{"id":244,"date":"2012-04-03T14:14:59","date_gmt":"2012-04-03T11:14:59","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=244"},"modified":"2015-06-12T13:23:07","modified_gmt":"2015-06-12T10:23:07","slug":"evankeliumin-julistustyo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2012\/04\/03\/evankeliumin-julistustyo\/","title":{"rendered":"EVANKELIUMIN JULISTUSTY\u00d6?"},"content":{"rendered":"<p>Kirjoittaja on professorina amerikkalaisen tunnustuksellisen (viel\u00e4) luterilaisen kirkon Missouri-synodin (LC-MS) pappisseminaarissa Fort Wayne, Indianassa. Artikkeli on katkelma monografiasta: \u201c\u2018Church Growth\u201d As Mission Paradigm, A Lutheran Assessment\u2019, jonka on julkaissut Our Savior Lutheran Church Houston, Teksasissa (1994), jossa kirjottaja k\u00e4sittelee Kirkon kasvu-liikett\u00e4 ja ajattelua Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen l\u00e4ht\u00f6kohdista. T\u00e4m\u00e4 liike on my\u00f6s levinnyt Suomen kirkkoon.<\/p>\n<p>EVANKELIUMIN JULISTUSTY\u00d6 VAI MAALLIKKOJEN ITSEPALVELU-HENKILAHJOILLA H\u00d6YSTETTYN\u00c4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p align=\"center\"><strong>Kurt Marquart Professori, Fort Wayne, Indiana, USA<\/strong><\/p>\n<h1>Helluntailaisten erikoistarjouksia<\/h1>\n<p>Katsokaamme teksti\u00e4 1. Kor. 12, joka k\u00e4sittelee \u2018hengellisi\u00e4 ihmisi\u00e4\u2019 tai \u2018hengellisi\u00e4 asioita\u2019 (sana <em>pneumatikoon <\/em>1. jakeessa voidaan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 kummallakin tavalla). Eri lahjat, teht\u00e4v\u00e4t ja toiminta, joita kuvaillaan yksityiskohtaisesti jakeissa 4-10, laitetaan oikealle paikalleen jakeessa 28: \u201cJumala on seurakunnassaan asettanut ensinn\u00e4kin jotkut apostoleiksi, toiseksi jotkut profeetoiksi ja viel\u00e4 [kolmanneksi]<strong> <\/strong>jotkut opettajiksi. Muutamilla on [sitten] voima tehd\u00e4 ihmeit\u00e4, toisilla [sitten] parantamisen lahja, toisilla kyky auttaa muita, toimia johtajana tai puhua kielill\u00e4.\u201d [Suomalainen k\u00e4\u00e4nn\u00f6s<strong> <\/strong>j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pois sanat kolmanneksi sek\u00e4 Sanat sitten ja sitten: suom. huom.] N\u00e4m\u00e4 viimeksi mainitut numeroimattomat kohdat todellakin k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t erityisi\u00e4 kykyj\u00e4, kuten parantamisia tai kieli\u00e4. Mutta numeroidut virat, siis ensimm\u00e4isest\u00e4 kolmanteen, taas k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4t vain julkisen evankeliumin julistamistoiminnan, aivan kuten Efesolaiskirje 4:11 sanoo.<\/p>\n<p>Keskeinen kysymys 1. Kor. 12:n tulkinnassa on ep\u00e4tavallisten lahjojen asema, joihin kuuluvat ihmeet (kuten parantaminen), kielet ja niiden tulkitseminen, sek\u00e4 profetoiminen, johon vastaavasti liittyy henkien erottaminen. Tuleeko n\u00e4it\u00e4 pit\u00e4\u00e4 \u201cerikoistehosteina\u201d, jotka liittyv\u00e4t kirkon perustamiseen (perinteinen katsantokanta), vai tarkoitetaanko niit\u00e4 kristillisen uskon normaaleiksi lisiksi, jotka ovat olleet kadoksissa tai \u201ctukahdutettuina\u201d l\u00e4hes koko kirkon historian ajan, mutta jotka helluntailaisuus on meid\u00e4n aikanamme \u201cpalauttanut\u201d k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Irvingil\u00e4iset<sup>1 <\/sup>ja mormonit ovat toimineet t\u00e4m\u00e4n \u201ckielill\u00e4puhumisen\u201d suunnan n\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 ja tienraivaajina 1800-luvulla.