Roomalaiskirjeen mukaan<\/p>\n
Matti Roininen, Lahti<\/p>\n
Vanhurskaus tarkoittaa Jumalan ominaisuutena t\u00e4ydellist\u00e4 pyhyytt\u00e4, totuutta, hyvyytt\u00e4 ja oikeudenmukaisuutta. Jumalan vanhurskautta ei voida johtaa mist\u00e4\u00e4n yleisk\u00e4sitteest\u00e4, koska se on vain h\u00e4ness\u00e4. Ihminen voi tiet\u00e4\u00e4 Jumalan vanhurskaudesta vain h\u00e4nen ilmoituksensa perusteella.<\/p>\n
Ihmisell\u00e4 oli Jumalan kuvaksi luotuna vanhurskaus, mutta se turmeltui syntiinlankeemuksessa (1. Moos. 3). Vanhurskauttamisopissa on kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 syntinen ihminen tulee Jumalan edess\u00e4 vanhurskaaksi Kristuksen kautta.<\/p>\n
Vaikka vanhurskauttaminen on luettavissa kaikista pyhist\u00e4 kirjoituksista, voimme t\u00e4ydell\u00e4 syyll\u00e4 pit\u00e4\u00e4 sen varsinaisena \u201doppikirjana\u201d Paavalin kirjett\u00e4 roomalaisille niin kuin h\u00e4n kirjeens\u00e4 alussa ilmoitti. \u201dPaavali Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia.\u201d<\/strong> (Room. 1:1)<\/p>\n Paavali opetti Kristuksen l\u00e4hettil\u00e4\u00e4n\u00e4 yht\u00e4pit\u00e4v\u00e4sti Kristuksen sanaa toisten apostolien kanssa. Se, mit\u00e4 yksi apostoli puhui ja kirjoitti, on samalla kaikkien apostolien oppi. Apostolien sana on Pyh\u00e4n Hengen inspiroimaa eli vaikuttamaa Jumalan sanaa niin kuin profeettain kirjoitukset.<\/p>\n T\u00e4n\u00e4 luopumuksen aikana on tullut suorastaan teologiseksi s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi alentaa pyhi\u00e4 kirjoituksia tulkinnanvaraisten traditiotuotteiden tasolle (vrt. Matt. 15). Roomalaiskirjeen osalta voidaan todeta, ett\u00e4 Tertius kirjoitti sen, mink\u00e4 apostoli saneli (Room. 16:22). Ne, jotka eiv\u00e4t usko pyhi\u00e4 kirjoituksia, eiv\u00e4t ole oikeutettuja ja soveliaita puhumaan Jumalan vanhurskaudesta (Room. 3:4). Historiallinen tieto ja usko eiv\u00e4t sellaisenaan vanhurskauta ihmist\u00e4 saati sitten, jos t\u00e4ll\u00e4 tiedolla ylitet\u00e4\u00e4n Jumalan sana (1. Kor. 4:6). Paavali ilmoitti kirjeens\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6n johdantolauseessa: \u201dSill\u00e4 min\u00e4 en h\u00e4pe\u00e4 evankeliumia; sill\u00e4 se on Jumalan voima, itsekullekin uskovalle pelastukseksi\u2026 Sill\u00e4 siin\u00e4 Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon, niin kuin kirjoitettu on: \u2019Vanhurskas on el\u00e4v\u00e4 uskosta\u2019. \u201d <\/strong>Ennen kuin h\u00e4n johdattaa lukijan l\u00e4hemmin evankeliumiin, h\u00e4n kirjoittaa siit\u00e4 vanhurskaudesta, joka ilmenee laissa ja Jumalan vihassa \u201dihmisten jumalattomuutta ja v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 vastaan\u201d<\/strong> (Room. 1:18). \u201dJa me tied\u00e4mme, ett\u00e4 Jumalan tuomio on totuuden mukainen niille, jotka senkaltaista tekev\u00e4t.\u201d<\/strong> (Room. 2:2)<\/p>\n Laki opettaa, mit\u00e4 ihmisen tulee tehd\u00e4 ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4. Juutalaisten yleisimpi\u00e4 virheit\u00e4 oli se, ett\u00e4 he pitiv\u00e4t lain tiet\u00e4mist\u00e4 vanhurskautenaan. Paavali muistutti kuuliaisuudesta: \u201d\u2026 sill\u00e4 eiv\u00e4t lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edess\u00e4, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan.\u201d<\/strong> (Room. 2:13) Sen sijaan \u201dtuska ja ahdistus\u201d tulee jokaiselle, joka pahaa tekee (2:9). Jumalan vanhurskauteen kuuluu se, ettei h\u00e4n tuomitessaan katso henkil\u00f6\u00f6n. H\u00e4n on vanhurskas tuomari, jonka p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 ei voida vedota ylemp\u00e4\u00e4n asteeseen. H\u00e4n maksaa kullekin h\u00e4nen tekojensa mukaan.