<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n alkusanat<\/em><\/p>\n\n\n\n Kun puhutaan Lutherista ja Ilmestyskirjasta, monelle tulevat mieleen Lutherin sanat h\u00e4nen esipuheestaan Ilmestyskirjaan vuodelta 1522: \u201dMinun henkeni ei mukaudu t\u00e4h\u00e4n kirjaan.\u201d Joku oppineempi osaa lis\u00e4t\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 Luther ep\u00e4ili Ilmestyskirjan arvovaltaa, koska jo jotkut vanhan kirkon opettajat olivat ep\u00e4illeet, onko kirja l\u00e4htenyt Johannes Sebedeuksen pojan, Jeesuksen apostolin kyn\u00e4st\u00e4. Harva nyky\u00e4\u00e4n muistaa, ett\u00e4 Luther kirjoitti Ilmestyskirjaan toisenkin esipuheen vuonna 1545, siis vuotta ennen kuolemaansa. T\u00e4m\u00e4 esipuhe l\u00f6ytyy vanhalla kirjasuomella vuoden 1776 Bibliasta, josta k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4kin on oppinut sen tuntemaan. Vuoden 1545 esipuheessa kuulemme vanhan ja kyps\u00e4n Lutherin \u00e4\u00e4nen. H\u00e4n oppi vanhalla i\u00e4ll\u00e4\u00e4n arvostamaan Johanneksen Ilmestyst\u00e4, koska h\u00e4n l\u00f6ysi siit\u00e4 Jumalan kirkon historian, seurakunnan, jota Herra Jeesus itse pit\u00e4\u00e4 halki vuosituhansien puhtaan evankeliumin sanan varassa pystyss\u00e4 kaikista harhaopeista, lahkoista, vainoista, synneist\u00e4, Antikristuksesta ja Perkeleest\u00e4 huolimatta.<\/p>\n\n\n\n \u201dNiin anna siis pahennuksen, lahkojen, harhaoppien ja heikkouksien olla ja tehd\u00e4, mink\u00e4 pystyv\u00e4t; kunhan vain evankeliumin sana pysyy luonamme puhtaana ja me pid\u00e4mme sit\u00e4 rakkaana ja arvossa, niin meid\u00e4n ei tarvitse ep\u00e4ill\u00e4, etteik\u00f6 Kristus ole luonamme ja kanssamme, vaikka kaikessa k\u00e4visi pahimmin p\u00e4in.\u201d<\/p>\n\n\n\n Lutherin esipuhe kumoaa my\u00f6s selv\u00e4sti sen harhak\u00e4sityksen, ett\u00e4 Raamattunsa kirjaimellisesti ottavan kristityn olisi uskottava tulevaan Kristuksen n\u00e4kyv\u00e4n hallintavallan ja onnen aikaan maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ns. tuhatvuotiseen valtakuntaan. \u201dSill\u00e4 me olemme sit\u00e4 mielt\u00e4, … ett\u00e4 ne tuhat vuotta ovat alkaneet silloin, kuin t\u00e4m\u00e4 kirja kirjoitettiin, ja ett\u00e4 Perkelekin sidottiin silloin. Mutta luvun tuhat ei ole pakko kuvata niin tarkasti jok\u2019ikist\u00e4 minuuttia.\u201d<\/p>\n\n\n\n K\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt Walchin edition (osa XIV,palstat 131\u2014139) pohjalta ja varustanut selityksill\u00e4 Juuso M\u00e4kinen.<\/em><\/p>\n\n\n\n Kristikunnassa esiintyy monenlaista ennustamista. Jotkut ennustavat selitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 profeettojen Kirjoituksia, mist\u00e4 Paavali puhuu ensimm\u00e4isen Korinttolaiskirjeen luvuissa 12 ja 14 ja muissakin kohdissa. T\u00e4m\u00e4 on kaikkein tarpeellisinta ennustamista, ja sit\u00e4 tarvitaankin p\u00e4ivitt\u00e4in. Sill\u00e4 se opettaa Jumalan sanaa, perustaa kristikunnan ja puolustaa uskoa. Mutta ennen kaikkea se hallitsee saarnavirkaa, pit\u00e4\u00e4 sit\u00e4 voimassa, asettaa sen ja vaikuttaa siin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Jotkut taas ennustavat tulevista asioista, joista Raamattu ei aiemmin ole kertonut. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu kolmella tavalla. Ensiksi selvin sanoin, ilman kuvia ja vertauksia, niin kuin Mooses, Daavid ja muut samanlaiset profeetat ennustavat Kristuksesta, ja niin kuin Kristus ja apostolit ennustavat Antikristuksesta ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4 opettajista jne. Toiseksi kuvin, mutta lis\u00e4ten siihen selv\u00e4sanaisen selityksen, niin kuin Joosef selitt\u00e4\u00e4 unet ja Daniel sek\u00e4 unet ett\u00e4 n\u00e4yt. Kolmanneksi ilman sanoja ja selityksi\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n kuvin ja vertauksin, niin kuin tapahtuu t\u00e4ss\u00e4 Ilmestyskirjassa ja monien pyhien ihmisten unissa, n\u00e4yiss\u00e4 ja kuvissa, jotka he ovat saaneet Pyh\u00e4lt\u00e4 Hengelt\u00e4, niin kuin Pietari saarnaa Jooelin pohjalta Ap. t. 2:17: \u201dTeid\u00e4n poikanne ja tytt\u00e4renne ennustavat, ja nuorukaisenne n\u00e4kyj\u00e4 n\u00e4kev\u00e4t, ja vanhuksenne unia uneksuvat.\u201d Niin kauan kuin t\u00e4llaista ennustusta ei tulkita eik\u00e4 se saa varmaa selityst\u00e4, se j\u00e4\u00e4 salatuksi, myk\u00e4ksi ennustukseksi, eik\u00e4 ole viel\u00e4 tuottanut sit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 ja hedelm\u00e4\u00e4, jonka sen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 kristikunnalle antaa.