<\/p>\n<p>Uusi Testamentti sulkee t\u00e4ysin pois helluntailaisen vaihtoehdon. Otan esille vain muutaman kaikkein selvimmist\u00e4 teksteist\u00e4. Vaikka evankelista Filippus pystyi tekem\u00e4\u00e4n ihmeit\u00e4 (Ap.t. 8:6), on selv\u00e4\u00e4, ettei h\u00e4n pystynyt v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n Pyh\u00e4n Hengen n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 merkki\u00e4: apostolien oli teht\u00e4v\u00e4 se rukouksin ja k\u00e4ttens\u00e4 p\u00e4\u00e4llepanemisin (j. 14-19). Samoin pystyiv\u00e4t Pietarin ja Paavalin, eiv\u00e4t kenen tahansa matti ja maija meik\u00e4l\u00e4isen, varjo tai liinat parantamaan (Ap.t. 5:12-16)<em>. <\/em>Paavali kutsuu sellaisia ihmeilmentymi\u00e4 \u201capostolin merkiksi\u201d (2. Kor. 12:12). Se, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n jyrkk\u00e4 ero toisaalta apostolien ja profeettojen v\u00e4lill\u00e4 rakennuksen perustuksena ja toisaalta muun rakennuksen v\u00e4lill\u00e4 (Ef. 2:20-22), ei ole \u201cdispensationalismia\u201d (kuten helluntailaiset kuvittelevat) vaan Paavalin itse opettamaa apostolista oppia. Huolimatta niist\u00e4 t\u00e4ysin mielett\u00f6mist\u00e4 nykyajan \u201carmolahjalaareista\u201d, joista kes\u00e4leirien nuoret<sup>2 <\/sup>saavat \u201cl\u00f6yt\u00e4\u00e4\u201d itsess\u00e4\u00e4n mm. apostolin ja profeetan lahjat, k\u00e4y Ef. 2:20:sta ilmi se tosiseikka, ett\u00e4 apostolis-profeetallinen perusta luotiin kertakaikkisesti valmiiksi, eik\u00e4 sit\u00e4 voi uusia yht\u00e4\u00e4n enemp\u00e4\u00e4 kuin sen kulmakive\u00e4 itse Jeesusta Kristusta voisi toistaa (Room. 6:10; Hebr. 10:10). \u201cMuuta perustusta ei kukaan voi panna\u201d (1. Kor.3:11) &#8211; ja Herran valitsemat apostolit (Ap.t. 1:21-26) ovat erottamaton osa t\u00e4t\u00e4 ainutkertaista peruskalliota (Matt.16:18).<\/p>\n<p>Apostoleissa (my\u00f6s Paavalissa!) ja profeetoissa Korintin kirkolla oli koko Kristuksen t\u00e4yteys, joka n\u00e4kyi sellaisissa H\u00e4nen Henkens\u00e4 erityisiss\u00e4 ilmenemismuodoissa <em>(phan eroosis, <\/em>1.Kor.12:7), joita H\u00e4n oli halunnut antaa. T\u00e4n\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n ei Jumalan k\u00e4si tietenk\u00e4\u00e4n ole lyhentynyt (Jes. 59:1)<strong><em>. <\/em><\/strong>H\u00e4n voi toimia ja toimiikin viisaassa ja armollisessa sallimuksessaan ihmeellisesti milloin ja miss\u00e4 H\u00e4n haluaa, varsinkin vastauksena omiensa rukouksiin. Mutta sit\u00e4 erityist\u00e4 merkkien saattoa, joka seurasi kirkon apostolisprofeetallisen perustuksen laskemista &#8211; ja mit\u00e4 Saatana yritt\u00e4\u00e4 j\u00e4ljitell\u00e4 (2. Tess. 2:9) &#8211; ei voida odottaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n sen enemp\u00e4\u00e4 kuin uusia apostoleja ja profeettoja (kts. my\u00f6s Hebr. 1:1-4; 2:1-4). Eik\u00e4 sellaisia asioita voida \u201cpalauttaa\u201d tai j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 \u201cuudistus\u201d liikkeeksi, kuten my\u00f6s esim. Missouri-synodin karismaatikot kuvittelevat.<sup>4 <\/sup>Pikemminkin, se mik\u00e4 on pysyv\u00e4\u00e4, kaikkia aikoja varten, on \u201cHengen, veden ja veren\u201d todistus (1. Joh. 5:6-8).<em> <\/em>Se, jolla on Kristus t\u00e4m\u00e4n armov\u00e4lineiss\u00e4, on t\u00e4ydellinen H\u00e4ness\u00e4 (Kol.2:9). T\u00e4ysi evankeliumi ei merkitse saarnaamista plus ihmeit\u00e4 (helluntailaisten unelma) tai saarnaamista plus armolahjoja (karismaatikkojen ja Kirkon Kasvuliikkeen haave), vaan <strong>saarnaamista plus sakramenttej\u00e4<\/strong>. Sanan ja sakramenttien virka, jonka Kristus perusti apostolin viran erityisess\u00e4 muodossa, jatkuu t\u00e4n\u00e4\u00e4n tavallisena evankeliumin saarnavirkana (1. Kor. 4:1). Kirja Paavin valta ja johtoasema sanoo: Saarnavirka pohjautuu apostolien yleiseen kutsumukseen.