Lasse\nLappalainen<\/p>\n\n\n\n
\u201dJa h\u00e4n sanoi: \u2019Niin on Jumalan valtakunta, kuin jos mies\nkylv\u00e4\u00e4 siemenen maahan; 27 ja h\u00e4n nukkuu, ja h\u00e4n nousee, \u00f6in ja p\u00e4ivin; ja\nsiemen orastaa ja kasvaa, h\u00e4n ei itse tied\u00e4, miten. 28 Sill\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n maa\ntuottaa viljan: ensin korren, sitten t\u00e4hk\u00e4n, sitten t\u00e4yden jyv\u00e4n t\u00e4hk\u00e4\u00e4n. 29\nMutta kun hedelm\u00e4 on kypsynyt, l\u00e4hett\u00e4\u00e4 h\u00e4n kohta sinne sirpin, sill\u00e4 elonaika\non k\u00e4siss\u00e4\u2019.\u201d (Mark. 4:26\u201329)<\/strong><\/p>\n\n\n\n Markus 4:26-29\nalkutekstin mukaan sanatarkasti k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 ja selitettyn\u00e4<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n \u201dJa h\u00e4n sanoi: \u2019N\u00e4in\non Jumalan valtakunta, kuten Mies heitti Siemenen maahan,<\/p>\n\n\n\n 27. ja nukkui ja her\u00e4\u00e4\ny\u00f6ll\u00e4 ja p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, ja Siemen versoaa ja tulee pitk\u00e4ksi; samoin ei tied\u00e4 itse.<\/p>\n\n\n\n 28. Omasta halusta maa kantaa hedelm\u00e4\u00e4:\nensin korsi, sitten t\u00e4hk\u00e4, sitten t\u00e4yden jyv\u00e4n\nt\u00e4hk\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n 29. Mutta kun hedelm\u00e4 sallii, heti h\u00e4n\nl\u00e4hett\u00e4\u00e4 sirpin, sill\u00e4 leikkuun aika on k\u00e4sill\u00e4.\u201d[i]<\/a><\/p>\n\n\n\n Tekstin selityksi\u00e4<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4n jakeen\njakso Markuksen evankeliumissa on sik\u00e4li ainutlaatuinen, ett\u00e4 sit\u00e4 ei ole rinnakkaisissa\nMatteuksen eik\u00e4 Luukkaan evankeliumeissa. Sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ev. lut. kirkossa\nevankeliumitekstin\u00e4 (5. sunnuntai\nloppiaisesta 3. vuosikerta 2. lukukappale evankeliumitekstin\u00e4. Suomen evankelis-\nluterilaisen kirkon kirkkok\u00e4sikirja II Evankeliumikirja Hyv\u00e4ksytty\nkirkolliskokouksessa 8. toukokuuta\n1999, s. 139 uuden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen mukaan). <\/p>\n\n\n\n Vaikka teksti sin\u00e4ns\u00e4\non hyvin lyhyt ja tiivis, se pit\u00e4\u00e4\nsilti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n erityisen paljon opetusta Jumalan\nvaltakunnan olemuksesta. <\/em>Se puhuumiehest\u00e4 tarkoittaen sill\u00e4 Kristusta\nitse\u00e4\u00e4n. Samoin se puhuu maahan heitetty Siemenest\u00e4, joka \u00f6in ja p\u00e4ivin, kylv\u00e4j\u00e4 nukkuessakin, kasvaa\nj\u00e4rjelle k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ll\u00e4 tavalla (huomaa vastaava\nsanapari ”nukkua” \u2013 ”her\u00e4t\u00e4” samoin\nKristuksesta Mark. 4:38!) Kuitenkin omasta\nhalustaan eli automaattisesti <\/em>maa\nkantaa hedelm\u00e4\u00e4.[ii]<\/a> Jakeessa on kyse siit\u00e4 Iankaikkisesta Totuudesta, joka versoo eli syntyy yliluonnollisesti, koska Jes. 4:2 <\/strong>mukaan ”Jahven Verso<\/strong>” on\nparalleeli eli rinnakkainen ”maan Hedelm\u00e4lle<\/strong>”, sill\u00e4 h\u00e4nest\u00e4\nsanotaan: ”Ja h\u00e4n nousee H\u00e4nen eteens\u00e4\nImev\u00e4isen\u00e4 ja niin kuin Juuri kuivasta\nmaasta<\/strong>” Jes. 53:2<\/strong>) ja on ilmaantuessaan kolmenlainen: 1) korsi<\/em>, 2) t\u00e4hk\u00e4<\/em>,\n3) t\u00e4yden jyv\u00e4n t\u00e4hk\u00e4p\u00e4\u00e4<\/em>.<\/p>\n\n\n\n Mist\u00e4 sitten\ntekstiss\u00e4mme tarkemmin sanottuna on kysymys? Vastauksen saamme itse tekstist\u00e4 esimerkiksi palaamalla Markuksen evankeliumin nelj\u00e4nnen luvun\njakeeseen 11, jossa Jeesus sanoo\nomille opetuslapsilleen: \u201dTeille on\nlahjoitettu Jumalan valtakunnan salaisuus\u201d<\/strong>. Matteuksen 13:11 vastaava kohta on: \u201ds<\/strong>ill\u00e4 teille on lahjoitettu tuntea taivasten valtakunnan salaisuudet\u201d<\/strong>, kun \ntaas Luuk. 8:10 puolestaan\nkuuluu: \u201d<\/strong>Teille on lahjoitettu\ntuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet.”<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n Yhteist\u00e4 n\u00e4ille\nkolmelle evankeliumitekstille on se, ett\u00e4 Salaisuus esitet\u00e4\u00e4n vertauksina. T\u00e4m\u00e4\nvastaa Vanhan testamentin ennussanaa Jes. 6:9-10. Tosin Markuksella ja Luukkaalla Jesaja-lainaus\non lyhennelm\u00e4, kun taas Matteuksella se on kokonaan.