<\/p>\n\n\n\n N\u00e4in on t\u00e4h\u00e4n asti k\u00e4ynyt t\u00e4llekin kirjalle. Moni on kyll\u00e4kin koettanut mutta ei ole t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti onnistunut esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n varmaa. Monet ovat omasta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n sotkeneet t\u00e4h\u00e4n kirjaan monia taitamattomia k\u00e4sityksi\u00e4. T\u00e4llaisten ep\u00e4varmojen selitysten ja salatun merkityksen t\u00e4hden mekin olemme t\u00e4h\u00e4n asti j\u00e4tt\u00e4neet t\u00e4m\u00e4n kirjan sikseen, erityisesti koska monet vanhat is\u00e4tkin ovat olleet sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei t\u00e4m\u00e4 kirja ole P. apostoli Johanneksen laatima, niin kuin Eusebioksen[1]<\/sup><\/a> Kirkkohistoriassa kolmannessa kirjassa luvussa 25 sanotaan. T\u00e4h\u00e4n ep\u00e4ilykseen me my\u00f6s omasta puolestamme j\u00e4\u00e4mme. Emme n\u00e4in kuitenkaan tahdo est\u00e4\u00e4 ket\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4st\u00e4 t\u00e4t\u00e4 kirjaa P. apostoli Johanneksen laatimana, tai mit\u00e4 mielt\u00e4 sitten ikin\u00e4 onkin.<\/p>\n\n\n\n Koska kuitenkin mielell\u00e4mme saisimme varman tulkinnan tai selityksen, tahdomme antaa toisille ja korkeammille hengille ajattelemisen aihetta ja tuoda ilmi omatkin ajatuksemme, jotka ovat seuraavanlaiset. Koska kyseess\u00e4 on ilmestys tulevasta historiasta ja erityisesti kristikunnan tulevista ahdistuksista ja onnettomuuksista, pid\u00e4mme parhaana ja varmimpana tapana saada selitys, ett\u00e4 ker\u00e4t\u00e4\u00e4n historiankirjoista t\u00e4h\u00e4nastinen kristikunnan historia ja onnettomuudet ja yhdistet\u00e4\u00e4n ne n\u00e4ihin kuviin sek\u00e4 verrataan niit\u00e4 n\u00e4ihin sanoihin. Jos ne sopivat hyvin toisiinsa ja k\u00e4yv\u00e4t yksiin, niin voimme rakentaa t\u00e4m\u00e4n varman tai ainakin vastaansanomattoman selityksen varaan.<\/p>\n\n\n\n Niinp\u00e4 olemme sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 ensimm\u00e4iset kolme lukua, jotka kertovat Aasian seitsem\u00e4st\u00e4 seurakunnasta ja niiden enkeleist\u00e4, eiv\u00e4t pyri muuhun kuin yksinkertaisesti kuvaamaan, millainen n\u00e4iden seurakuntien ja enkelien tila tuohon aikaan oli, niin kuin itse tekstikin sanoo. Seurakuntia ja enkeleit\u00e4 kehotetaan my\u00f6s pysym\u00e4\u00e4n ja vahvistumaan tai tekem\u00e4\u00e4n parannuksen. Lis\u00e4ksi opimme samassa yhteydess\u00e4, ett\u00e4 sana enkeli <\/em>tarkoittaa t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in muissakin kuvissa ja n\u00e4yiss\u00e4 kristikunnan piispoja ja opettajia. Jotkut ovat hyvi\u00e4, niin kuin pyh\u00e4t is\u00e4t ja piispat, jotkut ovat pahoja, niin kuin harhaoppiset ja v\u00e4\u00e4r\u00e4t piispat. T\u00e4m\u00e4 kirja puhuu kyll\u00e4kin enemm\u00e4n j\u00e4lkimm\u00e4isist\u00e4 kuin edellisist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4nness\u00e4 ja viidenness\u00e4 luvussa kuvataan koko kristikuntaa, jonka on m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4rsi\u00e4 tulevista ahdistuksista ja vitsauksista. Siell\u00e4 on Jumalan edess\u00e4 24 vanhinta (eli kaikki piispat ja opettajat yksimielisyydess\u00e4), jotka on kruunattu uskolla ja jotka ylist\u00e4v\u00e4t Kristusta, Jumalan Karitsaa harpuilla eli saarnaavat. He palvelevat suitsutusastioilla eli rukoilevat hartaasti. T\u00e4m\u00e4 kaikki n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kristityille lohdutukseksi, jotta he tiet\u00e4isiv\u00e4t, ett\u00e4 kristikunta kuitenkin kest\u00e4\u00e4 kaikissa tulevissa vitsauksissa.<\/p>\n\n\n\n Kuudennessa luvussa alkavat tulevat ahdistukset ja ensin ruumiilliset ahdistukset, nimitt\u00e4in vaino maallisen esivallan taholta eli kruunattu ratsastaja jousineen valkoisen hevosen sel\u00e4ss\u00e4. Sitten sota ja verenvuodatus eli ratsastaja miekkoineen punaisen hevosen sel\u00e4ss\u00e4. Sitten puute ja n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 eli ratsastaja vaakoineen mustan hevosen sel\u00e4ss\u00e4. Sitten rutto ja paiseet eli kuolemaksi kuvattu ratsastaja hallavan hevosen sel\u00e4ss\u00e4. Sill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 nelj\u00e4 vitsausta ja monet muutkin, kuten h\u00e4vitys ja mullistukset esivallassa, seuraavat varmasti aina kiitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja Jumalan sanan halveksijoita viimeiseen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti, niin kuin kuudennen luvun lopussa jakeessa 13 n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 my\u00f6s marttyyrien sielut huutaen vaativat.