MAAILMA EL\u00c4\u00c4 MURROKSESSA<\/p>\n
Oikea opetus varjelee meit\u00e4<\/p>\n
Ihmisten keskuudessa on aina esiintynyt \u00e4\u00e4rimm\u00e4isi\u00e4, tuomittavia tekoja ja niit\u00e4 on perusteltu milloin mill\u00e4kin ideologialla. Niit\u00e4 ei voi l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina selitt\u00e4\u00e4 kodin, kasvatuksen tai muun ymp\u00e4rist\u00f6n aiheuttamiksi. Joskus kyll\u00e4kin. Mutta kun ihminen on perisynnin turmelema, syd\u00e4mess\u00e4 oleva pahuus voi purkautua \u00e4\u00e4rimm\u00e4isiin, tuomittaviin tekoihin. \u00c4\u00e4rimm\u00e4isyyksien takana voivat olla pienet ryhm\u00e4t tai yksitt\u00e4iset henkil\u00f6t, mutta my\u00f6s valtaa pit\u00e4v\u00e4 enemmist\u00f6. Sellaisten yleistymist\u00e4 voidaan jossain<\/p>\n
m\u00e4\u00e4rin hillit\u00e4 ulkonaisesti kasvatuksella. Kuitenkin syd\u00e4men halu ja voima niiden hillint\u00e4\u00e4n saadaan evankeliumista, ei laista. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kristillisen kirkon oikealla opetuksella ja kirkkaan, puhtaan evankeliumin julistuksella on suuri merkitys paitsi oikealle kirkolle itselleen, my\u00f6s kansakunnalle ja sen yksitt\u00e4isille j\u00e4senille.<\/p>\n
Raamattu kielt\u00e4\u00e4 kristittyj\u00e4 ottamasta pahan kostamista omiin k\u00e4siins\u00e4. Sen kostaminen on esivallan teht\u00e4v\u00e4, ja jos esivalta ei hoida teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n, Jumala kaitselmuksellaan tarttuu asiaan, niin kuin hyv\u00e4ksi n\u00e4kee. Jumalan ruoska tekee kipeint\u00e4 silloin, kun h\u00e4n sallii pahan saavan rangaistuksensa pahalta. On olemassa my\u00f6s yhteiskunnan lain hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4 pahaa. Se on vaikeasti korjattavissa.<\/p>\n
Erityisesti apostoli Pietarin kirjeet on tarkoitettu lohdutukseksi uskonsa t\u00e4hden parjatuille ja k\u00e4rsiville kristityille. H\u00e4n kehottaa heit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kiinni apostolis-profeetallisesta Jumalan sanasta, jonka Jumalan miehet ovat kirjoittaneet Pyh\u00e4n Hengen vaikutuksesta, ja muistuttaa uskovia siit\u00e4, ett\u00e4 kaiken loppu on l\u00e4hell\u00e4. H\u00e4n kiinnitt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n katseensa ja syd\u00e4mens\u00e4 Kristukseen, jonka kalliilla, pyh\u00e4ll\u00e4 verell\u00e4 meid\u00e4t on lunastettu. Kristus on se hyv\u00e4 Paimen, joka on etsinyt ja l\u00f6yt\u00e4nyt kadonneet lampaansa ja joka on ilmestyv\u00e4 kirkkaudessaan viimeisen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja antava omilleen kuihtumattoman seppeleen. H\u00e4nen turvissaan saamme ottaa vastaan sen, mik\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tuleva on, tietoisina siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen Golgatan voittonsa on autuuden takeemme ja meid\u00e4nkin voittomme.<\/p>\n
Markku S\u00e4rel\u00e4, Luterilainen 9\/2011<\/p>\n
KIRKOSTAMME ON VALO SAMMUNUT<\/p>\n
N\u00e4in on suurella murheella todettava, kun viime vuosien tapahtumia on seurannut, joissa Arkkipiispaa my\u00f6ten, sek\u00e4 Kirkolliskokous on luovuttu Jumalan sanasta ja hy\u00f6k\u00e4tty sen puolustajia vastaan ja yhdytty sen vastustajiin. Milloin tasa-arvon, milloin aikaan ja sen muuttumiseen, milloin mihinkin tekosyyhyn vedoten\u2026 Onko tapahtunut se, ett\u00e4 kun aurinko (Pyh\u00e4 Henki) ei anna valoa, niin kuukin (j\u00e4rki) on pimentynyt.<\/p>\n