<\/p>\n\n\n\n Hesekiel avaintekstin\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jeesus itse sanoo ihmetellen Jumalan\nvaltakunnan salaisuuden olevan viel\u00e4 opetuslapsillekin\nk\u00e4sitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n.[iii]<\/a> <\/p>\n\n\n\n Evankelista Markus on saanut\nsamasta Hesekielin kirjan\nluvusta 12 toisen,\nt\u00e4t\u00e4 viel\u00e4 harvinaisemmankin\nkreikankielisen sanonnan omaan esitykseens\u00e4, johon palaamme tuonnempana.\nMuutoinkin voimakkaan eskatologisesti painottunut Hesekielin kirja on erityisen suuresti vaikuttanut juuri Uuden\ntestamentin sanomaan, erityisesti sen kristologiaan\n(oppiin Kristuksesta).<\/p>\n\n\n\n Jeesus k\u00e4ytti\nerityist\u00e4 Galilean arameaa puhuessaan \u201dvertausta\u201d, \u201dviisasta sananpartta\u201d, \u201darvoitusta\u201d ja \u201dvertailua\u201dmerkitsev\u00e4\u00e4 sanaa mathlaa\u00b4, <\/em>josta voimme vakuuttua meille s\u00e4ilyneest\u00e4 Pe\u0161ittan Uuden testamentin aramealaisesta k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksest\u00e4. Edell\u00e4 mainittu kreikan\nsana parabolee<\/em>, joka merkitsee \u2019vertaus\u2019,esiintyy Markuksella 13 kertaa (3:23, 4:2, 10, 11, 13, 30, 33, 34, 7:17, 12:1, 12, 13:28), Matteuksella 17 kertaa, Luukkaalla 18 kertaa ja muualla vain Hepr. 9:9, 11:19. Niinp\u00e4 Markuksen kertomuksen mukaan jaksossa 4:14\u201334 Jeesus toistaa yhdeks\u00e4n kertaa korostaen avainsanaa logos <\/em>(\u201dSana\u201d), joka toisin sanoen\nparhaalla mahdollisella tavalla\nselitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 Jumalan\nvaltakunnan salaisuuden ett\u00e4 sit\u00e4 kuvaavan\nilmaisun \u201dt\u00e4m\u00e4 vertaus\u201d.<\/p>\n\n\n\n Markus 4:21-25<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u201dJa h\u00e4n sanoi heille:\n\u00b4Ei kaiketi Lamppu\ntule sit\u00e4 varten,\nett\u00e4 se pantaisiin vakan alle tai vuoteen\nalle. Eik\u00f6 pikemminkin lampunjalkaan asetettavaksi?[iv]<\/strong><\/a> Sill\u00e4 ei ole K\u00e4tketty\nellei sit\u00e4 varten\ntule julkiseksi, eik\u00e4 Salattu syntynyt\nmuuta varten kuin n\u00e4kyv\u00e4ksi.<\/strong>[v]<\/strong><\/em><\/strong><\/a> Jos jollakin on korva, kuulemalla kuulkoon.[vi]<\/strong><\/a> Ja h\u00e4n sanoi heille:\n\u00b4Katsokaa miten kuulette.\nMill\u00e4 mitalla mittaatte, tullaan mittaamaan\nteille, jopa teille tullaan antamaan lis\u00e4ksikin.[vii]<\/strong><\/a> Sill\u00e4 jolla\non, h\u00e4nelle tullaan\nlahjoittamaan. Mutta jolla\nei ole, niin ik\u00e4\u00e4n mink\u00e4\nomistaa, tullaan ottamaan h\u00e4nelt\u00e4 pois.\u201d<\/strong>[viii]<\/a>[ix]<\/a><\/p>\n\n\n\n Ennen varsinaisen tarkastelumme\nkohteena olevaa jaksoa 4:26\u201329 Markus on sijoittanut jakeisiin 4:21\u201325 Jeesuksen t\u00e4rke\u00e4n puheen lampusta.<\/em> Se tuo mieleen Jeesuksen maailman Valona, koko ihmiskunnan\nainoana toivona. Samoin se tuo mieleen maininnan Salatun ja K\u00e4tketyn julkitulemisesta, samoin kuin\noikean kuulemisen merkityksest\u00e4 seurauksineen. Niin ollen salatusta\nja k\u00e4tketyst\u00e4 puhuttaessa kyseess\u00e4 ei ole mik\u00e4\u00e4n ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4 gnostilainen ajatuksen\nsuuntaus, vaan Kristusta\ntarkoittava kielenk\u00e4ytt\u00f6 sellaisenaan. N\u00e4m\u00e4 jakeet osaltaan\nt\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t oppia Kristuksen\nneitseest\u00e4syntymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Lampun ja\nlampunjalan raamatullinen merkitys<\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 yksityiskohta\ntulee erityisen selv\u00e4sti n\u00e4kyviin Luukkaan 8:16 painotuksesta: \u201dMutta ei kukaan lamppua\nsytytt\u00e4v\u00e4 peit\u00e4 sit\u00e4 astialla tai aseta vuoteen\nalle, vaan asettaa\nsen lampunjalkaan, jotta (seurakuntaan) sis\u00e4lletulevaiset n\u00e4kisiv\u00e4t\nValon.\u201d[x]<\/a> T\u00e4ss\u00e4 on Luukkaan mukaan alkuseurakunnan kasteen\nkautta avattu sis\u00e4lle\ntulo Kristuksen kirkon j\u00e4senyyteen. Ks. Matt. 5:15-16. Luukashan\noli Paavalin mit\u00e4 l\u00e4heisin ty\u00f6toveri\nja kokosyd\u00e4misesti\nevankeliumille antautunut sivistynyt mies.