JUMALA LOI TAIVAAN JA MAAN<\/p>\n
Pekka Nisula, Teuva<\/p>\n
\u201cUskon kautta me ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin ett\u00e4 se, mik\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ei ole syntynyt n\u00e4kyv\u00e4isest\u00e4\u201d (Hebr.11:3)<\/p>\n
Professori Osmo Tiilil\u00e4 totesi aikoinaan, ett\u00e4 niin kauan kuin teologia pit\u00e4ytyy esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yleist\u00e4 luomisuskoa, sill\u00e4 on ty\u00f6rauha, mutta kun teologia astuu askeleenkin pidemm\u00e4lle yritt\u00e4en perustautua 1.Moos.1:een, on jouduttu vaaravy\u00f6hykkeelle. Hengellisess\u00e4 sodank\u00e4ynniss\u00e4 er\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4taistelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 luomisk\u00e4sityksen ja kehitysopin v\u00e4lill\u00e4. Useimmat ihmiset eiv\u00e4t edes ole kuulleet tai tulleet ajatelleeksi, ett\u00e4 vallitsevassa tilanteessa voisi olla jotain ristiriitaista – kun esim. luopunut teologia per\u00e4\u00e4ntyy jatkuvasti luonnontieteiden edelt\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 alueella. Kysymys maailmankaikkeuden sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ja ihmisen alkuper\u00e4st\u00e4 on kristinuskon kannalta el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman kysymys. Luomisusko muodostaa perustan sek\u00e4 lupauksen. Sille rakentuu kaikki, mit\u00e4 Jumala my\u00f6hemmin luoduileen tekee. Jos Aadamin syntiinlankeemusta ei ole tapahtunut, niin ihmist\u00e4 ei tarvitse pelastaa mist\u00e4\u00e4n ja Kristus vuodatti ristill\u00e4 verens\u00e4 turhaan. Jos Mooseksen kirjoituksia ei uskota, niin Kristuksen sanoilla ei ole merkityst\u00e4. Ilman luomista ei ole kristinuskoa. Emme voi miss\u00e4\u00e4n tapauksessa syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 1.Moos.1:t\u00e4, her\u00e4ttip\u00e4 se tutkimukselle miten vaikeita ongelmia tahansa. Luomisoppi ei ole vain helluntailaisten kannattama oppi, vaan Raamatun arvovaltaan pit\u00e4ytyvien kristittyjen hyv\u00e4ksym\u00e4, siis tunnustuksellisten luterilaisten kannattama oppi. Luonnontiede on n\u00e4hnyt paljon vaivaa osoittaakseen luomisopin arvottomuuden luonnon selityksen\u00e4. Kehitysopin vaiheilla k\u00e4yty k\u00e4denv\u00e4\u00e4nt\u00f6 on osoittanut sen, ett\u00e4 asiatodisteiden loppuessa turvaudutaan propagandistisiin hy\u00f6kk\u00e4yksiin. Luomisuskon edustajat kyltitet\u00e4\u00e4n ep\u00e4tieteellisiksi fundamentalisteiksi ja reaganilaisiksi tai USA:n \u00e4\u00e4rikristittyihin verrattaviksi puuhailijoiksi.<\/p>\n
Historiallista taustaa<\/p>\n
Ajatus evoluutiosta ei ollut Darwinin keksint\u00f6, vaan monet tiedemiehet ja filosofit uskoivat siihen jo ennen h\u00e4nen aikaansa. Muinainen kreikkalainen Anaximandres opetti ihmisen kehittyneen kalasta. Empedokles esitti ihmisen polveutuvan kasveista. He eiv\u00e4t kuitenkaan saavuttaneet yleist\u00e4 hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4, koska jatkuvan alkusynnyn arveltiin selitt\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4n synty (mudasta ja limasta syntyy jatkuvasti uutta el\u00e4m\u00e4\u00e4 – Aristoteles). T\u00e4m\u00e4n vasta viime vuosisadalla Pasteur osoitti mahdottomaksi. Kehitysoppi j\u00e4i vuosisadoiksi alkusyntyteorian varjoon. 