Halvar Sandell, pastori,\nHelsinki
\n
\nPerusta-lehden t\u00e4m\u00e4n vuoden ensimm\u00e4inen numero (1\/2015) keskittyy p\u00e4\u00e4kirjoituksesta\nalkaen melkein kokonaan otsikon ilmaisemaan asiaan.
\nP\u00e4\u00e4toimittaja, TT Timo Junkkaala toteaa aluksi sen ilmeisen kummallisuuden,\nett\u00e4 papit, jotka opettavat Raamatun vastaisesti, saavat jatkaa viroissaan, kun\nsamaan aikaan kirkko ajaa kirkon yhteydest\u00e4 pois niit\u00e4, jotka ovat\nvirkakysymyksess\u00e4 samalla kannalla kuin koko kristikunta on ollut 1900 vuotta. T\u00e4m\u00e4n\nj\u00e4lkeen Perusta-lehti ei itse kuitenkaan halua antaa vaihtoehtoa t\u00e4ss\u00e4\nvaikeassa tilanteessa. <\/p>\n\n\n\n
Pikemminkin se haluaa\npoissulkea vaihtoehdot ja patistaa kristittyj\u00e4 ja heid\u00e4n pappejaan pit\u00e4ytym\u00e4\u00e4n\nkaikissa olosuhteissa hengelliseen yhteyteen kansankirkossa. Asia on omituinen\nvarsinkin siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4, jotka haluavat m\u00e4\u00e4r\u00e4ill\u00e4, mit\u00e4 toisten\nkristittyjen t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n rappiotilanteessa pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, nostavat itse palkkaa\n(tai el\u00e4kett\u00e4) palvelusta her\u00e4tysliikkeiss\u00e4. Jos kerran on niin ongelmatonta\ntoimia kansankirkon paikallisseurakunnissa, miksi n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t itse ole\nhakeutuneet niihin? Miten n\u00e4m\u00e4, jotka eiv\u00e4t arjessa el\u00e4 palvellen\npaikallisseurakunnissa, henkil\u00f6kohtaisesti voivat tuntea sit\u00e4 tuskaa, mik\u00e4\nsiin\u00e4 on heresioiden keskell\u00e4, kun erilaisia kompromisseja vaaditaan koko ajan.\nHeille kelpaa kuitenkin olla omissa turvallisissa oloissa ja sielt\u00e4 k\u00e4sin maistereina\nkertoa toisille, miten pit\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4 tiiviisti kansankirkossa. T\u00e4ss\u00e4 ilmenee\nestoton r\u00f6yhkeys, kun et\u00e4\u00e4lt\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n t\u00e4llaista kritiikki\u00e4 pist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itse\u00e4ns\u00e4\ntodellisesti likoon siin\u00e4, miss\u00e4 seurakuntapalvelijan paikka on. Miten omatunto\nantaa t\u00e4llaiseen luvan? Miten he kehtaavat?<\/p>\n\n\n\n
On nyt t\u00e4t\u00e4 katsottaessa\nanalysoitava, mist\u00e4 t\u00e4llainen j\u00e4rjellisesti erilliskummallinen ote l\u00e4htee. Her\u00e4tysliikkeiden eksistenssi on juuria\nmy\u00f6ten rakennettu sen varaan, ett\u00e4 kansankirkollinen systeemi ymp\u00e4r\u00f6i niit\u00e4. Ne\novat kuin k\u00f6ynn\u00f6skasveja, jotka kasvavat sein\u00e4\u00e4 pitkin. Jos talon sein\u00e4 otetaan\npois, k\u00f6ynn\u00f6sten k\u00e4y huonosti. Her\u00e4tysliikkeet ovat siis ihan olemuksensa\nperusteella kansankirkollisen ideologian parhaita puolestapuhujia. Tietynlainen\nraivokas kritiikki tervett\u00e4 kirkko-oppia ja luterilaista tunnustuksellisuutta\nvastaan, jota nyt ilmenee, on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 t\u00e4st\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdasta k\u00e4sin.\nKansankirkon kriisin edetess\u00e4 heid\u00e4n oman eksistenssins\u00e4 perusta on uhattuna. Se\nskenaario, ett\u00e4 kansankirkko h\u00e4vi\u00e4\u00e4 tai heikentyy liiaksi ja samanaikaisesti useimmissa\nkaupungeissa kasvaa kansankirkon systeemist\u00e4 erill\u00e4\u00e4n pieni\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisia\nkirkollisia seurakuntia, joista voi kohta tulla oma kirkkonsa, saa ep\u00e4toivoiset\ntunteet ja ajatukset liikkeelle.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 ei ensisijaisesti\nsaa olla kyse siit\u00e4, kuka voittaa ulkonaisesti ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llisesti, vaan siit\u00e4, saammeko\nuskollisia seurakuntia, joiden palvelijat pit\u00e4ytyv\u00e4t Jumalan sanaan toimittaen\nSakramentit puhtaasti? <\/p>\n\n\n\n
