{"id":2411,"date":"2016-02-22T19:33:09","date_gmt":"2016-02-22T16:33:09","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=2411"},"modified":"2016-06-06T12:24:43","modified_gmt":"2016-06-06T09:24:43","slug":"luther-ja-juutalainen-uskonto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2016\/02\/22\/luther-ja-juutalainen-uskonto\/","title":{"rendered":"Luther ja juutalainen uskonto"},"content":{"rendered":"

Julkaistu Concordia-lehdess\u00e4 numero 6 vuonna 1997.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n artikkeliin viitataan kirjassa Luther vai Melanchthon?<\/p>\n

 <\/p>\n

Halvar Sandell, pastori, Helsinki<\/p>\n

\u00a0<\/em><\/p>\n

Lutherin suhtautumisesta juutalaisuuteen on ollut runsaasti keskustelua lehtien\u00a0<\/em>palstoilla (viittaus erityisesti ruotsinkielisess\u00e4 lehdist\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytyyn keskusteluun,\u00a0<\/em>toim. huom.). Lehtien rajoitetusta palstatilasta ja t\u00e4ss\u00e4 aiheessa vaikeasti\u00a0<\/em>murrettavista ennakkoluuloista johtuen lehtidebateista tulee helposti hedelm\u00e4t\u00f6nt\u00e4\u00a0<\/em>tyhj\u00e4k\u00e4ynti\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ajan ja tilan salliessa pyrki\u00e4 porautumaan\u00a0<\/em>syvemm\u00e4lle t\u00e4h\u00e4n aiheeseen, joka ei ole meille helppotajuinen. Suuri\u00a0<\/em>yleis\u00f6 tuntee joukon kliseit\u00e4 ja mielipiteit\u00e4. Siksi tahdon niit\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana pit\u00e4en\u00a0<\/em>k\u00e4sitell\u00e4 asiaa muutamin kohdin.<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

    \n
  1. Lutherin l\u00e4ht\u00f6kohta on yksiselitteisesti uskonnollinen. H\u00e4nen vuodelta 1543 per\u00e4isin olevan kirjoituksensa nimi ”Juutalaisista ja heid\u00e4n valheistaan” tarkoittaa uskontoa. Vastaavalla tavalla Luther olisi voinut puhua ’paavista ja h\u00e4nen valheistaan’, ’hurmahengist\u00e4 ja heid\u00e4n valheistaan’ tai, jos h\u00e4n olisi puhunut islamista, ’turkkilaisista ja heid\u00e4n valheistaan’.<\/li>\n<\/ol>\n

     <\/p>\n

      \n
    1. 1500-luku ei tuntenut 1800-luvun aikana kehittyneit\u00e4 rotuoppeja. Etnisell\u00e4 (rotuun tai kansallisuuteen liittyv\u00e4ll\u00e4) tekij\u00e4ll\u00e4 oli toissijainen merkitys. Julkisesti harjoitettu uskonto oli t\u00e4ysin ratkaiseva asia. Antisemitismi (juutalaisvastaisuus) ei ole asiasis\u00e4lt\u00f6ns\u00e4 puolesta eik\u00e4 termin\u00e4 ajankohtainen Lutherille. H\u00e4nelle syntyper\u00e4 ei ollut mik\u00e4\u00e4n kielteinen asianhaara. Sit\u00e4 vastoin, jos harjoitettu uskonto oli v\u00e4\u00e4r\u00e4, se saattoi olla suunnaton iankaikkisuusvaara niille, jotka kuulivat sit\u00e4 ja joutuivat alttiiksi vieraan uskonnon vaikutukselle.<\/li>\n<\/ol>\n