<\/p>\n\n\n\n Seitsem\u00e4nness\u00e4 ja kahdeksannessa luvussa alkaa ilmestys hengellisist\u00e4 ahdistuksista eli monenlaisista harhaopeista. Sit\u00e4 ennen n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n j\u00e4lleen lohdutukseksi kuva,jossa enkeli sinet\u00f6i kristityt ja est\u00e4\u00e4 nelj\u00e4\u00e4 pahaa enkeli\u00e4, jotta voisimme j\u00e4lleen olla varmoja siit\u00e4, ett\u00e4 kristikunnalla on oleva harhaopettajienkin alaisuudessa hurskaita enkeleit\u00e4 ja puhdas sana. Sen osoittaa my\u00f6s enkeli,jolla on suitsutusastia eli rukous. T\u00e4llaisia enkeleit\u00e4 ovat pyh\u00e4t is\u00e4t, kuten Spyridon[2]<\/sup><\/a>,Athanasius[3]<\/sup><\/a>, Hilarius[4]<\/sup><\/a> ja Nikean kirkolliskokous[5]<\/sup><\/a> sek\u00e4 muut samanlaiset.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen paha enkeli on Tatianos enkratiitteineen[6]<\/sup><\/a>, jotka kielsiv\u00e4t avioliiton ja tahtoivat juutalaisten tavoin tulla vanhurskaiksi teoista. Sill\u00e4 opin tekojen vanhurskaudesta t\u00e4ytyi olla ensimm\u00e4inen, joka nousi evankeliumia vastaan, ja sen t\u00e4ytynee j\u00e4\u00e4d\u00e4 my\u00f6s viimeiseksi. Se saa vain aina uusia opettajia ja erilaisia nimi\u00e4, kuten pelagiolaiset[7]<\/sup><\/a> jne.<\/p>\n\n\n\n Toinen enkeli on Markion[8]<\/sup><\/a> katafrygialaisineen[9]<\/sup><\/a>, manikealaisineen[10]<\/sup><\/a>, montanolaisineen jne., jotka kerskuvat hengellisyydest\u00e4\u00e4n yli koko Raamatun ja lentelev\u00e4t t\u00e4m\u00e4n palavan vuoren tavoin taivaan ja maan v\u00e4lill\u00e4, niin kuin meid\u00e4n keskuudessamme M\u00fcntzer[11]<\/sup><\/a> ja hurmahenget.<\/p>\n\n\n\n Kolmas on Origenes[12]<\/sup><\/a>, joka filosofian ja j\u00e4rjen kautta on tehnyt Raamatun karvaaksi ja saastaiseksi, niin kuin meid\u00e4n keskuudessamme korkeakoulut ovat t\u00e4h\u00e4n saakka tehneet.<\/p>\n\n\n\n Nelj\u00e4s on Novatus kathareineen[13]<\/sup><\/a>, jotka kielsiv\u00e4t parannuksen ja olivat olevinaan puhtaampia kuin muut. Samanlaisia olivat my\u00f6hemmin donatolaiset[14]<\/sup><\/a>. Mutta meid\u00e4n hengellisemme ovat suorastaan kaikkia n\u00e4it\u00e4 nelj\u00e4\u00e4. Oppineet, jotka tuntevat historiat, osaavat n\u00e4m\u00e4 kyll\u00e4 sovittaa yhteen, sill\u00e4 k\u00e4visi liian pitk\u00e4lliseksi luetella ja todistaa kaikki.<\/p>\n\n\n\n Yhdeks\u00e4nness\u00e4 ja kymmenenness\u00e4 luvussa vasta todellinen surkeus alkaakin, sill\u00e4 n\u00e4ihin tuleviin vitsauksiin verrattuna t\u00e4h\u00e4nastiset ruumiilliset ja hengelliset ahdistukset ovat olleet miltei leikinlaskua, kuten enkelikin[15]<\/sup><\/a> kahdeksannen luvun lopussa jakeessa 13 osoittaa, ett\u00e4 on tulossa kolme voi-huutoa. Viimeiset kolme enkeli\u00e4 eli viides, kuudes ja seitsem\u00e4s tuovat voi-huudot ja lopulta maailmanlopun. N\u00e4iss\u00e4 yhdistyy hengellinen ja ruumiillinen vaino. Voi-huutoja on kolme; ensimm\u00e4inen on suuri, toinen on suurempi ja kolmas on kaikkein suurin.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen voi-huuto eli viides enkeli on suuri harhaopettaja Areios[16]<\/sup><\/a> seuraajineen, jotka ovat karmealla tavalla r\u00e4\u00e4k\u00e4nneet koko kristikuntaa koko maailmassa, niin ett\u00e4 teksti sanoo t\u00e4ss\u00e4 kohden, ett\u00e4 hurskaat olisivat mieluummin kuolleet kuin joutuneet sellaista n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, vaikka ovatkin joutuneet sit\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n eiv\u00e4tk\u00e4 kuolleet. Niin, teksti sanoo, ett\u00e4 enkeli helvetist\u00e4, nimelt\u00e4\u00e4n tuhoaja<\/em>, on heid\u00e4n kuninkaansa, aivan kuin haluttaisiin sanoa itse Perkeleen ajavan heit\u00e4. Areiolaiset eiv\u00e4t nimitt\u00e4in vainonneet oikeita kristittyj\u00e4 ainoastaan hengellisesti vaan my\u00f6s ruumiillisesti miekalla. Lue areiolaisten historiasta, niin ymm\u00e4rr\u00e4t kyll\u00e4 t\u00e4m\u00e4n n\u00e4yn ja n\u00e4m\u00e4 sanat.<\/p>\n\n\n\n Toinen voi-huuto on kuudes enkeli, h\u00e4pe\u00e4llinen Muhammed seuraajinaan saraseenit[17]<\/sup><\/a>, jotka ovat suuresti vaivanneet kristikuntaa sek\u00e4 opeilla ett\u00e4 miekalla. T\u00e4m\u00e4n enkelin vierell\u00e4 ja kanssa tulee lis\u00e4ksi v\u00e4kev\u00e4 enkeli, jolla on sateenkaari ja katkera kirja, tehd\u00e4kseen t\u00e4m\u00e4n voi-huudon sit\u00e4 pahemmaksi. T\u00e4m\u00e4 on pyh\u00e4 paavikunta suurine hengellisine loistoineen eli messuineen. Se valtaa s\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4\u00e4n temppelin, erottaa pois esipihan ja pystytt\u00e4\u00e4 sen sijaan valekirkon eli ulkonaisen pyhyyden.