<\/p>\n Se, jolla on syvemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4, n\u00e4kee Jumalan tuomioissa muistutuksen tulevasta tuomiop\u00e4iv\u00e4st\u00e4. Jumala on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt, ett\u00e4 kaikkien on kuoltava, mutta sen j\u00e4lkeen tulee tuomio. El\u00e4v\u00e4t ja kuolleet tuomitaan tekojen mukaan, toiset iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja toiset iankaikkiseen rangaistukseen.<\/p>\n Pahuus p\u00e4\u00e4sisi valtaan maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ellei Jumala pit\u00e4isi kansojen tuomarina oikeutta yll\u00e4 rangaistuksin (Ps. 58, Ps. 68).<\/p>\n Jumala on antanut Majesteetistaan ilmoituksen kaikille ihmisille luomisteoissa (Room. 1:19\u201320). \u201dHerran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot h\u00e4nen suunsa hengell\u00e4.\u201d<\/strong> (Ps. 33:6) H\u00e4n jakaa hyvyytt\u00e4\u00e4n anteliaasti joka p\u00e4iv\u00e4 niin pahoille kuin hyvillekin. H\u00e4n varjelee ihmisi\u00e4 vaaroissa ja auttaa kuoleman h\u00e4d\u00e4ss\u00e4. Toinen asia on se, kuinka he ottavat vastaan h\u00e4nen hyvyytens\u00e4. Vanhurskaat kiitt\u00e4v\u00e4t ja kunnioittavat h\u00e4nt\u00e4. Jumalattomat pit\u00e4v\u00e4t Herran antimia saaliinaan. He kiitt\u00e4v\u00e4t onneaan ja palvelevat kuvittelemiaan jumalia. Sanalla sanoen he palvelevat luotua Luojan asemesta. Ihminen ei voi vapautua synnin ja tuomion alta sen perusteella, ett\u00e4 Jumala on heit\u00e4 kohtaan hyv\u00e4 kaitselmuksessaan. \u201dSill\u00e4 kaikki, jotka ilman lakia ovat synti\u00e4 tehneet, ne my\u00f6s ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat synti\u00e4 tehneet, ne lain mukaan tuomitaan.\u201d<\/strong> (Room. 2:12)<\/p>\n Kun apostoli on tuonut esille kuuliaisuuden vaatimuksen, h\u00e4n osoittaa, milt\u00e4 ihmiset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vanhurskaan Jumalan katseen alla. \u201dEi ole ket\u00e4\u00e4n vanhurskasta\u2026 ei ole ket\u00e4\u00e4n, joka tekee sit\u00e4, mik\u00e4 hyv\u00e4 on\u2026 Ei ole Jumalan pelko heid\u00e4n silm\u00e4ins\u00e4 edess\u00e4.\u201d<\/strong> (Room. 3:10\u201318) T\u00e4m\u00e4 tuntuu yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 niiden mielest\u00e4, jotka ovat oman k\u00e4sityksens\u00e4 mukaan jumalisia ja suorastaan Jumalan valittuja.<\/p>\n Maailma on t\u00e4ynn\u00e4ns\u00e4 pahuutta, mutta kukaan ei ota syyllisyytt\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesti. Meid\u00e4n ei kuitenkaan tarvitse kauan etsi\u00e4 syyt\u00e4 nykyajan suurille onnettomille ilmi\u00f6ille. Ihmiset ovat itsekeskeisess\u00e4 viisaudessaan hyl\u00e4nneet Jumalan. Toiset ovat j\u00e4tt\u00e4neet h\u00e4nelle olemassaolon, mutta ovat riisuneet h\u00e4nelt\u00e4 jumalalliset ominaisuudet siirt\u00e4\u00e4kseen ne ihmiselle. Yh\u00e4 enemm\u00e4n karttuu niit\u00e4, jotka pit\u00e4v\u00e4t Jumalaa kuolleena ja ainakin heikkovointisena. Jumalan pelko ei ole heid\u00e4n silm\u00e4ins\u00e4 edess\u00e4. Maallisiin k\u00e4\u00e4ntyneet lukevat taloudellisen menestyksen vanhurskaudekseen (vrt. menestysteologia). Kun heill\u00e4 on rahaa ja omaisuutta, heill\u00e4 on kaikkea, mit\u00e4 he tuntevat tarvitsevansa. He kuuluvat siihen suureen joukkoon, joka tahtoo l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paratiisin maan p\u00e4\u00e4lt\u00e4. Jumalan kaikkin\u00e4kev\u00e4n katseen alla ei kuitenkaan l\u00f6ydy yht\u00e4\u00e4n vanhurskasta, joka oman vanhurskautensa perusteella v\u00e4ltt\u00e4isi kadotustuomion.