jumalalle kaikista sukukunnista. Sitten alkaa tulla sinettej\u00e4 ja pasuunoita, mutta aina niiden v\u00e4liss\u00e4 Johannes \u2013 ja nyt siis Ilmestyskirjaa kuuleva seurakunta \u2013 vied\u00e4\u00e4n takaisin valtaistuinsaliin ja taas n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Karitsa seurakuntansa keskell\u00e4 ja voitonjuhlan riemu. Ja lopuksi viel\u00e4 uuden taivaan ja maan luomisen j\u00e4lkeenkin mainitaan, ett\u00e4 Jumalan ja Karitsan valtaistuin on siell\u00e4 oleva.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4 taivaalliset jumalanpalvelusjaksot ovat Ilmestyskirjan keskeisin asia. Ne j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t koko t\u00e4t\u00e4 kirjaa. Ne eiv\u00e4t siis ole kuvausta taivaasta kuoleman ja viimeisen tuomion j\u00e4lkeen niin kuin me usein ajattelemme, vaan ne ovat kuva seurakunnan t\u00e4m\u00e4nhetkisest\u00e4 todellisuudesta. Ne eiv\u00e4t ole siis toisin sanottuna pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n futuristista (tulevaisuuteen suuntautuva) eskatologiaa (oppi lopun ajoista), vaan pikemminkin presenttist\u00e4 (nykyhetkeen viittaava), l\u00e4sn\u00e4 olevaa tai k\u00e4ynnistynytt\u00e4, alkanutta eskatologiaa. Ne puhuvat siis, Jeesuksen sanoin, siit\u00e4, ”mik\u00e4 nyt on”. Viidenness\u00e4 luvussa kuvataan, miten maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevatkin osallistuvat tuon Karitsan valtaistuimen \u00e4\u00e4ress\u00e4 toimitettavaan jumalanpalvelukseen. N\u00e4in Jeesus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Ilmestyskirjan sanoja kuuntelevalle jumalanpalvelusseurakunnalle, joka kokee itsess\u00e4\u00e4n vainot ja ahdistukset maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 he jumalanpalveluksessaan, sen kautta, saavat olla osalliset taivaan juhlasta, jossa voittanutta Karitsaa ylistet\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on jo tuonut voiton, seurakunta on Voittajan puolella.<\/p>\n

Ilmestyskirja piirt\u00e4\u00e4 siis visuaalisesti esiin sen saman, mink\u00e4 Heprealaiskirjeen kirjoittaja opettaa jumalanpalvelusseurakunnalle. Heprealaiskirjeess\u00e4 sanotaan:\u00a0”Te olette k\u00e4yneet Siionin vuoren tyk\u00f6 ja el\u00e4v\u00e4n Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin tyk\u00f6, ja kymmenien tuhansien enkelien tyk\u00f6, taivaissa kirjoitettujen esikoisten juhlajoukon ja seurakunnan tyk\u00f6, ja tuomarin tyk\u00f6, joka on kaikkien Jumala, ja t\u00e4ydellisiksi tulleitten vanhurskasten henkien tyk\u00f6, ja uuden liiton v\u00e4limiehen, Jeesuksen, tyk\u00f6, ja vihmontaveren tyk\u00f6, joka puhuu parempaa kuin Aabelin veri.”<\/strong>\u00a0(Hepr. 12:22\u201324) Ihmeellisell\u00e4 tavalla Ilmestyskirjassa kaikki t\u00e4m\u00e4 on kuvattuna visuaalisesti: Karitsa Siionin vuorella, kymmenet tuhannet enkelit, 144000 esikoisen juhlajoukko, tuomari, Is\u00e4 valtaistuimella, vanhurskaat, Karitsa Jeesus, teurastettu, verinen \u2013 kaikki t\u00e4m\u00e4 on kuvattuna. Ilmestyskirjan viesti on siis sama kuin Heprealaiskirjeen kirjoittajan eli jumalanpalvelusseurakunnalle sanotaan: te olette jo k\u00e4yneet kaiken t\u00e4m\u00e4n tyk\u00f6.<\/p>\n