<\/p>\n\n\n\n Yhdenness\u00e4toista ja kahdennessatoista luvussa tuodaan pahojen voi-huutojen ja vitsausten v\u00e4liss\u00e4 esiin kaksi lohdullista kuvaa: yksi kahdesta saarnaajasta ja toinen raskaana olevasta naisesta, joka synnytt\u00e4\u00e4 pienen Pojan, vaikkei lohik\u00e4\u00e4rme sit\u00e4 arvostakaan. N\u00e4m\u00e4 osoittavat, ett\u00e4 joitain hurskaita opettajia ja kristittyj\u00e4 j\u00e4\u00e4 kuin j\u00e4\u00e4kin j\u00e4ljelle sek\u00e4 edellisen kahden voi-huudon ett\u00e4 my\u00f6s kolmannen tulevan voi-huudon aikana. Nyt kaksi viimeist\u00e4 voi-huutoa yhdistyy ja k\u00e4y samanaikaisesti kristikunnan kimppuun, niin ett\u00e4 Perkele ly\u00f6 viimeisetkin ilmat pihalle.<\/p>\n\n\n\n Viimeist\u00e4 seitsem\u00e4st\u00e4 enkelist\u00e4, joka puhaltaa luvun 11 lopussa[18]<\/sup><\/a>, seuraavat sitten luvussa 13 t\u00e4m\u00e4n seitsem\u00e4nnen enkelin toimet eli kolmas voi-huuto, nimitt\u00e4in paavillinen keisarikunta ja keisarillinen paavikunta. Nyt saa paavikunta valtaansa my\u00f6s maallisen miekan eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 hallitse ainoastaan kirjan avulla toisessa voi-huudossa vaan my\u00f6s miekan avulla kolmannessa voi-huudossa. N\u00e4inh\u00e4n he kerskaavatkin, nimitt\u00e4in ett\u00e4 paavilla on vallassaan sek\u00e4 hengellinen ett\u00e4 maallinen miekka.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 ovat nyt ne kaksi petoa. Ensimm\u00e4inen on keisarikunta, j\u00e4lkimm\u00e4inen kaksisarvinen on paavikunta, josta on nyt tullut my\u00f6s maallinen valtakunta, tosin Kristuksen nimen varjolla. Sill\u00e4 paavi on pystytt\u00e4nyt j\u00e4lleen tuhoutuneen Rooman valtakunnan ja siirt\u00e4nyt sen kreikkalaisilta saksa-laisille. T\u00e4st\u00e4 huolimatta se on pikemminkin Rooman valtakunnan kuva kuin valtakunta itse sellaisena kuin se on ollut. Paavi kuitenkin antaa kuvalle hengen ja el\u00e4m\u00e4n, niin ett\u00e4 sill\u00e4 on omat s\u00e4\u00e4tyns\u00e4, oikeutensa, j\u00e4senens\u00e4 ja virkansa ja pysyy jollain tavalla yll\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on kuva, joka oli haavoi-tettu ja j\u00e4lleen parani.<\/p>\n\n\n\n Mutta mit\u00e4 iljetyksi\u00e4, valitusta ja vahinkoa keisarillinen paavikunta on saanut aikaan, sit\u00e4 ei voi edes luetella. Sill\u00e4 ensiksi maailma on h\u00e4nen kirjasensa kautta tullut t\u00e4yteen ep\u00e4jumalanpalvelusta luostareineen, hiippakuntineen, pyhimyksineen, pyhiinvaelluksineen, kiirastulineen, aneineen, naimattomuuksineen ja lukemattomine ihmisoppeineen ja -tekoineen jne. Kuka voi toiseksi luetella, kuinka paljon verenvuodatusta, murhaa, sotaa ja kurjuutta paavit ovat saaneet aikaan sek\u00e4 sotimalla ett\u00e4 usuttamalla keisarin, kuninkaat ja ruhtinaat toistensa kimppuun?<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 Perkeleen viimeinen viha yhdistyy ja saa vallan: tuolla auringonnousun puolella toinen voi-huuto, Muhammed ja saraseenit; t\u00e4\u00e4ll\u00e4 auringonlaskun puolella paavikunta ja keisarikunta ja kolmas voi-huuto. N\u00e4ihin yhtyy ik\u00e4\u00e4n kuin lisukkeeksi viel\u00e4 Turkki, Goog ja Maagog, niin kuin luvussa 20 kerrotaan. N\u00e4in kristikuntaa r\u00e4\u00e4k\u00e4t\u00e4\u00e4n mit\u00e4 kauheimmalla ja surkeimmalla tavalla kaikkialla maailmassa ja kaikilta puolilta v\u00e4\u00e4rill\u00e4 opeilla ja sodilla, kirjalla ja miekalla. T\u00e4m\u00e4 on kitker\u00e4\u00e4 pohjasakkaa ja viimeinen vitsaus. Sit\u00e4 seuraa l\u00e4hes yksinomaan lohdullisia kuvia kaikkien voi-huutojen ja kauheuksien p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Luvussa 14 Kristus alkaa ensin suunsa Hengell\u00e4 surmata Antikristustaan, niin kuin P. Paavali 2. Tess. 2:8 sanoo, ja enkeli, jolla on evankeliumi, astuu v\u00e4kev\u00e4n enkelin katkeraa kirjaa vastaan. My\u00f6s pyhi\u00e4 ja neitsyit\u00e4 seisoo Karitsan ymp\u00e4rill\u00e4, ja he saarnaavat oikein. Evankeliumia puolestaan seuraa toisen enkelin huuto, ett\u00e4 Babylon on kukistuva ja hengellinen paavikunta sortuva.<\/p>\n\n\n\n Sitten seuraa elonleikkuu, ja ne, jotka evankeliumin vastaisesti pit\u00e4ytyv\u00e4t paavikuntaan, heitet\u00e4\u00e4n Kristuksen kaupungin ulkopuolelle jumalallisen vihan viinikuurnaan eli evankeliumin kautta heid\u00e4t ik\u00e4\u00e4n kuin erotetaan kristikunnasta ja tuomitaan Jumalan vihaan. T\u00e4m\u00e4 viha on suuri, ja kuurnasta vuotaa paljon verta. Taitaapa olla niinkin, ett\u00e4 my\u00f6s meid\u00e4n mittaamattoman runsaita ja ylikypsi\u00e4 syntej\u00e4mme odottaa viel\u00e4 kunnollinen rangaistus ja tuomio.<\/p>\n\n\n\n Sen j\u00e4lkeen tulee 15. ja 16. luvussa seitsem\u00e4n enkeli\u00e4 seitsem\u00e4n maljan kanssa. Silloin evankeliumi levi\u00e4\u00e4 ja karkaa monien oppineiden ja hurskaiden saarnaajien kautta kaikilta suunnilta paavikunnan kimppuun, ja niin pedon valtaistuimesta eli paavin vallasta tulee pime\u00e4\u00e4, kurjaa[19]<\/sup><\/a> ja halveksittua. Mutta he kaikki suuttuvat ja puolustautuvat rohkeasti. Sill\u00e4 pedon kidasta l\u00e4htee kolme sammakkoa eli kolme saastaista henke\u00e4, jotka kiihottavat kuninkaita ja ruhtinaita evankeliumia vastaan. Mutta siit\u00e4 ei ole apua; sill\u00e4 heid\u00e4n taistelunsa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n Harmageddonissa.