<\/p>\n Apostoli p\u00e4\u00e4tyy siihen, ettei mik\u00e4\u00e4n \u201dliha\u201d eli ihmisest\u00e4 syntynyt ihminen tule Jumalan edess\u00e4 vanhurskaaksi lain kautta. Syy ei ole laissa, vaan ihmisess\u00e4, joka ei lakia t\u00e4yt\u00e4. Samalla on huomioitava, ettei Jumalan edess\u00e4 riit\u00e4 mik\u00e4\u00e4n osittainen vanhurskaus (Gal. 5:3). Moni on tuomiop\u00e4iv\u00e4n pelossa tehnyt jotakin hyv\u00e4\u00e4 toivoen Jumalan lukevan sen vanhurskaudeksi. T\u00e4ll\u00f6in onnettomin on se, jolla ei ole mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 tarjottavana sielunsa lunastukseksi. Oma vanhurskaus ja ulkokultaisuus ovat sokaisseet heid\u00e4t niin, ettei heill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n kunnollista k\u00e4sityst\u00e4 sielun hinnasta (vrt. Matt. 16:26). Laki tuomitsee kaikkina aikoina ihmiskeskeiset vanhurskauttamisopit ja niiden tunnustajat. Jumalattomilla ei ole rauhaa. Monet ovat lukeneet Paavalin opetusta vanhurskaudesta vain tuomioon saakka.<\/p>\n Meid\u00e4n tulee lukea Paavalin esityst\u00e4 eteenp\u00e4in n\u00e4hd\u00e4ksemme, kuinka se, mik\u00e4 ihmisille on mahdotonta, on kuitenkin Jumalalle mahdollista (vrt. Matt. 19:26). Kysymys ei ole teoreettisesta, vaan toteutuneesta mahdollisuudesta, josta \u201dlaki ja profeetat\u201d ovat ennalta todistaneet. Ne ovat todistaneet siit\u00e4 Jumalan vanhurskaudesta, joka on ilmoitettu \u201dilman lakia\u201d (Room. 3:21).<\/p>\n Kysymys ei ole Jumalan olemuksellisen vanhurskauden siirt\u00e4misest\u00e4 ihmiselle (vrt. Mannermaan tutkielma \u201dIn ipsa fide\u2026\u201d). Jumala ei anna kunniaansa toiselle. Kysymys ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n siit\u00e4 uudistetusta lainvanhurskaudesta, jossa Jeesus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uutena lainantajana (vrt. katolisuus). Kysymys on nyt siit\u00e4 vanhurskaudesta, jonka Jumala on ilmoittanut pyhiss\u00e4 kirjoituksissa armolupausten kautta ja aikojen t\u00e4ytytty\u00e4 evankeliumissa. Sit\u00e4 vanhurskautta ihminen ei voi saavuttaa ansioillaan, koska kyseess\u00e4 on Kristuksen ansio meid\u00e4n hyv\u00e4ksemme. Se omistetaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n uskomalla Kristuksen sanaan niin kuin apostolit ovat julistaneet. Sanomme sit\u00e4 vanhurskautta uskonvanhurskaudeksi erottaen sen lainvanhurskaudesta.<\/p>\n Jeesus on Jumalan Poika, joka aikojen t\u00e4ytytty\u00e4 syntyi lain alaiseksi Ihmisen Pojaksi lunastaakseen Is\u00e4n tahdon mukaan lain alaiset (Gal. 4:4,5). H\u00e4n t\u00e4ytti ihmisille annetun lain heid\u00e4n puolestaan kuuliaisuudellaan, k\u00e4rsimisell\u00e4\u00e4n ja kuolemallaan. Laki saavutti n\u00e4in p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ns\u00e4. \u201dKristus on lain loppu vanhurskaudeksi jokaiselle, joka uskoo.\u201d<\/strong> (Room. 10:4)<\/p>\n Jumala on her\u00e4tt\u00e4nyt Poikansa kuolleista ja korottanut h\u00e4net oikealle puolelleen \u201darmoistuimeksi uskon kautta h\u00e4nen vereens\u00e4\u201d<\/strong> (Room. 3:25).<\/p>\n Vanhan liiton jumalanpalvelus oli todistusta tulevasta Kristuksesta. Kaikkeinpyhimm\u00e4ss\u00e4 oli liiton arkki lain tauluineen ja sen yl\u00e4puolella armoistuin. Kristuksen tultua vanha liitto v\u00e4istyi uuden tielt\u00e4, joka perustuu syntien anteeksiantamukseen h\u00e4nen nimess\u00e4\u00e4n. Mit\u00e4\u00e4n lakia tai seremoniaa ei saa liitt\u00e4\u00e4 evankeliumiin vanhurskauttamisen edellytykseksi (vrt. kiista ymp\u00e4rileikkaamisesta, Gal. kirje).<\/p>\n \u201dSill\u00e4 yksi on Jumala, yksi my\u00f6s v\u00e4limies Jumalan ja ihmisten v\u00e4lill\u00e4, ihminen Kristus Jeesus, joka antoi itsens\u00e4 lunnaiksi kaikkien edest\u00e4, josta todistus oli annettava aikanansa\u2026\u201d<\/strong> (1. Tim. 2:5ss.)