{"id":558,"date":"2012-05-04T16:11:06","date_gmt":"2012-05-04T13:11:06","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=558"},"modified":"2018-12-16T14:50:03","modified_gmt":"2018-12-16T11:50:03","slug":"lapsikaste-uudessa-testamentissa-i","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2012\/05\/04\/lapsikaste-uudessa-testamentissa-i\/","title":{"rendered":"LAPSIKASTE UUDESSA TESTAMENTISSA I"},"content":{"rendered":"

Lasse Lappalainen, Helsinki<\/span><\/p>\n

Johdanto<\/strong><\/span><\/span><\/p>\n

Moni Raamatun lukija saattaa mieless\u00e4\u00e4n kysell\u00e4, onko kirkon lapsikastek\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ensink\u00e4\u00e4n raamatullinen varsinkaan siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 pinnallisesti katsoen lasten kastamista ei Uuden testamentin lehdill\u00e4 suoraan mainita. Onko n\u00e4enn\u00e4inen asiasta vaikeneminen riitt\u00e4v\u00e4 todiste lapsikasteen hylk\u00e4\u00e4miselle? T\u00e4m\u00e4 on vaikea haaste luterilaiselle kirkolle, joka tunnustuksestaan k\u00e4sin pit\u00e4ytyy lapsikasteeseen. N\u00e4in asian ilmaisee Augsburgin tunnustuksen artikla IX<\/em>: \u201dKasteesta seurakuntamme opettavat, ett\u00e4 se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n pelastukseen (necessarius ad salutem, <\/em>samoin Apol. IX) ja ett\u00e4 Jumalan armo annetaan kasteen v\u00e4lityksell\u00e4. Lapset tulee kastaa, jotta heid\u00e4t kasteen kautta annettaisiin Jumalan huomaan ja n\u00e4in otettaisiin Jumalan armoon. <\/strong>Ne tuomitsevat kasteenuusijat, jotka hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t lapsikasteen ja v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t lasten pelastuvan ilman kastetta.\u201d<\/span><\/span><\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 laajemmassa Augburgin tunnustuksen puolustuksessa IX<\/em> todetaan: \u201dAivan varmaa on, ett\u00e4 pelastuksen lupaus koskee lapsia\u2026On siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kastaa pikkulapset\u2026T\u00e4st\u00e4 seuraa johdonmukaisesti, ett\u00e4 pikkulapset on kastettava, koska kerran pelastus annetaan kasteen yhteydess\u00e4.\u201d<\/span><\/span><\/p>\n