T\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 hienosti is\u00e4t aikoinaan ovat ymm\u00e4rt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n, kun Kirkon liturgia on kehittynyt. Nimitt\u00e4in Ilmestyskirjan taivaallisessa jumalanpalveluksessa esiintyy meid\u00e4nkin liturgiastamme tuttu ”Pyh\u00e4, pyh\u00e4” -hymni, kun Jumalan valtaistuimen edess\u00e4 nelj\u00e4 olentoa t\u00e4t\u00e4 laulavat. T\u00e4m\u00e4 on Raamatussa nimenomaan Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon hymni. Kun katsotte, miss\u00e4 ”Pyh\u00e4, Pyh\u00e4” lauletaan Raamatussa, niin sit\u00e4 ei l\u00f6ydy mist\u00e4\u00e4n muualta kuin sielt\u00e4, miss\u00e4 Jumalan valtaistuin on. Se lauletaan aina Jumalan valtaistuimen edess\u00e4. Kristityt is\u00e4t ovat ymm\u00e4rt\u00e4neet, mit\u00e4 meid\u00e4n jumalanpalveluksessamme tapahtuu ja ovat sijoittaneet t\u00e4m\u00e4n Sanctus-hymnin (”Pyh\u00e4, Pyh\u00e4”) erinomaiseen paikkaan liturgiassamme eli juuri ehtoollisliturgian osaksi. Se viestitt\u00e4\u00e4 hyvin siit\u00e4, ett\u00e4 viett\u00e4ess\u00e4mme ehtoollista me viet\u00e4mme sit\u00e4 todellisuudessa Karitsan valtaistuimen edess\u00e4, ja siin\u00e4 maan p\u00e4\u00e4llinen seurakunta yhtyy taivaalliseen seurakuntaan. Siksi meid\u00e4n jumalanpalveluksissamme t\u00e4ytyykin kuulua Sanctuksen kaikua.<\/p>\n

Samoin prefaation (prefaatio on\u00a0messussa<\/a>\u00a0ehtoollisvuorolaulua seuraava ylistys- ja kiitosrukous) p\u00e4\u00e4t\u00f6ksess\u00e4 me tunnustamme sunnuntai sunnuntain per\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n Ilmestyskirjan meille opettaman tosiasian, ett\u00e4 ”laulamme sinulle ylistyst\u00e4 enkelien ja kaikkien pyhien kanssa”. Tunnustamme sen, ett\u00e4 enkelit ja pyh\u00e4t ovat meid\u00e4n kanssamme, taivaallinen jumalanpalvelus liittyy maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 toimitettavaan jumalanpalvelukseen. Ja eik\u00f6 viel\u00e4p\u00e4 se, ett\u00e4 me laulamme liturgiassamme Agnus Dein eli laulamme Jumalan Karitsalle, joka pois ottaa maailman synnit, erinomaisesti saarnaa juuri t\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 me olemme teurastetun, verisen Karitsan valtaistuimen edess\u00e4 viett\u00e4ess\u00e4mme ehtoollista. Jeesus tahtoo Ilmestyskirjassa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 Herran p\u00f6yt\u00e4 seurakunnassa todellisuudessa on. Se on siis Karitsan valtaistuin.<\/p>\n

