KLOONAUS PUHUTTAA<\/p>\n
Pastori Hannu Lehtonen<\/p>\n
Skotlannissa Edinburghin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 viime kes\u00e4n\u00e4 syntynyt Dolly-niminen lammas tuli hiljattain suuren kohun saattelemana maailmankuuluksi. Siit\u00e4 on puhuttu paljon tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 viime viikkoina.<\/p>\n
Kolme \u00e4iti\u00e4 – ei yht\u00e4\u00e4n is\u00e4\u00e4<\/p>\n
Miksi Dolly-lammas on her\u00e4tt\u00e4nyt t\u00e4llaisen huomion? Siksi, ett\u00e4 se on t\u00e4ydellinen geneettinen \u201ckopio\u201d eli klooni toisesta, aikuisesta lampaasta. Dollya on sanottu \u201chuomionarvoisimmaksi koskaan syntyneeksi el\u00e4imeksi\u201d (New Scientist-lehti). Se on \u201cainut el\u00e4in, jolla ei ole lainkaan is\u00e4\u00e4, mutta kolme \u00e4iti\u00e4: (1) geneettinen \u00e4iti, jonka kopio Dolly on; (2) \u00e4iti, jolta se sai munasolun; ja (3) \u00e4iti, joka kantoi ja synnytti kloonatun alkion\u201d (Der Spiegel).<\/p>\n
Solun \u201cuudelleenohjelmointi\u201d<\/p>\n
Tiedemiehi\u00e4 kiinnostanee eniten lampaan kloonauksen suorittaneen tri Ian Wilmutin ryhm\u00e4n (Roslin-instituutti) k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 uusi tekniikka. Lampaan kloonaus tuli mahdolliseksi siten, ett\u00e4 tiedemiehet keksiv\u00e4t, miten ik\u00e4\u00e4n kuin \u201cuudelleenohjelmoida\u201d aikuisesta lampaasta otettu solu. T\u00e4t\u00e4 pidettiin aiemmin t\u00e4ysin mahdottomana.<\/p>\n
Ihmisen kloonaus?<\/p>\n
Wilmutin johtaman tiedemiesryhm\u00e4n suorittama onnistunut koe on her\u00e4tt\u00e4nyt v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kysymyksen mahdollisesta ihmisen kloonaamisesta. Tri Wilmut vastaa kysymykseen seuraavasti: \u201cMe emme kykene n\u00e4kem\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n kliinist\u00e4 syyt\u00e4, miksi siihen pit\u00e4isi ryhty\u00e4. Kukaan meist\u00e4 ei olisi kiinnostunut sellaisista kokeista ja t\u00e4ss\u00e4 maassa niit\u00e4 ei pidett\u00e4isi hyv\u00e4ksytt\u00e4vin\u00e4\u201d. Itse kysymykseen asian mahdollisuudesta Wilmut vastaa: \u201cT\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 se kuuluu fiktioihn, elokuviin ja kirjoihin. Me emme kerta kaikkiaan tied\u00e4, onko se mahdollista\u201d.<\/p>\n
Kehitysopillinen idealismi: t\u00e4n\u00e4\u00e4n lammas, huomenna ihminen<\/p>\n
Ihmisen kloonaaminen on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 puhdas kuvitelma, vaikka siit\u00e4 julkisuudessa on saatettu antaa kuva miltei olemassaolevana todellisuutena. Toisaalta osa tiedemiehist\u00e4 suhtautunee hyvinkin my\u00f6nteisesti ihmiskloonauksen mahdollisuuteen luonnontiedett\u00e4 hallitsevan kehitysopillisen l\u00e4ht\u00f6kohdan vuoksi. Sen mukaanhan ihminen on kaksijalkainen el\u00e4in, erityisen kehittynyt nis\u00e4k\u00e4s. T\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta k\u00e4sin saatetaan hyvin ajatella, ett\u00e4 matka on en\u00e4\u00e4 lyhyt: t\u00e4n\u00e4\u00e4n lammas, huomenna ihminen.<\/p>\n
Bioteknologien perustelut<\/p>\n
