Juha Muukkonen, pastori, Tornio <\/p>\n\n\n\n
\u201dKun siis kansa n\u00e4ki, ettei Jeesus ollut siell\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 h\u00e4nen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja meniv\u00e4t Kapernaumiin ja etsiv\u00e4t Jeesusta. 25 Ja kun he l\u00f6ysiv\u00e4t h\u00e4net j\u00e4rven toiselta puolelta, sanoivat he h\u00e4nelle: \u2019Rabbi, milloin tulit t\u00e4nne?\u2019 26 Jeesus vastasi heille ja sanoi: \u2019Totisesti, totisesti min\u00e4 sanon teille: ette te minua sen t\u00e4hden etsi, ett\u00e4 olette n\u00e4hneet tunnustekoja, vaan sen t\u00e4hden, ett\u00e4 saitte sy\u00f6d\u00e4 niit\u00e4 leipi\u00e4 ja tulitte ravituiksi. 27 \u00c4lk\u00e4\u00e4 hankkiko sit\u00e4 ruokaa, joka katoaa, vaan sit\u00e4 ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja jonka Ihmisen Poika on teille antava; sill\u00e4 h\u00e4neen on Is\u00e4, Jumala itse, sinettins\u00e4 painanut.\u2019 28 Niin he sanoivat h\u00e4nelle: \u2019Mit\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tekem\u00e4n, ett\u00e4 me Jumalan tekoja tekisimme?\u2019 29 Jeesus vastasi ja sanoi heille: \u2019Se on Jumalan teko, ett\u00e4 te uskotte h\u00e4neen, jonka Jumala on l\u00e4hett\u00e4nyt\u2019. 30 He sanoivat h\u00e4nelle: \u2019Mink\u00e4 tunnusteon sin\u00e4 sitten teet, ett\u00e4 me n\u00e4kisimme sen ja uskoisimme sinua? Mink\u00e4 teon sin\u00e4 teet? 31 Meid\u00e4n is\u00e4mme s\u00f6iv\u00e4t mannaa er\u00e4maassa, <\/strong>niin kuin<\/strong> kirjoitettu on: ’H\u00e4n antoi leip\u00e4\u00e4 taivaasta heille sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi’.\u2019 32 Niin Jeesus sanoi heille: \u2018Totisesti, totisesti min\u00e4 sanon teille: ei Mooses antanut teille sit\u00e4 leip\u00e4\u00e4 taivaasta, vaan minun Is\u00e4ni antaa teille taivaasta totisen leiv\u00e4n. 33 Sill\u00e4 Jumalan leip\u00e4 on se, joka tulee alas taivaasta ja antaa maailmalle el\u00e4m\u00e4n.\u2019 34 Niin he sanoivat h\u00e4nelle: \u2019Herra, anna meille aina sit\u00e4 leip\u00e4\u00e4\u2019. 35 Jeesus sanoi heille: \u2019Min\u00e4 olen el\u00e4m\u00e4n leip\u00e4; joka tulee minun tyk\u00f6ni, se ei koskaan isoa, ja joka uskoo minuun, se ei koskaan janoa. 36 Mutta min\u00e4 olen sanonut teille, ett\u00e4 te olette n\u00e4hneet minut, ettek\u00e4 kuitenkaan usko.\u201d (Joh. 6:24\u201336)<\/strong> <\/p>\n\n\n\n Ruokaihme tunnustekona<\/strong> <\/strong>ja ehtoollisen<\/strong> <\/strong>esikuvana<\/strong> <\/p>\n\n\n\n Jeesus teki maanp\u00e4\u00e4llisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n erilaisia ihmeit\u00e4: H\u00e4n paransi sairaita, ajoi ulos riivaajia, muutti veden viiniksi, hallitsi luonnonvoimia ja her\u00e4tti jopa kuolleita. Mutta mik\u00e4 on se yksi ja ainoa Jeesuksen tekem\u00e4 ihme, joka kerrotaan kaikissa nelj\u00e4ss\u00e4 evankeliumissa? Mik\u00e4 oli niin t\u00e4rke\u00e4 tunnusteko, ett\u00e4 kaikki