       <\/p>\n

        \n
      1. Se, mit\u00e4 kahdessa edellisess\u00e4 kohdassa mainittiin, on otettava tarkasti huomioon, koska on olemassa laitoksia Lutherin em. kirjoituksesta vuodelta 1543, joita on peukaloitu siten, ett\u00e4 niit\u00e4 voidaan v\u00e4\u00e4rin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rasistisesti vastoin Lutherin tarkoitusper\u00e4\u00e4 (niinp\u00e4 ruotsinkielisess\u00e4 laitoksessa k\u00e4\u00e4nn\u00f6s on rasistinen, suomenkielisess\u00e4laitoksessa [vuodelta 1939] ainakin esipuhe). Sen, joka on kiinnostunut kirjojen lukemisesta, tulee t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 pit\u00e4\u00e4 huolta siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen k\u00e4siss\u00e4\u00e4n on hyv\u00e4maineinen, tieteellisesti tarkastettu, kansainv\u00e4linen tekstilaitos. Luther ei t\u00e4ss\u00e4 kiistellyss\u00e4 teoksessa levit\u00e4 subjektiivista k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n siit\u00e4, mihin uskontoon on pit\u00e4ydytt\u00e4v\u00e4. Sit\u00e4 vastoin t\u00e4m\u00e4 kirja olennaiselta osaltaan esitt\u00e4\u00e4 juutalaisten pyhien Kirjoitusten pohjalta perustelut sille, ett\u00e4 juutalainen uskonto on hyvin karkeasti ja vakavasti ymm\u00e4rt\u00e4nyt v\u00e4\u00e4rin omia pyhi\u00e4 kirjoituksiaan. Lutherin kanta merkitsee, ett\u00e4 sen, joka tuntee heprean kielt\u00e4, Moosesta ja profeettoja, tulee (n\u00e4ist\u00e4 pyhist\u00e4 Kirjoituksista k\u00e4sin) osoittaa asian todellinen laita, jos uskonpuhdistaja on v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

         <\/p>\n

          \n
        1. On hyvin ep\u00e4oikeudenmukaista kuvata Luther sellaisena, joka halveksi ja julisti kelvottomaksi kaiken juutalaisen. Harvat kristikunnan ja Euroopan historiassa ovat nostaneet esiin juutalaista elementti\u00e4 kristinuskossa kuten h\u00e4n. Ratkaisevalla tavalla Luther nosti esiin Vanhan testamentin selitysopin ja heprean kielen opiskelun. T\u00e4ll\u00e4 tekij\u00e4ll\u00e4 oli ratkaiseva merkitys uskonpuhdistukselle. Luther otti tarkoin huomioon rabbiiniset selitykset pyhist\u00e4 kirjoituksista. H\u00e4n viittaa keskiaikaisen Nikolaus Lyran kokoelman sellaisiin selityksiin niin ahkerasti, ett\u00e4 vaikutelmaksi tuli: Nisi Lyra lyrasset, Lutherus non cantasset ts. ellei Lyra olisi soittanut lyyraansa, ei Luther olisi laulanut. Meid\u00e4n synkretistinen (synkretismi = uskontojen sekoitus) aikamme, joka ei n\u00e4e pelastusta Jeesuksessa Kristuksessa ehdottomasti ainoana pelastusmahdollisuutena, on vaikea seurata Lutheria, kun t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kee suunnattoman pimeyden siin\u00e4, ett\u00e4 ne, joilla on pyh\u00e4t Kirjoitukset, kielt\u00e4v\u00e4t Kristuksen.<\/li>\n<\/ol>\n

           <\/p>\n

            \n
          1. Lutherin kirjoitukset juutalaisista eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n tunnustuskirjoja. Ne ovat oman aikansa kirjoituksia, jotka on kirjoitettu siin\u00e4 todellisuudessa, joka silloin vallitsi. Meid\u00e4n on vaikea muodostaa itsellemme kuvaa 1500-luvun yhteiskunnasta. Ei ole oikein kulkea ymp\u00e4riins\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4 hyvin asiaa, joko hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n tai hylk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n Lutherin my\u00f6hemm\u00e4t kirjoitukset juutalaisista. Kyseess\u00e4 on sangen monimutkainen alue. Se ei ole esteen\u00e4 sille, ett\u00e4 voi olla hyvin mielenkiintoista yritt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Lutheria ja h\u00e4nen taustaansa. Sill\u00e4 menettelytavalla, joka muutamilla keskustelijoilla on, kun he haluavat saada Lutherin n\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n moraalittomana t\u00e4ss\u00e4 kysymyksess\u00e4, voisimme saada juutalaisuuden ja Talmudin runsain m\u00e4\u00e4rin kirotuksi (ei uskonnollisista syist\u00e4) ottamalla esiin sitaatteja. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 Vanhan testamentin pyh\u00e4t kirjoituksetkin voidaan julistaa kelvottomiksi, jos k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nyky-yhteiskunnasta omaksuttua humanistista mittapuuta.<\/li>\n<\/ol>\n