1700-luvun lopulla kehitysajatukset nousivat uudestaan pinnalle. Darwinin isois\u00e4, Erasmus Darwin, ja Jean Baptiste de Lamarckin ottivat evoluutioajatuksen uudelleen esille. Lamarckinin mukaan kaikki el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuva on liikett\u00e4. Sen avulla edistyy kehitys yksil\u00f6iss\u00e4 ja n\u00e4iss\u00e4 saavutetut ominaisuudet periytyv\u00e4t j\u00e4lkel\u00e4isille. Georges Cuvier vastusti heid\u00e4n teorioitaan katastrofioppinsa perusteella, mink\u00e4 on katsottu kuitenkin edist\u00e4neen darwinismia. H\u00e4nen ansiostaan evoluutioteoria pysyi kuitenkin syrj\u00e4ss\u00e4 vuosikymmeni\u00e4. James Hutton ja sir Charles Lyell esittiv\u00e4t upouusia ajatuksia maan kehityksest\u00e4. Lis\u00e4ksi Hutton opetti, ettei elollinen kehitys ole viel\u00e4 loppunut. Em. vaikutuksesta evoluutioteoria on saanut alkunsa ja muodostunut jo satoja vuosia ennen Darwinia – h\u00e4n vain kokosi teorian osat ja ker\u00e4si todistusaineistoa ajatuksiaan tukemaan. Vuonna 1859 julkaistu Lajien synty meni hyvin kaupaksi. Viel\u00e4 vuosi j\u00e4lkeenp\u00e4in koko tieteen maailma kuitenkin vastusti Darwinia. H\u00e4nen ajatuksensa tulivat yleisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4viksi vasta Thomas Henry Huxleyn kautta, joka otti teht\u00e4v\u00e4kseen Darwinin teorian puolustamisen. Darwin sai teoksensa ilmestymisen j\u00e4lkeen paljon sek\u00e4 puoltajia ett\u00e4 vastustajia. Evoluutio-opin levi\u00e4miseen maanvy\u00f6ryn tavoin vaikuttivat mm. seuraavat seikat: 1) Darwinin esitt\u00e4m\u00e4 todistusaineisto n\u00e4ytti tukevan alkuvaiheessa h\u00e4nen ajatuksiaan, 2) huomattava osa kristillist\u00e4 kirkkoa antoi heti periksi ja julisti, ett\u00e4 luomiskertomuksen ja kehitysopin v\u00e4lill\u00e4 ei ole ristiriitaa. Darwinismin vy\u00f6rytys ei kuitenkaan saanut temmattua kaikkia tiedemiehi\u00e4 luonnontieteen alalta mukaansa.<\/p>\n
Tulo Suomeen<\/p>\n
Maassamme kehitysajatuksia esiintyi jo 1869, jolloin F.L.Schaumann kirjoitti darwinismin tieteelliset perusteet (kyll\u00e4kin huonot). Vuonna 1872 luonnontieteilij\u00e4 A.J.Melan esitelm\u00e4 ihmisen synnyst\u00e4 kannatti my\u00f6s darwinismin oppeja. H\u00e4n kuului niihin ylioppilaspiireihin, jotka taistelivat uskonnollisia arvoja vastaan. Historian professori E.G.Palmenin mukaan olisi nyt ollut helppo h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 uskonto, mutta vaikea rakentaa korvaavaa uutta moraalista katsomustapaa. El\u00e4intieteen professori J.A.Palmenilta (evoluutioteorian suomalainen edustaja) ilmestyi runsaasti darwinismia puolustavia kirjoituksia. Muista evoluution puolustajista 1880-luvulla mainittakoon kasvitieteilij\u00e4 F.R.Elfing (Raamatun ivaaja), R.Tigerstedt ja Minna Canth. E.Erkko hy\u00f6kk\u00e4si erityisesti luomisoppia vastaan. Luomisuskoa maassamme puolustivat S.Topelius, J.V.Snellman, E.L\u00f6nnroth ja Y.Yrj\u00f6-Koskinen. Mutta koska heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 painopiste ei ollut luonnontieteess\u00e4, he eiv\u00e4t pystyneet muodostamaan kovinkaan suurta vastapainoa kehitysfilosofialle ja voitto oli maassamme helposti saavutettu. Pit\u00e4ytyminen Raamattuun tarjosi tehokkaimman vastuksen t\u00e4t\u00e4 kielteist\u00e4 virtausta vastaan. <\/p>\n
Kehitysoppi ja kansallissosialismin rotupolitiikka<\/p>\n
Kehitysteorioiden avulla on pyritty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mm. uskonnon alkuper\u00e4\u00e4 eli uskonnon kehitys on selvitett\u00e4v\u00e4 psykologian laeilla, sill\u00e4 kehitysajattelussa uskonto on kehityksen lakien alainen siin\u00e4 miss\u00e4 muutkin. Kristinuskokaan ei ole ehdotonta. Teologiaan t\u00e4t\u00e4 sovellettiin alkamalla puhua monijumalaisuudesta l\u00e4ht\u00f6kohtana kristinuskossa. Freud katsoi syyllisyyden tunteen periytyneen ihmiselle apinalauman kieroonkasvaneista perhesuhteista. Filosofiassa kehitysoppi on vaikuttanut ajatteluun ja etiikkaan. zsche julisti aineellista elinvoimaa ja hengiss\u00e4selviytymist\u00e4 ainoina merkitt\u00e4vin\u00e4 arvoina ja syytti kristinuskoa kehityksen jarruttamisesta. Marx n\u00e4ki Darwinin kirjassa kuoliniskun Jumalalle. Marxilainen biologia perustui hankittujen ominaisuuksien periytymiseen. Natsien evoluutioerehdykset on jo yleens\u00e4 tajuttu, kommunismin evolutionistinen pes\u00e4nselvitys on vasta alkuvaiheissaan. <\/p>\n