<\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 nyt tarkoittaa k\u00e4site\nlykhnia, <\/em>\u201dlampunjalka\u201d,\nraamatullisessa kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4? On kysymys samasta lampusta\nkuin israelilaisessa jumalapalvelusel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Mooseksen ja Salomon aikana puhuttaessa\npyh\u00e4k\u00f6ss\u00e4 ja temppeliss\u00e4 olevista <\/em><\/strong>\u201dlamputa\u201d (neer,<\/em>) sek\u00e4,<\/em>\u201dlampusta\u201d (menooraa<\/em>), \u201dlampunjalasta\u201d, joka\non seitsenhaarainen ja siten symboloi Jumalan olemusta sik\u00e4li ett\u00e4 luku 7 esiintyy\nhepreassa 164 kertaa,\narameassa 6 kertaa ja kreikassa\n88 kertaa (joista Ilmestyskirjassa 55\nkertaa).[xi]<\/a>[xii]<\/a><\/p>\n\n\n\n Jumalan valtakunnan rikkaus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jeesuksen opetusta yleens\u00e4kin hallitsee\nmy\u00f6h\u00e4isjuutalaisuuden apokalyptisen kirjallisuuden tavoin puhe Jumalan valtakunnasta.<\/em>\nMarkuksella se toistuu 14 kertaa: Mark. 1:15, 4:11, 26, 30, 9:1, 47,<\/p>\n\n\n\n 10:14 15, 23, 24, 25, 12:34,\n14:25, 15:43. Jumalan\nvaltakuntaa kuvaa niin ik\u00e4\u00e4n mies sek\u00e4 aivan erityisesti h\u00e4nen kylv\u00e4m\u00e4ns\u00e4\nsiemen, josta Markus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Uudessa testamentissa yleisemm\u00e4n sperma-<\/em>sanan\nsijasta harvinaisempaa samaa tarkoittavaa k\u00e4sitett\u00e4 sporos<\/em> (Mark. 4:26, 27)[xiii]<\/a> <\/em>Markus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siemenest\u00e4 <\/em>puhuessaan maskuliinista m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 artikkelia ho <\/em>jakeessa 4:27, mik\u00e4 siis tarkoittaa\nKristusta <\/em>samoin kuin viel\u00e4 selvemmin ilmaistuna\nLuuk. 8:11: \u201d<\/em>Siemen\non Jumalan Sana\u201d (ho sporos estin\nho logos tou theou). <\/em>Teksti on\nl\u00e4hinn\u00e4 Jes. 55:10-11:n mukainen.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n ytimekk\u00e4\u00e4n\nsiemenen kasvun kehityst\u00e4 kuvataan kahdella verbill\u00e4: blastanoo (<\/em>\u201dit\u00e4\u00e4\u201d, \u201dkasvaa\u201d, \u201dversoa\u201d; <\/em>Mark. 4:27 ja muualla Matt. 13:26, Hepr. 9:4,\nJaak. 5:18). Toinen verbeist\u00e4 on\nedellist\u00e4kin merkitt\u00e4v\u00e4mpi meekynoo <\/em>( <\/em>\u201dpidenty\u00e4\u201d, \u201dveny\u00e4\u201d, \u201dkasvaa\u201d, \u201dversoa\u201d<\/em>) <\/em>koska se tunnetaan Uudessa testamentissa vain <\/em>Markuksella 4:27.<\/p>\n\n\n\n Olemme jo edell\u00e4\nkiinnitt\u00e4neet huomiota Markuksen Hesekielin kirjasta 12:23 saatuun sanavalintaan \u201dt\u00e4m\u00e4\nvertaus\u201d, ja nyt meill\u00e4 on siis edess\u00e4mme toinen samasta tekstiyhteydest\u00e4 per\u00e4isin oleva mm. pidentymist\u00e4 merkitsev\u00e4 erityinen eskatologinen termi.\nT\u00e4ll\u00f6in on huomattava, ett\u00e4 kyseinen Markuksen\nper\u00e4ti harvinaislaatuinen verbi esiintyy Septuagintassa Hesekielill\u00e4 kahdesti (Hes. 12:25, 28) ja Jesajan\nkirjassa 44:14b: \u201dmink\u00e4 Herra (kyrios<\/em>) istutti\nja sade teki pitk\u00e4ksi.\u201d Jesajan heprealainen teksti on kirjoitusasultaan erikoinen laakeripuun osalta ja siksi se on saanut Septuagintassa kristologisen merkityksen \u201dHerra\u201d.\nLatinankielinen Vulgatan k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on heprealaisen tekstin mukainen.<\/p>\n\n\n\n Nyt olemme siin\u00e4 erikoisessa tilanteessa, ett\u00e4 kyseinen\nJesajan kirjan kohta on kreikankielisess\u00e4 tekstiss\u00e4 saanut messiaanisen\n<\/em>Herraa tarkoittavan merkityksen:\nHerra on sateen synonyymi! Lainatun\nkohdan heprealainen alkuteksti on huomion arvoinen: \u201dh\u00e4n istutti laakeripuun ja sade teki suureksi.<\/em>\u201d Vain t\u00e4ss\u00e4 esiintyv\u00e4 heprean sana \u00b4oor\u00e4n<\/em> merkitsee laakeripuuta (<\/em>Laurus\nnobilis)<\/em>, ja se on useissa\nheprean k\u00e4sikirjoituksissa kirjoitettu poikkeavalla tavalla siten, ett\u00e4 sanan\nviimeinen kirjain niin sanottu nun-sofit<\/em> onkin kirjoitettu tavallista pienemp\u00e4n\u00e4, jotta\nlukija silloinkin ymm\u00e4rt\u00e4isi paremmin tekstin sis\u00e4ll\u00f6n, varsinaisen\ntarkoituksen, Kristuksen. Qumranin a-k\u00e4sikirjoituksen palstalla XXXVII\nrivill\u00e4 20 kirjoitus on normaalin kokoinen loppukirjain.