             <\/p>\n

              \n
            1. Pari keskusteluun osallistujaa on kannattanut Luterilaisen maailmanliiton (LML) kokouksessaan Budapestissa 1984 esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 paheksumista ja julkista anteeksipyynt\u00f6\u00e4 Lutherin juutalaiskirjoitusten johdosta. Pyyt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tavalla anteeksi viittaamalla siihen, kuinka karkeasti ja hirve\u00e4ll\u00e4 tavalla n\u00e4it\u00e4 kirjoituksia on v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytetty saa aikaan mielett\u00f6m\u00e4n sotkun. Siin\u00e4 tapauksessahan uuspakanalliset ja ei-kristilliset voimat, jotka ovat peukaloineet Lutherin kirjoitusta, ovat lukeneet ja ymm\u00e4rt\u00e4neet asiayhteyden oikein! Suurille kirkoille, jotka itse olivat passiivisia juutalaisten joukkosurman aikana, sopi estoitta vieritt\u00e4\u00e4 syy Lutherin niskoille! Vuoden 1984 kokousta ei voida pit\u00e4\u00e4 moraalisesti kelvollisena. Vainotut unkarilaiset kristityt varoittivat kokousvaltuutettuja valitsemasta Kaldya, kommunistien apuria, LML:n presidentiksi. N\u00e4in kokous kaikesta huolimatta teki.<\/li>\n<\/ol>\n

               <\/p>\n

                \n
              1. Henkil\u00f6t, jotka suhtautuvat tuomitsevasti Lutherin kirjoituksiin ja h\u00e4nen kantaansa toisuskoisiin, toimivat sellaisilla ennakkoedellytyksill\u00e4, jotka on omaksuttu meid\u00e4n aikamme maallistuneesta l\u00e4nsimaisesta maailmasta. 1500-luvulla ei tunnettu sellaista uskonnon vapauden k\u00e4sitett\u00e4, joka ohjaa meit\u00e4 yhteiskunnassamme n\u00e4iss\u00e4 kysymyksiss\u00e4. Miksi siis vaatia meid\u00e4n mallimme mukaan sovellettua uskonnonvapautta 1500-luvun ihmisilt\u00e4? Kaikkein j\u00e4rjett\u00f6mint\u00e4 t\u00e4st\u00e4 tulee, kun sit\u00e4 vaaditaan vain Lutherilta, mutta ei muilta h\u00e4nen aikalaisiltaan. Luther oli sit\u00e4 paitsi liberaali omana aikanaan. H\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi inkvisitiota (roomalaiskatolisen kirkon laitos harhaoppisten etsimiseksi ja rankaisemiseksi) vastaan (n\u00e4in h\u00e4n menettelee esim. teoksessaan Juutalaisista ja heid\u00e4n valheistaan). Miss\u00e4 luterilaisuus p\u00e4\u00e4si voitolle, sielt\u00e4 katosivat harhaoppisten polttamiset roviolla. Puhtaasti luterilaisissa maissa ei ole esiintynyt mit\u00e4\u00e4n fyysist\u00e4 juutalaisvainoa. Kolmas valtakunta (natsi-Saksa) oli kaikkein v\u00e4hiten mik\u00e4\u00e4n kristillinen valtio. Uskollisia protestanttisia ja katolilaisia pappeja ja teologeja vangittiin satam\u00e4\u00e4rin. Teologian professoreilta, jotka kielt\u00e4ytyiv\u00e4t vannomasta valaa Hitlerille, pid\u00e4tettiin palkka. Natsismi, joka ei ollut vain ep\u00e4inhimillinen, vaan my\u00f6s syv\u00e4sti antikristillinen liike, yritti murtaa sen, mit\u00e4 oli j\u00e4ljell\u00e4 protestanttisesta kirkosta, pystytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valtakunnankirkon, jossa valtakunnanpiispana oli yksi sen lakeijoista. Luterilaisuus Preussissa oli murrettu jo sata vuotta aiemmin, kun reformoitu ruhtinashuone yhdisti v\u00e4kisin luterilaiset reformoituihin mm. l\u00e4hett\u00e4m\u00e4ll\u00e4 jouluaattona rakuunoita Honigerin luterilaiseen kirkkoon asettamaan voimaan uusi j\u00e4rjestys alttarilla. Luterilaisia pappeja vangittiin ja luterilaiset viettiv\u00e4t salassa jumalanpalveluksia mets\u00e4ss\u00e4. On vailla mit\u00e4\u00e4n historiallista tajua n\u00e4hd\u00e4 natsismissa jotain aidosti luterilaista.<\/li>\n<\/ol>\n