[20]<\/sup><\/a> Sammakot ovat sofistit, sellaiset kuin Faber, Eck, Emser[21]<\/sup><\/a> ym., jotka kurnuttavat kovaan \u00e4\u00e4neen evankeliumia vastaan eiv\u00e4tk\u00e4 kuitenkaan saa mit\u00e4\u00e4n aikaan, vaan pysyv\u00e4t sammakkoina.<\/p>\n\n\n\n Luvussa 17 koko keisarillinen paavikunta ja paavillinen keisarikunta kootaan aivan alusta aina loppuun asti yhdeksi kuvaksi. Kooten kerrotaan, ettei sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 ole (sill\u00e4 muinainen Rooman valtakunta on ajat sitten h\u00e4vinnyt) ja on kuitenkin (sill\u00e4 moni valtakunta ja my\u00f6s itse Rooman kau-punki ovat viel\u00e4 olemassa). T\u00e4ss\u00e4 tuodaan esiin sellainen kuva, jossa ri-kollinen ik\u00e4\u00e4n kuin saatetaan julkisesti tuomioistuimen eteen tuomittavaksi, jotta saisimme tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 petokin kohta tuomitaan ja tuhotaan Her-ramme tulemuksen ilmestyksell\u00e4, niin kuin P. Paavali 2. Tess. 2:8 sanoo. T\u00e4t\u00e4 tuomiota alkavat paavikunnan suojelijatkin panna t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, niin kuin teksti sanoo, siis ne, jotka sit\u00e4 nyt suojelevat, niin ett\u00e4 hengelliset joutuvat lopulta istumaan ilkosen alastomina.<\/p>\n\n\n\n Luvussa 18 t\u00e4m\u00e4 h\u00e4vitys alkaa, loistava ja suuri komeus kukistuu ja hiippakuntien riist\u00e4jist\u00e4, prebendavarkaista[22]<\/sup><\/a> ja hoviv\u00e4est\u00e4 tulee loppu. Siksi Roomakin on rosvottu ja joutu-nut oman suojelijansa valloittamaksi lopullisen h\u00e4vityksen alkuna.[23]<\/sup><\/a><\/p>\n\n\n\n Mutta viel\u00e4 he eiv\u00e4t luovuta, vaan yritt\u00e4v\u00e4t, lohduttavat, varustautuvat ja puolustautuvat. Ja, niin kuin luvussa 19 sanotaan, kun he eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 p\u00e4rj\u00e4\u00e4 Raamatulla ja kirjoituksillaan ja sammakotkin ovat kurnutuksensa kurnuttaneet, he tarttuvat tosissaan toimeen ja koettavat tehd\u00e4 sen v\u00e4kivallalla: he kokoavat kuninkaita ja ruhtinaita sotaan. Mutta he kompastuvat. Sill\u00e4 H\u00e4n, jonka nimi on Jumalan Sana, voittaa, kunnes sek\u00e4 peto ett\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4 profeetta otetaan kiinni ja heitet\u00e4\u00e4n helvettiin.<\/p>\n\n\n\n Kaiken t\u00e4m\u00e4n tapahtuessa koittaa nyt luvussa 20 viel\u00e4 l\u00e4ht\u00f6malja, Goog ja Maagog, Turkki, punaiset juutalaiset, jotka Saatana, joka on tuhat vuotta ollut sidottuna ja tuhannen vuoden kuluttua j\u00e4lleen p\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n irti, tuo mukanaan. Mutta hekin joutuvat pian h\u00e4nen kanssaan tuliseen j\u00e4rveen. Sill\u00e4 me olemme sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 edellisist\u00e4 erillinen kuva on annettu Turkin t\u00e4hden, ja ett\u00e4 ne tuhat vuotta ovat alkaneet silloin, kuin t\u00e4m\u00e4 kirja kirjoitettiin, ja ett\u00e4 Perkelekin sidottiin silloin. Mutta luvun tuhat ei ole pakko kuvata niin tarkasti jok\u2019ikist\u00e4 minuuttia. Turkkilaisia seuraa sitten saman tien viimeinen tuomio t\u00e4m\u00e4n luvun lopulla, niin kuin Dan. 7[24]<\/sup><\/a> my\u00f6s osoittaa.<\/p>\n\n\n\n Lopuksi 21. luvussa kuvataan lopullista lohdutusta, nimitt\u00e4in ett\u00e4 pyh\u00e4 kaupunki on t\u00e4ydellisesti valmistettu ja saatetaan morsiamen tavoin ikuisiin h\u00e4ihin, ett\u00e4 Kristus yksin on Herra, ett\u00e4 kaikki jumalattomat tuomitaan ja joutuvat Perkeleen kanssa helvettiin.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n selityksen j\u00e4lkeen voimme saada t\u00e4st\u00e4 kirjasta hy\u00f6ty\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 oikein. Ensiksi lohdutukseksi tiet\u00e4\u00e4ksemme, ettei v\u00e4kivalta, eiv\u00e4t valheet, ei viisaus eik\u00e4 pyhyys, ei ahdistus eik\u00e4 k\u00e4rsimys voi kristikuntaa musertaa, vaan se saa lopulta voiton ja pysyy vahvana.<\/p>\n\n\n\n Toiseksi varoitukseksi siit\u00e4 suuresta, vaarallisesta, moninaisesta pahennuksesta, jota kristikunnassa tapahtuu. Sill\u00e4 koska niin valtava voima ja loisto taistelevat kristikuntaa vastaan ja koska se on aivan hahmottomana k\u00e4tketty niin monien ahdistusten, harhaoppien ja muiden heikkouksien alle, on j\u00e4rjelle ja luonnolle mahdotonta tuntea kristikuntaa. Sen sijaan ne lankeavat ja loukkaantuvat siihen ja kutsuvat kristilliseksi kirkoksi niit\u00e4, jotka ovat kristillisen kirkon pahimpia vihollisia, ja kutsuvat puolestaan niit\u00e4 kirotuiksi harhaoppisiksi, jotka oikeasti ovat oikea kristillinen kirkko. N\u00e4in on t\u00e4h\u00e4n asti k\u00e4ynyt paavikunnan, Muhammedin ja kaikkien harhaoppisten keskuudessa, ja n\u00e4in he hukkaavat t\u00e4m\u00e4n uskonkohdan: \u201dMin\u00e4 uskon yhden pyh\u00e4n kristillisen kirkon.