[xiv]<\/a><\/p>\n\n\n\n \u201dAutomaatin\u201d tulkinnasta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Erityisen merkitt\u00e4v\u00e4\navainsana koko <\/em>Markuksen evankeliumin\nteologiaa ajateltaessa on jakeen 4:28\nadjektiivi automatos,\u201d<\/em>omasta halusta\u201d, \u201domasta takaa\u201d, \u201ditsest\u00e4\u00e4n\u201d, <\/em>ja sit\u00e4\nk\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi erityisen keskeisesti Uudessa testamentissa\nainoastaan Ap. t. 12:10:ss\u00e4. T\u00e4st\u00e4\nPietarin kokemasta ihmeellisest\u00e4 tapauksesta saamme sen t\u00e4rke\u00e4n opetuksen,\netteiv\u00e4t mitk\u00e4\u00e4n inhimilliset esteet <\/em>ole suinkaan voittamattomia Jumalan\nvaltakunnan sanoman, evankeliumin,\netenemiselle. Vahvarakenteinen suljettu rautaporttikaan ei ole Herran enkelin\nedess\u00e4 yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n! Samainen enkelimaailmahan Jumalan Pojan muodossa\npelasti Sadrakin, Meesakin\nja Abednegon tulisesta\np\u00e4tsist\u00e4 (Dan. 3:25, 28).<\/p>\n\n\n\n Vaikka\nt\u00e4m\u00e4 Jumalan valtakunnan salaisuuden olemusta osuvasti\nkuvaava \u201dautomaatti\u201d ei esiinny\nkuin noissa kahdessa Uuden testamentin jakeessa, niin siit\u00e4 huolimatta meid\u00e4n\non syyt\u00e4 tarkastella kyseisen sanan k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eritoten Vanhan\ntestamentin kreikkalaisessa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4, Septuagintassa,\njossa se on seuraavissa kuudessa\njakeessa: 3. Moos. 25:5, 11, Joos. 6:5, 2. Kun. 19:29, Job 24:24,<\/p>\n\n\n\n Viisauden kirja 17:6.<\/p>\n\n\n\n 3. <\/em>Mooseksen kirjan jakeista\n25:5, 11 <\/strong>n\u00e4emme sek\u00e4 sapattivuoden levon\nett\u00e4 riemuvuoden j\u00e4lkeisen \u201dspontaanin kasvun\u201d, \u201dj\u00e4lkikasvun\u201d \u2013 sit\u00e4h\u00e4n kreikan \u201dautomaatin\u201d pohjana oleva heprean\nhomofoninen sana saafiiach II <\/em>nimenomaan tarkoittaa![xv]<\/a> Toinen <\/em>tekstikohta on hyvin\nkuvaava sekin, nimitt\u00e4in 2. Kun 19:29. Siin\u00e4 kun sanotaan: \u201dJa t\u00e4m\u00e4 on\nsinulle merkkin\u00e4\/ihmeen\u00e4 (m\u00e4\u00e4r\u00e4inen muoto ha\u00b4oot,\n<\/em>kreikan seemeion, <\/em>latinan signum<\/em>): t\u00e4n\u00e4 vuonna sy\u00f6d\u00e4\u00e4n\nj\u00e4lkikasvua (heprean saafiiach II, <\/em>kreikan\nautomata<\/em>), ja toisena vuonna leikkuuta seurannutta itsest\u00e4\u00e4n\nkasvanutta viljaa, kun taas kolmantena vuotena kylv\u00e4k\u00e4\u00e4 ja leikatkaa, sek\u00e4\nistuttakaa viinitarhoja sy\u00f6d\u00e4ksenne niiden hedelm\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n\n\n\n Kuten n\u00e4emme, t\u00e4ss\u00e4\nkertautuu m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoinen kolmitahoisuus:\n<\/em>t\u00e4n\u00e4 vuonna, toisena vuonna ja kolmantena vuonna,\nmik\u00e4 on luonteenomaista juuri Markuksella (4:28) viljan siemenen\nkasvun eri vaiheita kuvattaessa. Siin\u00e4kin on itse asiassa kyse sanomattomasta Jumalan\nihmeest\u00e4, Kristuksesta. Kaikkihan edell\u00e4 lainatun Toisen Kuningasten\nkirjan mukaan on toteutuneena Kristuksessa \u2013 koko Pyh\u00e4n Kolminaisuuden syvimp\u00e4n\u00e4\nsalaisuutena. Sill\u00e4 niin kuin sade ja lumi ovat\nper\u00e4isin taivaasta, niin on my\u00f6s Markuksen 8:11 mukaan seemeion,<\/em>\u201dmerkki\u201d, \u201dj\u00e4lki\u201d, \u201dsymboli\u201d, \u201dosoitus\u201d, \u201dsignaali\u201d, \u201dtunnusteko\u201d,\n\u201dihme\u201d, \u201denne\u201d taivaasta eli Jumalasta itsest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Realistinen n\u00e4k\u00f6kulma neitseest\u00e4\nsyntymiseen Markuksella<\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4h\u00e4n Markuksen\nevankeliumin kokonaisvaltaiseen\nteologiaan <\/em>voidaan perustellusti soveltaa esimerkiksi\ntunnettua profeetta Jesajan\nkirjan ennustusta erityisest\u00e4 merkist\u00e4, ihmeest\u00e4, raskaana\nolevasta neitsyest\u00e4 (m\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 muodossa sekin), jossa siis siki\u00e4\u00e4\ntuleva Poika (Jes. 7:11 ja 14).