Useat huomattavat teologit v\u00e4heksyv\u00e4t Uudessa testamentissa olevia tekstitodisteita lapsikasteen puolesta. Meill\u00e4 esimerkiksi professori Osmo Tiilil\u00e4 kirjoittaa Systemaattisessa teologiassaan II 1954, s. 146: \u201dAsiantilan t\u00e4ytyy johtua yksinomaan siit\u00e4, ett\u00e4 UT ei tarjoa meille kasteesta tarpeeksi selvi\u00e4 tiedonantoja.\u201d Tai n\u00e4in: \u201dUT kokonaisuuteensa n\u00e4hden puhuu kasteesta suhteellisen harvoin\u201d (s. 147). T\u00e4m\u00e4 kastetta suuresti aliarvioiva lausunto heijastelee tekij\u00e4n pietistist\u00e4 peruskatsomusta, johon ei liioin mahdu koko raamatullinen kasteteologia. Sille ei yksinkertaisesti l\u00f6ydy laajassakaan yleisesityksess\u00e4 juuri tilaa. Kuvaavaa onkin, ett\u00e4 my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 julkaisussaan Johdatus teologiaan 1968 Tiilil\u00e4lt\u00e4 puuttuu jopa asiahakemistosta maininta kasteesta! Kasteelle j\u00e4\u00e4 sangen v\u00e4h\u00e4n tilaa kyseisess\u00e4 teoksessa. Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 teologi, professori Kurt Aland Saksasta ei pid\u00e4 lapsikastetta uusitestamentillisena ilmi\u00f6n\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Mainittakoon, ett\u00e4 Uusi testamentti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n baptizoo<\/em>-verbi\u00e4 (kastaa) <\/em>77 kertaa sek\u00e4 substantiivia baptisma<\/em> (\u201dkaste\u201d) 19 kertaa. T\u00e4m\u00e4 tosiasia antaa riitt\u00e4v\u00e4sti aineksia huolelliselle Uuden testamentin tutkimukselle kasteen olemuksesta ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ensimm\u00e4isell\u00e4 kristillisell\u00e4 vuosisadalla. Edelleen voidaan panna merkille se seikka, ettei en\u00e4\u00e4 baptizoo<\/em>-verbin esittelyss\u00e4 sen enemp\u00e4\u00e4 Rafael Gyllenbergin kuin uusimman Matti Liljeqvistin Uuden testamentin kreikan sanakirjoissa puhuta mit\u00e4\u00e4n upottamisesta<\/em>, mik\u00e4 on virheellinen kestoaihe uudestikastajien kirjallisuudessa. Septuaginta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 2. Kun. 5:10, 13:ssa verbi\u00e4 louoo<\/em> (\u201dpest\u00e4\u201d) yhdess\u00e4 jakeessa 14 baptizoo<\/em>-verbin \u201dkastaa\u201d kanssa. Samoin n\u00e4iden synonyymi esiintyy Ap. t. 16:33 ja papyrustekstiss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 osoittaa sen, ett\u00e4 vaikka baptizoo<\/em> alun perin merkitseekin klassisessa kreikassa \u201dupottaa\u201d, niin sit\u00e4 merkityst\u00e4 ei<\/em> en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4 Uudessa testamentissa, vaan merkitys on \u201dkastaa<\/em>\u201d (Bauer). Edelleen on huomattava, ett\u00e4 Joh. 13:8, 10 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pesemisest\u00e4 verbej\u00e4 niptoo <\/em>ja louoo<\/em>, joista edellinen kohdistuu vaihtoehtoisesti p\u00e4\u00e4h\u00e4n, kuten vedell\u00e4 valeleminen kolmesti p\u00e4\u00e4h\u00e4n Did. VII, 3. Jo Vanha testamentti toteaa: \u201dTe saatte ilolla ammentaa vett\u00e4 pelastuksen l\u00e4hteist\u00e4\u201d<\/strong> (Jes. 12:3).<\/span><\/span><\/p>\n

N\u00e4in ollen ei ole Tiilil\u00e4n tavoin objektiivisesti perusteltua minimoida kasteesta puhuvia kohtia! Muutenkin voidaan katsoa Uuden testamentin sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4n laajan sanaston koko rikkaudessaan antamaan yllin kyllin aineistoa valppaalle tutkijalle. On vain opittava kuuntelemaan Uuden testamentin ominta \u00e4\u00e4nt\u00e4 my\u00f6s silloin kun kyseess\u00e4 on niinkin keskeinen kiistely\u00e4 puolesta ja vastaan aiheuttava kastekysymys. On enemm\u00e4n kuin aiheellista hiljenty\u00e4 tutkimaan rakentavassa hengess\u00e4 koko<\/em> Raamatun kattavaa kasteaineistoa, jonka teologian tohtori Matti V\u00e4is\u00e4nen on toisaalla julkaissut.<\/span><\/span><\/p>\n

