{"id":430,"date":"2012-04-11T11:57:15","date_gmt":"2012-04-11T08:57:15","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=430"},"modified":"2015-06-12T13:23:04","modified_gmt":"2015-06-12T10:23:04","slug":"kristuksen-ja-hanen-seurakuntansa-keskinainen-yhteys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2012\/04\/11\/kristuksen-ja-hanen-seurakuntansa-keskinainen-yhteys\/","title":{"rendered":"KRISTUKSEN JA H\u00c4NEN SEURAKUNTANSA KESKIN\u00c4INEN YHTEYS"},"content":{"rendered":"<p>F.G. Hedberg<\/p>\n<p>Min\u00e4 luulen l\u00f6ytyv\u00e4n kyll\u00e4 monta uskovaistakin, jotka enimmiten ajattelevat Kristuksen olevan kaukana meist\u00e4 ja meid\u00e4n kaukana h\u00e4nest\u00e4, vaikka uskommekin h\u00e4neen. Koska Kristus, Herra, istuu ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 Is\u00e4n oikealla k\u00e4dell\u00e4, kaikkein \u201ctaivasten p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d, niin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n mielest\u00e4ns\u00e4 olevan ik\u00e4\u00e4n kuin suuri juopa h\u00e4nen ja h\u00e4nen uskovaistensa v\u00e4lill\u00e4, jotka viel\u00e4 maassa matelevat. Ja onhan se niinkin, mutta onpa toisinkin! Kristus asuu kyll\u00e4 korkeudessa Is\u00e4ns\u00e4 kunniassa, kaukana t\u00e4\u00e4lt\u00e4, niin kuin h\u00e4n itse todisti l\u00e4hteiss\u00e4ns\u00e4 sinne: \u201cMin\u00e4 j\u00e4t\u00e4n maailman ja menen Is\u00e4n tyk\u00f6\u201d (Joh. 16:28), \u201cja ei maailma sillen minua n\u00e4e\u201d (Joh. 14:19). Vaan aivan kohta n\u00e4iden sanain per\u00e4st\u00e4 vakuuttaa h\u00e4n kaikille omillensa, jotka viel\u00e4 ovat maailmassa: \u201cMutta te n\u00e4ette minun, sill\u00e4 min\u00e4 el\u00e4n, ja te my\u00f6s el\u00e4tte. En min\u00e4 j\u00e4t\u00e4 teit\u00e4 orvoiksi, vaan min\u00e4 tulen teid\u00e4n tyk\u00f6nne. Sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pit\u00e4\u00e4 teid\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4n, ett\u00e4 min\u00e4 olen Is\u00e4ss\u00e4, ja te minussa, ja min\u00e4 teiss\u00e4.\u201d T\u00e4st\u00e4 siis seuraa kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 vaikka Herramme Jeesus nyt on Is\u00e4ss\u00e4 ja siis \u201cistuu majesteetin oikealla puolella korkeuksissa\u201d (Hebr. 1:3), niin on h\u00e4n kuitenkin kaikkien omainsa, uskovaistensa tyk\u00f6n\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin, ja viel\u00e4 niinkin sanomattoman l\u00e4hell\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n on heiss\u00e4 ja he my\u00f6s h\u00e4ness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vasta on erinomainen ihme ja autuaallinen salaisuus! &#8211; Joka kaikkein taivasten ylitse on astunut, kaikkein ylimm\u00e4iseen korkeuteen, h\u00e4n nyt ulottuu viel\u00e4 t\u00e4nnekin, alhaiseen murheen laaksoon, viel\u00e4p\u00e4 oikein asuu kaikissa uskovaisissaan. H\u00e4n on siis yht\u00e4 haavaa ylh\u00e4inen ja alhainen, korkea ja matala, Jumala ja ihminen, ja kuitenkin aina ja joka paikassa yksi ja sama olento, yksi ainoa eroittamaton persoona.