Saksalainen Der Spiegel-lehti kuvaa bioteknologien perusteluja jokaiselle uudelle askeleelle: 1) oikeastaan ei ole kyse mist\u00e4\u00e4n uudesta, 2) luonto ei tee toisin kuin bio-insin\u00f6\u00f6ri, 3) keksint\u00f6 palvelee ihmiskunnan parasta ja 4) \u201cmihin me emme viel\u00e4 kykene, sit\u00e4 me emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n lupaa tehd\u00e4. Kloonattuja ihmisi\u00e4 ei tarvitse tulla eik\u00e4 tule\u201d. Wilmut itse oli vain vuosi aiemmin sanonut, ettei h\u00e4nen tutkijaryhm\u00e4ns\u00e4 t\u00e4ht\u00e4\u00e4 lampaiden kloonaukseen. Er\u00e4s professori arvioi tiedett\u00e4: \u201ctieteess\u00e4 yksi s\u00e4\u00e4nt\u00f6 kuuluu: se, mit\u00e4 voidaan tehd\u00e4, tullaan tekem\u00e4\u00e4n\u201d.<\/p>\n
Clinton<\/p>\n
Presidentti Bill Clinton pid\u00e4tti 4.3.1997 USA:n liittovaltion rahoituksen ihmiskloonaukseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4vilt\u00e4 tutkimuksilta ja h\u00e4n pyyt\u00e4\u00e4 yksityisi\u00e4 tutkijoita samoin pid\u00e4tt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n t\u00e4llaisista tutkimuksista (ihmiskloonaus ei olisi laitonta USA:ssa toisin kuin esimerkiksi Saksassa, Tanskassa, Belgiassa, Hollannissa, Espanjassa tai Britanniassa). Clinton on my\u00f6s antanut komission (the National Bioethics Advisory Commission, pj. Harold Shapiro, Princetonin yliopisto) teht\u00e4v\u00e4ksi laatia toukokuun loppuun menness\u00e4 raportti klooni-tutkimuksen edistymisen her\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 eettisist\u00e4 kysymyksist\u00e4. Clintonin asettama kielto ei merkitse v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 paljoakaan. \u201cLiittovaltion rahoituksen katkaiseminen ei vaikuta mit\u00e4\u00e4n, koska suurin osa geenitekniikasta on yksityisten rahoittamaa\u201d, lausuu er\u00e4s kommentaattori.<\/p>\n
Raha ja tutkimus<\/p>\n
Kysymys kloonauksesta on samalla olennaisesti kysymys rahasta. Esimerkiksi k\u00e4y Dolly-lampaan kloonauksen rahoittamiseen osallistunut skottilainen biotekniikka-yhti\u00f6 PPL Therapeutics. Sen osakekurssi nousi maailmalle kantautuvien uutisten my\u00f6t\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti 16 %. Saman yhti\u00f6n kerrotaan t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4n biljoonan dollarin markkinoihin seuraavalla vuosikymmenell\u00e4. Toisaalta Dolly on maksanut yhti\u00f6lle miljoonia.<\/p>\n
Mit\u00e4 Raamattu sanoo?<\/p>\n
Eeva luotiin – ei kloonattu<\/p>\n
Raamattu kertoo naisen luomisesta: \u201cniin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun h\u00e4n nukkui, otti h\u00e4n yhden h\u00e4nen kylkiluistaan ja t\u00e4ytti sen paikan lihalla. Ja Herra Jumala rakensi vaimon siit\u00e4 kylkiluusta, jonka h\u00e4n oli ottanut miehest\u00e4…\u201d (1. Moos. 2:21-22). Jumala loi miehen maan tomusta. Mutta naisen Jumala loi miehest\u00e4. Jumala olisi voinut tehd\u00e4 Aadamista \u201ckopion\u201d, mutta nimenomaan n\u00e4in H\u00e4n ei menetellyt – h\u00e4n ei luonut Aadamista Aadamia, vaan Eevan. Jumala antoi Eevalle oman ainutlaatuisen identiteetin<\/p>\n
\u201cOlkaa hedelm\u00e4lliset ja lis\u00e4\u00e4ntyk\u00e4\u00e4\u201d<\/p>\n
