B\u00f6rre Knudsen, piispa, Norja<\/p>\n
<\/p>\n
Julkaisemme hiljattain edesmenneen piispa B\u00f6rre Knudsenin muistoa kunnioittaen h\u00e4nen saarnansa, jonka h\u00e4n piti vierailleensa Suomessa vuonna 1998. Teksti on julkaistu aiemmin Concordiassa. \u00a0<\/em><\/p>\n <\/p>\n \u201dKun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille, otettiin h\u00e4net yl\u00f6s taivaaseen, ja h\u00e4n istui Jumalan oikealle puolelle\u201d<\/strong> (Mark. 16:19)<\/p>\n <\/p>\n Rukous: Pyh\u00e4 Is\u00e4, pyhit\u00e4 meid\u00e4t totuudessa; sinun sanasi on totuus.<\/p>\n <\/p>\n Rakas Kristuksen seurakunta, te, jotka olette Kristuksen ruumis, jokainen teist\u00e4, joka on Kristuksen j\u00e4sen. T\u00e4n\u00e4\u00e4n juhlimme suurta iloa. Juhlimme lihamme ja veremme kirkastamista Kristuksessa. T\u00e4m\u00e4 ruumis, jonka Kristus otti \u00e4idilt\u00e4\u00e4n Marialta, joka riippui ristill\u00e4 puuhun naulittuna ja joka laskettiin hautaan \u2013 t\u00e4m\u00e4 ruumis on nyt kohotettu yl\u00f6s Jumalan tyk\u00f6. Meid\u00e4n lihamme ja veremme on kohotettu Jumalan tyk\u00f6. Meid\u00e4n lihamme ja veremme on ikuisiksi ajoiksi yhdistynyt Jumalan kanssa. Kyse ei ole ainoastaan Kristuksen kirkastamisesta. Kyse on my\u00f6s meid\u00e4n kirkastamisemme h\u00e4nen kanssaan, kuten Paavali sanoo: \u201dteid\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme on k\u00e4tkettyn\u00e4 Kristuksen kanssa Jumalassa; kun Kristus, meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4mme, ilmestyy, silloin tekin h\u00e4nen kanssaan ilmestytte kirkkaudessa\u201d<\/strong> (Kol. 3:3\u20134)<\/p>\n <\/p>\n On suuri salaisuus, ett\u00e4 meid\u00e4n inhimillinen luontomme istuu Jumalan oikealla k\u00e4dell\u00e4 ja on osallinen Jumalan kunniasta ja kirkkaudesta. Meid\u00e4n oma veljemme, Jeesus Kristus, H\u00e4n, joka kuoli meid\u00e4n edest\u00e4mme, istuu nyt kaiken kosmisen vallan ja voiman keskuksessa, sen vallan, joka johtaa kaikkea, ja t\u00e4ll\u00e4 kaikkivaltiaalla voimalla on inhimilliset kasvot. Sill\u00e4 on Jeesuksen Kristuksen kasvot. Kyseess\u00e4 on kaikkivoipaisuus, jolla on ihmisen kasvot.<\/p>\n Meid\u00e4n koko tulevaisuutemme on noissa k\u00e4siss\u00e4, joissa on haavat ja jotka olivat ristiinnaulitut. N\u00e4iss\u00e4 k\u00e4siss\u00e4, joissa on ristiinnaulitsemisen merkit, on kaiken ohjakset, ja h\u00e4n (Kristus) my\u00f6skin tiet\u00e4\u00e4 tulevaisuuden. Sill\u00e4 tulevaisuudella on H\u00e4nen kasvonsa. H\u00e4n on my\u00f6s se, joka on tuleva.<\/p>\n <\/p>\n Mielest\u00e4ni on hyvin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 muistutamme itse\u00e4mme t\u00e4st\u00e4 salaisuudesta ja voimme menn\u00e4 siihen syvemm\u00e4llekin. Jeesuksella, joka on Is\u00e4n oikealla puolella, on viisi haavaa. Ne ovat h\u00e4nen k\u00e4siss\u00e4\u00e4n, kyljess\u00e4\u00e4n ja jaloissaan. Olen varma, ett\u00e4 H\u00e4n kantaa n\u00e4it\u00e4 haavoja halki kaiken iankaikkisuuden. Kuten Luther sanoo, H\u00e4n n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 haavojaan Is\u00e4lleen ja joka hetki muistuttaa h\u00e4nt\u00e4 uhristaan. T\u00e4m\u00e4 on osa H\u00e4nen virkaansa Jumalan oikealla puolella. Mutta H\u00e4n kantaa viel\u00e4 toistakin haavaa keskell\u00e4 ruumistaan.