                 <\/p>\n

                  \n
                1. Meid\u00e4n aikamme ihannetta kansakunnasta ja uskonnosta, mit\u00e4 heijastaa Ranskan vallankumous, Amerikan itsen\u00e4isyysjulistus ja yhten\u00e4iskulttuurin romahdus, ei voida kerta kaikkiaan absolutisoida tai pit\u00e4\u00e4 ainoana ”kristillisess\u00e4 mieless\u00e4” p\u00e4tev\u00e4n\u00e4 ja moraalisena, mill\u00e4 my\u00f6s aiempia aikoja ja henkil\u00f6it\u00e4 tulee mitata. Ihmisten taipumus yliarvostaa omaa aikaansa on historiassa toistuva erehdys.<\/li>\n<\/ol>\n

                   <\/p>\n

                    \n
                  1. Meille tunnusomainen kansallisvaltio on suhteellisen my\u00f6h\u00e4inen ihanne ja ilmi\u00f6. Aiempina aikoina julkisesti harjoitettua uskontoa pidettiin tosiasiallisesti valtiota koossapit\u00e4v\u00e4n\u00e4 siteen\u00e4. Jos asiaa tarkastellaan siten, on itse asiassa j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 kuvitella, ett\u00e4 yhdell\u00e4 alueella tunnustetaan julkisesti vain yht\u00e4 uskontoa. T\u00e4m\u00e4 ajattelu oli vallinnut kauan Euroopan historiassa ennen Lutherin syntym\u00e4\u00e4. Lutherin kuoleman j\u00e4lkeen t\u00e4m\u00e4 periaate ly\u00f6tiin lukkoon Augsburgin uskonrauhassa 1555. Cuius regio eius religio (jonka maa, sen uskonto ts. uskonto m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy hallitsijan mukaan). Se on periaate, joka on vallinnut my\u00f6s juutalaisuudessa, ilmaistaksemme asian laimeasti. Varsinaisesti t\u00e4m\u00e4n ajattelun perustavat periaatteet palautuvat Moosekseen. Moosekselta Luther my\u00f6s ensi sijassa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n: muukalaisesta on pidett\u00e4v\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 huolta, mutta h\u00e4n ei saa harjoittaa vierasta uskontoaan. Siksi toistan aiemmin esitt\u00e4m\u00e4ni kysymyksen: oliko Mooses v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4? Voidaan syyst\u00e4 sanoa antijuutalaiseksi piirteeksi sit\u00e4, ett\u00e4 kyseenalaistetaan oikeus uskonnolliseen yhdenmukaisuuteen jossain yhdyskunnassa. Vrt. lakiehdotusta, joka oli Knessetiss\u00e4 (Israelin parlamentti) viime vuonna ja jonka tarkoituksena oli tehd\u00e4 laittomaksi uskonnollisen materiaalin hallussapito juutalaisten k\u00e4\u00e4nnytt\u00e4mistarkoituksessa. Luther soveltaa juutalaisuuden suhteen samaa periaatetta, jota h\u00e4n edellytt\u00e4\u00e4 sovellettavaksi paavilaisiin, h\u00e4neen itseens\u00e4 ja h\u00e4nen kannattajiinsa, burmahenkiin ja uudestikastajiin, zwinglil\u00e4isiin ja muhamettilaisiin. Uskonpuhdistuksen j\u00e4lkeen roomalaiskatoliset joutuivat joillain paikkakunnilla vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n pois jumalanpalvelushuoneistaan ja muista tiloistaan omalle alueelleen. Luterilaisille oli mahdollista ottaa paavilaisten jumalanpalvelushuoneet k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, koska ne olivat juuri se kirkko, joka puhdistettiin. Synagogien osalta ei t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta ollut. Luther sanoo selv\u00e4sti eri yhteyksiss\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ja ne, jotka uskovat kuten h\u00e4n, ovat valmiita vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n pois, jos ruhtinas valitsee toisen uskonnon. Muuatta pappia, joka opettaa kuten zwinglil\u00e4iset, h\u00e4n saattaa pyyt\u00e4\u00e4 vet\u00e4ytym\u00e4\u00e4n zwinglil\u00e4isten alueelle. Luther seuraa siis my\u00f6hemmiss\u00e4 juutalaiskirjoituksissaan periaatteita, jotka johtivat h\u00e4nt\u00e4 my\u00f6s muutoin. Lutherin linjalla voidaan toteuttaa yht\u00e4 hyvin juutalaista kuin evankelis-luterilaista uskoa (ulkonaisen uskonnonharjoituksen merkityksess\u00e4). T\u00e4m\u00e4 on itsess\u00e4\u00e4n yhdenlaista uskonnonvapautta, varsinkin jos vieraan uskonnon tunnustajalle annetaan mahdollisuus l\u00e4hte\u00e4 toiseen paikkaan. Hyv\u00e4 maallisen historian tutkija voi vahvistaa edell\u00e4 esitetyn. My\u00f6hemm\u00e4n, maallistuneen maailman sokaistu lapsi on se, joka ei kykene tajuamaan, ett\u00e4 uskonto on ollut kansakuntaa yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