\u201d<\/p>\n\n\n\n N\u00e4in tekev\u00e4t monet viisastelijat nytkin: koska he n\u00e4kev\u00e4t harhaoppeja, eripuraa ja monenlaisia puutteita sek\u00e4 monia v\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja suruttomia kristittyj\u00e4, he p\u00e4\u00e4ttelev\u00e4t muitta mutkitta, ettei kristittyj\u00e4 ole olemassakaan. He ovat n\u00e4et kuulleet, ett\u00e4 kristittyjen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 olla pyh\u00e4, rauhallinen, yksimielinen, yst\u00e4v\u00e4llinen ja hyveellinen kansa. Siksi he kuvittelevat, ettei mit\u00e4\u00e4n pahennusta, mit\u00e4\u00e4n harhaoppia, mit\u00e4\u00e4n puutetta pit\u00e4isi olla olemassakaan, vaan pelkk\u00e4\u00e4 rauhaa ja hyvett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tuollaisten pit\u00e4isi lukea t\u00e4m\u00e4 kirja ja oppia katselemaan kristikuntaa toisin silmin eik\u00e4 j\u00e4rjell\u00e4. Sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirjahan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, niin ajattelen, aivan riitt\u00e4v\u00e4sti hirvitt\u00e4vi\u00e4 ja pelottavia petoja, iljett\u00e4vi\u00e4 ja vihamielisi\u00e4 enkeleit\u00e4 sek\u00e4 tuhoisia ja kauheita vitsauksia. J\u00e4t\u00e4n mainitsematta ne muut suuret heikkoudet ja puutteet, joita kuitenkin aina on ollut kristikunnassa ja kristittyjen keskuudessa, niin ett\u00e4 j\u00e4rjen on tietenkin t\u00e4ytynyt t\u00e4llaisen menon keskell\u00e4 lopulta hukata koko kristikunta. T\u00e4ss\u00e4h\u00e4n me n\u00e4emme selv\u00e4sti, millaisia hirvitt\u00e4vi\u00e4 pahennuksia ja puutteita ennen meid\u00e4n aikaamme on ollut, vaikka noista ajoista ajatellaan, ett\u00e4 kristikunnan tila on ollut silloin parhaimmillaan, niin ett\u00e4 meid\u00e4n aikaamme voitaisiin melkein pit\u00e4\u00e4 kultavuotena[25]<\/sup><\/a> niihin verrattuna. Etk\u00f6 uskokin my\u00f6s pakanoiden loukkaantuneen n\u00e4ihin asioihin ja pit\u00e4neen kristittyj\u00e4 itsep\u00e4isen\u00e4, suruttomana ja riitaisana joukkona?<\/p>\n\n\n\n Lause \u201dMin\u00e4 uskon yhden pyh\u00e4n kristillisen kirkon\u201d on uskonkohta siin\u00e4 miss\u00e4 muutkin. Siksi j\u00e4rki ei voi mitenk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, vaikka se laittaisi p\u00e4\u00e4h\u00e4n kaikki maailman silm\u00e4lasit. Perkele osaa kyll\u00e4 peitt\u00e4\u00e4 kirkon pahennuksilla ja lahkoilla, niin ett\u00e4 sin\u00e4 siihen loukkaannut. Jumalakin osaa k\u00e4tke\u00e4 kirkon heikkouksilla ja kaikenlaisilla puutteilla, niin ett\u00e4 sin\u00e4 joudut houkaksi ja muodostat siit\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4n tuomion. Kirkko ei halua tulla n\u00e4hdyksi vaan uskotuksi; mutta usko koskee sit\u00e4, mit\u00e4 ei n\u00e4hd\u00e4, Hepr. 11:1.<\/p>\n\n\n\n Kirkko laulaakin Herransa kanssa t\u00e4t\u00e4 laulua: \u201dAutuas on se, joka ei loukkaannu minuun.\u201d Kristitty on k\u00e4tketty itselt\u00e4\u00e4nkin, niin ettei h\u00e4n n\u00e4e pyhyytt\u00e4\u00e4n eik\u00e4 hyveellisyytt\u00e4\u00e4n, vaan n\u00e4kee itsess\u00e4\u00e4n pelkk\u00e4\u00e4 pahetta ja ep\u00e4pyhyytt\u00e4. Ja sin\u00e4 k\u00f6mpel\u00f6 viisastelija tahdot n\u00e4hd\u00e4 kristikunnan sokealla j\u00e4rjell\u00e4si ja saastaisilla silmill\u00e4si?<\/p>\n\n\n\n Kooten: pyhyytemme on taivaassa, miss\u00e4 Kristus on, eik\u00e4 maailmassa silmien n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 niin kuin tavara toreilla. Niin anna siis pahennuksen, lahkojen, harhaoppien ja heikkouksien olla ja tehd\u00e4, mink\u00e4 pystyv\u00e4t; kunhan vain evankeliumin sana pysyy luonamme puhtaana ja me pid\u00e4mme sit\u00e4 rakkaana ja arvossa, niin meid\u00e4n ei tarvitse ep\u00e4ill\u00e4, etteik\u00f6 Kristus ole luonamme ja kanssamme, vaikka kaikessa k\u00e4visi pahimmin p\u00e4in. Niin me n\u00e4emme t\u00e4st\u00e4kin kirjasta, ett\u00e4 Kristus on kaikesta huolimatta kaikkien vitsausten, petojen ja pahojen enkelien aikana ja yl\u00e4puolella pyhiens\u00e4 luona ja kanssa ja viimein voittaa.<\/p>\n\n\n\n [1]<\/sup><\/a> Eusebios (k. 339\/340), Kesarean piispa, laati ensimm\u00e4isen meid\u00e4n p\u00e4iviimme s\u00e4ilyneen kirkkohistorian, joka on vanhan kirkon historian tuntemisen kannalta eritt\u00e4in merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n\n\n\n [2]<\/sup><\/a> Spyridon (k. 348), Kyproksella sijainneen Trimythouksen piispa, joka osallistui Nikean kirkollis-kokoukseen.