Bo Giertz, piispa, Ruotsi<\/p>\n
\u201dSen t\u00e4hden Jumala on hylj\u00e4nnyt heid\u00e4t h\u00e4pe\u00e4llisiin himoihin; sill\u00e4 heid\u00e4n naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydest\u00e4 naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisest\u00e4\u00e4n saaneet itseens\u00e4 sen palkan, mik\u00e4 saada piti. Ja niinkuin heille ei kelvannut pit\u00e4\u00e4 kiinni Jumalan tuntemisesta, niin Jumala hylk\u00e4si heid\u00e4t heid\u00e4n kelvottoman mielens\u00e4 valtaan, tekem\u00e4\u00e4n sopimattomia. He ovat t\u00e4ynn\u00e4ns\u00e4 kaikkea v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4, pahuutta, ahneutta, h\u00e4ijyytt\u00e4, t\u00e4ynn\u00e4 kateutta, murhaa, riitaa, petosta, pahanilkisyytt\u00e4; ovat korvaankuiskuttelijoita, panettelijoita, Jumalaa vihaavaisia, v\u00e4kivaltaisia, ylpeit\u00e4, kerskailijoita, pahankeksij\u00f6it\u00e4, vanhemmilleen tottelemattomia, vailla ymm\u00e4rryst\u00e4, luotettavuutta, rakkautta ja laupeutta; jotka, vaikka tuntevat Jumalan vanhurskaan s\u00e4\u00e4d\u00f6ksen, ett\u00e4 ne, jotka senkaltaisia tekev\u00e4t, ovat kuoleman ansainneet, eiv\u00e4t ainoastaan itse niit\u00e4 tee, vaan viel\u00e4p\u00e4 osoittavat hyv\u00e4ksymist\u00e4 niille, jotka niit\u00e4 tekev\u00e4t.\u201d<\/strong> (Room. 1:26\u201332)<\/p>\n Ihmiset eiv\u00e4t siis ole tahtoneet tuntea Jumalaa oikealla tavalla. He tiesiv\u00e4t h\u00e4nen olevan olemassa, mutta eiv\u00e4t tahtoneet etsi\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 vakavissaan, vaan laativat itselleen sopivamman uskonnon. Jumala antoi heid\u00e4n saada tahtonsa l\u00e4pi. Juuri se on heit\u00e4 kohdannut, Jumalan rangaistus. Jumalan hylk\u00e4\u00e4minen merkitsee j\u00e4tt\u00e4ytymist\u00e4 sen henkivallan johdettavaksi, \u201djoka nyt tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n tottelemattomuuden lapsissa\u201d<\/strong> (Ef. 2:2). Jumalan vihollisella on kiinnitys ihmiseen. Meid\u00e4n olemuksessamme on sellaista, mik\u00e4 \u201dei alistu Jumalan lain alle, eik\u00e4 se voikaan\u201d<\/strong> (Room. 8:7). Paavali sanoo sit\u00e4 \u201dlihaksi\u201d tai joskus \u201dvanhaksi ihmiseksi\u201d. Ellei sit\u00e4 pakoteta kuuliaisuuteen Jumalaa kohtaan, se murtautuu esiin ja m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4mme suunnan. T\u00e4m\u00e4 voi tapahtua eri tavoin \u2013 karkeammin tai hienostuneemmin. Paavali antaa t\u00e4ss\u00e4 pakanoiden el\u00e4m\u00e4st\u00e4 hyvin synk\u00e4n kuvan. Se perustuu siihen jokap\u00e4iv\u00e4iseen kokemukseen, joka juutalaisella oli hellenististen kaupunkien el\u00e4m\u00e4st\u00e4. Tietenk\u00e4\u00e4n Paavali ei tarkoita, ett\u00e4 kaikki h\u00e4nen luettelemansa asiat esiintyisiv\u00e4t jokaisen pakanan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. H\u00e4n tarkoittaa, ett\u00e4 sit\u00e4 kaikkea esiintyy pakanoiden keskuudessa, ett\u00e4 se alituisesti murtautuu esiin ja ett\u00e4 sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n luonnollisena. Pakanat hyv\u00e4ksyv\u00e4t sen itsess\u00e4\u00e4n ja pit\u00e4v\u00e4t luonnollisena, ett\u00e4 sit\u00e4 esiintyy muissa. Ja se kuva antiikin arkip\u00e4iv\u00e4st\u00e4, jonka meille ovat v\u00e4litt\u00e4neet esim. sellaiset roomalaiset kirjailijat kuin Petronius ja Iuvenalis, vahvistaa p\u00e4\u00e4osin Paavalin sanat. Tuhatvuotisessa kristillisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 kasvanut voi pit\u00e4\u00e4 kuvaa ep\u00e4uskottavana. Mutta mit\u00e4 enemm\u00e4n l\u00e4nsimaiden maallistuminen saa vaikuttaa ihmisten el\u00e4m\u00e4nihanteisiin ja oikeustajuun \u2013 tai oikeustajun puuttumiseen \u2013 sit\u00e4 uskottavammaksi kuva k\u00e4y. Kun vanha ihminen ei en\u00e4\u00e4 ole Jumalan kurinpidon alaisena, alkaa kaikki se paha, mit\u00e4 meiss\u00e4 on, murtautua esiin.<\/p>\n Paavali sanoo nyt, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on Jumalan rangaistus. Ihminen luulee kulkevansa omaa tiet\u00e4\u00e4n, olevansa vapaa, el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 niin kuin itse tahtoo. Todellisuudessa h\u00e4n on Jumalan tuomion alainen. Kolme kertaa Paavali k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa, joka on k\u00e4\u00e4nnetty \u201dhylk\u00e4\u00e4miseksi\u201d. T\u00e4m\u00e4n k\u00e4sityksen mukaan siis sukupuolinen holtittomuus, valloilleen p\u00e4\u00e4stetty pornografia, lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 v\u00e4kivalta ja muut samantyyppiset ilmi\u00f6t voivat olla hylk\u00e4ystuomion merkki: Jumalan viha on sellaisen kansan yll\u00e4, joka ei ole halunnut oppia tuntemaan h\u00e4nt\u00e4 oikealla tavalla. Ja tilanne on tietenkin viel\u00e4 vakavampi, jos se, mit\u00e4 ei pidetty omistamisen arvoisena, oli itse evankeliumi eik\u00e4 vain se ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen Jumalan tunteminen, jonka pakanatkin voivat saavuttaa h\u00e4nen tekojaan katselemalla.