Yhteys l\u00e4sn\u00e4 olevaan Kristukseen on seurakunnalle elint\u00e4rke\u00e4<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 yhteys nyt l\u00e4sn\u00e4 olevaan Kristukseen ja taivaan juhlaan on seurakunnalle elint\u00e4rke\u00e4. Laodikean seurakunnassa t\u00e4m\u00e4 yhteys oli mennyt rikki. Siit\u00e4 seurakunnasta Jeesus sanoo siksi, ett\u00e4\u00a0”sin\u00e4 olet viheli\u00e4inen ja kurja ja k\u00f6yh\u00e4 ja sokea ja alaston”<\/strong>\u00a0(Ilm. 3:17). Laodikean seurakunnassa oli se surkea tilanne, ett\u00e4 Jeesus seisoo ovella ja kolkuttaa, odottaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 sis\u00e4\u00e4n.\u00a0”Katso, min\u00e4 seison ovella ja kolkutan; jos joku kuulee minun \u00e4\u00e4neni ja avaa oven, niin min\u00e4 k\u00e4yn h\u00e4nen tyk\u00f6ns\u00e4 sis\u00e4lle ja aterioitsen h\u00e4nen kanssaan, ja h\u00e4n minun kanssani.”<\/strong>\u00a0(Ilm. 3:20) Valitettavasti t\u00e4t\u00e4 kohtaa on yleens\u00e4 tulkittu yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta ja on ajateltu, ett\u00e4 tuo ovi on ep\u00e4uskoisen ihmisen syd\u00e4men ovi, jonka ovella Jeesus siis seisoo. Mutta jo loogisesti se olisi mahdoton kuva. Mitenk\u00e4 Jeesus k\u00e4y sis\u00e4\u00e4n ihmisen syd\u00e4meen, mutta aterioikin sitten sen koko ihmisen kanssa siell\u00e4 syd\u00e4mess\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kohdan taustalla on pikemminkin Laulujen laulun (Korkean veisun) kirja, jossa sulhanen sanoo morsiamelleen:\u00a0”Kuule, rakkaani kolkuttaa: \u2019Avaa minulle, siskoseni, armaani, kyyhkyseni, puhtoiseni.\u2019”<\/strong>\u00a0(Laul. l. 5:2) T\u00e4ss\u00e4 Laulujen laulun kirjan kohdassa ei puhuta syd\u00e4men ovesta, vaan seurakunnan ovesta. Laulujen laulu on aina n\u00e4hty kuvaksi Jumalan ja h\u00e4nen seurakuntansa suhteesta. Sama on kyseess\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Ilmestyskirjan kohdassa. Jeesus pyyt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 morsiamen eli Laodikean seurakunnan ovesta sis\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 h\u00e4n voisi viett\u00e4\u00e4 seurakuntansa kanssa ateriaa eli Herran ehtoollista. Tuo sama ovi, jolla Jeesus seisoo, mainitaan meille heti pari jaetta t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen (ks. Ilm. 4:1) ja tarkennetaan, ett\u00e4 se on ovi, joka johtaa taivaalliseen jumalanpalvelukseen ja siit\u00e4 ovesta Johannes k\u00e4y katselemaan taivaallista jumalanpalvelusta. Eli laodikealaiset olivat itse sulkeneet tuon oven. Jeesus ei ollut sit\u00e4 heilt\u00e4 sulkenut. He olivat j\u00e4tt\u00e4neet pois aterioinnin, ehtoollisen vieton, he olivat siis halveksineet sakramenttia. He olivat hyl\u00e4nneet Jumalan sanan ja Jeesus joutui siksi pyyt\u00e4m\u00e4\u00e4n: ”kuulkaa minun \u00e4\u00e4nt\u00e4ni, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sen uudelleen aterioimaan teid\u00e4n kanssanne.” H\u00e4n pyysi seurakuntaa avaamaan uudestaan ehtoollisen oven. Laodikealaiset olivat siis hyl\u00e4nneet Jumalan sanan ja sakramentin. Heist\u00e4 oli siksi tullut penseit\u00e4 ja siksi Kristus sanoi, ett\u00e4”sin\u00e4 olet \u2026kurja ja k\u00f6yh\u00e4 \u2026ja alaston”<\/strong>, koska he olivat menett\u00e4neet oman aarteensa.<\/p>\n