On aivan selv\u00e4\u00e4 ett\u00e4\nt\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n vakavaa rajaa siihen, mit\u00e4 nyt esitet\u00e4\u00e4n her\u00e4tysliikkeiden\npuolesta. T. Junkkaala yritt\u00e4\u00e4kin v\u00e4lillisesti puolustaa arkkipiispa M\u00e4kisen\nsurkeaa ulostuloa homoasiassa, kun t\u00e4m\u00e4 iloitsi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4, joka toteutettuna\nmerkitsee, ett\u00e4 samaa sukupuolta olevat parit voivat kutsua liittoansa\navioliitoksi. Perusta-lehden p\u00e4\u00e4toimittaja antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei t\u00e4m\u00e4 merkitse paljon\nmit\u00e4\u00e4n, kun kerran kirkon n\u00e4kemys avioliitosta on toinen. Kansankirkon n\u00e4kemys\nei ole sellainen, mink\u00e4 t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4toimittaja antaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sen olevan. Jos se\nolisi sellainen, ei Kari M\u00e4kisen olisi mahdollista jatkaa arkkipiispana. <\/p>\n\n\n\n
Hyvin merkillisesti k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4kirjoituksessa ilmeisi\u00e4 harhaoppeja ja selv\u00e4sti v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 kirkollista el\u00e4m\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu viitaten Augsburgin tunnustuksen seitsem\u00e4nteen artiklaan, jossa todetaan, ett\u00e4 on sallittua k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa jumalattomienkin toimittamia palveluksia pyhien sakramenttien kohdalla, koska t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s teeskentelij\u00f6it\u00e4 ja jumalattomia on sekoittunut pyhien joukkoon (TK 1990, s. 54\u201355). T\u00e4ss\u00e4 kohdassa Junkkaala ei halua n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tosiasiaa: tunnustus puhuu n\u00e4iden syd\u00e4miss\u00e4\u00e4n jumalattomien olevan sekoittuneina oikeaan seurakuntaan. Avoimista harhaopettajista ja ilmeisist\u00e4 kirkollisen el\u00e4m\u00e4n rikkojista ei ole kysymys, kun puhutaan siit\u00e4 mit\u00e4 hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n. Junkkaalan v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tulkintaa alleviivaa my\u00f6s se, ett\u00e4 h\u00e4n siteeraa Augsburgin tunnustuksen puolustuksen vastaavaa kohtaa erikseen p\u00e4\u00e4kirjoituksen j\u00e4lkeen. Silmiinpist\u00e4v\u00e4\u00e4 on siin\u00e4 se, ett\u00e4 loppu, joka k\u00e4sittelee sit\u00e4, miten oikeat seurakunnat suhtautuvat harhaopettajiin, on j\u00e4tetty pois. Siis t\u00e4h\u00e4n Perusta-lehden numeroon ei sovi seuraava: \u201dV\u00e4\u00e4r\u00e4t opettajat sen sijaan on hyl\u00e4tt\u00e4v\u00e4, koska he eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 toimi Kristuksen sijaisina, vaan ovat antikristuksia. Kristus sanoo: \u2019Kavahtakaa v\u00e4\u00e4ri\u00e4 profeettoja.\u2019 Ja Paavali sanoo: \u2019Jos joku julistaa toista evankeliumia, h\u00e4n olkoon kirottu.\u2019\u201d (TK 1990, s. 155)<\/p>\n\n\n\n