Voidaan sanoa, ett\u00e4 Dolly-lampaalla on kolme \u00e4iti\u00e4 mutta ei yht\u00e4\u00e4n is\u00e4\u00e4. Se ts. ei ole syntynyt siitt\u00e4misen kautta. Kloonaus on ep\u00e4luonnollista. Ei ole kaukana puhe lammastehtailusta. Ihmisen kloonaaminen olisi viel\u00e4 ep\u00e4luonnollisempaa. Raamatussa ihmiselle annetaan k\u00e4sky: \u201cOlkaa hedelm\u00e4lliset ja lis\u00e4\u00e4ntyk\u00e4\u00e4 ja t\u00e4ytt\u00e4k\u00e4\u00e4 maa\u201d (1. Moos. 1:28). Jumala ei k\u00e4ske tekem\u00e4\u00e4n kopioita ihmisist\u00e4, vaan lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa siitt\u00e4mist\u00e4 ja synnytt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4st\u00e4 kerrotaan 1. Moos. 4:1-2: \u201cJa mies yhtyi vaimoonsa Eevaan; ja t\u00e4m\u00e4 tuli raskaaksi ja synnytti Kainin\u201d … \u201cja taas h\u00e4n synnytti pojan, veljen Kainille, Aabelin\u201d.<\/p>\n
Rakkautta – ei tehtailua<\/p>\n
Jumala on rakkaus (1. Joh. 4:8). Jumala on luonut ihmiset rakastamaan toisiaan. Perheen Jumala on asettanut yhteiskunnan perusyksik\u00f6ksi. Jumala on my\u00f6s suojannut vanhemmat ja sit\u00e4 kautta perheen erityisell\u00e4 k\u00e4skyll\u00e4: \u201cKunnioita is\u00e4\u00e4si ja \u00e4iti\u00e4si\u201d. Jumala tahtoo, ett\u00e4 perhe olisi paikka, jossa lapset kunnioittavat ja rakastavat vanhempiaan ja vanhemmat vuorostaan osoittavat rakkautta lapsiaan ja toisiaan kohtaan.<\/p>\n
Raamattu puhuu alusta pit\u00e4en ihmisen ainutlaatuisuuden puolesta. Aadam ja Eeva olivat ainutlaatuisia ihmisi\u00e4. Samoin Kain ja Aabel. Raamattu mainitsee my\u00f6s, ett\u00e4 kummallakin pojalla oli omat taipumuksensa: \u201cAabelista tuli lampuri, mutta Kainista peltomies\u201d (1. Moos. 4:2). Er\u00e4s kirjoittaja huomauttaa sattuvasti vanhempien ja heid\u00e4n lapsiensa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 erilaisuudesta, jonka seurauksena vanhemmat rakastavat lapsiaan sellaisina kuin n\u00e4m\u00e4 ovat, sen sijaan, ett\u00e4 pyrkisiv\u00e4t tekem\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 sellaisia kuin he tahtovat. Jumala on tahtonut jokaisen ihmisen olevan ainutlaatuinen persoona, eri lailla varustettu, eri lahjoilla varustettu, arvokas sellaisenaan.<\/p>\n
\u201cJumalani, mit\u00e4 me olemme tehneet\u201d<\/p>\n
Kerrotaan, ett\u00e4 Hiroshimaan atomipommin pudottanut lent\u00e4j\u00e4 huudahti pommin pudottamisen j\u00e4lkeen: \u201cJumalani, mit\u00e4 me olemme tehneet\u201d. Ydinpommin pudottaminen oli peruuttamaton teko, samoin pommin mahdollistaneen teknologian kehitt\u00e4minen. Siit\u00e4 l\u00e4htien ihmiskunta on el\u00e4nyt ydinsodan mahdollisuuden varjossa. Samoin geeniteknologian keksinn\u00f6t ovat peruuttamattomia. Kerran keksitty\u00e4 tekniikkaa ei voida peruuttaa ja tehd\u00e4 olemattomaksi. Siksi olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 pohtia tarkkaan keksint\u00f6jen vaikutuksia etuk\u00e4teen. Valitettavasti kerran toisensa j\u00e4lkeen pohdinta tulee pahasti j\u00e4lkijunassa.<\/p>\n
Ihminen on vastuussa Jumalan, Luojansa, edess\u00e4 teoistaan.<\/p>\n
Ihminen leikkii Jumalaa?<\/p>\n