Kaste Ilmestyskirjassa<\/p>\n

Ilmestyskirjassa eiv\u00e4t siis ole lainkaan piilossa ne v\u00e4lineet, joiden kautta Karitsa rakentaa Kirkkonsa ja joiden kautta h\u00e4n on seurakuntansa keskell\u00e4 yh\u00e4 l\u00e4sn\u00e4. Sana ja sakramentit ovat valitettavasti j\u00e4\u00e4neet sen kaiken pedon etsinn\u00e4n t\u00e4hden piiloon meilt\u00e4 Ilmestyskirjassa, vaikka ne ovat kyll\u00e4 kirkkaasti siell\u00e4 esill\u00e4. Ehtoollisen lis\u00e4ksi Jeesus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kasteen merkityksen seurakunnalleen. Seitsem\u00e4nness\u00e4 luvussa meille sanotaan:\u00a0”Ja min\u00e4 n\u00e4in er\u00e4\u00e4n muun enkelin kohoavan auringonnoususta, ja h\u00e4nell\u00e4 oli el\u00e4v\u00e4n Jumalan sinetti, ja h\u00e4n huusi suurella \u00e4\u00e4nell\u00e4 niille nelj\u00e4lle enkelille, joille oli annettu valta vahingoittaa maata ja merta, ja sanoi: \u2019\u00c4lk\u00e4\u00e4 vahingoittako maata \u00e4lk\u00e4\u00e4k\u00e4 merta, \u00e4lk\u00e4\u00e4 my\u00f6s puita, ennen kuin me olemme painaneet sinetin Jumalamme palvelijain otsaan\u2019. Ja min\u00e4 kuulin sinetill\u00e4 merkittyjen luvun, sata nelj\u00e4kymment\u00e4 nelj\u00e4 tuhatta merkitty\u00e4 kaikista Israelin lasten sukukunnista.”<\/strong>\u00a0(Ilm. 7:2\u20133) Karitsan seurakuntaa yhdist\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi mainitaan siis aivan ensiksi se, ett\u00e4 kaikki seurakuntalaiset on merkitty sinetill\u00e4. T\u00e4m\u00e4n kohdan tausta on Hesekielin kirjassa, jossa pellavavaatteisiin puetun miehen k\u00e4sket\u00e4\u00e4n piirt\u00e4\u00e4 pelastuvien otsaan merkki, joka varjelee heid\u00e4t Jerusalemia kohtaavalta tuholta. Tarkkaan ottaen heprean alkuteksti sanoo t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 tee\u00a0taw<\/em>\u00a0ihmisten otsaan.\u00a0Taw<\/em>on yksi heprean aakkosista, joka alun perin kirjoitettuna n\u00e4ytti x-kirjaimelta tai ristilt\u00e4. Hesekielin kirjassa Jumala siis k\u00e4ski piirt\u00e4\u00e4 ristin merkin ihmisten otsaan. Ja t\u00e4m\u00e4\u00a0taw<\/em>\u00a0eli ristinmerkki oli siis suojeluksen merkki, joka suojeli tuomiolta ja tapolta hurskaat Jerusalemissa. Ilmestyskirjan 7. luvussa kerrotaan, miten t\u00e4m\u00e4 merkki painetaan joidenkin otsaan ja 9. luvussa tarkennetaan, mik\u00e4 vaikutus t\u00e4ll\u00e4 merkill\u00e4 oli. Nimitt\u00e4in siell\u00e4 sanotaan, ett\u00e4 ainoastaan niit\u00e4 ihmisi\u00e4 saa vahingoittaa, joilla ei ole t\u00e4t\u00e4 Jumalan sinetti\u00e4 otsassa. Eli t\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s suojeluksen sinetti, joka otsiin painetaan. Ilmestyskirja kutsuu t\u00e4t\u00e4 merkki\u00e4 kuitenkin tarkemmin viel\u00e4 sinetiksi. Jos kuningas entisaikaan l\u00e4hetti kirjeen, niin siihen painettiin h\u00e4nen sinettins\u00e4, jossa saattoi olla kuninkaan kuva, mutta ainakin siin\u00e4 t\u00e4ytyi aina olla kuninkaan nimi. Siit\u00e4 sinetist\u00e4, jossa oli kuninkaan nimi, kaikki tunnistivat, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirje on kuninkaan omaisuutta ja h\u00e4nen l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ns\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 merkki\u00e4, joka Ilmestyskirjassa otsiin piirret\u00e4\u00e4n, kutsutaan sinetiksi, koska siin\u00e4 sinetiss\u00e4 on Jumalan ja Karitsan nimi. T\u00e4m\u00e4 vahvistetaan meille viel\u00e4 luvussa 14, jossa sanotaan n\u00e4ist\u00e4 144000 eli taistelevasta seurakunnasta, maanp\u00e4\u00e4llisest\u00e4 seurakunnasta:\u00a0”Ja min\u00e4 n\u00e4in, ja katso, Karitsa seisoi Siionin vuorella, ja h\u00e4nen kanssaan sata nelj\u00e4kymment\u00e4 nelj\u00e4 tuhatta, joiden otsaan oli kirjoitettu h\u00e4nen nimens\u00e4 ja h\u00e4nen Is\u00e4ns\u00e4 nimi.”<\/strong>(Ilm. 14:1) Kun nuo 144000 merkittiin, he saivat itselleen Karitsan ja h\u00e4nen Is\u00e4ns\u00e4 nimen. Mik\u00e4 muu tuo merkki voi olla kuin pyh\u00e4 kaste? Kun Jeesus asetti kasteen, h\u00e4n sanoi:\u00a0”Kastakaa heit\u00e4 Is\u00e4n ja Pojan ja Pyh\u00e4n Hengen nimeen.”<\/strong>\u00a0Kasteessa tuo pyh\u00e4 nimi ihmiselle annetaan, jotta h\u00e4n voi sit\u00e4 avuksi huutaa, kiitt\u00e4\u00e4 ja ylist\u00e4\u00e4. Siin\u00e4 merkit\u00e4\u00e4n ihminen omistajan leimalla, Jumalan pyh\u00e4ll\u00e4 nimell\u00e4, ett\u00e4 kaikki n\u00e4kev\u00e4t, kenen omaisuutta h\u00e4n on: h\u00e4n on nyt Kristuksen omaisuutta. Viel\u00e4 Ilmestyskirjan lopussa t\u00e4t\u00e4 hienosti korostetaan, kun uudesta taivaasta ja maasta puhutaan ja kerrotaan, ett\u00e4 Karitsan valtaistuin on siell\u00e4 oleva ja h\u00e4nen palvelijansa n\u00e4kev\u00e4t h\u00e4nen kasvonsa ja h\u00e4nen nimens\u00e4 on heid\u00e4n otsissansa. Eli kyse ei ollut mist\u00e4\u00e4n salaisesta, lopun aikoina asetettavasta sinetist\u00e4 pelastettaviin, vaan sinetti on kuva pyh\u00e4st\u00e4 kasteesta. N\u00e4ettek\u00f6 j\u00e4lleen t\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulman:\u00a0”mik\u00e4 nyt on”<\/strong>?<\/p>\n

