B\u00f6rre Knudsen<\/a> nukkui kuolon uneen sunnuntaina 17.8.2014 rauhallisesti uskossa Kristukseen omassa kodissaan Balsfjordissa, Pohjois-Norjassa. H\u00e4n oli syntynyt 24.8.1937.<\/p>\nKirkkoherrana ollessaan B\u00f6rre Knudsen tuli Norjassa puhjenneen kirkkotaistelun yhdeksi johtohenkil\u00f6ksi. Valtiokirkon opin muututtua Knudsen valittiin ja vihittiin piispaksi 1997. N\u00e4in h\u00e4nest\u00e4 tuli Ruotsissa my\u00f6hemmin perustetun Missionsprovinsenin ja Suomen ev.lut. l\u00e4hetyshiippakunnan esikuva ja esitaistelija.<\/p>\n
B\u00f6rre Knudsenin is\u00e4 Rolf Knudsen oli my\u00f6s pappi. H\u00e4net pid\u00e4tettiin Saksan Kolmannen Valtakunnan Norjan miehityksen aikana vastustaessaan natsien oppeja. Niinp\u00e4 h\u00e4n joutui luopumaan silloisten viranomaisten toimesta pappisvirasta.<\/p>\n
B\u00f6rre Knudsen sai pappisvihkimyksen Bergeniss\u00e4 1967 ja tuli 1968 Pohjois-Norjaan Balsfjordiin, miss\u00e4 h\u00e4n palveli koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ajan, alkaen vuodesta 1971. Kun uusi, t\u00e4ysin liberaali aborttilaki astui voimaan vuonna 1978, Knudsen luopui Norjan kirkon valtiollisesta osasta virassaan, mutta hoiti hengellisen puolen seurakunnan pyynn\u00f6st\u00e4. H\u00e4n j\u00e4i t\u00e4ten ilman valtion palkkaa. Nimitt\u00e4in Norjassa papit olivat t\u00e4ysin valtion virkamiehi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4, kuten Ruotsissa ja Suomessa, kirkon omilla verorahoilla palkattuja. Vuonna 1980 kirkkoministeri teki kantelun Knudsenista, mutta alimmassa oikeusasteessa Knudsen vapautettiin syytteist\u00e4. Tuomioistuin totesi, ett\u00e4 aborttilaki ei ollut sopusoinnussa evankelis-luterilaisen uskonnon kanssa ja siksi kantelu oli ristiriidassa Norjan perustuslain \u00a72:n kanssa. Mutta ylimmiss\u00e4 oikeusasteissa Knudsen h\u00e4visi ja h\u00e4nelt\u00e4 ev\u00e4ttiin kokonaan oikeus toimia kirkkoherrana. Lopullinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s tuli voimaan 1985.<\/p>\n
Vuonna 1995 alkoi suuri homokeskustelu Norjan kirkossa. Siihen aikaan enemmist\u00f6 Norjan kirkon piispoista vastusti viel\u00e4 ep\u00e4raamatullisia homosuhteita. Troms\u00f6n silloinen piispa Steinholt edusti liberaaliv\u00e4hemmist\u00f6\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in nelj\u00e4 t\u00e4m\u00e4n hiippakunnan pappia sanoutui irti Steinholtin kaitsennasta ja pyysi vaihtoehtoista kaitsentaa. T\u00e4t\u00e4 ei hyv\u00e4ksytty.<\/p>\n
Kirkkotaistelun t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa kaksi n\u00e4ist\u00e4 papeista yhdess\u00e4 toisten pappien kanssa muista hiippakunnista kutsui B\u00f6rre Knudsenin piispakseen. Knudsen vihittiin 6. huhtikuuta 1997 Kautokeinon kirkossa piispaksi. Kanttoriksi saapui vihkimykseen silloisen Norjan ehk\u00e4 etevin kirkkomuusikko ja s\u00e4velt\u00e4j\u00e4, Knudsenin yst\u00e4v\u00e4 Egil Hovland, jonka s\u00e4vellyksi\u00e4 on meid\u00e4nkin virsikirjassamme. Suomesta Paavalin synodin tervehdyksen vei pastori Halvar Sandell. Koska Kautokeinon kirkkoherra Lyngmo oli avannut kirkon t\u00e4lle tapahtumalle, h\u00e4n joutui l\u00e4htem\u00e4\u00e4n virastaan.<\/p>\n