                     <\/p>\n

                      \n
                    1. Monissa esityksiss\u00e4 on vaarallista se, ett\u00e4 rotukysymys sekoitetaan \u2013 ilman mit\u00e4\u00e4n yrityst\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 asia – yhteen uskonnollisen totuuskysymyksen kanssa. Vieraan uskonnon tunnustuksen torjuminen ei ole antisemitismi\u00e4. (Lutherilla ilmaukset ”juutalaiset” ja ”juutalainen kansa” tarkoittavat uskonnollista yhdyskuntaa, mink\u00e4 osa keskustelijoista haluaa t\u00e4ysin tietoisesti tai puutteellisesta ymm\u00e4rryksest\u00e4 johtuen sivuuttaa). Jos olisi antisemitismi\u00e4 torjua vieraan uskonnon tunnustaja, olisi t\u00e4m\u00e4 merkinnyt sit\u00e4, ett\u00e4 vanhassa Israelissa tai milloin tahansa my\u00f6hemmin, jolloin juutalaiselta taholta on sovellettu samaa periaatetta (vain yht\u00e4 uskoa saa harjoittaa yhdess\u00e4 maassa), olisi oltu antisemitistisi\u00e4. Mihin j\u00e4rjett\u00f6myyteen t\u00e4m\u00e4 viek\u00e4\u00e4n!<\/li>\n<\/ol>\n

                       <\/p>\n

                        \n
                      1. On pelottavaa, kuinka kevyesti monet suhtautuvat kristinuskon ja juutalaisuuden v\u00e4lisiin opillisiin vastakohtaisuuksiin sek\u00e4 vastavuoroisiin ja itsest\u00e4\u00e4n selviin tuomioihin. Ei ole todellakaan kyse kateudesta ja eri ihmisten intressien v\u00e4lisest\u00e4 valtataistelusta, vaan erosta kaikkein ratkaisevimmassa kysymyksess\u00e4: Mit\u00e4 meille n\u00e4kyy Kristuksesta? Kuka h\u00e4n on? Onko h\u00e4n Messias, Jumalan Poika ja maailman Vapahtaja, vai eik\u00f6 h\u00e4n ole sit\u00e4 lainkaan? Juutalaisuus opettaa tosiasiallisesti viimeksi mainittua siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 hallussaan kaikkia Kirjoituksia, jotka todistavat h\u00e4nest\u00e4. Onko oikein punnittu sit\u00e4, ett\u00e4 se, joka hylk\u00e4\u00e4 Kristuksen, tulee my\u00f6s itse hyl\u00e4tyksi? Juutalainen uskonnonharjoitus l\u00e4hell\u00e4 heikkoja ja horjuvia kristittyj\u00e4 voisi olla kohtalokasta, Luther ajatteli. luutalaisuus oli levi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 Lutherin aikana ja Luther puhuu ihmisist\u00e4, jotka kansallisuudeltaan eiv\u00e4t ole juutalaisia, mutta jotka on juutalaistettu (M\u00e4\u00e4ri ja It\u00e4valta). Lutherille sellainen merkitsi samaa j\u00e4rkytt\u00e4v\u00e4n kielteist\u00e4 todellisuutta, kuin miksi Paavali Galatalaiskirjeess\u00e4 n\u00e4kee juutalaistavan suuntauksen.<\/li>\n<\/ol>\n