Kasteesta on onneksi paljon kirjoitettu my\u00f6s suomen kielell\u00e4, joten aiheen ei pit\u00e4isi sin\u00e4ns\u00e4 olla uusi ja oudoksuttava. Ehk\u00e4 eniten olen puolestani saanut ammentaa pienest\u00e4 G. A. Ahon kirjasesta Pyh\u00e4n kasteen sakramentti (Lahti 1966, 44 s.), joka lienee niit\u00e4 v\u00e4hiten tunnettuja kastekirjoja maassamme. Edelleen voidaan mainita er\u00e4\u00e4nlainen p\u00e4\u00e4teos kyseisest\u00e4 aiheesta, nimitt\u00e4in teologian tohtori h.c. Markku S\u00e4rel\u00e4n ansiokas Lapsikaste on raamatullinen. Toinen, t\u00e4ydennetty painos. Tampere 1975, 160 s. Unohtaa ei pid\u00e4 varsinkaan uusinta monumentaalista teosta, jonka teologian tohtori Matti V\u00e4is\u00e4nen on kirjoittanut vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n meille kaikille rakennukseksi: Pyh\u00e4 kaste Raamatussa I Teologinen osa, jonka on kustantanut paljon parjattu Suomen Luther-s\u00e4\u00e4ti\u00f6. H\u00e4meenlinna 2000, 419 s. Vanhemmasta kastekirjallisuudesta voidaan ottaa esille teologian tohtori, professori Lauri Huovisen kaksi evankelisessa liikkeess\u00e4 luettua kirjaa: Sanan selvyyteen. Helsinki 1954, 139 s. ja Kasteen lahja el\u00e4m\u00e4lle. Rauma 1959, 67 s. N\u00e4m\u00e4 ovat SLEY-Kirjojen kustantamia perusteoksia. N\u00e4m\u00e4 viisi kirjaa ovat jo varhaisessa vaiheessa muodostaneet oman kasteteologiani p\u00e4\u00e4piirteet, joista ensimm\u00e4isen\u00e4 luin kirjan Sanan selvyyteen varhain 1970-luvulla. N\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen pyyd\u00e4n saada lausua l\u00e4mpim\u00e4t kiitokset kullekin kirjoittajalle erikseen \u2013 niille, joille se viel\u00e4 on mahdollista. <\/span><\/span><\/p>\n

Muusta kastekirjallisuudesta mainittakoon Uuras Saarnivaaran Raamatullinen kaste. Keskusteluja. Helsinki 1948, 90 s., Eino Sormusen Pyh\u00e4 kaste Uuden Testamentin valossa. Toinen painos. Pieks\u00e4m\u00e4ki 1955, 20 s., Immo Aatolaisen Ovatko uudestikastajat oikeassa. Ajatuksia kastekysymyksen \u00e4\u00e4rell\u00e4. Pieks\u00e4m\u00e4ki 1964, 147 s., Joachim Jeremiaksen Lapsikaste kirkon alkuaikoina. Vaasa 1981, 61 s., Aimo T. Nikolaisen \u201dMe tunnustamme yhden kasteen\u2026\u201d Kaste ja pelastus Uuden testamentin mukaan. Pieks\u00e4m\u00e4ki 1981, 85 s., Olavi J. L\u00e4hteenm\u00e4en Selville vesille. Keskustelua kastekysymyksest\u00e4. Jyv\u00e4skyl\u00e4 1982, 122 s., Martti Simojoen Antakaa lasten tulla. Pyh\u00e4 kaste luterilaisen uskon ja opetuksen mukaan. M\u00e4ntt\u00e4 1985, 120 s., Antti Laaton Kaste kirkon alkuaikoina. \u00c5bo 2008, 162 s. Ruotsiksi on muun muassa professori Hjalmar Lindroth kirjoittanut kirjan Tankar om kyrkan och sakramenten. Stockholm 1948, 307 s. Piispa Juha Pihkala on kirjoittanut ansiokkaan teoksen Armonv\u00e4line vai armon lupaus? Augsburgin tunnustuksen kasteartiklan sanojen quodque per baptismum offeratur gratia Dei<\/em> tulkinta 1530-1930 STKSJ 145. Vammala 1986, 279 s.<\/span><\/span><\/p>\n