<\/p>\n<p>Sen t\u00e4hden ei olekaan siin\u00e4 viel\u00e4 kyll\u00e4, ett\u00e4 turvatessasi t\u00e4h\u00e4n Herraamme Jeesukseen, luulet h\u00e4nen olevan ainoastaan tuolla pilvien takana, kaukana sinusta ja seurakunnastansa, joka viel\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 olisi vain ik\u00e4\u00e4n kuin (sanoaksemme) puolinainen usko. Likemmin tarvitsee meid\u00e4n Kristusta k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, likeisemm\u00e4ll\u00e4 tavalla h\u00e4net omistaa ja p\u00e4\u00e4llemme pukea. Ei h\u00e4n ole mik\u00e4\u00e4n vieras, kaukainen olento, niin kuin ep\u00e4usko uneksii, vaan on oma veriveljemme, jonka lihasta ja luista me olemme\u201d (Ef. 5:30 &#8211; Hedbergin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4n k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan. Samoin Luther ja Biblia. Toim. huom.). Niin kuin ylk\u00e4 rakastaa morsiantansa, niin my\u00f6s Kristus seurakuntaansa rakastaa; ja viel\u00e4 sen lis\u00e4ksi vakuuttaa Pyh\u00e4 Henki (Ef. 5:31, 32), ett\u00e4 niin kuin mies ja vaimo tulevat yhdeksi lihaksi, niin on my\u00f6s Kristus yksi pyh\u00e4n seurakuntansa kanssa. Lieneek\u00f6 t\u00e4m\u00e4 siis yksipuolisesti hengellinen yhteys, kuin on Kristuksen ja h\u00e4nen seurakuntansa v\u00e4lill\u00e4? Ei yksin hengellinen, vaan my\u00f6s totisesti ruumiillinenkin. <\/p>\n<p>[Hedberg viittaa aiemmin esitt\u00e4miins\u00e4 Raamattu-todisteisiin. Toim. huom.]<\/p>\n<p>Mutta sanotko, napisevaisten opetuslasten tavoin: \u201cT\u00e4m\u00e4 on kova puhe, kuka voi sit\u00e4 kuulla?\u201d (Joh. 6:60), taikka kysytk\u00f6 Nikodemuksen kanssa: \u201cKuinka ne taitavat tapahtua?\u201d &#8211; niin vastaan min\u00e4, kysyen taas takaisin: Onko se sitten pienempi ihme mielest\u00e4si, kun Jumala on luonnollisesta \u00e4idist\u00e4 syntynyt oikeaksi luonnolliseksi ihmiseksi, ja on my\u00f6s ristin puussa kuoltuaan, j\u00e4lleen oikeana ihmisen\u00e4 noussut yl\u00f6s haudastaan? Kuolleista noussut ja taivaaseen astunut Herramme Jeesus ei ensink\u00e4\u00e4n ole vain paljas hengellinen olento, vaan on totta t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, niinp\u00e4 iankaikkisestikin, varsinainen eli oikea ihminen, neitseest\u00e4 Mariasta syntynyt, oikeasta ihmisen luonnosta, vaikka synnitt\u00f6m\u00e4st\u00e4 ja nyt kirkastetusta. Sill\u00e4 kun kuolleista her\u00e4nnyt Herramme p\u00e4\u00e4si\u00e4isp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ilmestyi opetuslastensa joukkoon, ja he kovasti h\u00e4mm\u00e4styiv\u00e4t, luullen n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 hengen (eik\u00e4 ihmisen), sanoi h\u00e4n heille: \u201cMit\u00e4 te pelk\u00e4\u00e4tte? Ja miksi sellaiset ajatukset tulevat teid\u00e4n syd\u00e4miinne? Katsokaa minun k\u00e4si\u00e4ni ja jalkojani, ett\u00e4 min\u00e4 se olen: ruvetkaa minuun, ja katsokaa! Sill\u00e4 ei hengell\u00e4 ole lihaa eik\u00e4 luita, niin kuin te n\u00e4ette minulla olevan\u201d (Luuk. 24:38, 39). T\u00e4ss\u00e4 kuulemme kuinka kovasti h\u00e4n itse