Simo Kiviranta, teol. lis. (1936\u20132004)<\/p>\n
Miten l\u00e4helle yl\u00f6snousemusta inhimillinen tieto voi p\u00e4\u00e4st\u00e4?<\/strong><\/p>\n Kuka tahansa, joka lukee Uuden testamentin voi mit\u00e4\u00e4n erityisesti etsim\u00e4tt\u00e4 ja ilman uskoakin todeta, ett\u00e4 Jeesuksen risti ja yl\u00f6snousemus on siin\u00e4 eritt\u00e4in keskeinen ja hallitseva. Jeesuksen risti ja yl\u00f6snousemus n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jo ulkokohtaisesti tarkasteltuna muodostavan yhdess\u00e4 sen peruspilarin, joka kannattaa kaikkia Uuden testamentin kertomuksia ja kaikkia sen uskonlauseita. Saman havainnon voi historiantutkija tehd\u00e4 alkukirkon ja koko kristikunnan historiasta. Vaikka ristin ja yl\u00f6snousemuksen merkityst\u00e4 on selitetty monella tavalla, risti ja yl\u00f6snousemus ovat aina ja kaikkialla olleet uskon keskus. Ne eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n uskon tulkintaa, vaan itse sen pelastuksen perusta, josta kristityt puhuvat.<\/p>\n On tosin ollut erilaisia kristillisalkuisia tai kristillisvaikutteisia liikkeit\u00e4 ja ajattelutapoja, jotka ovat pyrkineet edustamaan kristinuskoa ilman risti\u00e4 ja yl\u00f6snousemusta, mutta ne ovat jo historiallisesti katsoen satunnaisia ja ulkopuolisesta kulttuurista m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyneit\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4. Siis puhtaasti historiallisen suhteellisuuden tajun pohjalta on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 mink\u00e4 suuruusluokan kysymykseen kosketaan, kun esitet\u00e4\u00e4n mielipiteit\u00e4 yl\u00f6snousemuksesta. T\u00e4h\u00e4n uskoon kiinnittynein\u00e4 on kestetty syrjint\u00e4\u00e4, lainsuojattomuutta, henkist\u00e4 ja ruumiillista vainoa, pakolaisuutta, vankeutta ja menty marttyyrikuolemaan. Eik\u00f6h\u00e4n jokainen ajatteleva ja asiaa tunteva ihminen voi tajuta, ettei kristillinen kirkko voi t\u00e4ss\u00e4 kohdin suostua pienimp\u00e4\u00e4nk\u00e4\u00e4n kompromissiin eik\u00e4 omaksua mink\u00e4\u00e4nlaista yl\u00f6snousemusopin suhteellistavaa selityst\u00e4?<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n todetessamme joudumme my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 yl\u00f6snousemuksen keskeisyys Uudessa testamentissa ja kirkon historiassa ei sin\u00e4ns\u00e4 viel\u00e4 ole riitt\u00e4v\u00e4 ja kiistaton todiste yl\u00f6snousemuksen todellisuudesta.<\/p>\n <\/p>\n Kaksi todistetta yl\u00f6snousemuksesta<\/strong><\/p>\n Uuden testamentin mukaan itse yl\u00f6snousemustapahtumalla ei ollut silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4, joiden todistukseen olisi voitu vedota. Kukaan puolueeton tarkkailija ei ole sit\u00e4 raportoinut. Kaikki todisteet Uuden testamentin kirjallisessa perinteess\u00e4 (traditiossa) ovat luonteeltaan uskonlauseita, jotka kuitenkin edellytt\u00e4v\u00e4t yksiselitteisesti, ett\u00e4 yl\u00f6snousemus on ollut todella tapahtunut tosiasia. T\u00e4m\u00e4 tieto rakennetaan Jeesukseen Kristukseen uskovien todistukseen ja n\u00e4m\u00e4 henkil\u00f6t ovat olleet silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4 vasta siin\u00e4 vaiheessa, jolloin yl\u00f6snousemus on tapahtunut.<\/p>\n Voimme tietysti pohtia, mit\u00e4 joku sen ajan puolueeton silminn\u00e4kij\u00e4 olisi voinut todistaa. T\u00e4llainenkin todistus sis\u00e4lt\u00e4isi ilmeisesti kaksi p\u00e4\u00e4asiaa: Jeesus tai h\u00e4nt\u00e4 muistuttava hahmo tuli n\u00e4kyviin ja hauta oli tyhj\u00e4.