Lennart Saari, dosentti, Turku<\/p>\n
Evoluutio ajatuksena ei suinkaan ole mik\u00e4\u00e4n uusi. Voidaan hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 olettaa, ett\u00e4 evoluutioajatus on l\u00e4hes yht\u00e4 vanha kuin ihmiskuntakin. Ilmeisesti jo \u201calusta\u201d l\u00e4htien on el\u00e4m\u00e4n synnylle ollut kaksi rinnakkaista selitysmallia: erityinen kertakaikkinen luominen tai hidas asteittainen kehitys. Vanhimmat meid\u00e4n p\u00e4iviimme s\u00e4ilyneet tekstit ovat evolutionistisia: niiss\u00e4 kuvataan alkuper\u00e4inen kaaos tai jonkinlainen alkuper\u00e4inen j\u00e4rjestelm\u00e4, johon \u201cjumalat\u201d tai luonnonvoimat alkoivat vaikuttaa saattaakseen maailman asukkaineen nykyiseen tilaansa. N\u00e4it\u00e4 tarustoja on esimerkiksi Babyloniasta, Kreikasta, Egyptist\u00e4 tai Intiasta, mutta my\u00f6s oma Kalevalamme on evolutionistinen. K\u00e4sitys, ett\u00e4 maailmankaikkeus on Jumalan tyhj\u00e4st\u00e4 luoma, oli t\u00e4ysin vieras antiikin kansoille heprealaisia lukuun ottamatta. Uskonnoista vain juutalaisuus, kristinusko ja islam ovat luomisuskontoja. Viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4nkin ovat l\u00e4hes kaikki liikuttavan yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ovat edelleenkin ainoat vaihtoehdot: asteittainen kehitys tai kertakaikkinen luominen. Yritykset sovittaa n\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemykset ovat j\u00e4rjest\u00e4\u00e4n ep\u00e4onnistuneet.<\/p>\n
Antiikin filosofit esittiv\u00e4t joukon evolutionistia ajatuksia kuten Anaksimandos, Empedokles, Thales, Epikuros, Lukretius ja Aristoteles. Viimeksi mainittu esitti, ett\u00e4 eli\u00f6t muodostavat jatkuvan sarjan alemmista korkeampiin p\u00e4\u00e4tyen ihmiseen ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 evolutiivinen j\u00e4rjestys syntyi sis\u00e4isen t\u00e4ydellistymispyrkimyksen kautta.<\/p>\n
Renessanssin aikana kiinnostus antiikin aikaan her\u00e4si uudestaan ja evolutionistiset ajatukset saivat uutta vauhtia. Euroopassa oli vallalla kristinuskon mukainen luomisk\u00e4sitys, vaikka kirkonkin piiriss\u00e4 esiintyi evolutionistisia ajatuksia.<\/p>\n
Varhaisimpia evoluutioajattelijoita uuden ajan aikana olivat mm. G.W. Leibniz, Immanuel Kant, F.W. von Schelling, G.W.F. Hegel, J. Swammerdam, D. Diderot ja P.L. Moreau de Mapertius. Benoit de Maillet oli laatinut kehitysopin joka muistutti Lamarckin oppia. My\u00f6s Erasmus Darwin ja Georges Buffon kannattivat (rajoitetusti) kehitysoppia. Kuitenkin vasta Jean Babtiste de Lamarck (1744-1829) esitti kokonaisvaltaisen kehitysteorian (hankitut ominaisuudet periytyv\u00e4t).<\/p>\n
Varsinaisesti evoluutioteorian l\u00e4pimurtoon johti Charles Darwinin kirja Lajien synty vuodelta 1859. Kuitenkin jo A.R. Wallace kehitti samanlaisen teorian samoihin aikoihin (1858). Sosiaalidarvinismin perustaja Herbert Spencer oli jo ennen Lajien synty\u00e4 soveltanut evoluutioajatusta yhteiskunnallisen el\u00e4m\u00e4n alueella ja Robert Malthus oli julkaissut teoksen, jonka mukaan v\u00e4est\u00f6 kasvaa geometrisessa sarjassa, mutta elintarviketuotanto aritmeettisessa. My\u00f6s geologi Charles Lyell oli esitt\u00e4nyt ajatuksia, joiden mukaan ainoa avain muinaisuuden ymm\u00e4rt\u00e4miseen on nykyisin vaikuttavat voimat ja nopeudet.<\/p>\n
Darwinin ajatuksille tuntui olevan sosiaalinen tilaus ja ne levisiv\u00e4t hyvin nopeasti kirkon katkerasta vastustuksesta huolimatta. Darwinilla oli lis\u00e4ksi vahvoja puolestapuhujia kuten Ernest Haeckel, T.H.Huxley ja Asa Grey.<\/p>\n