<sup>5<\/sup> Juuri t\u00e4st\u00e4 Jumalan asettamasta evankeliumin saarnavirasta helluntailainen Kirkon kasvu-ajattelu on p\u00e4\u00e4tt\u00e4nyt p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon: \u201cEnnen kuin me pid\u00e4mme pyh\u00e4kouluopettajien ja kirkon kukkien jakajien [erikoisjuhlina, toim. huom.] \u2018ordinaatiota\u2019 ihan saman arvoisena kuin kirkon vanhimman tai piispan virkaan \u2018ordinaatio\u2019, emme voi v\u00e4itt\u00e4\u00e4 toimivamme Kristuksen ruumiina.\u201d<sup>6<\/sup><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong><em>Ep\u00e4raamatullinen systemaattinen teologia<\/em><\/strong><\/p>\n<p>Selv\u00e4 varoitusmerkki siit\u00e4, ett\u00e4 Raamattu on hyl\u00e4tty v\u00e4\u00e4r\u00e4n systemaattisen teologian vuoksi, on oppiv\u00e4ite siit\u00e4, ett\u00e4 \u201cHengen lahjat\u201d ovat yksi asia (oikealla nimell\u00e4 kutsuttuna <em>kharismata<\/em>)<em> <\/em>ja Hengen hedelm\u00e4t (Gal. 5:22,<em> <\/em>23) taas aivan toinen asia. Hunter, Werning sek\u00e4 Missouri-synodin julkaisema opettajien k\u00e4sikirja<sup>7 <\/sup>seuraavat kaikki C. Peter Wagneria t\u00e4ss\u00e4 kohden.<sup>8<\/sup> Vaikkakin k\u00e4sikirjassa <span style=\"text-decoration: underline;\">His Love &#8211; Our Response<\/span> my\u00f6nnet\u00e4\u00e4nkin, ett\u00e4 \u2018jossakin mieless\u00e4 Hengen hedelm\u00e4 on lahja\u201d, lis\u00e4t\u00e4\u00e4n siin\u00e4 heti: \u201cMutta hedelm\u00e4 ei ole <em>kharismata\u201d. <\/em>Mutta miksi ei? T\u00e4m\u00e4 karismaatikkojen lempiv\u00e4ite, ett\u00e4 <em>kharismata <\/em>on tekninen termi lahjoille vaan ei Hengen hedelmille, on t\u00e4ysin perusteeton. Ensinn\u00e4kin, termi\u00e4 <em>kharismata <\/em>(lahja) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleisess\u00e4 merkityksess\u00e4, esim. Room. 5:15<em>, <\/em>l6 ja 6:23 (\u201cJumalan armolahja on iankaikkinen el\u00e4m\u00e4\u201d). Toiseksi, sanaa <em>kharismata <\/em>ei k\u00e4ytet\u00e4 ollenkaan yhdess\u00e4 Raamatun kolmesta lahjaluettelosta, nimitt\u00e4in Efesolaiskirjeen 4:ssa luvussa! T\u00e4ss\u00e4 lahjaa merkitsev\u00e4t sanat ovat <em>kharis <\/em>(yleinen sana, joka merkitsee armo) <em>doorea, doma <\/em>ja verbina <em>didoomi <\/em>(j. 7-11). Kolmanneksi, sana <em>pistis <\/em>(\u2018usko\u2019 tai \u2018uskollisuus\u2019) esiintyy sek\u00e4 v\u00e4itetyss\u00e4 lahjalistassa 1. Kor. 12:9:ss\u00e4, ja Hengen hedelmin\u00e4 Gal. 5:22:ssa yhdess\u00e4 sanan \u2018rakkaus\u2019 kanssa (vrt. 1. Kor. 13:13). Ja viel\u00e4 lopuksi, Jaakob kirjoittaa, ett\u00e4 \u201cjokainen hyv\u00e4 anti <em>(dosis) <\/em>ja t\u00e4ydellinen lahja <em>(dooreema) <\/em>tulee ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4&#8230;\u201d (1:17).<\/p>\n<p>On tietysti ero kirkon virkojen (ja niit\u00e4 vastaavien taitojen) ja henkil\u00f6kohtaisen pyhityksen v\u00e4lill\u00e4, ja kuitenkin kaikki n\u00e4m\u00e4 ovat hyvi\u00e4 lahjoja \u2018ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4\u2019. Hengen hedelmien poistaminen Hengen lahjoista tarkoittaa Raamatun v\u00e4\u00e4rist\u00e4mist\u00e4 ja muuntelemista vieraan ja oudon opin hyv\u00e4ksi.