Seuraavassa esityksess\u00e4 olen pyrkinyt v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhan toistoa mahdollisimman paljon. Usein tututkin kastetekstit ovat saaneet ehk\u00e4 uutta valoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 osakseen. Olen m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti pyrkinyt keskittym\u00e4\u00e4n vain asian kannalta oleellisimpaan<\/em> aineistoon Raamatussa<\/em>. Siksi aiheen kannalta monet t\u00e4rke\u00e4t tekstikohdat ovat saaneet j\u00e4\u00e4d\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. Samoin eri kastek\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen poleeminen k\u00e4rki on kauttaaltaan j\u00e4\u00e4nyt pois. Sill\u00e4 en ole katsonut en\u00e4\u00e4 tarpeelliseksi toistaa aiempien kirjoittajien jo esille ottamia kiistakysymyksi\u00e4. Niiden aika on \u2013 toivon mukaan \u2013 jo takanap\u00e4in. Nyt on pyritt\u00e4v\u00e4 katsomaan tosiasioita ehk\u00e4p\u00e4 uudessa valossa itse kukin Raamattunsa \u00e4\u00e4rell\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Tekstin yleistajuisuudesta johtuen esimerkiksi Raamatun alkukieliset lainaukset olen pyrkinyt minimoimaan mahdollisimman pitk\u00e4lle ja nekin luonnollisesti siirtokirjoitettuina, joten nek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t muodostune esityksen yleistajuisuuden esteeksi. Aiheen kannalta on eduksi katsoa kukin raamatunkohta asiakokonaisuudessaan, jotta itse j\u00e4sennys tulisi paremmin ymm\u00e4rretyksi. Edelleen suureksi avuksi ajattelevalle lukijalle ovat Nestle-Alandin Novum Testamentum Graece 27. uudistettu painos 1993 marginaalissa olevat sangen valaisevat tekstiviitteet tai sit\u00e4kin laajemmat viitteist\u00f6t, jotka Kurt Aland on julkaissut yksityiskohtaisessa nelj\u00e4n evankeliumin yhteisesityksess\u00e4\u00e4n (Synopsis).<\/span><\/span><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n yleisesityksen puitteissa on k\u00e4ytetty vuoden 1938 Uuden testamentin k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 siit\u00e4kin syyst\u00e4, ett\u00e4 ekumeenisiin pyrkimyksiin t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 uusi Kirkkoraamattu 1992 on mielest\u00e4ni liiaksi tinkinyt alkutekstille uskollisesta periaatteesta, mik\u00e4 oli viel\u00e4 vallitseva sen edelt\u00e4j\u00e4ss\u00e4. Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 mainittakoon nimenomaan lapsikastek\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kannalta oleellisimpien tekstien k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n alkukielisen paidion<\/em> sanan k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen vain ilmaisulla \u201dlapsi\u201d, vaikka Walter Bauerin arvovaltainen Uuden testamentin kreikan sanakirja antaa sille perusm\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n \u201deritt\u00e4in nuori lapsi, pieni lapsi\u201d. <\/em>On toisaalta ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vapaiden suuntien painostusryhm\u00e4 on ehk\u00e4p\u00e4 juuri n\u00e4iss\u00e4 kohdissa saanut \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluville ja jotka ekumeniastaan tunnettu raamatunk\u00e4\u00e4nn\u00f6skomitean puheenjohtajana toiminut piispa Aimo T. Nikolainen on antanut hiljaisen hyv\u00e4ksymisens\u00e4 pit\u00e4\u00e4kseen vapaat suunnat ruodussa. <\/span><\/span><\/p>\n

T\u00e4lt\u00e4 osin vertailun vuoksi mainittakoon etev\u00e4n ruotsalaisen kielitieteilij\u00e4n ja Lundin yliopiston Uuden testamentin eksegetiikan t\u00e4ysinpalvelleen professori Hugo Odebergin ruotsalainen Uuden testamentin osak\u00e4\u00e4nn\u00f6s De fyra evangelierna och Apostlag\u00e4rningarna (1996, 373 s.), jonka h\u00e4n k\u00e4\u00e4nsi vasta el\u00e4kevuosinaan kuudessa kuukaudessa. Kokonaan oma lukunsa ovat sitten ne lukuisat omaper\u00e4iset tekstiviitteet, jotka Odeberg antaa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n Nestle-Alandista riippumatta!<\/span><\/span><\/p>\n