<\/p>\n <\/p>\n Nuo viisi edellist\u00e4 haavaa olivat sellaisia, jotka meid\u00e4n vihamme antoi H\u00e4nelle, kun me tapoimme H\u00e4net, sill\u00e4 me olemme kaikki Kristuksen murhaajia. Mutta t\u00e4m\u00e4n viimeisen haavan antoi H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4. Se on toisenlainen symboli. Puhun navasta keskell\u00e4 H\u00e4nen ruumistaan. Se sitoo H\u00e4net meihin er\u00e4\u00e4nlaisessa iankaikkisessa solidaarisuudessa. Ajattelen, ett\u00e4 Kristuksen napa on ik\u00e4\u00e4n kuin iankaikkisesti loistava timantti, joka kertoo Jumalalle, ett\u00e4 H\u00e4n on yksi meist\u00e4. H\u00e4nkin on ollut pienokainen, joka oli vasten \u00e4itins\u00e4 rintaa.<\/p>\n <\/p>\n H\u00e4n ei pudonnut taivaasta, niin ett\u00e4 H\u00e4n yht\u00e4kki\u00e4 vain oli keskell\u00e4mme, vaan H\u00e4n tuli meid\u00e4n luoksemme samalla tavalla kuin jokainen lapsi tulee t\u00e4nne maailmaan. H\u00e4n ei ollut yksi meist\u00e4 ainoastaan ristill\u00e4, vaan H\u00e4n oli yksi meist\u00e4 aivan alusta saakka, siki\u00e4misest\u00e4 saakka, ja samalla h\u00e4n oli yht\u00e4 Jumalan kanssa. T\u00e4m\u00e4 on inkarnaation, lihaantulon, suuri salaisuus. Tavallaan se on salaisuus Kristuksesta Jumalan oikealla puolella, sill\u00e4 jo Kristuksen siki\u00e4misess\u00e4 meid\u00e4n inhimillinen luontomme kohotettiin yl\u00f6s Jumalan tyk\u00f6. T\u00e4ss\u00e4 vastasiinneess\u00e4 ihmisess\u00e4 oli jo kaikki. Jumala ja ihminen olivat H\u00e4ness\u00e4 yhdistynein\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 persoonallisessa yhtymyksess\u00e4. H\u00e4n oli persoona alusta alkaen.<\/p>\n <\/p>\n Muistattehan kertomuksen Johanneksesta ja Jeesuksesta, jotka molemmat olivat \u00e4itins\u00e4 kohdussa. Jeesus oli vastasiinnyt pieni ihmisenalku, ja tuo profeetta oli kuuden kuukauden ik\u00e4inen \u00e4itins\u00e4 kohdussa eik\u00e4 kukaan voinut tuntea Jeesusta silloin \u2013 H\u00e4nen oma \u00e4itins\u00e4 ei H\u00e4nt\u00e4 tuntenut. H\u00e4n oli aivan liian k\u00e4tkettyn\u00e4. Mutta tuo profeetta (Johannes Kastaja) tunsi H\u00e4net, ja sin\u00e4 hetken\u00e4, kun H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 meni Elisabetin kotiin ja tervehti Elisabetia rauhan sanoilla, Johannes alkoi karkeloida \u00e4itins\u00e4 kohdussa. H\u00e4n karkeloi kuin Daavid liiton arkin edess\u00e4. H\u00e4n profetoi \u00e4idilleen, ei sanoilla, mutta koko ruumiillaan ja H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 ymm\u00e4rsi tuon profetian: \u201dSiunattu sin\u00e4 vaimojen joukossa ja siunattu sinun kohtusi hedelm\u00e4!\u201d<\/strong><\/p>\n <\/p>\n N\u00e4in syv\u00e4llisesti on Kristus yhdistynyt meid\u00e4n kanssamme. T\u00e4llainen solidaarisuus H\u00e4nell\u00e4 on jokaista vastasiinnytt\u00e4 \u00e4idin kohdussa olevaa lasta kohtaan, kaikkea sit\u00e4 kohtaan, mit\u00e4 me sanomme ihmiseksi ja my\u00f6s sellaista pient\u00e4 ihmisenalkua kohtaa, jota me emme edes sano ihmiseksi, koska se on niin pieni \u2013 sellaiset pienet ihmisolennot me luulemme voivamme poistaa, koska ne eiv\u00e4t muka ole persoonia. My\u00f6s t\u00e4llaiset pienet ihmisenalut ovat H\u00e4nen velji\u00e4\u00e4n ja sisariaan, koska Kristuskin oli olemassa aivan siki\u00e4misest\u00e4 alkaen, alusta alkaen, Jumalana ja ihmisen\u00e4, ja profeetta tunsi H\u00e4net.