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 outo oppi (armo)lahjoista Hengen hedelmien \u2018vastakohtana on yht\u00e4 ep\u00e4tunnustuksellinen kuin se on ep\u00e4raamatullinen. Vaikka Tunnustuskirjat tuntevatkin erilaisia lahjoja evankeliumin palvelijoiden joukosta, 1. Kor. 12:n hengess\u00e4 (kts. <span style=\"text-decoration: underline;\">Schmalkaldenin opinkohdat<\/span> IIIIV\/9), p\u00e4\u00e4paino on t\u00e4sm\u00e4lleen Pyh\u00e4n Hengen lahjoissa, kuten vanhurskauttavassa ja pyhitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 uskossa, rakkaudessa ja muissa hyveiss\u00e4 (kts. erityisesti <span style=\"text-decoration: underline;\">Iso katekismus<\/span>: Uskontunnustus, Kolmas uskonkohta ja <span style=\"text-decoration: underline;\">Sovinnon kaava<\/span> II). Luterilaiset uushelluntailaiset sen t\u00e4hden turhaan vetoavat Vahan katekismuksen kolmannen uskonkohdan selityksess\u00e4 olevaan lauseeseen: \u201cPyh\u00e4 Henki on&#8230; valaissut minut lahjoillaan.\u201d T\u00e4ll\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 lahjojen kanssa helluntailaisten tai uushelluntailaisten ja Kirkon kasvuliikkeen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 merkityksess\u00e4, vaan se nousee siit\u00e4 syv\u00e4llisest\u00e4 ymm\u00e4rryksest\u00e4, ett\u00e4 Kristuksena (kr. Voideltu ja hebr. Messias) Herramme olu saanut Hengen lahjat ei vain jossain m\u00e4\u00e4riss\u00e4, kuten muut pyh\u00e4t, vaan koko Jumalan t\u00e4yteydess\u00e4 (Yksimiehisyyden ohje VIII, 72-74, toim. k\u00e4\u00e4nn.). T\u00e4ss\u00e4 viitataan Jesaja 11:2:een ja 61:1:een. Siksi kirkossa lauletaan, kuten on jo laulettu yli vuosituhannen ajan, ei vain joistakin kuvitelluista m\u00e4\u00e4rista, vaan hengen seitsenkertaisista armolahjoista [Veni, Creator Spiritus].<\/p>\n<p>1 Irvingil\u00e4iset olivat Edward Irvingin perustama ryhm\u00e4, joka oli alunperin Skotlannin presbyteerikirkosta. Irving ihastui sek\u00e4 katolisuuteen ett\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaiseen helluntailaisuuteen ja tunsi erityist\u00e4 vetovoimaa lopunajan pohdinnoille. J\u00e4rjest\u00f6ll\u00e4 oli omat \u201capostolit\u201d. Irvingil\u00e4iset n\u00e4ivettyi ryhm\u00e4n\u00e4 1900-luvun alussa, kun heid\u00e4n ennustustensa vastaisesti kirkon viimeinenkin apostoli kuoli ennen Jeesuksen toista tulemista. Pieper mainitsee Dogmatiikassaan s. 70 uskonpuhdistuksen ajan ryhmist\u00e4, jotka hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t Lutherin vaatimuksen Raamatun yksinomaisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misvallasta kirjaimen orjuutena ja tahtovat rinnastaa ns. sis\u00e4isen sanan Raamatun ulkonaiseen sanaan muka korkeampana ilmoituksena. 1800-luvulta h\u00e4nen luettelossaan ovat mm. my\u00f6s irvingil\u00e4iset ja mormonit: toim. huom.]<\/p>\n<p>2 Sanottakoon kuitenkin rehellisesti, ett\u00e4 C. Peter Wagner (Kirkon Kasvuliikkeen johtajia) pit\u00e4\u00e4 \u201dtunne-el\u00e4m\u00e4n kypsyytt\u00e4\u201d ennakkoedellytyksen\u00e4: \u201cNyrkkis\u00e4\u00e4nt\u00f6ni on, ett\u00e4 jos olet 18-vuotias etk\u00e4 tied\u00e4, mitk\u00e4 ovat omia lahjojasi, ala ole huolissasi; olet todenn\u00e4k\u00f6isesti liian nuori. Kuitenkin, jos olet 25-vuotias etk\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n tied\u00e4 lahjojasi, sinun on aika alkaa olla huolissasi.\u201d (<span style=\"text-decoration: underline;\">Your Spiritual Gifts Can<\/span> <span style=\"text-decoration: underline;\">Help Your Church Grow<\/span>. Glendale, California.1979. Regal Books. s. 254)<\/p>\n<p>3 Seuraten Raphael Gassonia (1966), joka v\u00e4itt\u00e4\u00e4 olleensa silminn\u00e4kij\u00e4n\u00e4 erilaisissa esimerkkitilanteissa, Wagner varoittaa v\u00e4\u00e4rennetyist\u00e4 \u201cuskon, ihmeitten, parantamisen ja kielill\u00e4 puhumisen ja niiden tulkitsemisen lahjoista, joita Saatana parhaillaan tuottaa\u201d (Ed. teos. s. 100).