On kuitenkin syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 suuri osa ns. modernin tieteen perustajista uskoivat erityiseen luomiseen kuten Newton, Faraday, Maxwell, Kelvin, Boyle, Pascal, Ray, Linn\u00e9, Mendel, Pasteur, Steno, Woodward, Brewster, Herschel ja Maunder. Yleisesti hyv\u00e4ksytty ajatus on my\u00f6s Whiteheadin ja Oppenheimerin esitt\u00e4m\u00e4 teoria, ettei moderni tiede olisi voinut synty\u00e4 muualla kuin kristinuskon ilmapiiriss\u00e4, koska vain t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyi \u201crationaalinen\u201d Jumala, jonka tekoja voitiin j\u00e4rjen avulla tutkia.<\/p>\n
Yhdysvalloissa evoluutioajatus levisi hitaammin kuin Euroopassa. Ratkaiseva k\u00e4\u00e4nne oli ns. Scopes-oikeudenk\u00e4ynti vuonna 1925 Daytonissa Tennesseen osavaltiossa, jossa er\u00e4s jalkapallovalmentaja tunnusti (totuuden vastaisesti) opettaneensa evoluutiota vastoin lakia. T\u00e4st\u00e4 seuranneesta v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin v\u00e4rikk\u00e4\u00e4st\u00e4 oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 evoluution vastaiset lait kumottiin asteittain Yhdysvalloissa (viimeisen\u00e4 Mississippi vuonna 1970).<\/p>\n
Noin 100 vuotta Darwinin Lajien synty -kirjan j\u00e4lkeen luomisk\u00e4sitys n\u00e4ytti k\u00e4rsineen tappion toisensa j\u00e4lkeen ja alettiin puhua ivalliseen s\u00e4vyyn \u201caukkojen Jumalasta\u201d, joka sijoitettiin niihin aukkoihin, joita tiedossa viel\u00e4 oli, kunnes nekin t\u00e4ytettiin. K\u00e4\u00e4nteen tekev\u00e4n\u00e4 tapauksena voitaneen pit\u00e4\u00e4 Morrisin ja Whitcombin kirjaa The Genesis Flood vuodelta 1961, jossa esitettiin, ett\u00e4 fossiiliaineisto pikemminkin viittaa maailmanlaajuiseen katastrofiin kuin hitaaseen kehitykseen. Ennen evoluutioteorian valtaantuloa katastrofismi oli yleisesti hyv\u00e4ksytty periaate. Takaa-ajajan ja takaa ajettavan roolit olivat vaihtumassa.<\/p>\n
Suomessa etenkin Yhdysvalloissa virinnytt\u00e4 evoluutiokeskustelua luonnehdittiin l\u00e4hinn\u00e4 uskonnollisten piirien katalaksi yritykseksi saada uskonnonopetusta kouluihin ja konservatiivipoliitikkojen (mm. er\u00e4s R. Reagan) vaalipropagandaksi. Historian ivana voidaan pit\u00e4\u00e4, ett\u00e4 paikoin Yhdysvalloissa evoluution opettaminen biologian tunneilla on nykyisin kielletty (sit\u00e4 saa opettaa esim. filosofiana).<\/p>\n
Suomessa evoluutioteoria oli tieteess\u00e4 ja uskonnossa vallitseva k\u00e4sitys aina 1970-luvulle saakka. Ainoastaan Uuras Saarnivaara tuntui ennen t\u00e4t\u00e4 olevan toista mielt\u00e4. Keskustelu leimattiin t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin l\u00e4hinn\u00e4 uskonnolliseksi propagandaksi. Merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 tapauksena oli A.E. Wilder-Smithin vierailu Suomessa vuonna 1980, jolloin jopa kirkon piirist\u00e4 keskustelua pyrittiin vaimentamaan ns. ulkopolitiikan kortilla. Keskustelun laineet k\u00e4viv\u00e4t tuolloin korkeina, sen sijaan Pekka Reinikaisen kirja Unohdettu Genesis vuodelta 1991 her\u00e4tti yll\u00e4tt\u00e4en paljon v\u00e4hemm\u00e4n (ainakaan julkisia) intohimoja. Kritiikki tuntuu vihdoinkin saavuttaneen hovikelpoisuuden, josta Helsingin yliopistolla kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1999 j\u00e4rjestetty seminaari \u2019Evoluutio ja maailmankatsomus\u2019 on osoituksena. Kritiikki\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 voi olankohautuksella sivuuttaa.<\/p>\n