\u201cDarwin selitt\u00e4\u00e4 korkeimman kehityksen kasvi-ja el\u00e4inmaailmassa siten, ett\u00e4 ns. olemassaolon taistelussa elolliset olennot s\u00e4ilyv\u00e4t ja niiden ominaisuudet voivat periyty\u00e4 j\u00e4lkel\u00e4isille, jotka parhaiten soveltuvat siihen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jossa ne el\u00e4v\u00e4t. T\u00e4t\u00e4 nimitet\u00e4\u00e4n luonnon valinnaksi vastakohtana sivistyneen yhteiskunnan keinotekoiselle valinnalle. Milloin on kysymys ihmisen kehityksest\u00e4, inhimillisen hengen kehitys kahlehtii yh\u00e4 keinotekoisemmin luonnon elinehdot perinn\u00f6llisyyteen n\u00e4hden. Sopimattomat ja sairaalloiset yksil\u00f6t, jotka luonnossa tuhoutuisivat olemassaolon taistelussa, s\u00e4ilyv\u00e4t ja viel\u00e4p\u00e4 saavat hoitoa l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden taitojen ja helpottuneiden elinehtojen ansiosta. Luonnossa luonnonkansojen keskuudessa joutuu kaikki sairaalloinen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n kelpaamaton perikatoon. Emme voi palauttaa luonnollisia elinehtojamme, mutta voimme vastustaa keinotekoisen ymp\u00e4rist\u00f6n vaikutusta keinotekoisella valinnalla harjoittamalla rotuhuoltoa, joka lopulta johtaa samaan tulokseen, esim. hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi tekeminen voi tapahtua r\u00f6ntgen-ja radiums\u00e4teill\u00e4 sek\u00e4 my\u00f6s raskauden keskeytt\u00e4misell\u00e4. Ihmisrodut ovat luonnolliselta muuttumattomalta olemukseltaan niin erilaisia, ett\u00e4 alin rotu on l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kehittynytt\u00e4 el\u00e4inrotua kuin ihmisroduista ylint\u00e4. Rodun ja veren puhtautta on s\u00e4ilytett\u00e4v\u00e4 ja kehitett\u00e4v\u00e4 kaikin mahdollisin keinoin. Kaikki, mik\u00e4 johtaa t\u00e4h\u00e4n tulokseen, on sallittavaa\u201d ((Saksan) valtakunnan ja Preussin sis\u00e4asiainministeri\u00f6n terveydenhoito-osaston ent. johtaja l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori Arthur G\u00fctt). <\/p>\n
\u201cUskonto on riippuvainen laeista ja se on muokattava niiden mukaisesti\u201d. \u201cOn olemassa vain el\u00e4vien elimist\u00f6jen maailma, kaikki olennot, my\u00f6skin ihminen, ovat elimellisen maailman ajoittaisia ilmenemismuotoja\u201d, kuuluivat my\u00f6s heid\u00e4n (kansallissosialistien eli natsien) v\u00e4itt\u00e4miins\u00e4. <\/p>\n
Ihmisen ihannointia korkeimpana edustavat kompastuivat siihen, ett\u00e4 ihminen ei ole ollut niin ihailtava kuin on ajateltu eiv\u00e4tk\u00e4 kansat niihin kiinnitettyjen toiveiden mukaisia. T\u00e4m\u00e4 sai Nietschen rajoittamaan ihannoinnin muutamaan valioyksil\u00f6\u00f6n – loput olivat halveksittavia ja olivat olemassa vain valmistaakseen tiet\u00e4 valioyksil\u00f6ille, joissa ihmisyyden korkeus tulee n\u00e4kyviin. Kansallissosialistit edustivat t\u00e4t\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, kansallissosialismin romahdus merkitsi sitten idealistisen ajattelun loppua.<\/p>\n
Antikristillisyys<\/p>\n
Evoluutio ei ole yksinomaan darwinismia, vaan se on aina ollut keskeinen osa sit\u00e4 ajatusmaailmaa, joka pyrkii torjumaan persoonallisen Jumalan. Kristillisen kirkon ja teologian l\u00e4ht\u00f6kohtana ei saa olla kulloinenkin tieteen filosofia, vaan Jumalan ilmoitus Raamatussa. Kirkon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on osoittaa Raamatun ehdottomasta auktoriteetista k\u00e4sin, miss\u00e4 tieteellinen maailmankuva on pieless\u00e4 ja selitt\u00e4\u00e4 Raamattua luterialaisen Raamattu-periaatteen pohjalta, ett\u00e4 kaiken l\u00e4ht\u00f6kohtana on Kolmiyhteisen Jumalan luomisty\u00f6 ja l\u00e4htien siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki luotiin tyhj\u00e4st\u00e4, ei tapahtunut ikuisen materian hahmottumista Jumalan vaikutuksesta (materia ei ole ikuinen). Se sulkee pois spekuloinnin kaaoksesta, aineesta, jonka olisi t\u00e4ytynyt olla olemassa ennen kuin Jumala loi (kaaos-teoria on muinaisegyptil\u00e4inen uskomus). Ei ollut alkumateriaa eik\u00e4 alkur\u00e4j\u00e4hdyst\u00e4 (r\u00e4j\u00e4hdys synnytt\u00e4\u00e4 ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4!). Luominen tyhj\u00e4st\u00e4 torjuu my\u00f6s evolutionismin, joka noudattaa periaatetta, ett\u00e4 tyhj\u00e4st\u00e4 ei tule mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Evoluutio sulkee pois Raamatun ajatuksen, ett\u00e4 Jumala on ennen kaikkea ja ett\u00e4 H\u00e4n on luonut kaiken tyhj\u00e4st\u00e4 sanallaan. Luominen tyhj\u00e4st\u00e4 torjuu my\u00f6s Aristoteleen k\u00e4sityksen materian ikuisuudesta. Maailma ei olem my\u00f6sk\u00e4\u00e4n vuotanut Jumalasta (uusplatonismi). Eik\u00e4 se ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n syntynyt sattumalta, kuten Epikuros esitt\u00e4\u00e4. Evoluutio on paluuta kreikkalaiseen luonnonfilosofiaan. Se, ett\u00e4 tyhj\u00e4st\u00e4 ei tule mit\u00e4\u00e4n, on n\u00e4enn\u00e4istieteellisiin vaatteisiin puettua metafysiikkaan. Luomisen v\u00e4line oli sana, syy oli Jumalan vapaa rakkaus sek\u00e4 tarkoitus Jumalan kunnia. Jumalalla ei ollut mit\u00e4\u00e4n luomisen pakkoa, sill\u00e4 Jumala ei tarvinnut maailmaa. Maailman alku on ajassa ja se ei ole ikuinen. Ikuisen luomisen ajatus merkitsee kristillisen ajattelun it\u00e4maistamista, on hyl\u00e4tty ilmoituksesta saatu rajoitus, alku ja loppu, ja siirrytty intialaisiin ajatusmalleihin. Kehitysopillisella meliorismilla (ajattelu, jonka mukaan maailmaa ei pidet\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 eik\u00e4 pahana, vaan sellaisena, jota voidaan ihmisen toiminnalla parantaa) ei ole juurta luomakunnan alkuj\u00e4rjestyksen\u00e4. Se julistaa maailman ainaista v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 paremmaksi kehittymist\u00e4. Raamatun luomisen eteneminen alemmasta ihmiseen ei ole sama kuin evoluution. Raamattu ei tunne Jumalan passiivisen l\u00e4sn\u00e4olon prosessia, vaan Jumalan, joka toimii. Teistinen evoluutio (Jumala loi kehityksen kautta) ei ole Raamatun mukainen. Kasvienhan olisi pit\u00e4nyt olla olemassa kauan ennen aurinkoa. Raamatun oppi on luominen kuudessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Jumala loi kasvit ja el\u00e4imet lajinsa mukaan. Jumala antaa jokaiselle siemenelle sellaisen ruumiin kuin tahtoo. Ihmist\u00e4 ei luotu el\u00e4imeksi,vaan Jumalan kuvaksi, vallitsemaan el\u00e4inmaailmaa. Ihmisen luomista edelsi Kolmiyhteisen Jumalan neuvonpito ja luomisessa h\u00e4nen sieraimiinsa puhallettiin el\u00e4m\u00e4n henki. Ihmisest\u00e4 tehtiin l\u00e4hes jumalallinen olento, joka seppel\u00f6itiin kunnialla ja kirkkaudella. H\u00e4n oli kuolematon. Luotujen synty, olemassaolon jatkuminen perustuu yksinomaan Jumalan herke\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n vaikutukseen, ei luotujen omavaraiseen toimintaan, Kol.1:17. N\u00e4in tulivat valmiiksi taivas ja maa kaikkien joukkoinensa, eik\u00e4 esim. mit\u00e4\u00e4n yli-ihmist\u00e4 ole odotettavissa.<\/p>\n
Kehitysopin l\u00e4p\u00e4isyvoima teologiassa <\/p>\n