                         <\/p>\n

                          \n
                        1. Kaksi kirjoittajaa, jotka kumpikin v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t edustavansa kristillist\u00e4 uskoa, ovat Huvudstadsbladetissa puhuneet m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti torjuen ns. korvausteologiasta ts., kristillinen toteamus, ett\u00e4 vanha liitto on korvattu uudella liitolla. Uuden liiton kansa on uusi Israel. Ett\u00e4 Jumala maailmanhallinnassaan jatkuvasti ohjaa juutalaisen kansan kohtaloa m\u00e4\u00e4r\u00e4tyll\u00e4 tavalla, on eri asia. On siis olemassa vain yksi voimassa oleva liitto, ei kahta. On olemassa vain yksi pelastustie, ei kahta. Ei ole kristillist\u00e4 opettaa jotain muuta. Korvausteologia on kristillinen k\u00e4sitys Jumalan pelastustoiminnasta ihmiskunnan historiassa. Uuden testamentin selv\u00e4 oppi on, ett\u00e4 lupaukset koskevat my\u00f6s kaikkia niit\u00e4 pakanoita, jotka Jumala kutsuu (vrt. alkuper\u00e4ist\u00e4 lupausta Aabrahamille [1 Moos. 12; 17]). Lupausten ratkaiseva kohta on Jeesus Kristus ja siksi juutalaiset, jotka kulkevat sivuun t\u00e4st\u00e4, ovat ”oksia, jotka on taitettu pois”. Meid\u00e4n tulee esitt\u00e4\u00e4 oikein Raamatun kuvakieli. Uskoton Israel ei ole oikea Israel. Roomalaiskirjeen 11.luvussa n\u00e4emme, ett\u00e4 luopiojuutalaiset eiv\u00e4t ole se jalo \u00f6ljypuu, johon meid\u00e4t on oksastettu, vaan sik\u00e4li kuin olemme kristittyj\u00e4, on meid\u00e4t mets\u00e4\u00f6ljypuun oksina oksastettu aitojen oksien seuraan, Aabrahamin, Mooseksen ja Jesajan, Johannes Kastajan ja itse Paavalin seuraan, joka on kirjoittanut t\u00e4m\u00e4n tekstin. Meid\u00e4n Mestarimme torjuu mit\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4isimmin muodollisen viittauksen kansalliseen syntyper\u00e4\u00e4n uskonnollisen oikeutuksen saamiseksi. Katso Joh. 8, johon me olemme palanneet useasti keskusteluissa. Luopiojuutalaiset viittaavat siihen, ett\u00e4 heid\u00e4n tulisi olla is\u00e4 Aabrahamin lapsia. Juuri heille Jeesus sanoo, ett\u00e4 heid\u00e4n is\u00e4ns\u00e4 on perkele.<\/li>\n<\/ol>\n

                           <\/p>\n

                            \n
                          1. Mit\u00e4 meihin tulee, me haluamme torjua my\u00f6s ne ilmaukset, joissa Kristus kiellet\u00e4\u00e4n. Me el\u00e4mme toisten edellytysten alaisina ja sovellutuksista meid\u00e4n tilanteessamme uskonnollisesti v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa tulee aivan toisia. Kysymyksess\u00e4 katsomuksesta on meid\u00e4n yhteiskunnassamme aivan hirve\u00e4n v\u00e4h\u00e4n sellaista, mik\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4. Meill\u00e4 on tosiasiallisesti enemm\u00e4n yhteist\u00e4 uskonnollisten juutalaisten kanssa (mit\u00e4 luonnolliseen lakiin tulee), kuin niiden kanssa, jotka hallitsevat maatamme.<\/li>\n<\/ol>\n