Ei voi j\u00e4lleen muuta kuin ihailla sit\u00e4 viisautta, jolla Kirkko on aikoinaan kasteliturgiaan s\u00e4ilytt\u00e4nyt tuon\u00a0tawin<\/em>, ristin merkin, piirt\u00e4misen. Yh\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 nimitt\u00e4in, kun pastori kastaa lapsen, h\u00e4n piirt\u00e4\u00e4 lapsen otsaan ristin ja sanoo: ”Ota pyh\u00e4 ristin merkki otsaasi ja rintaasi todistukseksi siit\u00e4, ett\u00e4 ristiinnaulittu ja yl\u00f6snoussut Jeesus Kristus on sinut lunastanut ja kutsunut opetuslapsekseen.” Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n liturgiamme, sek\u00e4 jumalanpalveluksen ett\u00e4 my\u00f6s kasteen liturgia, el\u00e4\u00e4 todeksi n\u00e4it\u00e4 Ilmestyskirjan kuvauksia, tai toisinkinp\u00e4in voi sanoa, ett\u00e4 Ilmestyskirjaa lukiessamme meille n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n visuaalisesti, mik\u00e4 merkitys, mik\u00e4 vaikutus meid\u00e4n kasteellamme on ja mihin todellisuuteen meid\u00e4t liitet\u00e4\u00e4n osallisiksi jumalanpalveluksessa, ehtoollisjumalanpalveluksessa.<\/p>\n