evankelistat, sek\u00e4 Matteus, Markus, Luukas ett\u00e4 Johannes, halusivat sen evankeliumikirjaansa tallettaa? Se on ensimm\u00e4inen ruokaihme, jossa Jeesus ruokkii viidell\u00e4 leiv\u00e4ll\u00e4 ja kahdella kalalla 5000 miest\u00e4 sek\u00e4 heid\u00e4n mukanaan olleet naiset ja lapset. Ja ruokaa j\u00e4i viel\u00e4 niin paljon ylikin, ett\u00e4 sit\u00e4 ker\u00e4ttiin talteen 12 vakallista. <\/p>\n\n\n\n Raamatun totuudellisuuteen ep\u00e4ilev\u00e4sti suhtautuvat liberaaliteologit ovat yritt\u00e4neet j\u00e4rkeisuskoisesti selitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ihmiset t\u00e4ss\u00e4 vain jakoivat kesken\u00e4\u00e4n mukanaan tuomansa ev\u00e4\u00e4t. Olisihan sekin toki jonkin sortin ihme, ett\u00e4 n\u00e4lk\u00e4iset ihmiset omastaan toisilleen vapaaehtoisesti antaisivat ja ett\u00e4 niist\u00e4 j\u00e4isi viel\u00e4 ylikin ruoant\u00e4hteit\u00e4 niin paljon. Mutta Raamattu opettaa ja kertoo yksiselitteisesti, ett\u00e4 kysymyksess\u00e4 oli yliluonnollinen tapahtuma: viisi leip\u00e4\u00e4 ja kaksi kalaa lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t Herran Jeesuksen siunaavien k\u00e4sien alla tuhatkertaisesti. Evankeliumin kertomus viestitt\u00e4\u00e4 vastaansanomattomasti ihmeen tapahtumisen. Kyseess\u00e4 oli ihmisj\u00e4rjelle k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ihme \u2013 ei mik\u00e4\u00e4n yhteisvastuuker\u00e4ys. <\/p>\n\n\n\n Jeesus otti leiv\u00e4t, kiitti ja jakoi (Joh. 6:11). Ruokaihme on yksi monista alttarin sakramentin eli Herran Pyh\u00e4n Ehtoollisen esikuvista. Apostoliseen paimenvirkaan kutsutun saarnamiehen k\u00e4sien alla Herramme asetussanojen voimasta pieni leip\u00e4palanen ja tilkka viini\u00e4 saavat sellaiset ominaisuudet ja mittasuhteet, ett\u00e4 ne riitt\u00e4v\u00e4t ja ravitsevat iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n asti. Tapahtuu ihmisj\u00e4rjelle k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ihme: Siunatussa leiv\u00e4ss\u00e4 saamme nauttia Kristuksen tosi ruumiin ja pyhitetyss\u00e4 viiniss\u00e4 H\u00e4nen puhtaan sovitusverens\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Maanp\u00e4\u00e4llisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana Jeesus ravitsi ihmeell\u00e4 n\u00e4lk\u00e4isi\u00e4 ruumiita, jotka kuitenkin taas pian alkoivat isota uutta ruokaa ja lopulta muuttuivat maan tomuksi. Pyh\u00e4n Ehtoollisen kautta Vapahtajamme antaa paljon parempaa ja kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4: H\u00e4n tyydytt\u00e4\u00e4 taivasn\u00e4lk\u00e4\u00e4 ja antaa iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n ravintoa. <\/p>\n\n\n\n A<\/strong>jallinen leip\u00e4 on<\/strong> <\/strong>monelle t\u00e4rke\u00e4mpi kuin<\/strong> <\/strong>iankaikkinen ravinto<\/strong> <\/p>\n\n\n\n Ruokaihmeen j\u00e4lkeen Jeesus sanoo H\u00e4nt\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n tulleille ihmisille: ”Totisesti, totisesti Min\u00e4<\/strong> <\/strong>sanon teille: ette te Minua sen t\u00e4hden etsi, ett\u00e4<\/strong> <\/strong>olette n\u00e4hneet tunnustekoja, vaan sen t\u00e4hden, ett\u00e4<\/strong> <\/strong>saitte sy\u00f6d\u00e4 niit\u00e4 leipi\u00e4 ja tulitte ravituiksi”<\/strong> <\/em>(Joh. 6:26). <\/p>\n\n\n\n N\u00e4m\u00e4 Jeesuksen sanat johdattavat meid\u00e4tkin tutkimaan itse\u00e4mme: Miksi me etsimme Jeesusta? Mit\u00e4 tarkoitusta varten me haluamme kohdata t\u00e4n\u00e4\u00e4n Jumalan? Nuo Jeesusta etsineet ihmiset etsiv\u00e4t H\u00e4nt\u00e4 ruumiin ruoan, ajallisen elatuksen takia. He olivat kuitenkin juuri saaneet vastaansanomattoman todistuksen Nasaretin puusep\u00e4n messiaanisuudesta. Israelin kansan autiomaavaelluksen aikainen mannaihme oli toistunut. Taivaalta oli satanut 1400 vuoden j\u00e4lkeen taas enkelien leip\u00e4\u00e4 (Ps. 78:25). Messiaan k\u00e4siss\u00e4 pienen pojan matkaev\u00e4\u00e4t, viisi leip\u00e4\u00e4 ja kaksi kalaa, olivat tuhatkertaistuneet; ne olivat riitt\u00e4neet tuhansille ja taas tuhansille ihmisille. Mutta moni oli t\u00e4m\u00e4nkin j\u00e4lkeen vain kiinnostunut oman vatsansa t\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4! <\/p>\n\n\n\n Minulta ajoittain kysyt\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 mielt\u00e4 olen kirkoissa j\u00e4rjestett\u00e4vist\u00e4 parantumiskokouksista, joita mainostetaan sairauksien puolesta rukoilemisella. Sin\u00e4ns\u00e4 rukoilemisessa, sen enemp\u00e4\u00e4 sairaitten kuin terveittenk\u00e4\u00e4n puolesta, ei ole mit\u00e4\u00e4n pahaa. Mutta jos kirkossa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n tilaisuuden johtava teema on parantuminen ajallisista ahdingoista, niin silloin ollaan hengellis-teologisesti katsoen niit\u00e4, jotka etsiv\u00e4t Jeesusta vain ajallisen leiv\u00e4n vuoksi. Ei sellaisella toiminnalla ole pitk\u00e4ll\u00e4 juoksulla siunausta. <\/p>\n\n\n\n Jos keskuksena ja t\u00e4ht\u00e4yspisteess\u00e4 ei ole syntien anteeksisaaminen, iankaikkinen parantuminen, laki ja evankeliumi, Jumalan sana ja ehtoollinen, niin k\u00f6yk\u00e4iseksi se j\u00e4\u00e4. Sairaiden ihmeenomaiset parantumiset sek\u00e4 muu ajallinen apu ovat aina sivuteema. P\u00e4\u00e4asia, lopulta ainoa t\u00e4rke\u00e4 ja merkitt\u00e4v\u00e4, on syntien anteeksisaaminen Golgatan ristin veress\u00e4. N\u00e4kyv\u00e4t merkit ja ihmeet voivat olla vet\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jotakuta Jumalan sanan puoleen tai uskon alkutaipaleella vahvistamassa luottamusta Jumalan sanaan. <\/p>\n\n\n\n Mutta useimmat rukouksen kautta ajallisiin ahdinkoihin apua saaneet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 jumalanpalveluksiin ja Jumalan sanan \u00e4\u00e4relle n\u00e4yt\u00e4 palaavan. Jeesuksen parantamasta kymmenest\u00e4 spitaalisesta miehest\u00e4 vain yksi palasi kiitt\u00e4m\u00e4\u00e4n parantajaansa (Luuk. 