<\/p>\n Voidaan edelleen kysy\u00e4, eik\u00f6 koko tapahtuma ole viime k\u00e4dess\u00e4 sellainen, ett\u00e4 jokainen historiallista todistusta etsiv\u00e4 joutuu inhimillisen tiet\u00e4myksen rajalle. H\u00e4nen on pakko j\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse yl\u00f6snousemuksen todellisuus selvitysty\u00f6ns\u00e4 ulkopuolelle. Vaikka yl\u00f6snousemus olisi sattunut 1965, sill\u00e4 olisi tiettyj\u00e4 silminn\u00e4kij\u00f6it\u00e4 ja jotain tyhj\u00e4\u00e4 kammiota n\u00e4ytett\u00e4isiin, j\u00e4isi silloinkin perimm\u00e4inen kannanotto yl\u00f6snousemuksen todellisuudesta uskonvaraiseksi.<\/p>\n Nouseminen kirkastetussa yl\u00f6snousemusruumiissa ja maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaeltaneen ihmisen ruumiin h\u00e4vi\u00e4minen k\u00e4\u00e4rinliinakotelon sis\u00e4lt\u00e4 kolmen p\u00e4iv\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 on yh\u00e4 havaintokyvyllemme ja tiet\u00e4myksellemme arvoitus.<\/p>\n Antiikin ajan kirjalliset l\u00e4hteet kristinuskon ulkopuolella eiv\u00e4t vie meit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kohdin eteenp\u00e4in. Maininnat Jeesuksesta antavat ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 silloisen tiedonkulun huomioon ottaen h\u00e4n oli varsin tunnettu henkil\u00f6 ja my\u00f6s h\u00e4nen yl\u00f6snousemuksestaan tiedettiin kertoa. Kaikki t\u00e4m\u00e4 lis\u00e4\u00e4 asian merkitt\u00e4vyytt\u00e4, mutta ei todista sit\u00e4. Jopa kuuluisa Torinon k\u00e4\u00e4rinliina j\u00e4tt\u00e4\u00e4 meid\u00e4t arvoituksen eteen, vaikka se tieteellisesti osoittautuisi aidoksi Jeesuksen ajan esineeksi ja siihen muodostunut kuva tietynlaisen s\u00e4teilyn aikaansaamaksi.<\/p>\n Lopultakin sek\u00e4 historian tutkija ett\u00e4 uskova kristitty j\u00e4\u00e4v\u00e4t Uuden testamentin kahden p\u00e4\u00e4todistuksen varaan, joita on arvioitava. Ne ovat Yl\u00f6snousseen ilmestykset ja tyhj\u00e4 hauta.<\/p>\n <\/p>\n Silminn\u00e4kij\u00f6iden todistus el\u00e4v\u00e4st\u00e4 Jeesuksesta Kristuksesta<\/strong><\/p>\n Historiallisesti vanhin yl\u00f6snousemuksesta puhuva teksti on 1 Kor. 15: 3b\u20137. Se on jo kirjalliselta muodoltaan vakiintuneeksi viestiksi taottu ja hiottu luettelo josta n\u00e4kee, ettei se ole Paavalin luomus, vaan suora lainaus. Kysymyksess\u00e4 on er\u00e4\u00e4nlainen valmis tietopaketti, jota oli jo pitemm\u00e4n aikaa kuljetettu eteenp\u00e4in alkukristillisess\u00e4 julistuksessa ja katekismusopetuksessa.<\/p>\n Paavali on sen saanut joko Antiokiassa tai \u2013 mik\u00e4 on todenn\u00e4k\u00f6isemp\u00e4\u00e4 \u2013 Jerusalemissa. H\u00e4nh\u00e4n itse kertoo tavanneensa k\u00e4\u00e4ntymisens\u00e4 j\u00e4lkeen Jerusalemissa sek\u00e4 Pietarin ett\u00e4 Jaakobin (Gal. 1:18). On suorastaan mahdoton ajatella, ettei n\u00e4in keskeinen ja n\u00e4in ainutlaatuinen tapahtuma olisi ollut silloin alkuapostolien kanssa esill\u00e4. Kun Paavali kirjoitti ensimm\u00e4isen kirjeen korinttolaisille, oli yl\u00f6snousemuksesta kulunut noin 20 vuotta, ja siin\u00e4 lainatun tietopaketin synty sijoittuu ehk\u00e4 10 vuoden, arameankielisen\u00e4 ehk\u00e4 5 vuoden p\u00e4\u00e4h\u00e4n tapahtuneesta.<\/p>\n Kun useimmat tietopaketissa mainituista henkil\u00f6ist\u00e4 yh\u00e4 eliv\u00e4t ja asian t\u00e4ytyi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 aivan erityist\u00e4 mielenkiintoa, voidaan yhty\u00e4 tunnetun alkukirkon historian tutkijan von Campenhausenin toteamukseen: \u201dT\u00e4m\u00e4 tiedonanto vastaa kaikkia niit\u00e4 historiallisen luotettavuuden vaatimuksia, joita t\u00e4m\u00e4n laatuiselle tekstille voidaan asettaa. Ken tahtoo kaikesta huolimatta ep\u00e4ill\u00e4 sen luotettavuutta, h\u00e4nen t\u00e4ytyy ep\u00e4ill\u00e4 kaikkea muutakin, mit\u00e4 Uudessa testamentissa on tallennettu \u2013 jopa t\u00e4t\u00e4 muuta paljon enemm\u00e4n kuin t\u00e4t\u00e4 tiedonantoa.