<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ll\u00f6in\nolemme Markuksen evankeliuminkin osalta sen tosiasian edess\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4kin on selv\u00e4\u00e4kin selvempi oppi Kristuksen\nneitseellisest\u00e4 syntym\u00e4st\u00e4.<\/strong> <\/em>T\u00e4t\u00e4 <\/em>n\u00e4kemyst\u00e4 on Uutta testamenttia koskevassa teologisessa keskustelussa perinteisesti\naina pidetty sulana mahdottomuutena, koska ajatusta\nennalta olevasta (prae-eksistenssi) Jumalan Pojasta yhdess\u00e4 neitseellisen\nsyntym\u00e4n kanssa ei ole pidetty lainkaan\nmahdollisena. Se on totaalisesti suljettu kaiken vakavasti otettavan teologisen eksegetiikan ulkopuolelle!<\/p>\n\n\n\n Meill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 lempiolettamusta toistavat\nvarsin huolettomasti ilman mit\u00e4\u00e4n asiallista argumentointia nimekk\u00e4\u00e4tkin\neksegeetit, kuten Aimo T. Nikolainen, Heikki R\u00e4is\u00e4nen, Lars Aejmelaeus, Rafael Gyllenberg, Jukka Thur\u00e9n, Antti Laato jne.<\/p>\n\n\n\n Kuitenkin esimerkiksi arvostettu Uuden testamentin tutkija Ethelbert Stauffer\non muun muassa t\u00e4hdent\u00e4nyt\noikeutetusti Markus 6:3:ssa olevan Marian poika \u2013maininnan merkityst\u00e4, koska Jeesuksella\nei ollut biologista is\u00e4\u00e4, josta\nVanha testamentti todistaa\n1. Moos. 3:15,\nJes. 7:14, Jer. 4:31 = 1 QH X:7,\nMiik. 5:2. Baabelin Talmud Sanhedrin 98b lainaa juuri Miikaa. 1QH V:30-31.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4\nt\u00e4st\u00e4 mainittakoon emeritusprofessori Heikki R\u00e4is\u00e4sen Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 v\u00e4it\u00f6sluennostaan 15.2.1969 alkaen\nmarkkinoima varsin keinotekoinen, \u00e4kkiv\u00e4\u00e4r\u00e4 ja vailla selvi\u00e4 kielihistoriallisia\ntosiseikkoja oleva v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 tuon teologian\ntunnetuksi tulemisesta muka vasta oikeastaan 110-luvulla Antiokian piispa\nIgnatioksella. Vastaavaa n\u00e4kemyst\u00e4\nedustaa my\u00f6s R\u00e4is\u00e4sen\nprofessuurin pitk\u00e4aikainen edelt\u00e4j\u00e4\npiispa Aimo T. Nikolainen\ntunnetussa oppikirjassaan Uuden testamentin tulkinta ja tutkimus.[xvi]<\/a> <\/p>\n\n\n\n Kuitenkin jo niin kutsuttu \u201densimm\u00e4inen evankeliumi\u201d on\nt\u00e4ysin my\u00f6hemm\u00e4n Jes. 7:14 (\u201dSen t\u00e4hden Herra\nitse antaa teille merkin\/ihmeen. Katso, neitsyt (<\/strong>heprean haa`almaa<\/em>) on raskaana oleva, ja synnytt\u00e4\u00e4 pojan, ja sin\u00e4 kutsut h\u00e4nen\nnimell\u00e4\u00e4n Immanuel.<\/strong>\u201d) lupauksen kaltainen, sill\u00e4 siin\u00e4kin nainen on m\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 muodossa <\/em>ja kuuluu: \u201dJa\nmin\u00e4 asetan vihan sinun v\u00e4lille ja\nvaimon <\/strong>(heprean haa\u00b4i\u0161\u0161aa<\/em>) v\u00e4lille,\nja sinun siemenesi v\u00e4lille ja h\u00e4nen Siemenens\u00e4 v\u00e4lille: H\u00e4n on murskaava sinun\np\u00e4\u00e4si ja sin\u00e4 olet pureva\nh\u00e4nt\u00e4 kantap\u00e4\u00e4h\u00e4n\u201d <\/strong>(1. Moos. 3:15<\/strong>).\nMainittakoon, ett\u00e4 alkutekstiss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 sanonta \u201dh\u00e4nen siemenens\u00e4<\/em>\u201d esiintyy ainoastaan t\u00e4ss\u00e4.\nEi ole toista vaimon siement\u00e4 kuin Kristus, josta Paavali\ntodistaa Gal. 4:4: \u201dMutta kun ajan t\u00e4yteys\ntuli, l\u00e4hetti Jumala Poikansa, vaimosta syntyneen, lain alaiseksi\nsyntyneen.\u201d<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jakeen kysymyksen asettelu vaimon siemenen\neli Kristuksen ja k\u00e4\u00e4rmeen eli Saatanan v\u00e4lill\u00e4\non aivan sama kuin Matteuksen ja Luukkaan kylv\u00e4j\u00e4vertauksissa, mik\u00e4 ei\ntule tosin Markuksella esille. Vrt. erityisesti Kristus k\u00e4\u00e4rmeen\/paholaisen voittajana (Ps. 91:13, Jes. 11:8). Puhumattakaan koko siit\u00e4 jo Vanhan\ntestamentin teologiaa hallitsevasta erityispiirteest\u00e4, mik\u00e4 on tyypillist\u00e4 sen pohjalta muodostetussa Uudessa testamentissa.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4in ollen erityisesti kaikki <\/em>nelj\u00e4 evankeliumiamme (my\u00f6s Joh. 1:3b, 16:21, 18:37<\/em>) opettavat\nsuurella yksimielisyydell\u00e4 Kristuksen\nneitseellist\u00e4 syntym\u00e4\u00e4 <\/em>eik\u00e4 se Paavaliltakaan puutu. Sama koskee my\u00f6s niin Heprealaiskirjett\u00e4\nkuin Ilmestyskirjaakin.