17:11\u201319). Niist\u00e4 tuhansista, jotka olivat n\u00e4hneet ja kokeneet Jeesuksen ajallisia ihmeit\u00e4, ei Vapahtajaa ollut seuraamassa Golgatalle kuin ani harva. Jeesuksen yl\u00f6snousemuksen j\u00e4lkeen joukkoon oli rohjennut tulla lopulta 120 sielua (Ap. t. 1:15), mutta tuhannet ja taas tuhannet ajallista apua saaneet olivat ristiinnaulitun hyl\u00e4nneet. <\/p>\n\n\n\n Sen sijaan ne, jotka ovat tulleet lain ja evankeliumin julistuksen kautta her\u00e4tetyksi synnin- ja armontuntoon, palaavat Jeesuksen jalkojen juurelle. Helluntaina Pietarin parannussaarna sai aikaan piston kuulijoittensa syd\u00e4meen (Ap. t. 2:37). Keskittyk\u00e4\u00e4mme siis Raamatun kokonaisen ja t\u00e4yden sanan esill\u00e4 pit\u00e4miseen. Ihmeet ja merkit seuraavat julis- tusta jos ovat seuratakseen, mutta noilla liit\u00e4nn\u00e4isill\u00e4 sivuseikoilla ei ole lopulta pysyv\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4. Sairaiden paraneminen, ihmeet ja merkit eiv\u00e4t lis\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n varsinaiseen asiaan: so. uskonvanhurskauteen ja iankaikkiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n Kristuksessa Jeesuksessa. <\/p>\n\n\n\n Leip\u00e4\u00e4 ja<\/strong> <\/strong>sirkushuveja<\/strong> <\/p>\n\n\n\n Mutta kansa juoksi silloin Jeesuksen aikana \u2013 kuten on juossut sen j\u00e4lkeenkin \u2013 lihan per\u00e4ss\u00e4. \u201dLeip\u00e4\u00e4 ja sirkushuveja!\u201d oli muinaisten roomalaisten vapaiden miesten eli \u00e4\u00e4nioikeutettujen vaatimus niille, jotka halusivat tulla valituiksi valtion johtomiehiksi. Sit\u00e4 miest\u00e4 luvattiin \u00e4\u00e4nest\u00e4\u00e4 vaalissa, joka lupasi ruokaa ja huvituksia. Vatsa t\u00e4ynn\u00e4 katsomassa stadionilla kilpailuja, mik\u00e4s voisi olla ihmiselle parempaa ja mukavampaa! Tuo mielihyv\u00e4\u00e4 rakastava ja lihan nautintoja etsiv\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntapa tuhosi aikanaan koko mahtavan Rooman maailmanvallan. <\/p>\n\n\n\n Kun Rooman miljoonalukuista kansaa aikanaan uhkasi pohjoisesta p\u00e4in muutamien tuhansien suuruinen sivistym\u00e4tt\u00f6mien germaanien sotajoukko, niin Rooman miehet eiv\u00e4t viitsineet nousta maataan puolustamaan. Kun barbaarit riehuivat valtakunnan kaupunkien kaduilla tappaen ja ry\u00f6st\u00e4en, tuhoten ja raiskaten, niin miehet jatkoivat samaan aikaan istumistaan kilpa-areenoiden penkeill\u00e4 huutaen viininhuuruisessa innossaan kannustusta kilpailijoille. Opittuaan ja totuttuaan siihen, ett\u00e4 valtaapit\u00e4v\u00e4t tarjosivat \u00e4\u00e4nest\u00e4jille helppohintaista huvitusta, ei noista miehist\u00e4 tositoimiin en\u00e4\u00e4 ollut. <\/p>\n\n\n\n Jeesus ei halunnut \u00e4\u00e4nest\u00e4ji\u00e4 ja kannattajia sen perusteella, ett\u00e4 h\u00e4n jakoi kansalle leip\u00e4\u00e4. Tuo leip\u00e4ihme oli tarkoitettu vain vahvistamaan Jeesuksen messiaanisuus ja todistamaan H\u00e4nen