                             <\/p>\n

                              \n
                            1. Raamatun henkil\u00f6ist\u00e4 Luther arvosti erityisen korkealle Johannes Kastajan. Johannes Kastaja samoin kuin Luther hy\u00f6kk\u00e4si kansallisuuskeskeist\u00e4 juutalaisuutta vastaan, joka antoi lihallisen periytymisen Aabrahamista merkit\u00e4 enemm\u00e4n kuin Jumalan Sanan totuuden (Matt. 3; Luuk. 3). Jotain samasta pelk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 rohkeudesta, joka Johannes Kastajalla oli, kun t\u00e4m\u00e4 ehdottoman tarpeen vaatimana haastaa niin maallisen kuin hengellisen vallan ja on valmis kuolemaan uskonsa puolesta, oli kiist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 luonteenomaista my\u00f6s Lutherille. On v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti vaikea psykologisesti oikein asettautua siihen, mit\u00e4 merkitsi ulkonaisesti katsottuna muodollisesti yhten\u00e4isess\u00e4 my\u00f6h\u00e4iskeskiaikaisessa Euroopassa yksitt\u00e4isen\u00e4 yksil\u00f6n\u00e4 vastustaa niin paavia kuin keisaria. Ajattele Wormsin valtiop\u00e4ivi\u00e4 1521, jolloin Luther yksin\u00e4\u00e4n vastusti koko Euroopan koottua valtaa. H\u00e4net julistettiin valtakunnassa lainsuojattomaksi ja h\u00e4nen t\u00e4ytyi menn\u00e4 maan alle kymmeneksi kuukaudeksi.<\/li>\n<\/ol>\n

                               <\/p>\n

                                \n
                              1. Ei ole totta, ett\u00e4 Luther olisi ollut vainottu nuoruudessaan, mutta my\u00f6hemmin suojeltu ja valtaan korotettu. Uskonpuhdistus ei heti j\u00e4rkytt\u00e4nyt sanottavasti saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Augsburgin valtiop\u00e4iv\u00e4t 1530, uskonpuhdistuksen ollessa jo yli kymmenen vuoden ik\u00e4inen, nimenomaan ei hyv\u00e4ksynyt Augsburgin tunnustusta, jonka luterilaiset esittiv\u00e4t, vaan tuomitsi sen. Luterilaiset eiv\u00e4t saaneet keisarikunnan suojelusta. Ajatellen Lutheria, joka pysyi lainsuojattomana ja pannaan julistettuna koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan, kaikki oli hiuskarvan varassa. Muutamat ruhtinaat antoivat h\u00e4nelle suojan, samalla kun keisaria ty\u00f6llistiv\u00e4t muut asiat. Keisarikunnan lakeja yhdistettyin\u00e4 kanoniseen lakiin ei voitu kumota siell\u00e4, miss\u00e4 Luther asui ja vaikutti. H\u00e4nen avioliittonsa, joka t\u00e4ytti kaikki vaatimukset kunnollisesta ja julkisesti solmitusta avioliitosta, joita me voisimme esitt\u00e4\u00e4, oli lain kannalta katsottuna p\u00e4tem\u00e4t\u00f6n ja n\u00e4in ollen huoruutta. Martti ja h\u00e4nen K\u00e4thens\u00e4 (Katharina von Bora, Lutherin puoliso) voitiin tuomita rikollisilla, koska he olivat kaksinkertaisesti rikkoneet sen, mit\u00e4 kanoninen laki edellytti s\u00e4\u00e4nt\u00f6kuntiin (munkeilta ja nunnilta) kuuluvilta. Heid\u00e4n lapsillaan ei ollut perimisoikeutta, koska n\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t olleet syntyneet ”laillisessa” avioliitossa. Kuinka ohut se hiuskarva oli, josta kaikki riippui, k\u00e4y havainnollisesti ilmi siit\u00e4 tilanteesta, ett\u00e4 kun keisari v\u00e4h\u00e4n aikaa Lutherin kuoleman j\u00e4lkeen marssi joukkoineen Wittenbergiin, oli aikomuksena kaivaa yl\u00f6s Lutherin j\u00e4\u00e4nn\u00f6kset niiden polttamista varten, jotta kerettil\u00e4inen olisi saatettu huonoon valoon viel\u00e4 kuolemansa j\u00e4lkeenkin. N\u00e4in olisi my\u00f6s tapahtunut, ellei keisari olisi armollisesti est\u00e4nyt t\u00e4t\u00e4 viime hetkell\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n