<\/p>\n <\/p>\n Niinp\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole ainoastaan kertomus Jumalasta, vaan se on kertomus, joka valaisee koko inhimillist\u00e4 olemassaoloa, meid\u00e4n iankaikkista arvoamme. Siit\u00e4 l\u00e4htien kun tunnemme Kristuksen jo H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 kohdussa, me saamme kuin uudet silm\u00e4t ja voimme n\u00e4hd\u00e4 H\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 kohdun syv\u00e4\u00e4n pimeyteen. Voimme n\u00e4hd\u00e4, hyv\u00e4t veljet ja sisaret, n\u00e4iss\u00e4 pieniss\u00e4 ihmisenaluissa \u2013 jotka t\u00e4lle maailmalle ovat roskaa \u2013 veljemme ja sisaremme, ja tuo Kristuksen napa loistaa ik\u00e4\u00e4n kuin timanttina halki iankaikkisuuden.<\/p>\n <\/p>\n H\u00e4n julistaa t\u00e4ll\u00e4 siteell\u00e4 keskell\u00e4 ruumistaan, ett\u00e4 me kaikki olemme H\u00e4nen velji\u00e4\u00e4n ja sisariaan. Ja sitten H\u00e4n sanoo: \u201dMink\u00e4 te olette tehneet tai j\u00e4tt\u00e4neet tekem\u00e4tt\u00e4 yhdelle n\u00e4ist\u00e4 pienist\u00e4\u201d<\/strong> \u2013 H\u00e4n puhuu meist\u00e4 kaikista, my\u00f6s noista pienist\u00e4 \u00e4itiens\u00e4 kohdussa. \u201dMin\u00e4kin olen ollut yksi heist\u00e4\u201d, H\u00e4n sanoo, \u201cja mit\u00e4 te olette heille tehneet, sen te olette tehneet minulle. Se on my\u00f6s osa minun risti\u00e4ni. T\u00e4t\u00e4 haavaa min\u00e4 kannan todistuksena heist\u00e4.\u201d Ja my\u00f6s t\u00e4ll\u00e4 tavalla meid\u00e4n inhimillinen luontomme on kirkastettu. N\u00e4emme itsemme sellaisena kuin Jumala meid\u00e4t n\u00e4kee, kaikkien syntiemme kautta, kaikkien pahojen tekojemme kautta, jotka olemme tehneet. H\u00e4n n\u00e4kee omaan kuvaansa, siihen iankaikkiseen kuvaan, jota me kannamme ja jota H\u00e4n rakastaa ja jonka H\u00e4n haluaa lunastaa. Me olemme H\u00e4nelle niin t\u00e4rkeit\u00e4. Jokainen on H\u00e4nelle niin t\u00e4rke\u00e4, ett\u00e4 H\u00e4n haluaa antaa oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 meid\u00e4n edest\u00e4mme Poikansa kautta. Me olemme lunastetut Jumalan verell\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Syntins\u00e4 tunteminen ei ole itsens\u00e4 halveksimista vaan sen tuntemista, mit\u00e4 min\u00e4 olen tehnyt omaa jumalallista arvoani vastaan. Kun n\u00e4et Kristuksen ristill\u00e4, t\u00e4m\u00e4n Jumalan kunniakkaan Pojan, meid\u00e4n vihamme ristiinnaulitsemana, niin n\u00e4e siin\u00e4 er\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla my\u00f6s kuva siit\u00e4, mit\u00e4 olet tehnyt itsellesi, mit\u00e4 olet tehnyt Jumalalle syntiesi kautta. Sill\u00e4 sin\u00e4 olet luotu Jumalan kuvaksi, mutta sitten sinusta on tullutkin langenneen enkelin, perkeleen, kuva. Olet antanut t\u00e4m\u00e4n Jumalan kunnian temppelin ep\u00e4pyhien henkien omaksi ja t\u00e4ll\u00e4 tavalla olet tehnyt synti\u00e4 itse pyh\u00e4\u00e4 Jumalaa vastaan, koska H\u00e4n samaistaa itsens\u00e4 kuvansa kanssa. Se on n\u00e4in ollen kauhea pyh\u00e4inh\u00e4v\u00e4istys. Jokainen synti on synti itse Jumalaa vastaan.