<\/p>\n\n\n\n Kolmanneksi\n<\/em>Job 24:24bloppu on hepreaksi: uukeroo\u00b4\u0161\n\u0161ibbool\u00e4t jimmaaluu <\/strong><\/em>eli \u201dJa niin kuin t\u00e4hk\u00e4n p\u00e4\u00e4 heid\u00e4t\nleikataan.\u201d <\/strong>Vastaavaa ilmaisua ei ole muualla Vanhassa testamentissa!\nHeprean sana \u0161ibbool\u00e4t I\u201d<\/em>viljan\nt\u00e4hk\u00e4\u201d, \u201dkimppu\u201d on hyvin merkitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4site Raamatussa (1. Moos. 41:5-27, Tuom. 12:6,\nRuut 2:2, Job 24:24, Jes. 17:5; \u201doliivipuun lehv\u00e4\u201d Sak. 4:12, ja sen \u0161ibbool\u00e4t\nII <\/strong><\/em>toinen merkitys\non \u201dtulva\u201d, \u201dvirta\u201d,\nTuom. 12:6, Ps. 69:3, 16, Jes. 27:12; Siir. 4:12).<\/p>\n\n\n\n N\u00e4in ollen sanan\nvarsinainen merkitys on yhteydess\u00e4 Kristuksen ristin k\u00e4rsimykseen ja ehtoollisen teologiaan leikkaamisesta\npuhuttaessa samoin kuin usein my\u00f6s Uudessa testamentissa.\nJobin kirjan tekstiss\u00e4 on my\u00f6s se erikoinen piirre \u2013\nmik\u00e4 on hyvin tavallista Raamatun hepreassa ja\narameassa sek\u00e4 Targumeissa, Qumranin kirjallisuudessa ett\u00e4 Siirakin kirjassa \u2013 ett\u00e4\nnimitt\u00e4in n\u00e4iden kolmen Jobin\nheprean sanan alkukirjaimet luettuna vasemmalta oikealle (hepreaa luetaan ja\nkirjoitetaan oikealta vasemmalle, toim. huom.) ovat Jeesuksen nimi alkuper\u00e4isess\u00e4 Galilean l\u00e4nsiaramean\nmurteen muodossa JE\u0160U. <\/em><\/strong>Samalla tavoin se ilmaistaan my\u00f6s toisessa seemil\u00e4isess\u00e4 kieless\u00e4, syyriassa.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4h\u00e4n teologiseen kristologiaan on oma syyns\u00e4 siin\u00e4kin, ett\u00e4 jopa samassa\nJobin Septuagintan\nkreikkalaisessa tekstiss\u00e4 tavataan\nper\u00e4ti kaksi Markuksen 4:28 tuntemaa keskeist\u00e4 sanaa stakhys, <\/em>\u201dt\u00e4hk\u00e4\u201d, ja automatos, <\/em>\u201ditsest\u00e4\u00e4n\u201d. N\u00e4in ollen meill\u00e4 on kaksinkertainen kielellinen tekstitodistus arameaksi ja kreikaksi Kristuksesta, Raamatun\nHerrasta ja Kuninkaasta.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4nneksi\n<\/em>ja samalla viimeiseksi\ntekstin\u00e4ytteeksi k\u00e4sitteest\u00e4 \u201ditsest\u00e4\u00e4n\u201d otamme apokryfisen Viisauden kirjan kohdan 17:6: \u201dHe n\u00e4kiv\u00e4t ainoastaan itsest\u00e4\u00e4n tulen, t\u00e4ynn\u00e4\npelkoa.\u201d T\u00e4ss\u00e4 on rinnakkain kaksi\nMarkuksen 4:28 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4 kreikan sanaa automatos <\/em>ja pleerees. <\/em>Siis \u201ditsest\u00e4\u00e4n\u201d ja \u201dt\u00e4ysi\u201d.\nVastaavaa k\u00e4siteparia ei ole yhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainitussa kolmessa muussa tekstiss\u00e4mme.[xvii]<\/a> <\/p>\n\n\n\n Lopuksi, Markus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarkastelumme\nkohteena olevat nelj\u00e4 jaetta Jooelin kirjan muistumaan\nsirpist\u00e4, joka l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n, koska sato on kypsynyt leikkuuta varten.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4ytetyt Raamatun sitaatit p\u00e4\u00e4asiassa\nLappalaisen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksin\u00e4.<\/em> [i]<\/a> ??? ??????\u2022 ????? ????? ? ???????? ??? ???? ?? ???????? ???? ???\n?????? ??? ??? ???<\/p>\n\n\n\n kai elegen houtoos estin hee basileia\ntou theou hoos anthroopos balee ton sporon epi tees gees<\/p>\n\n\n\n ??? ??????? ??? ????????? ????? ??? ??????,\n??? ? ?????? ?????? ??? ????????? ?? ??? ????? ?????.<\/p>\n\n\n\n kai katheudee kai egeireetai nykta kai\nheemeran, kai ho sporos blasta kai meekyneetai hoos ouk oiden autos.<\/p>\n\n\n\n ???????? ? ?? ??????????, ??????\n?????? ???? ?????? ???? ?????[?] ????? ?? ?? ??????. automatee hee gee\nkarpoforei, prooton khorton eita stakhyn eita pleeree[s] siton en too stakhyi.<\/p>\n\n\n\n ???? ?? ??????? ? ??????, ????? ??????????\n?? ????????, ??? ?????????? ? ????????.<\/p>\n\n\n\n hotan de paradoi ho karpos, euthys\napostellei to drepanon, hoti paresteeken ho therismos.