Liberaali kristinusko on my\u00f6s t\u00e4ysin omaksunut kehitysajattelun kuten k\u00e4y ilmi esim. lukion uskonnon oppikirjasta: \u201cUskonnon avulla ihminen mielt\u00e4\u00e4 paikkansa maailmankaikkeudessa. Ainoana lajina juuri ihminen kykenee oivaltamaan oman olemassaolonsa ja esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 erottaa ihmisen kaikista muista evoluution, lajien kehityksen, luomista olennoista\u201d. Evoluutioteoria ja liberaaliteologit ovat onnistuneet tuhoamaan Raamatun arvovallan tavallisen ihmisen silmiss\u00e4. N\u00e4in Raamatulta riistet\u00e4\u00e4n sen arvo historian kuvauksena. T\u00e4m\u00e4 on seurausta kehitysopin hengess\u00e4 tapahtuvasta eksegeesist\u00e4. Ihmisen kuvittelevat saaneensa evoluutioteoriasta tieteellisen oikeuden kapinoida Jumalaa vastaan. Teologian luopumuksen kasvot esiintyv\u00e4t paljolti t\u00e4ll\u00e4 alueella – selitet\u00e4\u00e4n luomiskertomus it\u00e4maiseksi myytiksi, kuten E.G.Gulin (ent. Tampereen piispa). Emil Brunner ja Paul Tillich lis\u00e4\u00e4v\u00e4t siihen viel\u00e4 syntiinlankeemuskertomuksen. A.Hjelt (ent. eksegetiikan professori Helsingiss\u00e4) menee viel\u00e4 pitemm\u00e4lle selitt\u00e4ess\u00e4\u00e4n patriarkkakertomusten olevan totuuden ja tarujen sekoitusta. Erityisen vaikea on luominen kuudessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. Esimerkiksi prof. Aapeli Saarisalo kirjoittaa: \u201cSana \u00b4p\u00e4iv\u00e4\u00b4 merkitsee muuallakin Raamatussa aikakautta tai ajanjaksoa. Aamusta ja illasta puhuttaessa voidaan tarkoittaa vain sit\u00e4, ett\u00e4 kullakin aikakaudella on selv\u00e4 alkunsa ja loppunsa\u201d. Bo Giertz sanoo: \u201cSeitsem\u00e4n luomisp\u00e4iv\u00e4\u00e4 on mitattu Jumalan eik\u00e4 meid\u00e4n aikamittojemme mukaan\u201d. Aksel Valen-Sendstad taas lausuu: \u201cOn todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 kuusi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 on kirjallinen tyylikeino. Ensimm\u00e4isen Mooseksen kirjan lukujen 1-2 luomiskertomukset eiv\u00e4t ole pyrkineetk\u00e4\u00e4n tyydytt\u00e4m\u00e4\u00e4n luonnontieteen vaatimuksia vaan toteamaan Jumalan luomisty\u00f6n ja sen olemuksen. Antti Pietil\u00e4 sanoo: \u201cLuomiskertomus voi aatteellisesti, ei yksityiskohdin, l\u00e4hesty\u00e4 luonnontiedett\u00e4 sen ponnistellessa t\u00e4ydelliseen tietoon. Luomiskertomus on m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn maailmankuvan pohjalta syntynyt\u201d. J.R.W.Stott sanoo: \u201cHarvat kristityt en\u00e4\u00e4 kuvittelevat, ett\u00e4 luomisp\u00e4iv\u00e4t olisi tarkoitettu t\u00e4sm\u00e4llisiksi 24 tunnin jaksoiksi. Omasta puolestani en n\u00e4e miss\u00e4\u00e4n kohdin voittamatonta ristiriitaa kehitysopin ja luomiskertomuksen v\u00e4lill\u00e4\u201d. Teistist\u00e4 evoluutiota edustava Bengt H\u00e4gglund sanoo: \u201cItse asiassa ei ole mit\u00e4\u00e4n estett\u00e4 sille, ett\u00e4 kehitysajatus yhdistet\u00e4\u00e4n Raamatun luomisk\u00e4sitykseen; miss\u00e4\u00e4n kohdassa ei v\u00e4itet\u00e4, ett\u00e4 lajit luotiin yhdell\u00e4 kertaa. P\u00e4invastoin jo kuuden p\u00e4iv\u00e4n ty\u00f6n kuvauksessa on aikaj\u00e4rjestys, joka jossain m\u00e4\u00e4rin vastaa sit\u00e4 el\u00e4vien olentojen kehityksen sukupuuta, joka kehityshistoriasta on tiedossamme\u201d. Lennart Pinomaa: \u201cRaamattu ei ole luonnontieteen oppikirja. Oppi Raamatun erehtym\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4 asetttaa nykyp\u00e4iv\u00e4n kristityn sovittamattomaan ristiriitaan luonnonlakien kanssa ja rikkoo siten h\u00e4nen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 eheyden\u201d.<\/p>\n
Kehitysopin savijalat<\/p>\n