Synti on kapinaa el\u00e4v\u00e4\u00e4 Jumalaa vastaan. Kiusaaja, paholainen, vietteli ihmisen syntiin sanomalla: \u201cte tulette niin kuin Jumala tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n hyv\u00e4n ja pahan\u201d (1. Moos. 3:5). Houkutus Jumalana leikkimiseen petti ihmisen ja se pett\u00e4\u00e4 edelleen. Geeniteknologian edistysaskeleita perustellaan mm. ihmiskunnan hyvinvoinnilla: \u201chalvempaa ruokaa, parempia l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4\u201d jne. T\u00e4llaisilla iskulauseilla on valitettavasti helppo perustella miltei mit\u00e4 tahansa.<\/p>\n
Nyky\u00e4\u00e4n ollaan monessa asiassa tultu perimm\u00e4isten kysymysten \u00e4\u00e4relle. Ajatelkaamme esimerkiksi sellaisia asioita kuin abortti, armokuolema (eutanasia), koeputkihedelm\u00f6itys, syntyvyyden s\u00e4\u00e4nn\u00f6stely jne. Ihminen tahtoo ottaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ysvallan el\u00e4m\u00e4st\u00e4?!<\/p>\n
Aadam ja Eeva pettyiv\u00e4t pahasti maistettuaan kielletty\u00e4 hedelm\u00e4\u00e4. Heid\u00e4n silm\u00e4ns\u00e4 tosin avautuivat, kuten kiusaaja oli luvannut, mutta mit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n: ett\u00e4 he olivat alasti. Sitten tuli syyllisyys, paha omatunto ja Jumalan pakeneminen. Geeniteknologian seurauksista ei tied\u00e4 kukaan, ei viisainkaan tiedemies. Silti vauhti on niin kova, ett\u00e4 hirvitt\u00e4\u00e4. On esimerkiksi tiedemies-taholta varoitettu \u00e4skett\u00e4in, ett\u00e4 klooni-tekniikan v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00f6\u00e4 rikollisiin tai sotilaallisiin tarkoituksiin on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mahdotonta est\u00e4\u00e4. Mink\u00e4 edess\u00e4 me olemmekaan? Silm\u00e4t kyll\u00e4 avautuvat, mutta n\u00e4kem\u00e4\u00e4n mit\u00e4?<\/p>\n
(Artikkelin l\u00e4hteet: Internet-materiaali, Newsweek 10.31997).<\/p>\n
– Hannu Lehtonen: Kopioidaanko pian ihmisi\u00e4? – kloonaus puhuttaa (1\/97)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
KLOONAUS PUHUTTAA Pastori Hannu Lehtonen Skotlannissa Edinburghin l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 viime kes\u00e4n\u00e4 syntynyt Dolly-niminen lammas tuli hiljattain suuren kohun saattelemana maailmankuuluksi. Siit\u00e4 on puhuttu paljon tiedotusv\u00e4lineiss\u00e4 viime viikkoina. Kolme \u00e4iti\u00e4 – ei yht\u00e4\u00e4n is\u00e4\u00e4 Miksi Dolly-lammas on her\u00e4tt\u00e4nyt t\u00e4llaisen huomion? Siksi, ett\u00e4 se on t\u00e4ydellinen geneettinen \u201ckopio\u201d eli klooni toisesta, aikuisesta lampaasta. Dollya on sanottu \u201chuomionarvoisimmaksi koskaan […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[34],"tags":[40,18,86,36,63],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/450"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=450"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/450\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3221,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/450\/revisions\/3221"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=450"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=450"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=450"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}