Martin Chemnitz<\/p>\n
Martin Chemnitz (1522-1586) oli ja on luterilaisen kirkon huomattavimpia teologeja. Roomalaiskatoliset vastustajat ovat antaneet h\u00e4nest\u00e4 hyvin kauniin todistuksen sanoessaan, ett\u00e4 jos toista Marttia ei olisi tullut, ei ensimm\u00e4isen, eli Lutherin, ty\u00f6 olisi pysynyt. Chemnitz osallistui keskeisen\u00e4 henkil\u00f6n\u00e4 Yksimielisyyden ohjeen laatimiseen, josta tuli luterilaisen kirkon tunnustuskirja. Oheinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on osa h\u00e4nen teoksestaan, joka on luonteeltaan kristillisen uskon k\u00e4sikirja.<\/p>\n
Mitk\u00e4 ovat ne tuntomerkit, jotka osoittavat oikean Jumalan kirkon maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4?<\/p>\n
Oikeaa Jumalan kirkkoa maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei m\u00e4\u00e4rittele ihmisten paljous (Matt. 7:13-14). Sit\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rittele voima, jalosukuisuus ja viisaus lihan mukaan (1 Kor. 1:26-28). Oikeaa kirkkoa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aina edusta se yhteis\u00f6. joka omistaa itselleen nimen \u201ckirkko\u201d. Samoin yleist\u00e4 tai kristillist\u00e4 kirkkoa ei todellakaan ehdottomasti tunnisteta s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisesta seuraannosta virassa (suksessio); profeettojen, Kristuksen ja apostolien lausumat osoittavat t\u00e4m\u00e4n. Kirkon tunnistamiseen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n riit\u00e4, ett\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n se, mit\u00e4 on kirjoitettu monta vuotta sitten eik\u00e4 vanhojen arvovalta (Matt. 5:21-48; 15:1-3). N\u00e4m\u00e4 ovat sen sijaan ne aidot tuntomerkit, joista oikea Jumalan kirkko maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 selv\u00e4sti tunnetaan:<\/p>\n
I Miss\u00e4 Jumalan sana opetetaan puhtaasti ja totuudessa, ilman virheit\u00e4 (Joh. 10:5,27; Ef. 2:19-21: 4:11-12: 2 Kor. 2:17; 1 Tim. 3:15).<\/p>\n
II Miss\u00e4 sidotaan ja p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n synneist\u00e4 Jumalan sanalla ja Jumalan sanan mukaan (Matt. 16:18-19; Joh. 20:22-23).<\/p>\n
III Miss\u00e4 sakramentit toimitetaan jumalallisen k\u00e4skyn ja asetuksen mukaisesti (Matt. 28:18-20).<\/p>\n
IV Miss\u00e4 on ihmisi\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sakramentteja (Mk. 16:16; 1 Kor. 10:17; 11:33), jotka kuulevat Jumalan sanaa (Joh. 10:27), ottavat sen vastaan (1 Tess. 1:6; 1 Kor. 15:1), tunnustavat Kristuksen (Matt. 10:32), seuraavat h\u00e4nt\u00e4 (Joh. 10:27) ja huutavat avukseen Jumalaa, kuten H\u00e4n on k\u00e4skenyt sanassaan (Luuk. 19:46; 1 Kor. 1:2; Ps. 79:6). <\/p>\n
N\u00e4m\u00e4 merkit ovat toisinaan enemm\u00e4n n\u00e4kyviss\u00e4, toisinaan v\u00e4hemm\u00e4n. T\u00e4lle perustukselle n\u00e4et toiset rakentavat kullasta, toiset oljista (1 Kor. 3:12-13). Kuitenkin, jos t\u00e4m\u00e4 perustus pysyy koskemattomana, Jumalalla on siin\u00e4 kirkkonsa (1 Kun. 19:18). <\/p>\n
Ovatko kaikki ne pyhi\u00e4 ja pelastettuja, jotka liittyv\u00e4t ja ovat j\u00e4seni\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4 ulkonaisella tunnustuksella?<\/p>\n
Eiv\u00e4t kaikki, sill\u00e4 kaikki eiv\u00e4t ole Sanan tekij\u00f6it\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 kaikki, jotka kuulevat Sanaa, noudata sit\u00e4 (Luuk. 8:15; 11:28; Matt. 7:26). Evankeliumien vertaukset osoittavat t\u00e4m\u00e4n my\u00f6s selv\u00e4sti (Matt. 13:24-30, 47-48; 22:1-14).<\/p>\n