Itse asian ytimeen<\/strong><\/span><\/span><\/p>\n

Kun kysyt\u00e4\u00e4n Uuden testamentin perustelua kirkon lapsikastek\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lle, niin silloin esille nousee vastaansanomattomasti yksi keskeisin tekstijakso, nimitt\u00e4in Mark. 10:13-16<\/strong><\/em> <\/em>ja luonnollisesti sen rinnakkaistekstit Matt. 19:13-15 <\/strong>sek\u00e4 Luuk. 18:15-17<\/strong>. \u201dEi ole ihmetelt\u00e4v\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 alkukirkko k\u00e4ytti t\u00e4t\u00e4 perikooppia puolustaessaan lapsikastetta\u201d ja \u201dSe, joka torjuu lapset, asettuu Jeesusta vastaan ja poikkeaa alkukristillisest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6st\u00e4\u201d (Aimo T. Nikolainen). Markuksen evankeliumiin viittasi lapsikasteesta puhuessaan jo kirkkois\u00e4 Tertullianus v. 203 teoksessaan De baptismo XVIII \u201d\u00e4lk\u00e4\u00e4 est\u00e4k\u00f6 heit\u00e4 tulemasta minun luokseni.\u201d L\u00e4hdemme liikkeelle vanhimman eli Markuksen evankeliumin tekstist\u00e4 antaen sille uuden alkutekstin mukaisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen<\/em>:<\/span><\/span><\/p>\n

\u201d(13) Ja he kantoivat h\u00e4nen luokseen imev\u00e4isi\u00e4 lapsia, jotta h\u00e4n koskisi heihin, mutta opetuslapset nuhtelivat heit\u00e4. (14) Mutta n\u00e4hty\u00e4\u00e4n Jeesus n\u00e4rk\u00e4styi ja sanoi heille: \u00b4Sallikaa imev\u00e4isten lasten tulla minun luokseni, \u00e4lk\u00e4\u00e4 est\u00e4k\u00f6 heit\u00e4, sill\u00e4 senkaltaisten on Jumalan valtakunta. (15) Totisesti min\u00e4 sanon teille, joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa imev\u00e4isen\u00e4 lapsena, ei p\u00e4\u00e4se sinne sis\u00e4lle\u00b4. (16) Ja ottaen heit\u00e4 syliins\u00e4 h\u00e4n siunaten pani k\u00e4tens\u00e4 heid\u00e4n p\u00e4\u00e4lleen.\u201d<\/strong><\/em><\/span><\/span><\/p>\n

Roomaan osoitettu 60-luvun alussa oleva Markuksen teksti antaa itse asiassa oivallisen perustelun Rooman seurakunnan lapsikastek\u00e4yt\u00e4nn\u00f6lle useastakin eri n\u00e4k\u00f6kulmasta katsoen. Tarkastelkaamme nyt niit\u00e4 l\u00e4hemmin. Itse sanaa \u201dkastaa\u201d ei viel\u00e4 esiinny tekstiss\u00e4mme. T\u00e4m\u00e4 on aivan totta. My\u00f6hemmin saamme kuitenkin n\u00e4hd\u00e4 sen liittyv\u00e4n Siirakin kirjassa muuhun Uudesta testamentista tuttuun kasteterminologiaan. On kuitenkin huomattava, ett\u00e4 sana \u201dest\u00e4\u00e4<\/em>\u201d Matteuksella, Markuksella ja Luukkaalla esiintyy Ap. t. 10:47<\/strong> yhdess\u00e4 \u201dveden\u201d<\/em>, \u201dkastaa<\/em>\u201d ja \u201dPyh\u00e4n Hengen<\/em>\u201d kanssa! <\/span><\/span><\/p>\n