<\/p>\n Paavali mainitsee erityisesti homoseksuaalisuuden. T\u00e4m\u00e4 johtunee siit\u00e4, ett\u00e4 juutalaiset pitiv\u00e4t sit\u00e4 poikkeuksellisen p\u00f6yristytt\u00e4v\u00e4n\u00e4. He tiesiv\u00e4t, ett\u00e4 se oli Jumalan tahdon vastaista. Mutta joutuessaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n pakanoiden joukossa he kohtasivat sen niin laajassa mitassa, etteiv\u00e4t he olleet koskaan pit\u00e4neet sellaista mahdollisena.<\/p>\n On t\u00e4ysin selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 homoseksuaalisuus on Paavalinkin mielest\u00e4 vastoin Jumalan tahtoa. Se on merkki siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisluonnossa on jokin ep\u00e4kunnossa. On pantava merkille, ett\u00e4 h\u00e4n rinnastaa sen kaikkeen muuhun pahaan, mik\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6isin ihmisluonnon synnynn\u00e4isest\u00e4 turmeltuneisuudesta. Se kuuluu niihin kieroutuneisiin taipumuksiin, joita meiss\u00e4 voi olla \u2013 samalla tavoin kuin ahneus, kateus, riitaisuus, panettelu, v\u00e4kivaltaisuus, kerskailu ja kaikki muu, mit\u00e4 Paavali t\u00e4ss\u00e4 luettelee. N\u00e4m\u00e4 vietit voivat esiinty\u00e4 eri tavoin ja eriasteisina eri yksil\u00f6ill\u00e4. Mutta meill\u00e4 kaikilla on osamme niist\u00e4. Ne kuuluvat meid\u00e4n olemukseemme ja ovat synnynn\u00e4isi\u00e4. Paavali ei siis v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 ne ovat henkil\u00f6kohtaisen, tietoisen pahuuden seurausta ja ett\u00e4 me yksil\u00f6in\u00e4 voisimme olla vapaat niist\u00e4, jos vain olisimme tahtoneet. H\u00e4n kuvaa t\u00e4ss\u00e4 sellaista, mik\u00e4 on tapahtunut koko ihmissuvulle. Se koskee my\u00f6s homoseksuaalisuutta. Se voi kuulua kantamaamme perint\u00f6\u00f6n ja olla osa vanhaa ihmist\u00e4mme, sit\u00e4, joka on \u201dp\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja kuoletettava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen\u201d, kuten V\u00e4h\u00e4ss\u00e4 Katekismuksessa sanotaan siin\u00e4 luvussa, joka k\u00e4sittelee kastetta. Kristityll\u00e4 voi olla homoseksuaalinen vietti \u2013 aivan samoin kuin h\u00e4n voi himoita toisen omaisuutta tai kostoa. Mutta h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4llaista ei saa p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti, vaan se on ristiinnaulittava. H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 siit\u00e4 on olemassa t\u00e4ydellinen anteeksiantamus ja ettei se voi est\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 olemasta Jumalan lapsi. Homoseksuaalinen kristitty luopuu siksi \u2013 aivan samoin kuin naimaton kristitty \u2013 omasta sukupuoliel\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja luottaa siihen, ett\u00e4 Jumala korvaa t\u00e4m\u00e4n puutteen h\u00e4nelle moninkertaisesti muilla el\u00e4m\u00e4nalueilla. Sen Jeesus on luvannut jokaiselle, joka h\u00e4nen vuokseen luopuu sellaisesta, mit\u00e4 ilman maailma ei halua olla.<\/p>\n Bo Giertz, Roomalaiskirje, s. 19\u201321. Pieks\u00e4m\u00e4ki 1987. SLEY-kirjat. Lihavoinnit toimituksen.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Bo Giertz, piispa, Ruotsi \u201dSen t\u00e4hden Jumala on hylj\u00e4nnyt heid\u00e4t h\u00e4pe\u00e4llisiin himoihin; sill\u00e4 heid\u00e4n naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen; samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydest\u00e4 naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisest\u00e4\u00e4n saaneet itseens\u00e4 sen palkan, mik\u00e4 saada piti. Ja niinkuin heille ei kelvannut pit\u00e4\u00e4 kiinni Jumalan tuntemisesta, […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":702,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[117,17],"tags":[126,5,127,128],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=555"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":721,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/555\/revisions\/721"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/702"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=555"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=555"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=555"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}