<\/p>\n\n\n\n [ii]<\/a> Samoin Ps. 85:12: \u00b4\u00e4m\u00e4t mee\u00b4\u00e4r\u00e4ts titsmaach ”TOTUUS VERSOO\nMAASTA”<\/p>\n\n\n\n [iii]<\/a> teen paraboleen tauteen, aramean lmathlaa\u00b4 haanaa <\/em>”t\u00e4m\u00e4 vertaus”, jakeessa 4:13 (Markuksella\nsanonta ainoastaan t\u00e4ss\u00e4), mik\u00e4 on kielellisesti aivan samassa muodossa kuin Hesekielin kirjan kohdassa 12:23 sen\nkreikankielisess\u00e4 Septuaginta-k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4, mik\u00e4 on heprealaisen alkutekstin mukaan ”t\u00e4m\u00e4 viisauden sananparsi”.<\/p>\n\n\n\n [iv]<\/a> Jes. 60:19-20, Matt. 5:15, 6:22, Luuk. 8:16-18, 11:33-34, 36,\n12:35, 15:8, 2. Piet. 1:19, Ilm. 18:23,\n21:23!, 22:5.<\/p>\n\n\n\n [v]<\/a> 5. Mos. 29:28, Tuom. 3:19, Job 11:6, 12:22, 34:22, Ps. 139:11-12,\nSananl. 11:13, 15:22-23, 25:11,<\/p>\n\n\n\n Jes. \n45:19, Aam. 3:7, \nDan. 2:22; Siir. \n8:18 (heprean sanaleikki \nzaar <\/em><\/strong>\u201dvieras\u201d, \u201douto\u201d \n\u2013 raaz<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n \u201dsalaisuus\u201d), 19:11-12, \n23:19-20, 41:14; Matt. \n10:26-27, 13:35, Mark. \n6:14, Luuk. 8:17, 12:2,<\/p>\n\n\n\n 18:34, Joh. \n1:14: \u201d<\/em>Ja Sana syntyi \n<\/strong>(aoristi, kuten \ntekstiyhteyskin Joh. 1:3,10\nedellytt\u00e4\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n k\u00e4\u00e4nnett\u00e4v\u00e4ksi) <\/em>lihaksi<\/strong>\u201d, <\/em>2:11, 7:4, 10, 27, 42, 18:20, 21:1, Room. 16:25-26, 1. Kor.\n4:1, 5, 2. Kor.<\/p>\n\n\n\n 4:6, Ef. 2:19-22, 3:5, 9, 5:32, Kol. 1:18, 26, 2:2-3, 1. Tim. 3:9 kreikan mysteerion\ntees pisteoos, <\/em><\/strong>aramean raazaa\u00b4 dimheeimenuuthaa<\/strong>\u00b4, <\/em>heprean\nsood ha\u00b4\u00e4muunaa, <\/em><\/strong>latinan mysterium fidei, \u201d<\/strong><\/em>uskon salaisuus”,<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n Tim.\n3:14-16: \u201dKirjoitan t\u00e4m\u00e4n sinulle toivoen tulevani\nluoksesi nopeasti. Mutta jos viivyn, tiet\u00e4isit kuinka pit\u00e4\u00e4\nJumalan huoneessa vaeltaa, joka on el\u00e4v\u00e4n Jumalan kirkko: totuuden pylv\u00e4s ja perustus. Samoin me tunnustamme\nsuuri on jumalisuuden salaisuus. H\u00e4n\ntuli julkiseksi lihassa, oikeaksi osoitettu Hengess\u00e4, ilmestyi enkeleille, saarnattu pakan(akans)oissa, uskottu\nmaailmassa, otettu yl\u00f6s kirkkauteen\u201d,<\/p>\n\n\n\n Barn. 5:6, 6:7, 14, 7:7, 12:10, 14:5, 15:9, Ign. Ef. 18:2-19:2-3, Ign. Trall. 9:1-2, 2. Kleem. 14:2-3;<\/p>\n\n\n\n Matt.\n11:19, 16:18, 1QH X:10 sood \u00b4\u00e4m\u00e4t <\/em><\/strong>\u201dtotuuden perustus\u201d, CA VII:1-4 saksalainen teksti, Apol. VII, VIII:16-20, 22, Ef. 1:22-23, 2. Tim. 1:10,\n2:19, Hepr. 9:26, 1. Piet. 1:20, 1. Joh. 1:2, 3:5,<\/p>\n\n\n\n 8, Ilm. 2:17. Aramean millaa setiimaa \n<\/em><\/strong>\u201dk\u00e4tketty Sana\u201d ja raazaa\u00b4 \n\u00b4illaa\u00b4aa huu\u00b4 <\/em><\/strong>\u201dt\u00e4m\u00e4 on yliluonnollinen\nsalaisuus\u201d = 1. Tim. 3:16 eusebeias\nmysteerion <\/em><\/strong>\u201djumalisuuden salaisuus\u201d.<\/p>\n\n\n\n [vi]<\/a> Jes. 6:9, Matt. 11:15, 13:14, 13:43, Mark. 4:9, Luuk. 8:8, 14:35,\nIlm. 2:7, 11, 17, 29, 3:6, 13, 22.<\/p>\n\n\n\n [vii]<\/a> Viis. 11:20, Matt. 6:33, 7:2, Luuk. 6:38, 12:31, Ap. t. 2:41, Room.\n12:3, Ef. 4:7, 13, 16.<\/p>\n\n\n\n [viii]<\/a> Matt. 13:12, 25:29, Luuk. 19:26.<\/p>\n\n\n\n [ix]<\/a> Matteuksen evankeliumin rinnakkaistekstit: Matt. 5:15: \u201dEik\u00e4 lamppua sytytet\u00e4\nja aseteta sit\u00e4 vakan alle, vaan lampunjalkaan ja loistaa kaikille\nhuoneessa oleville.<\/em><\/strong>\u201d (Mark. 4:21) Matt. 10:26: \u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4 siis pel\u00e4tk\u00f6 heit\u00e4. Sill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n k\u00e4tketty\u00e4, mik\u00e4 ei tule paljastetuksi ja salattua, mik\u00e4 ei tule tunnetuksi.\u201d (Mark. 4:22)\nMatt. 7:2: \u201dSill\u00e4 mill\u00e4 tuomiolla tuomitsette, teid\u00e4t tuomitaan. Ja mill\u00e4 mitalla\nmittaatte, teille tullaan mittaamaan<\/em>.<\/strong>\u201d (Mark. 4:24)\nMatt. 13:12: \u201dSill\u00e4 joka omistaa,\nh\u00e4nelle tullaan antamaan\nja oleva ylt\u00e4kyllin, mutta joka ei omista,\nmy\u00f6s omistama tullaan ottamaan h\u00e4nelt\u00e4 pois<\/em>.