On huomattava, ett\u00e4 pietistisen kirkkon\u00e4kemyksen t\u00e4hden ei tahdota tehd\u00e4 eroa sis\u00e4isen luopumuksen (jota emme tunne) ja avoimen harhan v\u00e4lill\u00e4. Sen sijaan avointa harhaa puolustellaan niin kuin siin\u00e4kin olisi kysymys salatusta luopumuksesta.<\/p>\n\n\n\n
Junkkaala kuvailee\ntunnustuskirjojen kantaa: \u201d\u2026 torjutaan sellaiset, jotka kielt\u00e4v\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4st\u00e4\nhyv\u00e4ksi jumalattomien pappien palveluksia\u201d, niin kuin se olisi\ntunnustuskirjojen kanta my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4 kuin h\u00e4n itse k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 termej\u00e4. Perusta-lehti\nkehottaa n\u00e4in ollen j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n harhaopettajien kanssa yhteyteen, ja heid\u00e4n\npalveluksiensa torjumista pidet\u00e4\u00e4n v\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4. \n<\/p>\n\n\n\n
Artikkelin loppupuoliskon\nargumentit, joilla puolustellaan kansankirkollista hengellist\u00e4 kanssak\u00e4ymist\u00e4 sen\nnykyisten palvelijoiden kanssa, eiv\u00e4t kest\u00e4. Ensimm\u00e4inen, joka viittaa\nalkukirkon edustajien kontakteihin synagoogaan, ei ole relevantti siin\u00e4\nmieless\u00e4 kuin Perusta sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Nimitt\u00e4in totta on, ett\u00e4 apostolien\naikakaudella oltiin yhteydess\u00e4 synagoogaan, joka k\u00e4ytti pyhi\u00e4 kirjoituksia. Tuohon\naikaan ei synagoogan jumalanpalvelukseen oltu viel\u00e4 liitetty ns. 18. rukousta,\njossa kirotaan kristityt (se tuli toisen vuosisadan koittaessa). On huomattava,\nmihin t\u00e4m\u00e4 yhteys rajoittui. Siin\u00e4 ei ollut kristillist\u00e4 kastetta yhteyden\nsiteen\u00e4, siin\u00e4 ei ollut pyh\u00e4\u00e4 ehtoollista eik\u00e4 piispoja tai presbyteerej\u00e4\npalvelemassa. Sakraalinen yhteys, joka perustui kristilliseen kasteeseen ja ehtoollisyhteyteen,\noli alusta alkaen irrallaan synagoogasta my\u00f6s ennen sit\u00e4 aikaa, jolloin 18. rukous\nliitettiin liturgiaan, aikana jolloin jonkinlainen kanssak\u00e4yminen oli mahdollinen\nsynagoogan kanssa. Nyt jotkut k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 synagooga-argumenttia puolustaakseen\nhengellist\u00e4 v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 yhteytt\u00e4 nykyisess\u00e4 kansankirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Ei haluta\nn\u00e4hd\u00e4 tosiasioita. <\/p>\n\n\n\n
Toinen argumentti on, ett\u00e4 SELK:n (Suomen evankelis-luterilainen kirkko) perustus olisi yh\u00e4 kunnossa. Tosiasiallista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harhaa ei saa puolustella sill\u00e4, ett\u00e4 kirkon perustus on kuitenkin oikea ja hyv\u00e4. Ratkaisevaa on se oppi, jota todellisuudessa harjoitetaan. Junkkaalan kannasta seuraisi, ett\u00e4 uskonpuhdistusta ei ehk\u00e4 olisi tapahtunut lainkaan, koska huomattava osa niist\u00e4 harhoista, joita vastaan uskonpuhdistuksessa k\u00e4\u00e4nnyttiin, ei silloin kuulunut Kirkon viralliseen oppiin (vaan oli pastoraalista opetusta) viel\u00e4 siihen aikaan. Trenton konsiilin (1545\u20131563) j\u00e4lkeen tilanne oli toinen.
Augsburgin tunnustus on selvill\u00e4 siit\u00e4, ettei se virallista oppia silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en ole ristiriidassa Katolisen ja Rooman kirkon kanssa. \u201d\u2026voidaan todeta, ettei siin\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on ristiriidassa Raamatun tai katolisen kirkon tai Rooman kirkon kanssa\u201d (TK 1990, s. 61).