<\/p>\n\n\n\n [3]<\/sup><\/a> Athanasios (k. 373), Aleksandrian patriarkka, joka oli Kristuksen jumaluuden kielt\u00e4v\u00e4n areiolaisen harhaopin innokkaimpia vastustajia ja opetti kirkkaasti Jumalan tulemisesta ihmiseksi Jeesuksen Kristuksen persoonassa. H\u00e4net ajettiin el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana viidesti maanpakoon piispanistuimeltaan, kun areiolaisuutta kannattavat keisarit panit h\u00e4net toistuvasti viralta.<\/p>\n\n\n\n [4]<\/sup><\/a> Hilarius Poitierslainen (k. n. 367), kutsuttu \u201dL\u00e4nnen Athanasiukseksi\u201d, koska h\u00e4n oli tunnettu kolminaisuusopin ja Kristuksen ihmiseksitulon opettaja.<\/p>\n\n\n\n [5]<\/sup><\/a> Ensimm\u00e4inen seitsem\u00e4st\u00e4 ns. ekumeenisesta eli yleisest\u00e4 kirkolliskokouksesta. Nikean kirkolliskokous pidettiin nykyisess\u00e4 Luoteis-Turkissa Nikean kaupungissa vuonna 325. Kirkolliskokouksessa tuomittiin areiolaisuus, joka kielsi Kristuksen todellisen jumaluuden. Kirkolliskokouksessa laadittua areiolaisuuden vastaista tunnustusta laajennettiin seuraavassa, vuonna 381 Konstantinopolissa (nyk. Istanbul) pidetyss\u00e4 kirkolliskokouksessa. T\u00e4m\u00e4 tunnustus tunnetaan nimell\u00e4 Nikean tai Nikean-Konstantinopolin uskontunnustus, ja se on edelleen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 niin id\u00e4n kuin l\u00e4nnenkin kirkoissa. Se on my\u00f6s osa luterilaista Tunnustusta.<\/p>\n\n\n\n [6]<\/sup><\/a> Tatianos (k. n. 180), syyrialainen kristitty ja Justinos Marttyyrin (k. 165) oppilas, joka poikkesi opettajansa oikeasta opetuksesta. Tatianos suhtautui er\u00e4iss\u00e4 kirjoituksissaan halveksivasti avioel\u00e4m\u00e4\u00e4n pit\u00e4en sit\u00e4 lankeemuksen seurauksena ja Perkeleen keksint\u00f6n\u00e4. Enkratiitit (kr. enkratein <\/em>= pid\u00e4tty\u00e4, el\u00e4\u00e4 itsehillinn\u00e4ss\u00e4) olivat lahko, jonka Tatianos oli kirkkohistorioitsija Eusebioksen mukaan perustanut. Enkratiitit kielsiv\u00e4t seuraajiaan sy\u00f6m\u00e4st\u00e4 lihaa ja menem\u00e4st\u00e4 naimisiin.<\/p>\n\n\n\n [7]<\/sup><\/a> Irlantilaisen munkki Pelagiuksen (k. 418) mukaan nimitetty lahko. Pelagius opetti Roomassa, ett\u00e4 Jumalan armo on vapauttanut ihmisen tahdon, niin ett\u00e4 h\u00e4n voi pit\u00e4\u00e4 t\u00e4ydellisesti Jumalan lain ja n\u00e4in ansaita iankaikkisen el\u00e4m\u00e4n. L\u00e4nnen merkitt\u00e4vin kirkkois\u00e4 Augustinus (k. 430) oli Pelagiuksen lannistumaton vastustaja. H\u00e4n korosti Pelagiusta vastaan ihmisen t\u00e4ydellist\u00e4 langenneisuutta ja sit\u00e4, ett\u00e4 pelastus on alusta loppuun Jumalan armon lahja Jeesuksessa Kristuksessa.<\/p>\n\n\n\n [8]<\/sup><\/a> Markion (k. n. 160) opetti, ett\u00e4 Uuden testamentin rakkauden Jumala, Jeesuksen Is\u00e4, on joku aivan toinen kuin Vanhan testamentin verenhimoinen Herra. H\u00e4n kielsi koko Vanhan testamentin arvon ja hyv\u00e4ksyi Pyhiksi Kirjoituksiksi vain Luukkaan evankeliumin ja osan Paavalin kirjeist\u00e4 ja nekin vain itse muuttamassaan muodossa.<\/p>\n\n\n\n [9]<\/sup><\/a> Katafryygialaset eli montanolaiset olivat Montanuksen (eli toisella vuosisadalla) perustama karismaattinen lahko, jota sen kannattajat kutsuivat \u201duudeksi profetiaksi\u201d. He olivat sit\u00e4 mielt\u00e4, ettei Pyh\u00e4 Henki toimi en\u00e4\u00e4 opetusvirkaa ja apostolista oppia korostavassa katolisessa kirkossa, vaan vaikuttaa vain heid\u00e4n oman, hurmoksellisen lahkonsa parissa. Montanuksen ennustukseen liittyi my\u00f6s vahva vaatimus kristittyjen moraalisesta parannuksesta ja odotus, ett\u00e4 uusi Jerusalem laskeutuisi min\u00e4 hetken\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 Montanuksen kotimaakuntaan Fryygiaan (mist\u00e4 nimi \u201dkatafryygialaiset\u201d). Montanolaisuuden levitess\u00e4 katoliset piispat ajoivat monin paikoin pahoja henki\u00e4 montanolaisista.<\/p>\n\n\n\n [10]<\/sup><\/a> Manikealaisuus oli 200-luvulla Persiassa el\u00e4neen profeetta Manin perustama uskonto, joka sekoitti elementtej\u00e4 kristinuskosta, zarathustralaisuudesta ja buddhalaisuudesta. Manikealaiset eiv\u00e4t hyv\u00e4ksyneet Raamatun arvovaltaa ja olettivat, ett\u00e4 maailmaa hallitsee kaksi yht\u00e4 vahvaa kesken\u00e4\u00e4n taistelevaa voimaa, hyv\u00e4 ja paha. Kirkkois\u00e4 Augustinus oli ennen k\u00e4\u00e4ntymyst\u00e4\u00e4n manikealainen.<\/p>\n\n\n\n [11]<\/sup><\/a> Thomas M\u00fcntzer (k. 1525) oli saksalainen pappi, joka v\u00e4itti el\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Jumalan erityisess\u00e4 johdatuksessa, niin ett\u00e4 h\u00e4nen saarnojaan piti arvostaa Jumalan erehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 puheena. H\u00e4n julisti, ett\u00e4 uskovien oli kukistettava sodassa vallanpit\u00e4j\u00e4t, jotta Kristuksen \u201dtuhatvuotinen valtakunta\u201d voisi toteutua maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. M\u00fcntzer asettui Saksaa 1520-luvulla repineen talonpoikaissodan johtajaksi ja sai sen aikana surmansa.