<\/p>\n<p>4 L. Christensonin kirjassa <span style=\"text-decoration: underline;\">Welcome, Holy Spirit<\/span>, jota s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti suositellaan Missourin uudistuksen nk. RIM-raportissa, todetaan: \u201cjos karismaattinen uudistus kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota hengellisiin lahjoihin, johtuu se siit\u00e4, ett\u00e4 me uskomme, ett\u00e4 hengellisten lahjojen koko skaalan palauttaminen kirkolle on osa Herran t\u00e4m\u00e4nhetkist\u00e4 suunnitelmaa\u201d (s. 25). Ja edelleen: \u201cKarismaattinen her\u00e4tys on noussut vastauksena Jumalan Hengen majesteettiseen liikkumiseen 1900-luvun loppupuoliskolla\u201d (s. 23).<\/p>\n<p>5<em> <\/em>Marquartin oma k\u00e4\u00e4nn\u00f6s saksasta.<\/p>\n<p>6 Karismaattisen uudistusliikkeen j\u00e4sen James Dunn, jota siteerataan Greg<\/p>\n<p>Ogdenin kirjassa <span style=\"text-decoration: underline;\">The New Reformation: Returning the Ministry to the People of<\/span><\/p>\n<p><span style=\"text-decoration: underline;\">God<\/span>. Grand Rapids. 1990. Zondervan. s. 212.<\/p>\n<p>7 Hunter (s. 180; <span style=\"text-decoration: underline;\">Gifted for Growth<\/span>, 1985), Werning (s. 38; <span style=\"text-decoration: underline;\">Vision and<\/span> <span style=\"text-decoration: underline;\">Strategy for<\/span> <span style=\"text-decoration: underline;\">Church<\/span> <span style=\"text-decoration: underline;\">Growth<\/span>, 1977) sek\u00e4 <span style=\"text-decoration: underline;\">His Love &#8211; Our Response<\/span> (opettajien k\u00e4sikirja, s. 7) kaikki seuraavat C. Peter Wagneria t\u00e4ss\u00e4 kohden. (s. 88; <span style=\"text-decoration: underline;\">Your Spiritual Gifts Can Help Your Church Grow)<\/span>.<\/p>\n<p>8 On tietenkin henkil\u00f6kohtaisia eroja. Kun Wagner pit\u00e4\u00e4 Hengen hedelmi\u00e4 ennakkovaatimuksena hengellisten lahjojen tehokkaalle harjoittamiselle (s. 89), Hunter puolestaan n\u00e4kee Hengen hedelm\u00e4t hengellisten lahjojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 seuranneina tuloshedelmin\u00e4. Werningin lyhyt asiank\u00e4sittely perustuu ilmeisesti Wagnerin aiempaan artikkeliin. (1976).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoittaja on professorina amerikkalaisen tunnustuksellisen (viel\u00e4) luterilaisen kirkon Missouri-synodin (LC-MS) pappisseminaarissa Fort Wayne, Indianassa. Artikkeli on katkelma monografiasta: \u201c\u2018Church Growth\u201d As Mission Paradigm, A Lutheran Assessment\u2019, jonka on julkaissut Our Savior Lutheran Church Houston, Teksasissa (1994), jossa kirjottaja k\u00e4sittelee Kirkon kasvu-liikett\u00e4 ja ajattelua Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen l\u00e4ht\u00f6kohdista. T\u00e4m\u00e4 liike on my\u00f6s levinnyt Suomen kirkkoon. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":245,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[34,45],"tags":[42,43,44,36],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=244"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":445,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/244\/revisions\/445"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/245"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=244"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=244"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=244"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}