Miksi sit\u00e4 sitten kutsutaan pyh\u00e4ksi, yleiseksi kirkoksi uskontunnustuksessa?<\/p>\n
Sen t\u00e4hden, ett\u00e4 Pyh\u00e4 Henki vaikuttaa ja tekee ty\u00f6t\u00e4 tuossa yhteis\u00f6ss\u00e4 Sanan ja sakramenttien kautta siten, ett\u00e4 H\u00e4n kutsuu, valaisee, k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4, pyhitt\u00e4\u00e4 ja varjelee ne, jotka pelastuvat, nimitt\u00e4in siten, ett\u00e4 he katuvat, uskovat Kristukseen ja kantavat parannuksen soveliasta hedelm\u00e4\u00e4 (Ap. t. 26:20). <\/p>\n
Voiko kukaan pelastua t\u00e4m\u00e4n Kristuksen kirkon ulkopuolella tai jos h\u00e4n ei ole oikean kirkon osa ja j\u00e4sen?<\/p>\n
Raamattu vertaa kirkkoa ruumiiseen, joka koostuu monista j\u00e4senist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n ruumiin p\u00e4\u00e4 on Kristus, joka on ruumiinsa Vapahtaja niin, ett\u00e4 se, mit\u00e4 j\u00e4senet tarvitsevat pelastuksekseen, virtaa heille P\u00e4\u00e4st\u00e4 (Ef. 1:22-23; 4:15-16; 5:23,30; Kol. 1:18; 1 Kor. 12:12,27). T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 se, joka ei ole t\u00e4m\u00e4n ruumiin j\u00e4sen, ruumiin, jonka P\u00e4\u00e4 on Kristus, ei voi pelastua. Sill\u00e4 pelastus, jonka Kristus on hankkinut, jaetaan ja sovelletaan uskoviin evankeliumin viran kautta, joka on ainoassa oikeassa kirkossa (2 Kor. 5:18-20). T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 Paavali hyvin asianmukaisesti kuvaa ja tiivist\u00e4\u00e4 sen j\u00e4rjestyksen, jota Jumala noudattaa pelastaessaan ihmisi\u00e4 (Room. 8:30). Mutta kutsu tapahtuu Sanan v\u00e4lityksell\u00e4 oikeassa kirkossa. Sen t\u00e4hden my\u00f6s n\u00e4m\u00e4 kaksi kohtaa on yhdistetty uskontunnustuksessa: \u201cmin\u00e4 uskon pyh\u00e4n, yleisen kirkon\u201d; \u201cpyh\u00e4in yhteyden\u201d. Ihmisi\u00e4 on siksi toistuvasti ja ahkerasti kehotettava vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n ja j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4 kirkko (Ps. 1:1; 26:5; 2 Kor. 6:14,17; Ilm. 18:4; Matt. 7:15; 16:6; Ap. t. 20:28-29; Gal. 1:9; 1 Joh. 4:1). Heid\u00e4n tulee liitty\u00e4 yhteis\u00f6\u00f6n, jolla on oikean Kristuksen kirkon tuntomerkit\u201d (Hebr. 10:25; Ps. 27:4; 42:4: 119:63; Matt. 12:30).<\/p>\n
Kuka on yleisen kirkon p\u00e4\u00e4?<\/p>\n
Oikea yleinen kirkko tunnustaa vain yhden ainoan P\u00e4\u00e4n, joka on Kristus (Ef. 1:22; 4:15; Kol. 1:18). Vaikkakin kirkon j\u00e4senten joukossa on tietty j\u00e4rjestys ja ero lahjojen v\u00e4lill\u00e4 (Room. 12:4-6; Ef. 4:16), silti kaikki he ovat yhden ruumiin j\u00e4seni\u00e4 eik\u00e4 kenellek\u00e4\u00e4n heist\u00e4 kuulu ne asiat, jotka ovat luonteenomaisia kirkon P\u00e4\u00e4lle (Ef. 1:22-23), joka t\u00e4ysin t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikki kaikissa (Ef. 5:23).<\/p>\n
Onko kirkolla valta muuttaa mit\u00e4\u00e4n Jumalan sanassa tai s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4 uusia uskonkohtia?<\/p>\n
Ei suinkaan. Sill\u00e4 kirkko on rakennettu Jumalan sanan varaan (Ef. 2:20) ja se on sidottu t\u00e4h\u00e4n Sanaan (Matt. 28:20). Jos se hylk\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n Sanan, se ei ole en\u00e4\u00e4 kirkko (Joh. 10:26; Gal. 1:9). Kirkon ei nimitt\u00e4in tule hallita Kristusta, vaan olla alamainen h\u00e4nelle (Ef. 5:24).<\/p>\n
Miksi kirkkoa kutsutaan yleiseksi?<\/p>\n
I Sen t\u00e4hden, ett\u00e4 se ei rajoitu tiettyyn paikkaan, vaan se on levinneen\u00e4 eri puolille maailmaa.<\/p>\n
II Sen t\u00e4hden, ett\u00e4 Jumala kokoaa kaikkina aikoina maailman loppuun saakka itselleen kirkkoa ihmiskunnasta maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