<\/p>\n <\/p>\n Me olemme veitsenter\u00e4ll\u00e4. Kristuksessa ristill\u00e4 sin\u00e4 n\u00e4et, mit\u00e4 syntisi on tehnyt Jumalan kuvalle, sill\u00e4 H\u00e4n on Jumalan kuva, joka on ilmestynyt keskuuteemme ja ristill\u00e4 H\u00e4n ensinn\u00e4kin paljastaa syntimme. Mutta toisaalta se on my\u00f6s kuva siit\u00e4, miten Jumala ik\u00e4\u00e4n kuin menee meid\u00e4n syntiimme ja H\u00e4n itse ottaa vastuun siit\u00e4. H\u00e4n ik\u00e4\u00e4n kuin nielee tai tuhoaa sen. H\u00e4n maksaa synnist\u00e4 hinnan. Jotain kauheaa tapahtuu ja vain yksi mies tiet\u00e4\u00e4, millaista se oli Jumalalle. Tarkoitan Aabrahamia, uskon is\u00e4\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 kutsuttiin Jumalan yst\u00e4v\u00e4ksi. H\u00e4n tiesi Jumalan tuntemukset sill\u00e4 kun h\u00e4n yritti kulkea Jumalan tiet\u00e4, niin silloin Jumala tavallaan johdatti h\u00e4net salaisuuteensa, kun H\u00e4n k\u00e4ski Aabrahamin uhrata oma poikansa Moorian vuorella. T\u00e4m\u00e4 oli ilmestys. Aabrahamin piti tulla tuntemaan Jumalan mieli ja Jumalan suru, Jumalan, Is\u00e4n, k\u00e4rsimys, kun H\u00e4n antoi Poikansa t\u00e4ss\u00e4 kauheassa ristin uhrissa.<\/p>\n <\/p>\n Ainoa tosi ylimm\u00e4inen pappi on Jumala itse. Tekninen termi papille Vanhassa testamentissa on t\u00e4m\u00e4: papit, jotka uhraavat Is\u00e4ns\u00e4 sijasta. Kristus sanoo: \u201dJoka on n\u00e4hnyt minut, on n\u00e4hnyt Is\u00e4n\u201d<\/strong>(Joh. 14:9). Tuossa kauheassa ristin uhrissa me voimme tuntea Is\u00e4n syd\u00e4men. Me tied\u00e4mme, kuinka suuresti H\u00e4n rakasti meit\u00e4. Me tied\u00e4mme, kuinka suuresti H\u00e4n rakastaa meit\u00e4 nyt. Ja nyt meid\u00e4n lihamme ja veremme istuu Jumalan oikealla puolella. H\u00e4n ei sano vain iankaikkiselle Pojalleen, vaan meid\u00e4n veljellemme, jolla on ristin haavat: \u201dSin\u00e4 olet minun rakas Poikani.\u201d<\/strong> Ja n\u00e4in H\u00e4nen kauttaan H\u00e4n sanoo nuo sanat my\u00f6s meille, jotka olemme kastetut t\u00e4h\u00e4n salaisuuteen, H\u00e4nen ruumiinaan, H\u00e4nen j\u00e4senin\u00e4\u00e4n.<\/p>\n <\/p>\n Olemme saaneet uudet silm\u00e4t. Toivon, ett\u00e4 meill\u00e4 on uudet silm\u00e4t, Kristuksen silm\u00e4t, niin ett\u00e4 voimme n\u00e4hd\u00e4 Jumalan rakkaudella jokaisen miehen ja jokaisen naisen, n\u00e4hd\u00e4 heid\u00e4t sill\u00e4 rakkaudella, joka ilmoitettiin ristill\u00e4, sill\u00e4 rakkaudella, joka huusi: \u201dIs\u00e4, anna heille anteeksi, sill\u00e4 he eiv\u00e4t tied\u00e4, mit\u00e4 he tekev\u00e4t.