vakuuttaa opetuslapsilleen, haudasta noustuaan, ei sittenk\u00e4\u00e4n olevansa \u201chenki\u201d, niin kuin he h\u00e4mm\u00e4styksiss\u00e4\u00e4n luulivat, vaan olevansa viel\u00e4kin oikea ihminen, lihasta ja luusta, niin kuin ihminen on. T\u00e4m\u00e4n t\u00e4hden h\u00e4n my\u00f6s samassa osoitti heille k\u00e4tens\u00e4 ja jalkansa; ja kun he eiv\u00e4t sittenk\u00e4\u00e4n viel\u00e4 uskoneet, ilon t\u00e4hden, vaan ihmetteliv\u00e4t, sanoi h\u00e4n heille: \u201cOnko teill\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4? Niin he panivat ruokaa h\u00e4nen eteens\u00e4; ja h\u00e4n otti sen ja s\u00f6i heid\u00e4n n\u00e4htens\u00e4.\u201d N\u00e4ist\u00e4 kaikista tulivat opetuslapset nyt vakuutetuiksi, ett\u00e4 yl\u00f6snoussut Kristus viel\u00e4kin on oikea luonnollinen ihminen, niin kuin ennen kuolemaansakin oli ollut. Ja sitten, h\u00e4nen astuessaan taivaaseen, n\u00e4kiv\u00e4t he taas omilla silmill\u00e4\u00e4n h\u00e4nen oikeana ihmisen\u00e4 sinnekin menev\u00e4n, kuulivat my\u00f6s kahden todistajan taivaasta sanovan (Ap. t. 1:11): \u201cT\u00e4m\u00e4 Jeesus, joka teilt\u00e4 otettiin yl\u00f6s taivaaseen, on niin tuleva, kuin te h\u00e4nen taivaaseen menev\u00e4nkin n\u00e4itte.\u201d Tottapa siis oikeana ihmisen\u00e4 h\u00e4n silloinkin tulee, koska vihollisensakin sin\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 pit\u00e4\u00e4 n\u00e4kem\u00e4n: \u201cket\u00e4 he ovat pist\u00e4neet\u201d (Joh. 19:37), ja yst\u00e4v\u00e4ns\u00e4 saavat h\u00e4nt\u00e4 \u201ckatsella kasvoista kasvoihin\u201d ja \u201cn\u00e4hd\u00e4 h\u00e4net niin kuin h\u00e4n on\u201d (1 Kor. 13:12 ja 1 Joh. 3:2). Ei h\u00e4n ole siis silloinkaan paljas Jumala ja henki, vaan t\u00e4ysi Jumala ja t\u00e4ysi ihminenkin yhdess\u00e4, jakamattomassa persoonassa. Sill\u00e4 ne kaksi luontoa (jumaluuden ja ihmisyyden) ovat Kristuksessa yhdistetyt \u201ceri\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti\u201d: niin ettei ne iankaikkisesti taida erit\u00e4 toinen toisestansa\u201d, niin kuin puhdasoppinen (vanha) katkismuksemme t\u00e4ydell\u00e4 Raamatun perustuksella p\u00e4\u00e4ttelee.<\/p>\n<p>Mutta koska nyt ihmiseksi kerran syntynyt, kuolleista noussut ja taivaaseen astunut Herramme Jeesus on totisesti t\u00e4ysi ihminen viel\u00e4kin, \u201cinhimillisell\u00e4 ruumiilla\u201d (niin kuin pyh\u00e4n Atanasiuksen tunnustuksessa todistamme) &#8211; niin keskin\u00e4inen yhteyskin h\u00e4nen ja seurakunnan v\u00e4lill\u00e4 on, ei yksipuolisesti hengellinen, vaan sek\u00e4 hengellinen ett\u00e4 ruumiillinen. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s Pyh\u00e4n Hengen sanoissa Ef. 1:20-23, joissa Kristus todistetaan seurakunnan p\u00e4\u00e4ksi ja t\u00e4m\u00e4 taas h\u00e4nen ruumiiksensa. Apostoli puhuu nimitt\u00e4in, kuinka \u201ckunnian Is\u00e4 Kristuksen kuolleista her\u00e4tti ja pani istumaan oikealle k\u00e4dellens\u00e4 taivaissa, &#8211; kaiken sen p\u00e4\u00e4lle kuin nimitt\u00e4\u00e4 taidetaan ei ainoastaan t\u00e4ss\u00e4 maailmassa, mutta