N\u00e4iden kahden ensimm\u00e4isen argumentin j\u00e4lkeen seuraa puhetta siit\u00e4, miten her\u00e4tyskristillisten on syyt\u00e4 estotta j\u00e4\u00e4d\u00e4 hengelliseen yhteyteen moniarvoisessa yhteis\u00f6ss\u00e4. Sen j\u00e4lkeen seuraa komentelua yksil\u00f6ille: \u201d\u00c4l\u00e4 eroa kirkosta. Jos olet eronnut, liity takaisin.\u201d T\u00e4h\u00e4n on sanottava, ett\u00e4 sellainen komentelu on t\u00f6rke\u00e4\u00e4. Ajatelkaamme esimerkiksi harrasta kristitty\u00e4, joka tunnetasolla on ollut kiintynyt kotiseudun kirkkoon ja sitten Raamatun sanan opetuksesta on saanut rohkeuden siirty\u00e4 sellaisesta vaarallisesta kanssak\u00e4ymisest\u00e4 sivuun huomattuaan harhan myrkky\u00e4 olevan esill\u00e4 ja sen johdosta todellisen vaaran joutua luopumukseen ja ep\u00e4uskoon.<\/p>\n\n\n\n
Hyvin kummallinen on lopussa\noleva johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 ei haluta n\u00e4hd\u00e4 muuta vaihtoehtoa kuin se, ett\u00e4\nvedotaan nykyisiin SELK:n piispoihin ja pyydet\u00e4\u00e4n vihkimyst\u00e4 perinteisell\u00e4\nlinjalla oleville pappiskandidaateille. T\u00e4ll\u00e4 tavoin jumitetaan vain\nvaarallista tilannetta ja toimitaan tunnustuksen vastaisesti. Hyvi\u00e4\npappiskandidaatteja ei vihit\u00e4 utopistisesta toiveajattelusta huolimatta.\nSeurakuntien el\u00e4m\u00e4\u00e4 myrkytet\u00e4\u00e4n siten, ett\u00e4 niihin alati tulee uusia harhaopettajia.\nSeurakunnan oppi ja el\u00e4m\u00e4 on kuitenkin ratkaiseva asia. <\/p>\n\n\n\n
T\u00e4m\u00e4 asennoituminen on suora vastakohta tunnustuksen ohjeelle. Jos piispat eiv\u00e4t halua vihki\u00e4 tai ovat harhaopettajia niin: \u201d.. heid\u00e4n t\u00e4htens\u00e4 ei kirkkoa saa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ilman palvelijoita” (TK s. 277). Halvar Sandell, pastori, Helsinki Perusta-lehden t\u00e4m\u00e4n vuoden ensimm\u00e4inen numero (1\/2015) keskittyy p\u00e4\u00e4kirjoituksesta alkaen melkein kokonaan otsikon ilmaisemaan asiaan. P\u00e4\u00e4toimittaja, TT Timo Junkkaala toteaa aluksi sen ilmeisen kummallisuuden, ett\u00e4 papit, jotka opettavat Raamatun vastaisesti, saavat jatkaa viroissaan, kun samaan aikaan kirkko ajaa kirkon yhteydest\u00e4 pois niit\u00e4, jotka ovat virkakysymyksess\u00e4 samalla kannalla kuin koko kristikunta on ollut […]<\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[33,497,66,587,602],"tags":[107,623],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3046"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3046"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3046\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3051,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3046\/revisions\/3051"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3046"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3046"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3046"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\u201dKaiken t\u00e4m\u00e4n perusteella on p\u00e4iv\u00e4nselv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 seurakunnalla on yh\u00e4 oikeus valita ja vihki\u00e4 palvelusviran hoitajia. Kun siis piispoista tulee kerettil\u00e4isi\u00e4 tai kun he kielt\u00e4ytyv\u00e4t vihkim\u00e4st\u00e4 virkaan, silloin seurakuntien on jure divino<\/em> (jumalallisen oikeuden mukaan) pakko jo virassa olevien paimentensa v\u00e4lityksell\u00e4 vihki\u00e4 uusia paimenia ja viran hoitajia. T\u00e4m\u00e4n v\u00e4itetyn hajaannuksen ja erimielisyyden syyn\u00e4 on yksinomaan piispojen jumalattomuus ja tyrannius. Paavali m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, ett\u00e4 niit\u00e4 piispoja, jotka saarnaavat ja puolustavat jumalatonta oppia ja kulttia, on pidett\u00e4v\u00e4 kirouksen alaisina.\u201d (TK 1990, s. 294)
Junkkaalan kirjoituksen lopussa huomaa sen, ett\u00e4 kirkko ja seurakunnat eiv\u00e4t loppujen lopuksi ole ensisijaisesti h\u00e4nen t\u00e4ht\u00e4imess\u00e4\u00e4n. Niihin tunnetaan kiinnostusta vain sen vuoksi, ett\u00e4 niist\u00e4 saa puitteet her\u00e4tysliikkeille. Kysymyksess\u00e4 on suoraan sanoen syv\u00e4sti ei-kirkollinen n\u00e4kemys. Kriisin tilassa toivotaan, ett\u00e4 her\u00e4tysliikkeiden palvelukseen voisi silti vihki\u00e4 pappeja. Viel\u00e4 sanotaan sellaisen toiminnan olevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, miss\u00e4 saa hengellist\u00e4 ravintoa, kun kansankirkon seurakunnissa ei saa. Siis: Kirkko ja paikallisseurakunnat itsess\u00e4\u00e4n \u2013 t\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen mukaan \u2013 eiv\u00e4t ole edes v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ehto. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"