jumaluutensa, ei takaamaan kansalle helppoa ja laiskaa el\u00e4m\u00e4\u00e4. ”Otsasi hiess\u00e4 sinun pit\u00e4\u00e4 sy\u00f6m\u00e4n leip\u00e4si”<\/strong> <\/em>– sanat (1. Moos. 3:19) ovat voimassa niin kauan kuin t\u00e4m\u00e4 langennut ja lankeemuksen t\u00e4hden kirottu maailma pysyy. Kerran on koittava uusi maa ja uusi taivas \u2013 silloin ei leiv\u00e4n eteen en\u00e4\u00e4 tarvitse tehd\u00e4 raskasta ty\u00f6t\u00e4. Silloin ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 meiss\u00e4, jotka olemme p\u00e4\u00e4sseet Jeesuksen uskossa uudessa taivasruumiissa tuohon uuteen maailmaan, ole en\u00e4\u00e4 pahuutta ja itsekkyytt\u00e4. Jeesuksen ruokaihme oli v\u00e4l\u00e4hdys taivaasta. Ihmisen Pojan kautta synnin t\u00e4hden langetettu kirous v\u00e4istyy. <\/p>\n\n\n\n Hankkikaa iankaikkisen<\/strong> <\/strong>el\u00e4m\u00e4n ruokaa<\/strong> <\/p>\n\n\n\n T\u00e4rkein asia ihmeess\u00e4 on se, ett\u00e4 siin\u00e4 Jeesus kirkastuu taivaasta maan p\u00e4\u00e4lle saapuneeksi Messiaaksi, Pelastajakuninkaaksi. Mutta me ihmiset k\u00e4\u00e4nn\u00e4mme asiat niin usein omaa itsek\u00e4st\u00e4 mielt\u00e4mme palvelevaksi. Meid\u00e4n mielemme on kiinni maallisissa, katoavan maailman hetkellisiss\u00e4 iloissa. Ihmiset alkoivat seurata Jeesusta sen t\u00e4hden, ett\u00e4 saisivat itselleen lis\u00e4\u00e4, omia vatsan tarpeita tyydytt\u00e4\u00e4kseen. Kaikkien l\u00e4sn\u00e4 olleiden vatsa kyll\u00e4 t\u00e4yttyi, mutta monen syd\u00e4n j\u00e4i tyhj\u00e4ksi. Jeesus haluaa ennen kaikkea t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 meid\u00e4n syd\u00e4memme, h\u00e4n tahtoo kirkastaa itsens\u00e4 \u2013 ei vain ajallisten tarpeidemme t\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 \u2013 vaan ensisijaisesti ikuisen el\u00e4m\u00e4n, totuuden sek\u00e4 todellisen rakkauden tuojana. <\/p>\n\n\n\n ”Monet ovat kutsutut, mutta harvat valitut”<\/strong> <\/em>(Matt. 22:14). Monet ovat saaneet sy\u00f6d\u00e4 Jeesuksen antamaa leip\u00e4\u00e4, monet kuulla Jeesuksen puhetta, mutta eiv\u00e4t he kaikki ole oppineet tuntemaan Vapahtajaa oman syd\u00e4mens\u00e4 Herrana. Monen kohdalla t\u00e4m\u00e4n ajallisen el\u00e4m\u00e4n murheet ja huolet ohittavat sanoman ikuisesta ja pysyv\u00e4st\u00e4, ohittavat viestin viel\u00e4 meid\u00e4n silmilt\u00e4mme salatusta maailmasta. Jeesus sanoo: ”\u00c4lk\u00e4\u00e4 hankkiko sit\u00e4 ruokaa, joka katoaa, vaan<\/strong> <\/strong>sit\u00e4 ruokaa, joka pysyy hamaan iankaikkiseen<\/strong> <\/strong>el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja jonka Ihmisen Poika on teille antava”<\/strong> <\/em>(Joh. 6:27). <\/p>\n\n\n\n My\u00f6s vuorisaarnassa Jeesus opettaa: ”\u2026<\/strong> <\/strong>etsik\u00e4\u00e4 ensin Jumalan valtakuntaa ja h\u00e4nen<\/strong> <\/strong>vanhurskauttansa, niin my\u00f6s kaikki t\u00e4m\u00e4<\/strong> <\/strong>teille<\/strong> <\/strong>annetaan”<\/strong> <\/em>(Matt. 