my\u00f6s tulevaisessa, ja on kaikki pannut h\u00e4nen jalkainsa alle\u201d, &#8211; lis\u00e4ten sitten viel\u00e4 n\u00e4m\u00e4 merkilliset sanat: \u201cja on my\u00f6s h\u00e4net pannut p\u00e4\u00e4ksi kaikkein p\u00e4\u00e4lle seurakunnalle, joka on h\u00e4nen ruumiinsa, sen t\u00e4ytt\u00e4mys, joka kaikki kaikissa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u201d. Vaikka siis Kristus on korotettu korkeuteen ja kaikkein luontokappalten ylitse, Is\u00e4n oikealle k\u00e4delle, niin h\u00e4n kuitenkin samassa \u201ckaikki kaikissa t\u00e4ytt\u00e4\u00e4\u201d, sek\u00e4 taivaissa ett\u00e4 maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta erinomattain pyh\u00e4ss\u00e4 seurakunnassaan, jonka \u201cp\u00e4\u00e4ksi\u201d Is\u00e4 on h\u00e4nen nyt pannut, ja t\u00e4m\u00e4n taas h\u00e4nen ruumiikseen. \u201cKristus on seurakunnan p\u00e4\u00e4\u201d, todistaa pyh\u00e4 apostoli useammassakin paikassa (Ef. 4:15, 5:23, Kol. 1:18).<\/p>\n<p>Mutta nyt me kysymme: mink\u00e4lainen yhteys on p\u00e4\u00e4n ja j\u00e4senten v\u00e4lill\u00e4 yhdess\u00e4 ja samassa ruumiissa? Onko se yksin hengellinen? Tai eik\u00f6 my\u00f6skin ruumiillinen? Onpa totta ruumiillinenkin, eik\u00e4 yksin hengellinen. Sill\u00e4 p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja j\u00e4senill\u00e4 on molemmilla, ei ainoastaan sama henki ja el\u00e4m\u00e4, vaan my\u00f6s sama liha ja veri, niin totta kuin ne ovat yht\u00e4 ja samaa ruumista. N\u00e4in on my\u00f6s Kristuksen ja h\u00e4nen seurakuntansa yhteys sek\u00e4 hengellinen, ett\u00e4 my\u00f6s ruumiillinenkin. Ensin Kristus on iankaikkinen Jumala, ja siis jumaluutensa puolesta kaikkein korkein hengellinen olento (Joh. 3:24); niin ovat siis h\u00e4nen j\u00e4senens\u00e4 eli uskovaisensa my\u00f6skin osalliset Jumalan luonnosta h\u00e4ness\u00e4 (katso 2 Piet. 1:4), ja on siis heill\u00e4kin Kristuksen Henki. Sill\u00e4, \u201cjoka Herraan ryhtyy, se on yksi henki h\u00e4nen kanssansa\u201d (1 Kor. 6:17); \u201cmutta jolla taas ei ole Kristuksen Henke\u00e4, ei se ole h\u00e4nen omansa\u201d, sanoo pyh\u00e4 Paavali (Room. 8:9). Kristuksen ja seurakunnan yhteys on siis hengellinen, mutta ei yksin hengellinen, vaan my\u00f6s ruumiillinenkin. Sill\u00e4 niin totta kuin Kristus, seurakunnan p\u00e4\u00e4, on tosi Jumala, Is\u00e4st\u00e4 iankaikkisuudessa syntynyt, niin on h\u00e4n varmaan my\u00f6s oikea ihminenkin, neitseest\u00e4 Mariasta syntynyt, ja on oikeana ihmisen\u00e4 haudasta noussut ja taivaaseen astunut. T\u00e4m\u00e4n todeksi n\u00e4ytti itse kuolleista her\u00e4nnyt Herramme, koska h\u00e4n osoittain opetuslapsille k\u00e4si\u00e4\u00e4n ja jalkojaan, sanoi jo \u00e4sken mainituilla sanoilla: \u201cruvetkaa minuun ja katsokaa, sill\u00e4 ei hengell\u00e4 ole lihaa eik\u00e4 luita, niin kuin te n\u00e4ette minulla olevan!