Ensinn\u00e4kin t\u00e4m\u00e4 Markuksen evankeliumin tekstijakso 10:13-16<\/em> muistuttaa rakenteellisesti suuresti Jeesuksen omaa kastetta Matt. 3:13-17, jossa ovat ilmaisut \u201desteli\u201d (jae 14), \u201dsin\u00e4 tulet minun luokseni\u201d (jae 14) ja \u201dsalli\u201d (jae 15). N\u00e4ill\u00e4 kullakin on siis omat vastineensa Markuksen tekstiss\u00e4.<\/span><\/span><\/p>\n

Toiseksi on aiheellista kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota Markuksen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmaisuun paidia <\/em>\u201dimev\u00e4iset lapset\u201d jakeessa 13 tai kuten Hugo Odeberg ja Ingemar Furberg k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t \u201dpienet lapset\u201d. My\u00f6s suosittu englantilainen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s NIV antaa merkityksen \u201dpienet lapset\u201d. Sana paidion <\/em>merkitsee t\u00e4ss\u00e4 todellakin aivan pient\u00e4 syliss\u00e4 kannettavaa lasta, kuten voimme n\u00e4hd\u00e4 sen Vanhan testamentin kreikkalaisesta Septuaginta-k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4, jossa se tarkoittaa kahdeksan p\u00e4iv\u00e4n ik\u00e4ist\u00e4 ymp\u00e4rileikattavaa pienokaista (1. Moos. 17:12, 21:4. Vrt. 2. Moos. 2:6, 7, 9, 3. Moos. 12:3. Vrt. 2. Aik. 20:13). Edelleen se merkitsee pient\u00e4 lasta<\/em> kohdissa Jes. 9:5, 11:6, 8, 53:2 (heprean kajjoneq <\/em>\u201dniin kuin verso\u201d on Septuagintassa k\u00e4\u00e4nnetty hoos paidion<\/em> \u201dniin kuin imev\u00e4inen\u201d, vrt. Mark. 10:15, Luuk. 18:17) ja 2. Aik. 20:13. Uudessa testamentissa taas se merkitsee vastasyntynytt\u00e4 lasta<\/em> esimerkiksi kohdissa Matt. 2:8, 9, 11, 13, 14, Luuk. 1:59, 66, 76, 80, 2:17, 27, 40, Joh. 16:21, Hepr. 11:23. Sana \u201dsenkaltaisten\u201d toioutoon <\/em>jakeessa Mark. 10:14 viittaa kastettujen muodostamaan seurakuntaan Ef. 5:27. Markuksen teksti on kauttaaltaan kasteen kielt\u00e4<\/em>. Sit\u00e4 tarkoittaa maininta k\u00e4tten p\u00e4\u00e4llepanemisesta Ap. t. 8:17, 19:6, Hepr. 6:2.<\/span><\/span><\/p>\n

Esityksen toinen osa seuraavassa numerossa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Lasse Lappalainen, Helsinki Johdanto Moni Raamatun lukija saattaa mieless\u00e4\u00e4n kysell\u00e4, onko kirkon lapsikastek\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ensink\u00e4\u00e4n raamatullinen varsinkaan siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 pinnallisesti katsoen lasten kastamista ei Uuden testamentin lehdill\u00e4 suoraan mainita. Onko n\u00e4enn\u00e4inen asiasta vaikeneminen riitt\u00e4v\u00e4 todiste lapsikasteen hylk\u00e4\u00e4miselle? T\u00e4m\u00e4 on vaikea haaste luterilaiselle kirkolle, joka tunnustuksestaan k\u00e4sin pit\u00e4ytyy lapsikasteeseen. N\u00e4in asian ilmaisee Augsburgin tunnustuksen artikla IX: […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":702,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[117,17],"tags":[41,129,23,5],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/558"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=558"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/558\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":720,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/558\/revisions\/720"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/702"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=558"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=558"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=558"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}