6:33). Turhaa on ihmisen yritt\u00e4\u00e4 itse varmistaa omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, viimeist\u00e4\u00e4n kuoleman hetkell\u00e4 omat varastot ja vakuutukset osoittautuvat pett\u00e4viksi ja hy\u00f6dytt\u00f6miksi. Vain ja ainoastaan Jeesuksen antama hengellinen ruoka ja juoma voi pit\u00e4\u00e4 ihmisen el\u00e4v\u00e4n\u00e4, ei mik\u00e4\u00e4n ihmistekoinen turva. <\/p>\n\n\n\n I<\/strong>hmisen teot ja Jumalan<\/strong> <\/strong>teot<\/strong> <\/p>\n\n\n\n ”Mit\u00e4 meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 tekem\u00e4n, ett\u00e4<\/strong> <\/strong>me<\/strong> <\/strong>Jumalan tekoja<\/strong> <\/strong>tekisimme?”<\/strong> <\/strong>(Joh. 6:28), <\/em>kysyiv\u00e4t ihmiset Jeesukselta h\u00e4nen moittiessaan heit\u00e4 itsekk\u00e4\u00e4st\u00e4 ja lyhytn\u00e4k\u00f6isest\u00e4 leiv\u00e4n tavoittelusta. Mit\u00e4 kysyj\u00e4t tarkoittavat sanoilla ”Jumalan teot”? Juutalainen tarkoittaa kysymyksell\u00e4\u00e4n sit\u00e4, mitk\u00e4 ihmisen teoista olisivat Jumalalle mieluisia eli mitk\u00e4 ihmisen teot kelpaisivat Jumalan edess\u00e4. Jeesuksen vastaus on kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 lakihurskauteen tottuneille ja opetetuille juutalaisille: ”Se on Jumalan teko,<\/strong> <\/strong>ett\u00e4 uskotte H\u00e4neen, jonka Jumala on l\u00e4hett\u00e4nyt”<\/strong> <\/em>(j. 29). <\/p>\n\n\n\n Jeesus ei ala luetella kymment\u00e4 k\u00e4sky\u00e4 tai edes niiden tiivistelm\u00e4\u00e4 eli rakkauden kaksoisk\u00e4sky\u00e4: rakasta Jumalaa yli kaiken ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4si niin kuin itse\u00e4si. Jeesus porautuu vastauksessaan heti pohjaan asti, Jumalan evankeliumin suureen salaisuuteen asti. Tuo suuri salaisuus eli mysteeri on uskonvanhurskaus, joka on t\u00e4ydellinen vastakohta ihmisen j\u00e4rjelle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4lle lakivanhurskaudelle. Uskonvanhurskaudessa saadaan kaikki alusta loppuun asti Jumalalta lahjana. <\/p>\n\n\n\n Lakivanhurskaudessa on aina enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n kysymys ihmisest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n: Ihmisen omasta kilvoituksesta tai laint\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4, ihmisen omasta valinnasta. Jeesukseen uskominen on t\u00e4m\u00e4n vastakohta: Siin\u00e4 Jeesus tekee, tahtoo ja valitsee. Jeesuksen t\u00e4ytetty ty\u00f6 ja luottamus sen riitt\u00e4vyyteen on vanhurskauden ja Jumala-suhteen kaikkein t\u00e4rkein ja luovuttamattomin asia. <\/p>\n\n\n\n Viime vuosituhannen lopulla roomalaiskatoliset ja luterilaiset sorvasivat yhteist\u00e4 julistusta vanhurskauttamisopista. Tuon julistuksen tavoitteena oli saada vanhurskauttamisoppia koskevat keskin\u00e4iset yli 400-vuoden takaiset, viel\u00e4 voimassa olevat oppituomiot kumotuiksi. <\/p>\n\n\n\n Taustalla on se, ett\u00e4 paavin kirkon k\u00e4sitys