Darwinin teorian l\u00e4pimurrolla on monta selityst\u00e4. Er\u00e4s t\u00e4rkeimmist\u00e4 lienee se, ett\u00e4 h\u00e4nen kirjansa vetosi haluun selitt\u00e4\u00e4 kaikki asiat luonnollisella tavalla. Samaan aikaan monet vaikutusvaltaiset liikkeet vaativat, ett\u00e4 tieteen tulee vedota vain fysikaalisiin syihin, eik\u00e4 yliluonnollisiin voimiin. My\u00f6s 1800-luvun edistysajatukset, joiden mukaan vain vapaassa kilpailussa \u2013 kaikilla mahdollisilla alueilla \u2013 syntyv\u00e4t parhaat tulokset. Mutta n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t yksin riit\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n evoluution l\u00e4pimurtoa. Darwin pystyi, toisin kuin edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4, perustelemaan teoriansa monin esimerkein. H\u00e4n kykeni esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n yksinkertaisen mekanismin: valintateorian. L\u00e4htiess\u00e4\u00e4n Beagle-laivalla 1831-1836 Darwin itse ilmeisesti uskoi lajien muuttumattomuuteen. T\u00e4m\u00e4 usko h\u00e4nelt\u00e4 tuhoutui ja h\u00e4n ajautui toiseen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isyyteen, ett\u00e4 lajit voivat muuttua ilman rajoja. T\u00e4t\u00e4 helpotti se, ett\u00e4 perinn\u00f6llisyystieteen mekanismit olivat t\u00e4ysin tuntemattomia. Darwin havaitsi v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 muuntelua, josta h\u00e4n teki johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 mik\u00e4 tahansa muutos on mahdollista. Mendelin (1865) perinn\u00f6llisyyss\u00e4\u00e4nn\u00f6t j\u00e4iv\u00e4t 1900-luvun alkuun l\u00e4hes huomiotta. Darwinin valintateoria joutui silloin kriisiin, vaikka itse evoluutioteoriaa ei en\u00e4\u00e4 kyseenalaistettu.<\/p>\n
Evolutionististen ajatusten juuret ovat esikristillisiss\u00e4 filosofioissa ja uskonnoissa. Evolutionismin l\u00e4pimurtoon vaikutti kaksi p\u00e4\u00e4tekij\u00e4\u00e4: erilaisten filosofioiden l\u00e4pitunkema henkinen ilmapiiri, sek\u00e4 Darwinin ett\u00e4 muiden luonnontutkijoiden rikas, vaikkakin yksipuolisesti tulkitsema havaintoaineisto. Luonnontieteelliset tulokset eiv\u00e4t pakottaneet evoluutio-opin muodostamista. V\u00e4\u00e4r\u00e4 on my\u00f6s k\u00e4sitys, ett\u00e4 Darwinin havainnot johtivat luomisopin kumoamiseen. Kuitenkin tietyt luomisteoreettiset n\u00e4kemykset (lajien muuttumattomuus) osoitettiin v\u00e4\u00e4riksi.<\/p>\n
Evoluutio ja maailmankatsomus -seminaari. Helsinki 29.5.1999<\/p>\n
Lennart Saari: Evoluutioajattelun historiaa (4\/99)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lennart Saari, dosentti, Turku Evoluutio ajatuksena ei suinkaan ole mik\u00e4\u00e4n uusi. Voidaan hyv\u00e4ll\u00e4 syyll\u00e4 olettaa, ett\u00e4 evoluutioajatus on l\u00e4hes yht\u00e4 vanha kuin ihmiskuntakin. Ilmeisesti jo \u201calusta\u201d l\u00e4htien on el\u00e4m\u00e4n synnylle ollut kaksi rinnakkaista selitysmallia: erityinen kertakaikkinen luominen tai hidas asteittainen kehitys. Vanhimmat meid\u00e4n p\u00e4iviimme s\u00e4ilyneet tekstit ovat evolutionistisia: niiss\u00e4 kuvataan alkuper\u00e4inen kaaos tai jonkinlainen alkuper\u00e4inen […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[34,57],"tags":[40,59,41,58,39],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/400"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=400"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/400\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":443,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/400\/revisions\/443"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=400"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=400"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=400"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}