                                 <\/p>\n

                                  \n
                                1. Luther kielt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6kohtaisen ja subjektiivisen hy\u00f6kk\u00e4ilyn juutalaisia vastaan kirjoituksessaan Juutalaisista ja heid\u00e4n valheistaan. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kristalliy\u00f6ll\u00e4 ja kaikenlaisilla pogromeilla (joukkov\u00e4kivalta) ei ole mit\u00e4\u00e4n periaatteellista yhteytt\u00e4 Lutherin tekstien kanssa. Lutherin tekstien v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6st\u00e4 vastaavat v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t itse. Mutta mink\u00e4 t\u00e4hden tunnustavat kristityt haluavat my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat oikeassa v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 tulkinnassaan?<\/li>\n<\/ol>\n

                                   <\/p>\n

                                    \n
                                  1. Lutherin vaatimuksena yhteiskunnan toteuttamisesta siten, ett\u00e4 uskonnossa on yhten\u00e4isyys, mit\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n voidaan kunnioittaa, ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 nimellisesti katolilaisen, sosiaalidarvinistisen ja pahan hengen riivaaman Hitlerin suorittaman tuhoty\u00f6n kanssa.<\/li>\n<\/ol>\n

                                     <\/p>\n

                                      \n
                                    1. On merkillist\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6t, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t edustavansa kristillist\u00e4 uskoa, haluavat t\u00e4ss\u00e4 kysymyksess\u00e4 liittoutua nykyajan maallistuneiden ihmisten kanssa, joille on yhdentekev\u00e4\u00e4, onko uskonnon alueella olemassa totuutta. Mit\u00e4 oikeutta kristityill\u00e4 voi olla yhdess\u00e4 n\u00e4iden mielelt\u00e4\u00e4n synkretististen tai agnostisten ihmisten kanssa luokitella kaikki julkisesti harjoitetun uskonnon torjuminen 1500-luvulla sorroksi, rasismiksi tai antisemitismiksi?<\/li>\n<\/ol>\n

                                       <\/p>\n

                                        \n
                                      1. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kapea vanhan ajan oppierojen pilkkana pit\u00e4minen todistaa meid\u00e4n aikamme ihmisi\u00e4 vastaan. Aikamme karkeat nimikristityt ovat kadottaneet sis\u00e4isen herkkyyden, joka tunsi, ett\u00e4 ero uskonnossa on suurin ja ratkaiseva ero.<\/li>\n<\/ol>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

                                        Julkaistu Concordia-lehdess\u00e4 numero 6 vuonna 1997. T\u00e4h\u00e4n artikkeliin viitataan kirjassa Luther vai Melanchthon?   Halvar Sandell, pastori, Helsinki \u00a0 Lutherin suhtautumisesta juutalaisuuteen on ollut runsaasti keskustelua lehtien\u00a0palstoilla (viittaus erityisesti ruotsinkielisess\u00e4 lehdist\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytyyn keskusteluun,\u00a0toim. huom.). Lehtien rajoitetusta palstatilasta ja t\u00e4ss\u00e4 aiheessa vaikeasti\u00a0murrettavista ennakkoluuloista johtuen lehtidebateista tulee helposti hedelm\u00e4t\u00f6nt\u00e4\u00a0tyhj\u00e4k\u00e4ynti\u00e4. T\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ajan ja tilan salliessa […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[549,550,426],"tags":[107,41,551,552,20,63,516],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2411"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2411"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2411\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2416,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2411\/revisions\/2416"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2411"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2411"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2411"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}