ihmisen kelpaamisesta Jumalalle perustuu ihmisen ja Jumalan v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n. Latinaksi tuo asia ilmaistaan sanalla synenergismi. Rooman kirkon opetuksen mukaan ihmisell\u00e4 on itse kyky vaikuttaa omaan pelastumiseensa, ottaa askelia kohti Jumalaa. Nuo ihmisen ottamat askeleet, hyv\u00e4t teot, ovat tuon kirkon opetuksen mukaan edellytys ja peruste, Jeesuksen sovitusty\u00f6n lis\u00e4ksi ja sen rinnalla, ihmisen vanhurskauttamiselle eli pelastumiselle. <\/p>\n\n\n\n Noin 500 vuotta sitten saksalainen augustinolaismunkki Martti Luther kuitenkin oman henkil\u00f6kohtaisen uskonkriisin j\u00e4lkeen totesi, ett\u00e4 tuo paavin kirkon opetus ei ole sopusoinnussa Raamatun opetuksen kanssa. Ihminen vanhurskautetaan eli julistetaan ja luetaan Jumalalle kelpaavaksi taivaskansalaiseksi yksin Kristuksen t\u00e4hden, yksin armosta ja yksin uskon kautta. <\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4\u00e4n ihmisen tekemi\u00e4 ja vaatimia lis\u00e4yksi\u00e4 ei tuohon voi eik\u00e4 saa liitt\u00e4\u00e4. Muutoin Jumalan kertakaikkinen sovitusty\u00f6 Golgatan ristill\u00e4 turhennettaisiin ja ihminen j\u00e4isi riutumaan lain alle \u2013 tai vaihtoehtoisesti ylpistyisi pinnallisesta ja n\u00e4enn\u00e4isest\u00e4 menestyksest\u00e4\u00e4n lain noudattamisessa. Jumala lahjoittaa itse meille evankeliumin kautta uskon. Evankeliumi tarkoittaa laajassa merkityksess\u00e4\u00e4n sek\u00e4 omantunnon Jumalan edess\u00e4 syylliseksi tekev\u00e4\u00e4 lakia ett\u00e4 sovituksen riemusanomaa: Jeesus t\u00e4ytti lihassaan meid\u00e4n puolestamme lain ja sijaisk\u00e4rsij\u00e4n\u00e4 otti vastaan meille kuuluvan rangaistuksen ja tuomion. Kaikki pelastukseen kuuluva on Jumalan tekoa ja valintaa, ei meid\u00e4n ihmisten. <\/p>\n\n\n\n Jumalaton ja synteihins\u00e4 kuollut ihminen julistetaan taivaan torilla taivaskansalaiseksi ilman tuon ihmisen ainuttakaan omaa tekoa. Siin\u00e4 on evankeliumi kuolleelle. Ei haudassa makaava m\u00e4t\u00e4nev\u00e4 Lasarus voinut itse omasta tahdostaan totella Jeesuksen huutoa: ”Lasarus, tule ulos!”<\/strong> <\/em>(Joh. 11:43) Kuolleen on mahdotonta nousta itse haudastaan. Mutta Jumalan maailmassa onkin niin, ett\u00e4 sen mit\u00e4 Jumala vaatii ja k\u00e4skee, sen h\u00e4n itse my\u00f6s t\u00e4ytt\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Jeesus k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ihmisten kysymyksen nurinniskoin. Ihminen kysyy, mit\u00e4 h\u00e4n itse voi tehd\u00e4 Jumalaa miellytt\u00e4\u00e4kseen ja pelastuakseen. Jeesus vastaa: Pelastus onkin Jumalan teko, ei ihmisen! Jumala vaikuttaa ihmisess\u00e4 uskon, joka kohdistuu Jumalan ty\u00f6h\u00f6n, H\u00e4nen aikaansaamaansa, tahtomaansa ja vaikuttamaansa. Uskokin on Jumalan vaikuttamaa ja synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4, ei siis v\u00e4himm\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4rin