Termi biologinen evoluutio sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 seuraavaa: 1) aine j\u00e4rjest\u00e4ytyi itsest\u00e4\u00e4n (kemiallinen evoluutio) tasolle, joka riitt\u00e4\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4 yll\u00e4, 2) alkusolut kehittyiv\u00e4t edelleen nykyisen kehitysopin mukaiseen sukupuuhun – aikaa t\u00e4h\u00e4n katsotaan kuluneen miljoonia vuosia, 3) kaikki on tapahtunut sattuman ja luonnonlakien vaikutuksesta, se \u201cvain tapahtui\u201d, 4) el\u00e4m\u00e4n muodot kehittyiv\u00e4t alkusolusta spontaanisti luonnonvalinnan auttamana, 5) sattumanvaraiset mutaatiot tai kemialliset muutokset geneettisen koodin rakenteessa ovat k\u00e4ytt\u00f6voimana orgaaniselle evoluutiolle kaikilla el\u00e4m\u00e4n tasoilla, 6) evoluutio pyrkii selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n geneettisen koodin muodostumisen DNA:n kemiallisista osista ilman kromosomin molekyylin ulkopuolella olevaa geneettist\u00e4 ajatusta eli informaatiota (esim. kirjan teksti syntyisi paperimolekyyleist\u00e4). K\u00e4sitteist\u00e4 \u00b4mikroevoluutio\u00b4 tarkoittaa lajin sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuvia muutoksia ja \u00b4makroevoluution\u00b4 otaksutaan johtavan lajien v\u00e4listen rajojen ylitt\u00e4miseen, mik\u00e4 tarkoittaa geneettisen informaation laadullista ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llist\u00e4 kasvua SATTUMAN ja valinnan avulla. <\/p>\n
Kehitysoppiin uskotaan siit\u00e4kin huolimatta, vaikka luonto ei siihen mukaudu. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sen testattavuus on olematon ja ett\u00e4 siin\u00e4 turvaudutaan sek\u00e4 perustaudutaan loputtomille olettamuksille. Syyksi ei riit\u00e4 se, ett\u00e4 siit\u00e4 saadaan ainakin n\u00e4enn\u00e4inen viitekehys muuten hajanaisiksi j\u00e4\u00e4viin fysiikan, kemian ja biologian havaintoihin. Yleisesti on tiedossa, ett\u00e4 esim. fossiilil\u00f6yd\u00f6t (muinoin el\u00e4neiden otusten kivettyneit\u00e4 j\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4) eiv\u00e4t tue asteittaista, hidasta lajista toiseen tapahtunutta kehityst\u00e4 – puuttuvat renkaat todella puuttuvat. El\u00e4inten peruslajit eiv\u00e4t ole muuttuneet. Kasvien p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4t ilmaantuivat \u00e4kki\u00e4 ja ilman v\u00e4limuotoja, pysyiv\u00e4t erillisin\u00e4 ja h\u00e4visiv\u00e4t kerroksista suurin piirtein samann\u00e4k\u00f6isin\u00e4 kuin ne niihin ilmestyiv\u00e4t. Fossiileja ei nyky\u00e4\u00e4n juurikaan muodostu. Fossiileista ei ole l\u00f6ytynyt ainoatakaan selv\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kehittym\u00e4ss\u00e4 olevasta uudesta rakenteesta eik\u00e4 fossiilien sijainti kerrostumissa ole aina sama (v\u00e4livaiheet selk\u00e4rangattomista selk\u00e4rankaisiin puuttuvat tyystin).<\/p>\n
Todisteena oleva luonnonvalinta ei tuota yh\u00e4 korkeampia el\u00e4m\u00e4n muotoja, vaan se sallii jo voimassaolevista kulloinkin vallitsevissa oloissa voimakkaimman menestymisen. Se ei luo uusia muotoja, vaan pyrkii est\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhojen katomista. Evoluutiota ei voi kuvailla sopeutumismekanismiksi, sill\u00e4 eli\u00f6t ovat jo sopeutuneita. Perim\u00e4ss\u00e4 olemassa olevien sopeutumismahdollisuuksien kirjo antaa luonnonvalinnalle olosuhteiden mukaan sopeutumismahdollisuudet. N\u00e4iden mahdollisuuksien t\u00e4ytyy jo olla olemassa geenivarastossa ennen kuin luonnonvalinta valitsee niist\u00e4 sopivimman. Se ei selit\u00e4 uusien ominaisuuksien alkuper\u00e4\u00e4, koska niiden t\u00e4ytyy olla jo olemassa ennen kuin luonnonvalinta valitsee niist\u00e4 sopivimman. T\u00e4t\u00e4 sanotaan lajin puitteissa tapahtuvaksi muunteluksi. Jalostus on \u00e4lyn ohjaamaa toimintaa, mit\u00e4 luonnonvalinta ei ole. Jotta luonnonvalinta toimisi kuten jalostus, sit\u00e4 ohjaamassa pit\u00e4isi olla \u00e4ly. Se ei pysty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miksi esim. koiran geenit sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t huomattavan rotuvalikoiman.<\/p>\n