Knudsen oli lahjakas saarnaaja, joka kosketti ihmisten syd\u00e4mi\u00e4 syv\u00e4llisell\u00e4 evankeliumin saarnallaan. H\u00e4n oli hyv\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 kansansaarnaaja ja Norjan tunnetuimpia pappeja. Knudsenilla oli erityinen kyky puhua pelastussanoman yhteydess\u00e4 fyysisest\u00e4 maailmasta ja ruumiillisuudesta. Knudsen oli my\u00f6s taiteellinen. H\u00e4n kirjoitti kunnioitettavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n virsi\u00e4. Yksitt\u00e4isi\u00e4 virsi\u00e4 h\u00e4nen tuotannostaan on tullut muiden maiden virsikirjoihin, mutta Knudsen kielsi Norjan kirkon virsikirjakomiteaa ottamasta h\u00e4nen virsi\u00e4\u00e4n teologisesti ep\u00e4selv\u00e4\u00e4n uuteen virsikirjaan. Ainoastaan yksi kastevirsi on h\u00e4nelt\u00e4 kirkon K\u00e4sikirjassa.<\/p>\n
B\u00f6rre Knudsenia j\u00e4\u00e4v\u00e4t kaipaamaan h\u00e4nen uskollinen vaimonsa vuodesta 1964 Ragnhild Knudsen ja heid\u00e4n viisi lastaan perheineen.<\/p>\n
Piispa B\u00f6rre Knudsen viisaana, monia kieli\u00e4 osaavana ja rohkeana taistelijana on ollut Jumalan lahja Pohjoismaiden rappiotilassa oleville kirkoille. H\u00e4n on ollut ensimm\u00e4inen tienraivaaja uuden ajan piispoista. Kun Suomessa alkoi my\u00f6s kirkkotaistelu, piispa B\u00f6rre riensi auttamaan esitelm\u00f6iden Paavalin Synodin kirkkop\u00e4ivill\u00e4 Veteliss\u00e4, luennoiden Suomen Teologisessa Instituutissa ja saarnaten eri puolilla Suomessa. Saadessamme kutsua h\u00e4net saarnaamaan Pyh\u00e4n Syd\u00e4men kappeliin, h\u00e4n sai heti uusia suomalaisia yst\u00e4vi\u00e4, ja mm. maailmanlaaja Pro life -liike sai meill\u00e4kin alkusys\u00e4yksen. Knudsen vieraili useammin Ruotsissa ja viel\u00e4 sairaudestaankin huolimatta h\u00e4n tuli avustamaan G\u00f6teborgiin tammikuussa 2005 piispa Arne Olssonin vihkimyksess\u00e4.<\/p>\n
\u201dKuoltuaankin he puhuvat!\u201d Siunattu h\u00e4nen muistonsa! Herramme Jeesus Kristus sanoo: \u201dJos joku pit\u00e4\u00e4 minun sanani, h\u00e4n ei ikin\u00e4 n\u00e4e kuolemaa\u201d<\/strong> (Joh 8:51).<\/p>\nhttp:\/\/www.lhpk.fi\/uutiset\/piispa-borre-knudsen-saanut-kotiinkutsun\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Halvar Sandell ja Sakari Korpinen Piispa B\u00f6rre Knudsen nukkui kuolon uneen sunnuntaina 17.8.2014 rauhallisesti uskossa Kristukseen omassa kodissaan Balsfjordissa, Pohjois-Norjassa. H\u00e4n oli syntynyt 24.8.1937. Kirkkoherrana ollessaan B\u00f6rre Knudsen tuli Norjassa puhjenneen kirkkotaistelun yhdeksi johtohenkil\u00f6ksi. Valtiokirkon opin muututtua Knudsen valittiin ja vihittiin piispaksi 1997. N\u00e4in h\u00e4nest\u00e4 tuli Ruotsissa my\u00f6hemmin perustetun Missionsprovinsenin ja Suomen ev.lut. l\u00e4hetyshiippakunnan esikuva […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[540,532,17],"tags":[534,533,536,107,535,409,537,155,538,539],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2370"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2370"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2370\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2373,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2370\/revisions\/2373"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2370"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2370"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2370"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}