Internet ja globalisaatio rakentavat yh\u00e4 yhdentyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 maailmaa. Sosiokulttuuriset valtavektorit \u2013 kauppa, politiikka, kulttuurit ja uskonto \u2013 toimivat koko ihmiskuntaa liikuttelevin keinoin. My\u00f6s uskonto on kokenut isoja muutoksia.<\/p>\n
L\u00e4nsimaat ovat sekularisoituneet sit\u00e4 mukaa kun liberalistiset aatteet ja markkinatalous ovat edistyneet. Institutionaaliset uskonnot ovat v\u00e4istyneet taustavaikuttajiksi ja niiden kannattajakunta on v\u00e4hentynyt. Selkeimmin t\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Englannissa, Alankomaissa ja Skandinaviassa. Suomessakin Eroa kirkosta \u2013foorumit markkinoivat protestia, ja ateismi ja agnostisismi n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n.<\/p>\n
L\u00e4nsimaat ovat kuitenkin h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 tai piittaamattomia siit\u00e4, mit\u00e4 muualla uskomusj\u00e4rjestelmien suhteen tapahtuu \u2013 elleiv\u00e4t tapahtumat kosketa niiden taloudellisia tai poliittisia intressej\u00e4.<\/p>\n
Parin viime vuosikymmenen aikana l\u00e4nsimaat ovat joutuneet t\u00f6rm\u00e4yskurssille erityisesti moniulotteista kehityskriisi\u00e4\u00e4n Afrikassa, L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja Etel\u00e4-Aasiassa l\u00e4pik\u00e4yv\u00e4n islamin kanssa.<\/p>\n
Internet ja sosiaalinen media ovat kiihdytt\u00e4neet my\u00f6s islamin sekularisoitumista. T\u00e4m\u00e4 on nostanut esiin radikaaleja vastavoimia, aiheuttanut sotia ja kansainv\u00e4lisi\u00e4 kriisej\u00e4.<\/p>\n
Islam n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jopa k\u00e4yv\u00e4n p\u00e4\u00e4ryhmiens\u00e4 kesken samantapaista uskonsotaa, joka repi Euroopan kristinuskoa satoja vuosia sitten. Al-qaida ja muut \u00e4\u00e4riryhm\u00e4t pyrkiv\u00e4t ajamaan ideologiaa, jonka ihanteet eiv\u00e4t ole t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n kelvollisia.<\/p>\n
Vallankumouksiakin on n\u00e4hty ja barrikadeilla ovat olleet muun muassa naiset ja nuoret, joilta on ev\u00e4tty l\u00e4hes kaikki modernin yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet. Konflikteja paetessaan he ovat p\u00e4\u00e4tyneet etenkin Eurooppaan, miss\u00e4 islamin vaikutus on n\u00e4in voimistunut. Esimerkiksi Englanti, jossa on syntynyt jo kristinuskon tyhji\u00f6, on vastaanottanut runsaasti muslimeja.<\/p>\n
Englanti on mielenkiintoinen nykyp\u00e4iv\u00e4n uskontokulttuurisessa kehityksess\u00e4. Siell\u00e4 esimerkiksi uuspakanuus (wicca, shamanismi ym.) sek\u00e4 niin sanottu l\u00e4nsimainen esoteria (kabbalismi, new age, teosofia) ovat l\u00f6yt\u00e4neet jalansijaa.<\/p>\n
Uskonnollisuus onkin inhimillinen vakio. Tehokaskaan sekularisaatio ei n\u00e4yt\u00e4 sit\u00e4 tyhjent\u00e4v\u00e4n. Saman vahvistavat kansainv\u00e4liset tilastot. Toisin kuin l\u00e4nsimainen media usein tiedottaa, uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4t eiv\u00e4t ole katoamassa maailmasta, p\u00e4invastoin.<\/p>\n
Harhakuva johtuu pitk\u00e4lti l\u00e4nsimaisen tiedottamisen luonteesta ja ehk\u00e4 tarkoitushakuisuudestakin. Muun muassa sen luoma islamin uhkakuva tai kristinuskon karikatyyri polkevat n\u00e4iden uskontojen kiinnostavuutta.<\/p>\n
Talouslama, ekologiset kriisit, aseelliset konfliktit sek\u00e4 luonnonkatastrofit ovat osaltaan edist\u00e4neet uskomusj\u00e4rjestelmien kasvua.<\/p>\n
Kuluneen vuosikymmenen aikana ateismi ja agnostismi ovat suhteellisesti heikentyneet, islam kasvaa absoluuttisesti mutta v\u00e4henee suhteellisesti, uuspakanuus ja esoterismi ovat kasvussa, samoin buddhalaisuus \u2013 l\u00e4nsimaissa.<\/p>\n