<\/strong>\u201d (Mark. 4:25)<\/p>\n\n\n\n Luukkaan evankeliumin rinnakkaisteksti : Luuk. 8:16-18: \u201dMutta ei kukaan Lamppua sytytt\u00e4v\u00e4 peit\u00e4 sit\u00e4 astialla tai aseta\nvuoteen alle, vaan asettaa lampunjalkaan, jotta sis\u00e4lletulevaiset n\u00e4kisiv\u00e4t Valon. Sill\u00e4 ei ole Salattua, mik\u00e4 ei tule julkiseksi\neik\u00e4 K\u00e4tketty\u00e4, mik\u00e4 ei tule tunnetuksi ja tule n\u00e4kyv\u00e4ksi. Katsokaa siis, kuinka kuulette. Sill\u00e4 joka omistaa,\nh\u00e4nelle tullaan antamaan. Ja joka ei omista, my\u00f6s mink\u00e4 luulee omistavan, tullaan ottamaan h\u00e4nelt\u00e4 pois.\u201d<\/p>\n\n\n\n [x]<\/a> Luuk. 8:16 vanhimmissa k\u00e4sikirjoituksissa jakeen loppusanat \u201djotta\nsis\u00e4lletulevaiset n\u00e4kisiv\u00e4t Valon\u201d on j\u00e4tetty pois.<\/p>\n\n\n\n [xi]<\/a> Vanhassa testamentissa tavataan sanonnat neer Eloohiim, \u201dJumalan\nlamppu\u201d = Kristus 1. Sam. 3:3; Ilm. 21:23, neer Jahve ni\u0161mat \u00b4aadaam \u201dIhmisen henki on Jahven lamppu\u201d Sananl.\n20:27 = 1. Kor. 2:10! ja \u00b4oor neer, \u201dlampun valo\u201d Jer. 25:10 = Ilm. 18:22-23.\nVrt. erityisesti: \u201dSill\u00e4 Sinun sanasi on jalkani lamppu ja valo teill\u00e4ni\u201d Ps.\n119:105, \u201dmin\u00e4 sytyt\u00e4n Voidellulleni lampun\u201d Ps. 132:17 = Joh. 5:35, Luuk.\n1:69, \u201dSill\u00e4 k\u00e4sky on lamppu ja Toora\/opetus on valo\u201d Sananl. 6:23.<\/p>\n\n\n\n [xii]<\/a> T\u00e4ll\u00f6in on pantava merkille se tekstiyhteys, jossa ainutkertaista\nsanontaa \u201dJumalan lamppu\u201d k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n,\nsill\u00e4 1. Samuelin kirjan 3. luvussa on alusta alkaen johdonmukainen kristologinen esitys Jahven Sanan\nharvinaisuudesta, kalleudesta, ja sen paralleeleista n\u00e4ky, jumalallinen\nilmoitus, sek\u00e4 Jahven temppeli, Jumalan\narkki, ett\u00e4 Jahven kolminkertainen kutsu Samuelille (samoin\nkuin jakeessa 21 kolmesti toistuva Jahve) huipentuessa\nsanontaan ba\u0161\u0161elii\u0161iit, <\/em>kreikan en tritoo, <\/em>latinan tertio,<\/em>\u201dkolmannen\nkerran\u201d, mik\u00e4 ilmaus esiintyy ainoastaan t\u00e4ss\u00e4 Vanhassa testamentissa.\nKristologia ei kuitenkaan rajoitu viel\u00e4 suinkaan t\u00e4h\u00e4n, vaan se hallitsee koko\nlukua kolme.<\/p>\n\n\n\n [xiii]<\/a> Muualla vain Luuk. 8:5, 11, 2. Kor. 9:10. Septuagintassakin se\ntavataan ainoastaan 10 kertaa: 2. Moos. 34:21, 3. Moos. 26:5, 20, 27:16, 5.\nMoos. 11:10, Job 21:8, 39:12, Jes. 28:24, 32:10, Aam. 9:13.<\/p>\n\n\n\n [xiv]<\/a> Mainittakoon, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Jesajan jakeessa 44:14b oleva heprean sana\ng\u00e4\u0161\u00e4m, \u201dsade\u201d (ks. my\u00f6s 1. Moos. 8:2, 3. Moos. 26:4, 1. Kun. 17:7, 14, 18:41,\n45, 2. Kun. 3:17, Esra 10:9, 13, Job 37:6, Ps.<\/p>\n\n\n\n 68:10, 105:32, Sananl. 25:14, 23,\nSaarn. 11:3, 12:2, Korkea Veisu 2:11, Jer. 5:24, 14:4, Hes. 1:28,<\/p>\n\n\n\n 13:11, 13, 34:26, 38:22, Hoos. 6:3,\nJooel 2:23, Aam. 4:7, Sak. 10:1, 14:17), on m\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 muodossa, kuten Jes.\n55:10-11: \u201dSill\u00e4 niin kuin sade ja lumi laskeutuu alas taivaasta, mutta ei\npalaa takaisin sinne, vaan kostuttaa maan ja hedelm\u00f6itt\u00e4\u00e4 sen ja saa sen\nversoamaan, sek\u00e4 lahjoittaa Siemenen kylv\u00e4j\u00e4lle ja leiv\u00e4n sy\u00f6t\u00e4v\u00e4ksi. Samoin\ntulee olemaan minun Sanani, joka tulee ulos suustani eik\u00e4 palaa takaisin luokseni\ntyhj\u00e4n\u00e4, vaan luo, mik\u00e4 minua miellytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 saa menestym\u00e4\u00e4n niin kuin H\u00e4net\nl\u00e4hetin.\u201d <\/strong>Ei siis ihme, ett\u00e4 muuan Qumranin nelj\u00e4nnen luolan\nSalaisuuden kirjan fragmentti toteaa: \u201dH\u00e4n luo Iankaikkisen sateen.\u201d Molemmissa\nJesajan teksteiss\u00e4mme on Septuagintan \u201dsadetta\u201d merkitsev\u00e4 hyetos, mik\u00e4 on niin\nik\u00e4\u00e4n tuiki t\u00e4rke\u00e4 sana my\u00f6s Uudessa testamentissa Ap. t. 14:7, 28:2, Hepr.\n6:7, Jaak. 5:18 (=1. Kun. 18:42-45, Luuk. 12:54), Ilm. 11:6.<\/p>\n\n\n\n [xv]<\/a> Ks. t\u00e4m\u00e4n sanan\nk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 edelleen 2. Kun. 19:29, Jes. 37:30. Sanan saafiiach I <\/strong><\/em>merkitys puolestaan on \u201dvuodatus\u201d Job 14:19.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
\n\n\n\n