<\/p>\n \u201dMutta se vanhurskaus, joka uskosta tulee, sanoo n\u00e4in: \u2019\u00c4l\u00e4 sano syd\u00e4mess\u00e4si: Kuka nousee taivaaseen?\u2019 se on: tuomaan Kristusta alas, tahi: \u2019Kuka astuu alas syvyyteen?\u2019 se on: nostamaan Kristusta kuolleista. Mutta mit\u00e4 se sanoo? \u2019Sana on sinua l\u00e4hell\u00e4, sinun suussasi ja sinun syd\u00e4mess\u00e4si\u2019; se on se uskon sana, jota me saarnaamme.\u201d<\/strong> (Room. 10:6\u20138)<\/p>\n \u201dVarma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, ett\u00e4 Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisi\u00e4 pelastamaan, joista min\u00e4 olen suurin.\u201d<\/strong> (1. Tim. 1:15)<\/p>\n Jumala k\u00e4ski antaa Pojalleen nimen Jeesus, Vapahtaja (Matt. 1:20\u201321; Luuk. 2:10\u201311). Ihmiset saavat uskomalla t\u00e4h\u00e4n nimeen syntins\u00e4 anteeksi. Usko Jeesukseen vanhurskauttaa syntiset Jumalan edess\u00e4 ilman tekoja. Usko omistaa syd\u00e4mess\u00e4 Kristuksen l\u00e4sn\u00e4 olevana vanhurskauttajana ja Vapahtajana niin kuin Paavali kirjoittaa: \u201d\u2026syd\u00e4men uskolla tullaan vanhurskaaksi\u2026\u201d<\/strong> (Room. 10:10)<\/p>\n Kristus on vanhurskauttajamme ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 Is\u00e4n luona ja samaan aikaan uskossa l\u00e4sn\u00e4 olevana ja syd\u00e4mess\u00e4 asuvana. H\u00e4n on uskossa l\u00e4sn\u00e4 oleva vanhurskauttaja siten, ett\u00e4 uskon kohteena on evankeliumi. \u201dSill\u00e4 siin\u00e4 Jumalan vanhurskaus ilmestyy uskosta uskoon.\u201d<\/strong> (Room. 1:17)<\/p>\n Paavali tekee esityksest\u00e4\u00e4n kokoavan yhteenvedon: \u201dNiin p\u00e4\u00e4t\u00e4mme siis, ett\u00e4 ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.\u201d<\/strong> (Room. 3:28). Passiivin k\u00e4ytt\u00f6 on t\u00e4ll\u00f6in tarkoin huomioitava, sill\u00e4 ihminen on vanhurskauttamisessa passiivinen Jumalan ty\u00f6n kohde. \u201dJumala on se, joka vanhurskauttaa.\u201d<\/strong> (Room. 8:33) Jumala on vanhurskas ja \u201dvanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen\u201d<\/strong> (Room. 3:26; vrt. 4:1 ss.).<\/p>\n Esityksen toinen osa seuraavassa numerossa.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Roomalaiskirjeen mukaan Matti Roininen, Lahti Vanhurskaus tarkoittaa Jumalan ominaisuutena t\u00e4ydellist\u00e4 pyhyytt\u00e4, totuutta, hyvyytt\u00e4 ja oikeudenmukaisuutta. Jumalan vanhurskautta ei voida johtaa mist\u00e4\u00e4n yleisk\u00e4sitteest\u00e4, koska se on vain h\u00e4ness\u00e4. Ihminen voi tiet\u00e4\u00e4 Jumalan vanhurskaudesta vain h\u00e4nen ilmoituksensa perusteella. Ihmisell\u00e4 oli Jumalan kuvaksi luotuna vanhurskaus, mutta se turmeltui syntiinlankeemuksessa (1. Moos. 3). Vanhurskauttamisopissa on kysymys siit\u00e4, ett\u00e4 syntinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":702,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[117,17],"tags":[82,5,125],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/552"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=552"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/552\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":722,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/552\/revisions\/722"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/702"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=552"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=552"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=552"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}