ihmisen itse aikaansaamaa. Pelastuksessa tekij\u00e4n\u00e4 ja tahtojana, subjektina, on Jumala. H\u00e4n antaa sanansa ja armonv\u00e4lineidens\u00e4 kautta lahjaksi uskon synnit sovittaneeseen Jeesukseen. <\/p>\n\n\n\n Sin\u00e4kin saat t\u00e4n\u00e4\u00e4n, t\u00e4ss\u00e4 ja nyt, uskoa tuon lahjavanhurskauden omalle kohdallesi. Siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 et ole pystynyt ainoatakaan Jumalan lakia ja k\u00e4sky\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Olet rakastanut maailmaa ja itse\u00e4si enemm\u00e4n kuin Jumalaa, olet pit\u00e4nyt vanhempasi halpana, olet vihannut velje\u00e4si ja siskoasi, syyllistynyt syd\u00e4mess\u00e4si murhaan, olet ollut haureellinen ja tehnyt huorin \u2013 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n syd\u00e4mess\u00e4si. Olet k\u00e4ytt\u00e4nyt omaksi hy\u00f6dyksesi toisille kuuluvaa omaisuutta, olet valehdellut ja himoinnut syd\u00e4mess\u00e4si sit\u00e4, mik\u00e4 ei sinulle kuulu. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4llaisena, kaikki lait rikkoneena, saat uskoa Jeesukseen, joka sinun ja minun puolesta t\u00e4ytti tuon lain. T\u00e4llaisina Herra on jo ottanut meid\u00e4t syliins\u00e4 ja pessyt pyh\u00e4ss\u00e4 kasteessa verisen r\u00e4\u00e4p\u00e4leen puhtaaksi omalla verell\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n Rukoilemme: Pyh\u00e4 Jumala, rakas Taivaan<\/em> <\/em>Is\u00e4. Kiitos, ett\u00e4 saan varmasti luottaa rakkauteesi<\/em> <\/em>ja hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4si Jeesuksen t\u00e4hden. Vahvista ja<\/em> <\/em>lis\u00e4\u00e4 uskoani Sinuun ja Sanaasi.<\/em> <\/em>Aamen.<\/em> <\/p>\n\n\n\n Saarna nelj\u00e4nten\u00e4 paastonajan sunnuntaina <\/em> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Juha Muukkonen, pastori, Tornio \u201dKun siis kansa n\u00e4ki, ettei Jeesus ollut siell\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 h\u00e4nen opetuslapsensa, astuivat hekin venheisiin ja meniv\u00e4t Kapernaumiin ja etsiv\u00e4t Jeesusta. 25 Ja kun he l\u00f6ysiv\u00e4t h\u00e4net j\u00e4rven toiselta puolelta, sanoivat he h\u00e4nelle: \u2019Rabbi, milloin tulit t\u00e4nne?\u2019 26 Jeesus vastasi heille ja sanoi: \u2019Totisesti, totisesti min\u00e4 sanon teille: ette te minua sen […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[640,87,285],"tags":[198],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3108"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3108"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3108\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3112,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3108\/revisions\/3112"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3108"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3108"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3108"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}