\u201d<\/strong> Tuo rakkaus n\u00e4kee Jumalan kuvan jokaisessa miehess\u00e4 ja naisessa, jopa syntym\u00e4tt\u00f6miss\u00e4 lapsissa. T\u00e4m\u00e4 on suuri salaisuus, ett\u00e4 meid\u00e4n oma luontomme on kohotettu yl\u00f6s Jumalan tyk\u00f6. Se ei ole ainoastaan hengellinen asia, kuten me ajattelemme hengellisist\u00e4 asioista. Jokainen solu ruumiissamme on yhdistetty Kristukseen Jumalan oikealla puolella. T\u00e4m\u00e4 salaisuus on ik\u00e4\u00e4n kuin laulu minun lihassani ja veress\u00e4ni. Se on ik\u00e4\u00e4n kuin n\u00e4kym\u00e4t\u00f6n side tai k\u00f6ysi minun ruumiistani Jumalan oikealle puolelle. Jokainen soluni iloitsee, koska my\u00f6s t\u00e4m\u00e4 minun ruumiini on k\u00e4tkettyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n salaisuuteen Kristuksen kanssa Jumalassa. Ja t\u00e4m\u00e4 ruumis tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4, ett\u00e4 se kohotetaan kerran konkreettisesti, fyysisesti, taivaaseen. Lihani on nouseva yl\u00f6s haudasta. Aamen!<\/p>\n <\/p>\n Miss\u00e4 on Is\u00e4n oikea puoli? Me tied\u00e4mme ett\u00e4 Jumala on meit\u00e4 l\u00e4hemp\u00e4n\u00e4 kuin me itse olemme? H\u00e4n, joka istuu Jumalan oikealla puolella, on kaikkialla l\u00e4sn\u00e4 oleva Jumala. H\u00e4n ei ole lainkaan poissa. H\u00e4n asuu jumalallisessa l\u00e4heisyydess\u00e4 eik\u00e4 H\u00e4n ole meit\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 vain sill\u00e4 tavalla, vaan H\u00e4n tulee meit\u00e4 l\u00e4helle sanassaan. H\u00e4n tulee meit\u00e4 l\u00e4helle alttarin sakramentissa. H\u00e4nen lihansa ja verens\u00e4, joka on Is\u00e4n Jumalan oikealla puolella, tulee meid\u00e4n osaksemme pyh\u00e4ss\u00e4 ehtoollisessa. Uskossa olemme t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jo uskon taivaassa. Olemme Jumalan l\u00e4heisyydess\u00e4 sill\u00e4 meill\u00e4 on kaikilla p\u00e4\u00e4sy Is\u00e4n tyk\u00f6 yhdess\u00e4 Hengess\u00e4. Evankeliumin l\u00e4heisyydess\u00e4 olemme Jumalan l\u00e4heisyydess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on tarpeeksi. T\u00e4t\u00e4 l\u00e4heisyytt\u00e4 me saamme aina kokea ja kohdata leiv\u00e4ss\u00e4 ja viiniss\u00e4, H\u00e4nen ruumiissaan ja veress\u00e4\u00e4n. Aamen.<\/p>\n <\/p>\n Saarna Pyh\u00e4n Syd\u00e4men kappelissa, Helsingiss\u00e4 21.5.1998<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" B\u00f6rre Knudsen, piispa, Norja Julkaisemme hiljattain edesmenneen piispa B\u00f6rre Knudsenin muistoa kunnioittaen h\u00e4nen saarnansa, jonka h\u00e4n piti vierailleensa Suomessa vuonna 1998. Teksti on julkaistu aiemmin Concordiassa. \u00a0 \u201dKun nyt Herra Jeesus oli puhunut heille, otettiin h\u00e4net yl\u00f6s taivaaseen, ja h\u00e4n istui Jumalan oikealle puolelle\u201d (Mark. 16:19) Rukous: Pyh\u00e4 Is\u00e4, pyhit\u00e4 meid\u00e4t totuudessa; […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[540,17,410],"tags":[533,41,409,127,541,124],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2374"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2374"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2374\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2377,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2374\/revisions\/2377"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2374"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2374"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2374"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}