Viimeisin isku tuli 10.8., kun piispa Ville Riekkinen ilmoitti \u201dantavansa mieluummin kirkon tilat muslimien, kuin Luther-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.\u201d — Nyt on h\u00e4vitys tullut pyh\u00e4\u00e4n paikkaan, kuinka l\u00e4hell\u00e4 on kaiken loppu? — Piispa Riekkinen antaisi ennemmin muslimeille tilat, on kauheaa puhetta Luterilaiselta piispalta. Eih\u00e4n muslimit ole Kristittyj\u00e4, ts. he ei usko Jeesukseen Kristukseen syntiemme sovittajana. Vaan perustavat tekoihin ja ulkonaisiin tapoihin kuten ruumiilliseen paastoon ja Allahin ylist\u00e4miseen\u2026<\/p>\n
Niin t\u00e4llaisen opin levitt\u00e4miseen annettaisiin Kristillisen kirkon tiloja, jotka meid\u00e4n verorahoilla on rakennettu rukoushuoneiksi, sek\u00e4 Jumalan sanan julistamiseen ja sakramenttien jakamiseen. Ja Jumalan sana sanoo Ap. t. 4:10-12 mm.: \u201dEik\u00e4 ole pelastusta yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n toisessa: sill\u00e4 ei ole taivaan alla muuta nime\u00e4 ihmisille annettu, jossa meid\u00e4n pit\u00e4isi pelastuman.\u201d<\/p>\n
Jaakko Jukkola, Pyh\u00e4joki, Kainuun Sanomissa<\/p>\n
Voiko kirkollinen enemmist\u00f6 olla v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4?<\/p>\n
Kirkossamme on demokraattinen j\u00e4rjestelm\u00e4, jonka n\u00e4kyvimp\u00e4n\u00e4 osana on kirkolliskokous. Demokratia itsess\u00e4\u00e4n ei tunnusta mit\u00e4\u00e4n korkeampaa auktoriteettia kuin kansan (kr. demos).<\/p>\n
Martti Lutherin kanta on ilmaistu kirjassa Kirkolliskokouksista ja kirkosta (1539), miss\u00e4 selv\u00e4sti katsotaan kirkolliskokouksen voivan tehd\u00e4 kristittyj\u00e4 sitovia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 vain tekem\u00e4ll\u00e4 ne Raamatun sanan mukaan. \u201d\u2026 kirkolliskokouksille ei ole annettu mit\u00e4\u00e4n oikeutta s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 uusia uskonkappaleita kristikunnalle\u2026 T\u00e4m\u00e4n mukaan tulee meid\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kaikki muutkin kirkolliskokoukset, olivatpa ne sitten suuria tai pieni\u00e4; ja vaikka niit\u00e4 olisi monta tuhatta, eiv\u00e4t ne ole voineet s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n uutta uskoon tai hyviin t\u00f6ihin n\u00e4hden, vaan ainoastaan Kristuksen alaisena korkeimpana piispana ja tuomarina puolustaa vanhaa uskoa ja vanhoja hyvi\u00e4 t\u00f6it\u00e4 Pyh\u00e4n Raamatun perustuksella. \u2026 Mutta jos he s\u00e4\u00e4t\u00e4v\u00e4t jotain uutta uskoa ja hyvi\u00e4 t\u00f6it\u00e4, niin on varmaa, ettei Pyh\u00e4 Henki, vaan paholainen ja h\u00e4nen enkelins\u00e4 ovat siin\u00e4 mukana. Sill\u00e4 he tekev\u00e4t sen ilman ja vastoin Pyh\u00e4\u00e4 Raamattua. \u2026 Sen t\u00e4hden ovat tuollaiset kirkolliskokoukset ilman Raamattua Kaiphaksen, Pilatuksen ja Herodeksen kirkolliskokouksia, he pit\u00e4v\u00e4t neuvoa tahi kirkolliskokouksia Jumalaa ja h\u00e4nen Kristustansa vastaan.\u201d<\/p>\n
Luther kiteytt\u00e4\u00e4 asian sanoen, ett\u00e4 uskolla t\u00e4ytyy olla varmempi perustus kuin kirkolliskokoukset. \u201dT\u00e4m\u00e4 varmempi ja parempi perustus on Pyh\u00e4 Raamattu.\u201d Luterilaiselle kristitylle ei siksi oppikysymyksiss\u00e4 riit\u00e4 perusteluksi se, ett\u00e4 kirkolliskokous on jonkin asian enemmist\u00f6ll\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt.<\/p>\n
Kirkolliskokous voi erehty\u00e4. Perinteisesti keskeinen periaate on ollut se, ett\u00e4 kirkolliskokous tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4 avuksi huutaen ja luottaen siihen siten, ett\u00e4 ensimm\u00e4isen apostolikokouksen tavoin voidaan sanoa: \u201dPyh\u00e4 Henki ja me olemme n\u00e4hneet hyv\u00e4ksi \u2026\u201d (Apt. 15:28). T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen kirkolliskokous ei en\u00e4\u00e4 palaa samaan asiaan.<\/p>\n