Kristinusko v\u00e4henee edelleen Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta kasvaa muualla. Merkitt\u00e4vimpi\u00e4 kasvualueita on Kaukoit\u00e4, erityisesti Kiina.<\/p>\n
Entiset ateismia ajaneet kommunistiset yhteiskunnat ovat my\u00f6s j\u00e4tt\u00e4neet t\u00e4yttym\u00e4ss\u00e4 olevan uskontotyhji\u00f6n. Vastoin kaikkia odotuksia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 sek\u00e4 Kiina ett\u00e4 vanhan Neuvostoliiton aluepiirin maat ovat l\u00e4hitulevaisuudessa maailman suurimpia kristillisi\u00e4 valtioita.<\/p>\n
Muutamassa vuosikymmeness\u00e4 kristittyjen osuuden maailman v\u00e4est\u00f6st\u00e4 arvellaan nousevan jopa puoleen. Se onkin t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 maailman nopeimmin kasvava valtauskonto, mit\u00e4 islam oli viel\u00e4 vuosikymmen sitten.<\/p>\n
Islamilainen fundamentalismi sataa kaikkialla sen pahimpien kilpailijoiden, buddhismin ja kristinuskon, laariin. Islam onkin joutunut v\u00e4istym\u00e4\u00e4n miltei kokonaan kristinuskon tielt\u00e4 esimerkiksi L\u00e4nsi-Afrikassa. My\u00f6s sen omia k\u00e4\u00e4nnynn\u00e4isi\u00e4 on siirtynyt kristittyjen piiriin.<\/p>\n
Kristinusko ammentaa tulokkaita my\u00f6s Indonesiassa, Keski-Aasiassa, Pakistanissa ja jopa Iranissa. Latinalainen Amerikka taas on ollut kristinuskon valta-aluetta jo pitk\u00e4\u00e4n. Olikin vain ajan kysymys, ett\u00e4 sielt\u00e4 nousi my\u00f6s paavi katolisen maailman johtoon.<\/p>\n
Kristinuskon painopiste on siirtynyt valkoisen Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolelle, miss\u00e4 my\u00f6s v\u00e4est\u00f6nkasvu on voimakkainta. Palaako se viel\u00e4 Eurooppaan, j\u00e4\u00e4 n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. Ympyr\u00e4 on joka tapauksessa sulkeutunut.<\/p>\n
Englannista l\u00e4hti aikoinaan Brittil\u00e4isen imperiumin piirist\u00e4 l\u00e4hetyssaarnaajia kaikkialle maailmaan. Nykyisin sen uskomusj\u00e4rjestelmien supermarkettiin matkaa entisilt\u00e4 alusmailta mustia ja ruskeita lahkosaarnaajia k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4\u00e4kseen maallistuneita valkonaamoja takaisin kristinuskon huomaan.<\/p>\n
Juha Hiltunen<\/strong><\/p>\n kirjoittaja on antropologi ja kulttuurihistorioitsija<\/em><\/p>\n Turun Sanomat 22.7.2014<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Internet ja globalisaatio rakentavat yh\u00e4 yhdentyv\u00e4mp\u00e4\u00e4 maailmaa. Sosiokulttuuriset valtavektorit \u2013 kauppa, politiikka, kulttuurit ja uskonto \u2013 toimivat koko ihmiskuntaa liikuttelevin keinoin. My\u00f6s uskonto on kokenut isoja muutoksia. L\u00e4nsimaat ovat sekularisoituneet sit\u00e4 mukaa kun liberalistiset aatteet ja markkinatalous ovat edistyneet. Institutionaaliset uskonnot ovat v\u00e4istyneet taustavaikuttajiksi ja niiden kannattajakunta on v\u00e4hentynyt. Selkeimmin t\u00e4m\u00e4 on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 Englannissa, Alankomaissa […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":2696,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[540,567,17,310],"tags":[570,568,571,569],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2695"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2695"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2695\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2697,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2695\/revisions\/2697"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2696"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2695"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2695"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2695"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}