III Sen t\u00e4hden, ett\u00e4 se ei ole sidottu tiettyihin henkil\u00f6ihin, vaan vain sen ainoaan P\u00e4\u00e4h\u00e4n, Kristukseen, ja h\u00e4nen P\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 (1 Kor. 11:3), niin ett\u00e4 vaikka ajan, paikan ja henkil\u00f6iden suhteen sen j\u00e4senet ovat erotetut toisistaan, silti he ovat ja muodostavat yhden ruumiin yhden P\u00e4\u00e4n, Kristuksen, alaisuudessa; siksi sit\u00e4 kutsutaan my\u00f6s pyh\u00e4in yhteydeksi. <\/p>\n
IV Kirkon todelliseen yhteyteen ei kuitenkaan ehdottomasti vaadita, ett\u00e4 ulkoiset seremoniat tai ihmisten s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4t jumalanpalvelusmenot ovat aina ja kaikkialla yhdenmukaiset, vaan ainoastaan se, ett\u00e4 on yksi perustus (1 Kor. 3:11), yksi usko, yksi kaste (Ef. 4:5). Lyhyesti, Nikaian uskontunnustus selitt\u00e4\u00e4 hyvin, mit\u00e4 \u201cyleinen\u201d merkitsee n\u00e4ill\u00e4 sanoilla: \u201cmin\u00e4 uskon yhden, pyh\u00e4n, yleisen ja apostolisen kirkon\u201d. <\/p>\n
Miksi kysymys kirkosta luetaan uskonkohtien joukkoon?<\/p>\n
Ei siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 kuten me uskomme Jumalaan, niin me uskomme my\u00f6s kirkkoon, tai ett\u00e4 me asetamme kirkon Jumalan ja H\u00e4nen sanansa rinnalle tai yli, vaan koska me lujasti tied\u00e4mme ja uskomme, jumalallisen lupauksen perusteella, ett\u00e4 vaikka kirkko t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kee vaivaa suurten ja monien vajavaisuuksien alaisuudessa ja silt\u00e4 puuttuvat tyystin inhimilliset resurssit ja lis\u00e4ksi perkele, maailman ja lihan kanssa, pyrkii voimalla ja kavaluudella kokonaan tuhoamaan ja h\u00e4vitt\u00e4m\u00e4\u00e4n juurineen tuon pienen ja hyl\u00e4tyn lauman – kuitenkin Jumala puolustaa ja suojelee kirkkoaan kaikkia helvetin portteja vastaan (Matt. 16:18), niin ett\u00e4 H\u00e4n varjelee sanansa ja sakramenttinsa puhtaina ja my\u00f6s valittunsa maailman loppuun saakka (Matt. 28:20; 1 Kor. 11:26; Matt. 24:31; 1 Tess. 4:17). <\/p>\n
Martin Chemnitz (1522-86), Ministry, Word, and Sacraments. An Enchiridion. ss. 154-156. Ed. and tr. by Luther Poellot. Concordia Publishing House 1981. Suom. HL.<\/p>\n
– Martin Chemnitz: Min\u00e4 uskon yleisen kirkon (5\/97)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Martin Chemnitz Martin Chemnitz (1522-1586) oli ja on luterilaisen kirkon huomattavimpia teologeja. Roomalaiskatoliset vastustajat ovat antaneet h\u00e4nest\u00e4 hyvin kauniin todistuksen sanoessaan, ett\u00e4 jos toista Marttia ei olisi tullut, ei ensimm\u00e4isen, eli Lutherin, ty\u00f6 olisi pysynyt. Chemnitz osallistui keskeisen\u00e4 henkil\u00f6n\u00e4 Yksimielisyyden ohjeen laatimiseen, josta tuli luterilaisen kirkon tunnustuskirja. Oheinen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on osa h\u00e4nen teoksestaan, joka on […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[66,34],"tags":[72,36,96,97,73,98],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/460"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=460"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/460\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1012,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/460\/revisions\/1012"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=460"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=460"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=460"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}