Oikea ja v\u00e4\u00e4r\u00e4 jumalanpalvelus<\/p>\n

Miksi olen puhunut niin paljon jumalanpalveluksesta t\u00e4h\u00e4n asti? Siksi, koska se on koko Ilmestyskirjan keskuksessa. Usein ajatellaan, ett\u00e4 Ilmestyskirjassa on pohjimmiltaan kyse hyv\u00e4n ja pahan kosmisesta taistelusta tai ett\u00e4 se on lohik\u00e4\u00e4rmeen ja Jumalan taistelu, mutta tarkkaan ottaen kirjassa on viime k\u00e4dess\u00e4 kyse oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 seurakunnasta ja oikeasta ja v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 jumalanpalveluksesta. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi selv\u00e4sti siit\u00e4, mit\u00e4 Jeesus sanoo Pergamon seurakunnalle:\u00a0”Min\u00e4 tied\u00e4n, miss\u00e4 sin\u00e4 asut: siell\u00e4, miss\u00e4 saatanan valtaistuin on.”<\/strong>\u00a0(Ilm. 2:13) Miksi Jeesus kirjoittaa t\u00e4ll\u00e4 tavalla? Siksi koska Pergamossa oli tuohon aikaan Zeuksen alttari. Siell\u00e4 toimitettiin jumalanpalvelusta Zeukselle ja Jeesus nyt riisuu naamiostaan tuon alttarin ja kertoo, mik\u00e4 se todellisuudessa on. Zeuksen alttari on saatanan valtaistuin. Siell\u00e4 tapahtuva jumalanpalvelus tapahtuukin saatanan valtaistuimen edess\u00e4. Jeesus n\u00e4in tuomitsi v\u00e4\u00e4r\u00e4n jumalanpalveluksen. Mutta juutalaiset saavat aivan samalla tavalla my\u00f6s osansa. Smyrnan seurakunnalle Jeesus taas sanoo:\u00a0”Min\u00e4 tied\u00e4n sinun ahdistuksesi ja k\u00f6yhyytesi \u2013 sin\u00e4 olet kuitenkin rikas \u2013 ja mit\u00e4 pilkkaa sin\u00e4 k\u00e4rsit niilt\u00e4, jotka sanovat olevansa juutalaisia, eiv\u00e4tk\u00e4 ole, vaan ovat saatanan synagooga.”<\/strong>\u00a0(Ilm. 2:9) Nyt Jeesus vuorostaan riisuu naamiosta juutalaiset, jotka uskoivat, ett\u00e4 he todella palvelevat ainoaa el\u00e4v\u00e4\u00e4 Israelin Jumalaa. Jeesus viittaa tarkoituksella synagoogaan eli juutalaisten jumalanpalveluspaikkaan ja sanoo niin vahvasti, ett\u00e4 he ovat saatanan synagooga, koska heid\u00e4n jumalanpalveluksensa ei tapahdu Karitsan valtaistuimen edess\u00e4.<\/p>\n

Ilmestyskirjassa oikea jumalanpalvelus on kaikki kaikessa, ja kun tarkkaan katsomme, niin huomaamme, ett\u00e4 Is\u00e4\u00e4 Jumalaa, h\u00e4nt\u00e4, joka valtaistuimella istuu, ei lainkaan n\u00e4hd\u00e4 Ilmestyskirjassa. Meille kerrotaan, ett\u00e4 valtaistuimella on kyll\u00e4 istuja, mutta ainoa hahmo, joka n\u00e4hd\u00e4\u00e4n valtaistuimella, on tuo teurastettu mutta el\u00e4v\u00e4 Karitsa. T\u00e4m\u00e4 julistaa meille sen, ett\u00e4 Jeesus on n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n Jumalan kuva ja vain h\u00e4nen kauttaan voi Is\u00e4\u00e4 Jumalaa palvoa. Se, kuka Is\u00e4 on, voidaan tuntea vain teurastetun Karitsan kautta. Ja vain n\u00e4in Is\u00e4 haluaakin itsens\u00e4 tunnettavan. Is\u00e4 saa kunnian ja kirkkauden ja kiitoksen juuri silloin, kun Karitsaa ylistet\u00e4\u00e4n. Siksi Jeesus tuomitsee sek\u00e4 Zeuksen alttaripalveluksen ett\u00e4 my\u00f6s juutalaisten synagoogapalveluksen niin ankarin sanoin \u2013 koska he eiv\u00e4t tunne Poikaa niin heill\u00e4 ei ole Is\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n. Kaikki jumalanpalvelus, kaikki rukous, kaikki ylistys, joka ei tapahdu Karitsan kautta, h\u00e4nen kauttaan, h\u00e4nen kanssaan ja h\u00e4ness\u00e4, on ep\u00e4jumalanpalvelusta.<\/p>\n