El\u00e4v\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4n kaksi perusosaa ovat valkuaisaine- ja perim\u00e4molekyylit – perim\u00e4molekyyli siirtyy polvesta toiseen. Siihen on kirjattu kaikki erityispiirteemme. Ne muodostavat el\u00e4m\u00e4n perusrakenteen. Kaikkea s\u00e4\u00e4telee siis t\u00e4m\u00e4 DNA-molekyyli, joka muistuttaa rakenteeltaan helminauhaa. Jokaisessa solussa on 2 metri\u00e4 t\u00e4t\u00e4 nauhaa, ja se kertaa ihmisen solujen m\u00e4\u00e4r\u00e4, satoja miljoonia kappaleita, niiin saadaan kokonaispituus ihmist\u00e4 kohden. Informaation luonteeseen kuuluu, ett\u00e4 se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 l\u00e4hett\u00e4j\u00e4n, vastaanottajan ja mielekk\u00e4\u00e4n sanoman. Se v\u00e4litet\u00e4\u00e4n sopimuksenvaraisten merkkien avulla, ja siksi sen t\u00e4ytyy olla \u00e4lyn tuottamaa. Aine itsess\u00e4\u00e4n ei sis\u00e4ll\u00e4 taipumusta tuottaa informaatiota. Luonnontiede ei ole osoittanut, ett\u00e4 sattuma kykenisi suunnittelemaan ja rakentamaan uusia, monimutkaisia elimi\u00e4 sek\u00e4 fysiologisia toimintoja. Evoluution kannalta ongelma on my\u00f6s se, ett\u00e4 kromosomien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on er\u00e4\u00e4ll\u00e4 sammakkoel\u00e4imell\u00e4 suurempi kuin ihmisell\u00e4. Geneettisen koodin alkuper\u00e4 on muna vai kana-ongelma, sill\u00e4 proteiinien muodostus riippuu DNA:sta. DNA:ta ei voi kuitenkaan valmistua ilman jo olemassaolevia valkuaisaineita. Ei ole selitetty, miten DNA voi synty\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n eik\u00e4 tiedet\u00e4, mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 (informaatio)kieli on tullut.<\/p>\n
Mutaatiot (geenien sattumanvaraiset muutokset, jotka aiheutuvat s\u00e4teilyst\u00e4 ja kemiallisista vaikuttajista) ovat p\u00e4\u00e4asiassa haitallisia, sairauksia ja ep\u00e4muodostumia aiheuttavia. Vain perim\u00e4molekyyliss\u00e4 tapahtunut muutos periytyy ja jos se on liian suuri, ei j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 tule. (Lis\u00e4\u00e4ntyminen ei onnistu eri lajien v\u00e4lill\u00e4). Ne ovat harvinaisia eiv\u00e4tk\u00e4 ne tuota uusia elinvoimaisia geenej\u00e4. Geenimutaatiot ovat olemassaolevan aineiston uudelleensekoittumista.<\/p>\n
Kehitysopin kannalta maapallon on oltava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n miljardeja vuosia vanha. Kaikki maapallon i\u00e4n mittaukset perustuvat ajatteluun, jonka mukaan kaikki on aina tapahtunut nykyisell\u00e4 nopeudella eik\u00e4 ole ollut suuria luonnonmullistuksia. Radioaktiivisissa menetelmiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi ko. aineiden puoliintumisaikoja, joka tarkoittaa aikaa, jonka kuluessa puolet l\u00e4ht\u00f6aineesta on muuttunut toiseksi aineeksi. T\u00e4ll\u00e4 perusteella on sitten yritetty m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 radioaktiivisen aineen ik\u00e4\u00e4. Siin\u00e4 ei kuitenkaan voida varmasti tiet\u00e4\u00e4 l\u00e4ht\u00f6tilannetta ainem\u00e4\u00e4rien osalta, eik\u00e4 sit\u00e4, kuinka paljon aineiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on aikojen kuluessa kivess\u00e4 muuttunut. Radioaktiivisen mittauksen tulos syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 aikam\u00e4\u00e4r\u00e4t, joita menetelm\u00e4 antaa, sopivat yhteen muilla tavoilla varmistettujen aikam\u00e4\u00e4rien kanssa (johtofossiilit). Esimerkiksi tutkitaan, millaisia fossiileja kerrostuma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4, sitten m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n kerrostuman ik\u00e4 n\u00e4iden avulla. Se perustuu keh\u00e4p\u00e4\u00e4telm\u00e4n\u00e4 sille olettamukselle, ett\u00e4 evoluutio on totta.<\/p>\n