\u201d N\u00e4ist\u00e4kin ovat nyt oikein h\u00e4nen uskovaisensa osalliset; sill\u00e4 me olemme h\u00e4nen j\u00e4senens\u00e4, h\u00e4nen lihastansa ja luistansa\u201d, todistaa pyh\u00e4 Paavali (Ef. 5:30). Ja muutoinkin on arvattava, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4n ja j\u00e4senten samassa ruumiissa t\u00e4ytyy olla kaiketikin yht\u00e4 lihaa ja verta, eik\u00e4 yksin yht\u00e4 henke\u00e4. Mutta Kristus on seurakunnan p\u00e4\u00e4, ja seurakunta on h\u00e4nen ruumiinsa, niin on my\u00f6s jokainen kastettu ja uskovainen eritt\u00e4in h\u00e4nen j\u00e4senens\u00e4.<\/p>\n<p>Niin sopii siis todella uskossa sanoaksemme, Luteruksen sanoilla: \u201cMinun lihani ja vereni istuu Is\u00e4n oikealla k\u00e4dell\u00e4.\u201d Ja joka siell\u00e4 istuu, h\u00e4n asuu my\u00f6s t\u00e4\u00e4ll\u00e4 j\u00e4seniss\u00e4\u00e4n, jotka ovat h\u00e4nen lihastansa ja luistansa. Sill\u00e4 eip\u00e4 ainoastaan puolinainen Kristus, taikka ainoastaan yksi h\u00e4nen osansa ole seurakuntaa l\u00e4sn\u00e4 (niin kuin Tunnustuskirjamme t\u00e4ydell\u00e4 todella todistavat), \u201cvaan koko Kristuksen persoona. Mutta siihen tulevat molemmat luonnot: jumalallinen ja inhimillinen, jonka t\u00e4hden h\u00e4n on meit\u00e4 l\u00e4sn\u00e4, ei ainoastaan jumaluuden, vaan h\u00e4nen p\u00e4\u00e4llens\u00e4 otetun miehuuden luontonsakin puolesta, jonka mukaan h\u00e4n on meid\u00e4n veljemme, ja me olemme liha h\u00e4nen lihastansa ja luu h\u00e4nen luistansa. Ja totisesti on h\u00e4n t\u00e4m\u00e4n asian vahvistukseksi asettanut pyh\u00e4n ehtoollisensa, todistaaksensa, ett\u00e4 h\u00e4n senkin luonnon puolesta, jonka puolesta h\u00e4nell\u00e4 liha ja veri on, tahtoo meid\u00e4n kanssamme olla, meiss\u00e4 asua, vaikuttaa ja olla voimallinen.\u201d (Tunnustuskirjat, s. 671 = TK 1990, s. 546). <\/p>\n<p>F.G. Hedberg, Virvoitusta v\u00e4syneille. Helsinki 1904. S. 139-144.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>F.G. Hedberg Min\u00e4 luulen l\u00f6ytyv\u00e4n kyll\u00e4 monta uskovaistakin, jotka enimmiten ajattelevat Kristuksen olevan kaukana meist\u00e4 ja meid\u00e4n kaukana h\u00e4nest\u00e4, vaikka uskommekin h\u00e4neen. Koska Kristus, Herra, istuu ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 Is\u00e4n oikealla k\u00e4dell\u00e4, kaikkein \u201ctaivasten p\u00e4\u00e4ll\u00e4\u201d, niin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 heid\u00e4n mielest\u00e4ns\u00e4 olevan ik\u00e4\u00e4n kuin suuri juopa h\u00e4nen ja h\u00e4nen uskovaistensa v\u00e4lill\u00e4, jotka viel\u00e4 maassa matelevat. Ja onhan se niinkin, [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[34,75],"tags":[76,41,36,77,78],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/430"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=430"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/430\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":437,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/430\/revisions\/437"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=430"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=430"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=430"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}