Miksi seurakunta kuvataan kaupunkina?<\/p>\n

Lopuksi luomme viel\u00e4 tarkemman katsauksen tuohon Karitsan seurakuntaan, Karitsan morsiameen.\u00a0”Ja tuli yksi niist\u00e4 seitsem\u00e4st\u00e4 enkelist\u00e4 [\u2026] ja puhui minun kanssani sanoen: \u2019Tule t\u00e4nne, min\u00e4 n\u00e4yt\u00e4n sinulle morsiamen, Karitsan vaimon”. Ja h\u00e4n [\u2026] n\u00e4ytti minulle pyh\u00e4n kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui alas taivaasta Jumalan tyk\u00f6\u00e4.”<\/strong>\u00a0(Ilm. 21:9\u201310) Oletko miettinyt koskaan, miksi seurakunta kuvataan kaupunkina? Monelle, joka viihtyy maaseudun rauhassa, ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuva kaupungista ole kovin houkutteleva. Mutta Jeesus halusi viestitt\u00e4\u00e4 meille monta asiaa kuvaamalla oman seurakuntansa kaupungiksi.<\/p>\n

Ensiksikin h\u00e4n haluaa osoittaa, ett\u00e4 Kristuksen seurakunta ei ole jokin hengellinen abstraktio. Meille ei ole kuvattu jotain ideaa morsiamesta. Meille ei n\u00e4ytet\u00e4 Ilmestyskirjassa seurakuntana ik\u00e4\u00e4n kuin ihmisi\u00e4 tai sieluja vain yhdess\u00e4 leijumassa ristiin rastiin, siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Ei, vaan me n\u00e4emme hyvin erilaisen kuvan. Me n\u00e4emme kaupungin, jolla on muurit, perustukset ja portit. T\u00e4ll\u00e4 Jeesus haluaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 seurakunta on todella k\u00e4sin kosketeltava konkreettinen todellisuus, joka on n\u00e4kyviss\u00e4 siell\u00e4, miss\u00e4 on yhteis\u00f6, jossa Kristus puhuu, pesee puhtaaksi ja ruokkii. Se on suojeltu todellisuus, jossa on muuri ymp\u00e4rill\u00e4. Porteilla on kaksitoista enkeli\u00e4, sanansaattajaa, ja seurakuntakirjeiss\u00e4h\u00e4n Ilmestyskirja tarkoittaa juuri seurakunnan paimenia, Jumalan sanansaattajia. Kaupungin muureilla oli kaksitoista perustusta ja niiss\u00e4 kahdentoista apostolin nimet.<\/p>\n

Kirkko ei ole siis mik\u00e4 tahansa uskovien keskin\u00e4inen yhteenliittym\u00e4, vaan se on yhteis\u00f6, joka on rakennettu apostolien opetuksen perustalle. On paljon erilaisia rakennuksia, mutta vain sit\u00e4 rakennusta, joka on rakennettu apostolien perustalle, voi kutsua uudeksi Jerusalemiksi, Kristuksen morsiameksi.<\/p>\n