Meteoriitti-ja avaruusp\u00f6lyn sataminen on vakio. Ennakkolaskelma p\u00f6lyn m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 kuun pinnalla oli 60 metri\u00e4, mutta todellisuudessa m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli vain muutamia senttej\u00e4. Maapallon pinnan eroosio olisi miljoonassa vuodessa huuhtonut mantereet mereen jne. Ei siis ole mit\u00e4\u00e4n ehdotonta keinoa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 maan ik\u00e4\u00e4. Evoluutioteoria tarvitsee my\u00f6s hypoteesin alkusynnyst\u00e4. Fysiikka ja kemia eiv\u00e4t kuitenkaan pysty selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n alkusynty\u00e4 elottomasta aineesta, valtavin aukko onkin elottoman aineen ja el\u00e4v\u00e4n solun v\u00e4lill\u00e4. Ihminen ei kykene tekem\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4\u00e4 solua eik\u00e4 entsyymej\u00e4. Solussa niit\u00e4 tunnetaan yli tuhat. Soluissa on em. geneettinen kieli j\u00e4rjestelm\u00e4, joka lukee, muistaa ja tulkitsee t\u00e4t\u00e4 kielt\u00e4. Solussa on ohjausj\u00e4rjestelm\u00e4, automaattiset kokoonpanolinjat, laadun valvonta; siin\u00e4 korjataan virheit\u00e4, siin\u00e4 on voimalaitos, naapurisolujen tunnistus, j\u00e4tteiden k\u00e4sittely, kellokoneisto, vihollisen tunnistus ja puolustusvoimat. Kaiken kaikkiaan solu on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n monimutkainen rakenteeltaan ja toiminnaltaan. Tiede voi vain kuvailla solun toimintaa. Koska tieteen tulokset t\u00e4ytyy tulkita, v\u00e4littyy tulkitsijan maailmankuva automaattisesti tuoden mukanaan subjektiivisen elementin. Luonnontieteit\u00e4 kiusaa se, ett\u00e4 v\u00e4itet\u00e4\u00e4n tiedett\u00e4v\u00e4n asioita, joita ei tiedet\u00e4. Vaarana on, ett\u00e4 tieteen filosofisessa ja ideologisoivassa yl\u00e4rakenteessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tutkimustuloksia enemp\u00e4\u00e4n kuin ne on tarkoitettu; juuri t\u00e4st\u00e4 on kyse kehitysopissakin. Se ei ole itsess\u00e4\u00e4n luonnontieteen tulos, vaan se on maailmankatsomus, el\u00e4m\u00e4n tarkoituksen filosofia, joka pyrkii selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kaiken alkuper\u00e4n ilman Jumalaa. Kristinuskossa l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n taas siit\u00e4, ett\u00e4 luomistapahtuma on yliluonnollinen Jumalan suorittama kertakaikkinen teko.<\/p>\n
L\u00e4hteet: <\/p>\n
Dosentti Matti Leisolan esitelm\u00e4t ja haastattelut<\/p>\n
A.E.Wilder Smith: Luonnontieteet eiv\u00e4t tunne evoluutiota. WSOY 1981.<\/p>\n
LL Pekka Reinikaisen kirjallinen tuotanto<\/p>\n
– Pekka Nisula: Jumala loi taivaan ja maan – kehitysoppi ei mahdu Raamattuun (4\/96)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
JUMALA LOI TAIVAAN JA MAAN Pekka Nisula, Teuva \u201cUskon kautta me ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 maailma on rakennettu Jumalan sanalla, niin ett\u00e4 se, mik\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ei ole syntynyt n\u00e4kyv\u00e4isest\u00e4\u201d (Hebr.11:3) Professori Osmo Tiilil\u00e4 totesi aikoinaan, ett\u00e4 niin kauan kuin teologia pit\u00e4ytyy esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yleist\u00e4 luomisuskoa, sill\u00e4 on ty\u00f6rauha, mutta kun teologia astuu askeleenkin pidemm\u00e4lle yritt\u00e4en perustautua 1.Moos.1:een, on […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[34,57],"tags":[59,36,64,65],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/421"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=421"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/421\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1096,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/421\/revisions\/1096"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=421"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=421"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=421"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}