<\/p>\n\n\n\n [12]<\/sup><\/a> Origenes Aleksandrialainen (k. 254) oli oppinut teologi, joka loi kirjoituksissaan synteesi\u00e4 kristillisen uskon ja kreikkalaisen filosofian v\u00e4lille. H\u00e4n eteni teoksissaan paikoin niin spekulatiivisiin johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin, ett\u00e4 useat niist\u00e4 tuomittiin kirkossa my\u00f6hemmin syyst\u00e4 harhaoppisiksi.<\/p>\n\n\n\n [13]<\/sup><\/a> Novatus (k. 258) oli roomalainen pappi, joka alkoi opettaa, ettei vainossa uskonsa kielt\u00e4neit\u00e4 kristittyj\u00e4 voida ottaa parannuksenkaan kautta en\u00e4\u00e4 kirkon ja pelastuksen yhteyteen. H\u00e4nen seuraajansa kutsuivat itse\u00e4\u00e4n nimell\u00e4 cathari <\/em>(kr.katharoi<\/em> = puhtaat).<\/p>\n\n\n\n [14]<\/sup><\/a> Donatolaiset olivat piispa Donatuksen (k.355) mukaan nimens\u00e4 saanut pohjoisafrikkalainen kirkko, joka opetti, etteiv\u00e4t vainoissa kompromisseja (esim. uskon kielt\u00e4minen, ep\u00e4jumalille uhraaminen, pyhien kirjojen tai kirkon omaisuuden luovuttaminen viranomaisille) tehneen papin toimittamat sakramentit ole p\u00e4tevi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n [15]<\/sup><\/a> Lutherin aikaan k\u00e4ytetyss\u00e4 kreikankielisess\u00e4 Uuden testamentin editiossa Textus Receptuksessa puhuttiin t\u00e4ss\u00e4 kohtaa \u201denkelist\u00e4\u201d, kun taas 1900- ja 2000-luvulla tehdyt k\u00e4\u00e4nn\u00f6kset puhuvat luotettavimpien k\u00e4sikirjoitusten tavoin \u201dkotkasta\u201d, mik\u00e4 varmasti on oikea lukutapa.<\/p>\n\n\n\n [16]<\/sup><\/a> Areios (k. 336) oli aleksandrialainen pappi, joka alkoi opettaa, ett\u00e4 Kristus ei ole iankaikkinen tosi Jumala vaan Jumalan luoma jumalolento, jonka kautta maailma on luotu. Areioksen harhaoppi tuomittiin Nikean kirkollis-kokouksessa vuonna 325, mutta se sai vahvan jalansijan erityisesti V\u00e4limeren it\u00e4osissa ja levisi my\u00f6hemmin kansainvaellusten germaaniheimojen pariin, jotka olivat areiolaisia keskiajalle saakka.<\/p>\n\n\n\n [17]<\/sup><\/a> Muhammed (k. 632), islamin t\u00e4rkein profeetta ja perustaja. Saraseeni on vanha nimitys arabeille.<\/p>\n\n\n\n [18]<\/sup><\/a> Luther kirjoittaa oikeastaan \u201dluvun 12 alussa\u201d, mutta seitsem\u00e4nnen enkelin merkkisoitto on jo Ilm. 11:15.<\/p>\n\n\n\n [19]<\/sup><\/a> Lutherin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 sana unselig<\/em> on negaatio sanalle selig<\/em> eli onnellinen, autuas, pelastettu<\/em>. Unselig on siis kurja,<\/em> onneton<\/em>, ep\u00e4autuas<\/em>, pelastusta vailla oleva<\/em>.<\/p>\n\n\n\n [20]<\/sup><\/a> Er\u00e4s Lutherin selityst\u00e4 seuraava Ilmestyskirjan kommentaattori selitt\u00e4\u00e4 sanan Harmageddon<\/em> tulevan heprean sanoista ?erem geduud<\/em> eli sotajoukon tuho<\/em>. Carl Mathey-Zorn, Die Offenbarung St. Johannis<\/em>, Verlag und Druck von Johannes Herrmann, Zwickau 1910, s. 241. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4sitys sopii hyvin yhteen sen kanssa, miten Luther nime\u00e4 Harmageddon t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Uudemmat selitt\u00e4j\u00e4t selitt\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 nimen Harmageddon tulevan heprean sanoista har megiddoo<\/em> eli Megiddon vuori<\/em>.<\/p>\n\n\n\n [21]<\/sup><\/a> Johann Faber (k. 1541), Johannes Eck (k. 1543) ja Hieronymus Emser (k. 1527) olivat Lutherin paavilaisia teologisia vastustajia. Sofisti tarkoittaa viisastelijaa, spekulatiivisen filosofian tai teologian kannattajaa.<\/p>\n\n\n\n [22]<\/sup><\/a> Prebenda<\/em> tarkoitti kirkolle lahjoitetusta maatilasta saatua palkkatuloa, joka k\u00e4ytettiin esimerkiksi pappien ja messujen yll\u00e4pit\u00e4miseen tai kirkollisia virkoja varten opiskelevien nuorten miesten opintojen kustantamiseen.<\/p>\n\n\n\n [23]<\/sup><\/a> Luther tarkoittaa Rooman valloitusta ja ry\u00f6st\u00f6\u00e4 vuonna 1527. Pyh\u00e4n saksalais-roomalaisen<\/p>\n\n\n\n keisarikunnan keisari Kaarle V (k. 1558) oli roomalaiskatolisen uskon puolustaja. H\u00e4nen joukkonsa k\u00e4viv\u00e4t Italiassa sotaa Ranskaa vastaan. Kun keisarin komentajilla ei ollut maksaa palkkasoturiarmeijalleen palkkoja, n\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t kohti Roomaa, valloittivat kaupungin ja ry\u00f6stiv\u00e4t, polt-tivat ja h\u00e4vittiv\u00e4t sit\u00e4 monen p\u00e4iv\u00e4n ajan. Monet aikalaiset pitiv\u00e4t Lut-herin tavoin Rooman h\u00e4vityst\u00e4 lopunajallisena merkkin\u00e4 paavikunnan tuhosta.<\/p>\n\n\n\n
\n\n\n\n