Toinen syy, miksi seurakunta kuvataan kaupunkina, on se, ett\u00e4 Ilmestyskirjan aikoihin kuulijat kuuluivat johonkin kaupunkiin ja kaupungit olivat tuohon aikaan yhteis\u00f6j\u00e4 aivan eri tavalla kuin nykyisin. Ne olivat jopa niin tiiviit\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4, ett\u00e4 ajateltiin olevan mahdotonta el\u00e4\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4, jos ei voinut osallistua kaupungin julkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tuon ajan kristityille oli siksi hyvin vaikea paikka se, ett\u00e4 he eiv\u00e4t voineet osallistua V\u00e4h\u00e4n Aasian kaupungeissa vahvasti pinnalla olevaan keisarikulttiin ja moniin siihen kytkeytyviin kristillisen moraalin vastaisiin menoihin. Monilla oli varmasti suuri kiusaus tehd\u00e4 kompromisseja, ett\u00e4 ihmisarvoinen el\u00e4m\u00e4 osana kaupunkiyhteis\u00f6\u00e4 voisi jollakin tavalla jatkua. Mutta Jeesus Ilmestyskirjassa ankarasti varoitti seurakuntia l\u00e4htem\u00e4st\u00e4 kompromissien tielle. H\u00e4n varoitti mink\u00e4\u00e4nlaisesta osallisuudesta v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n jumalanpalvelukseen. Sen sijaan h\u00e4n tarjosi seurakunnalle toisen kuvan. H\u00e4n lohdutti heit\u00e4 kauniilla kuvalla toisesta kaupungista, toisesta yhteis\u00f6st\u00e4, uudesta Jerusalemista, johon he saavat kuulua ja jonka Herra on Karitsa. T\u00e4ll\u00e4 toisella yhteis\u00f6ll\u00e4, seurakunnalla \u2013 t\u00e4ll\u00e4 Jeesus rohkaisi omiaan pysym\u00e4\u00e4n lujana.<\/p>\n

Lopuksi<\/p>\n

T\u00e4ss\u00e4 oli joitakin v\u00e4l\u00e4yksi\u00e4 Ilmestyskirjasta. Toivon, ett\u00e4 n\u00e4kisimme, miten kirja on todella Jeesuksen Kristuksen ilmestys, h\u00e4nen, joka ilmestyy seurakuntansa keskell\u00e4 teurastettuna Karitsana ja joka on ostanut kansansa Jumalalle kuolemallaan ja joka on sinet\u00f6inyt seurakuntansa pyh\u00e4ll\u00e4 kasteella ja joka aterioitsee heid\u00e4n kanssaan Karitsan valtaistuimen edess\u00e4. N\u00e4ill\u00e4 v\u00e4lineill\u00e4 Kristus rakentaa ja pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4 seurakuntaansa.<\/p>\n

Toivon, ett\u00e4 n\u00e4kisimme my\u00f6s sen, miten Ilmestyskirja siis keskittyy koko ajan yhteis\u00f6\u00f6n, seurakuntaan. Jeesus ei rohkaise meit\u00e4 Ilmestyskirjassa yksil\u00f6in\u00e4 yksin\u00e4iseen taisteluun. H\u00e4n ei kuvaa erilaisia yksil\u00f6it\u00e4, jotka riemuitsevat Herrasta tai taistelevat pahan ajan keskell\u00e4, vaan jatkuvasti synnin vitsausten keskell\u00e4 el\u00e4ville kristityille Jeesus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvan jumalanpalvelusta viett\u00e4v\u00e4st\u00e4 seurakunnasta, taistelevasta seurakunnasta, joka yhdistyy jumalanpalvelusta viett\u00e4v\u00e4\u00e4n riemuitsevaan seurakuntaan.<\/p>\n

Jumalanpalvelusseurakuntana Jeesus on tarkoittanut omansa el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Jumalanpalvelusseurakuntana h\u00e4n on tarkoittanut omansa taistelemaan ja iloitsemaan Karitsan voitosta jo t\u00e4ss\u00e4 ajassa.<\/p>\n

Esitelm\u00e4 paastonajan kirkkop\u00e4ivill\u00e4 Kokkolassa 27.3.2010. V\u00e4liotsikot toimituksen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Markus P\u00f6yry, pastori, Sein\u00e4joki Apokalypsis Iesou Khristou\u00a0(Jeesuksen Kristuksen ilmestys) \u2013 t\u00e4m\u00e4 on Ilmestyskirjan itsens\u00e4 antama otsikko itselleen. Tuo otsikko kertoo kaiken oleellisimman kirjan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, mutta valitettavasti juuri tuo otsikko on usein ajassamme unohdettu. Ei tarvitse montaa vilkaisua tehd\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4n Ilmestyskirjan selityksiin tai Ilmestyskirjasta kertoviin kirjoihin, niin huomaamme, ett\u00e4 otsikkoa ei ole ymm\u00e4rretty \u2013 se on […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":850,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[4],"tags":[21,22,5,25],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=80"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":856,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80\/revisions\/856"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/850"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=80"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=80"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=80"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}