\u201d<\/p>\n Kaikki evankeliumien kertomukset Yl\u00f6snousseen ilmestymisist\u00e4, jotka sijoittuvat sek\u00e4 Galileaan ett\u00e4 Jerusalemiin, ovat mainitun tietopaketin lis\u00e4informaatiota. Historian tutkija arvioi n\u00e4m\u00e4 kertomukset niiden kirjallisessa muodossa tietopakettia jonkin verran my\u00f6hemmiksi, mutta ne tarjoavat opetusta siit\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4ille silminn\u00e4kij\u00f6ille Yl\u00f6snousseen kohtaamisessa avautui. Ne ovat luotettavaa ja aitoa kristillisen uskon sis\u00e4lt\u00f6pohjaa.<\/p>\n <\/p>\n Tyhj\u00e4 hauta ja yl\u00f6snousemuksen todellisuus<\/strong><\/p>\n Kun tutkitaan yl\u00f6snousemuksen historiallista luotettavuutta, on otettava mukaan my\u00f6s todistus tyhj\u00e4st\u00e4 haudasta. T\u00e4t\u00e4 koskevien evankeliumikertomusten historiallinen luotettavuus johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 alusta alkaen julistettiin Jeesuksen todellista ruumiillista yl\u00f6snousemusta. T\u00e4m\u00e4 ei olisi ollut mahdollista, jos vastustajat, joita oli paljon, olisivat voineet n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toteen, ett\u00e4 hauta ei ollut tyhj\u00e4. Kukaan kristinuskon alkuvaiheita tunteva ei voi ottaa vakavasti sit\u00e4 mahdollisuutta, ett\u00e4 opetuslapset olisivat itse varastaneet ruumiin. Muussa tapauksessa jouduttaisiin kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n liian monta tosiseikkaa jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ensimm\u00e4isten opetuslasten toiminnasta. Itse asiassa koko vanhan ajan historiasta ei l\u00f6ydy montakaan tapahtumaa, josta meill\u00e4 olisi yht\u00e4 monia ja historiallisesti yht\u00e4 varhaisia kirjallisia todisteita. Ongelma ei ole siin\u00e4 ettei meill\u00e4 olisi riitt\u00e4v\u00e4sti luotettavaa tietoa tyhj\u00e4n haudan olemassaolosta, vaan pysyv\u00e4ksi ongelmaksi j\u00e4\u00e4, ett\u00e4 itse tapahtuma liukuu meid\u00e4n inhimillisen tiet\u00e4myksemme ulottumattomiin.<\/p>\n <\/p>\n Mit\u00e4<\/strong> uskova<\/strong> kristitty<\/strong> vastaa<\/strong> historioitsijalle?<\/strong><\/p>\n Uskova kristitty ei v\u00e4it\u00e4, ett\u00e4 historiantutkija, joka selvitt\u00e4\u00e4 yl\u00f6snousemuksen todellisuutta, sekaantuisi t\u00e4lle kuulumattomiin asioihin. Uskovalle kristitylle Uuden testamentin tekstit ovat yhdess\u00e4 Vanhan testamentin kanssa pyhi\u00e4 kirjoituksia ja luotettavaa Jumalan sanaa, jonka varaan h\u00e4n rakentaa uskonk\u00e4sityksens\u00e4. Mutta mik\u00e4\u00e4n ei est\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 yhdess\u00e4 historiantutkijan kanssa kysym\u00e4st\u00e4 miten n\u00e4m\u00e4 tekstit ovat syntyneet ja mit\u00e4 ne todistavat yl\u00f6snousemuksesta. H\u00e4nt\u00e4 jopa kiinnostaa historioitsijan ty\u00f6, koska h\u00e4nelle on t\u00e4rke\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 yl\u00f6snousemus on t\u00e4m\u00e4n maan kamaralla ja t\u00e4ss\u00e4 ajassa tapahtunut tosiasia. Mutta sen todellisuus on enemm\u00e4n kuin historiallisesti on mahdollista tiet\u00e4\u00e4. Se on yliajallinen ja yliluonnollinen Jumalan pelastusteko, joka koskee koko maailmaa ja ihmiskuntaa.<\/p>\n Uskova kristitty kertoo historiantutkijalle, ett\u00e4 Jeesus itse evankeliumeissa talletettujen lausumiensa mukaan lupasi nousta kuolleista kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ja ett\u00e4 Vanha testamentti viittaa yl\u00f6snousemususkon julistamisessa tulevaan, mutta n\u00e4iden lupausten ja ennusteiden t\u00e4yttyminen oli suurempi ja valtavampi kuin kukaan osasi etuk\u00e4teen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Monta yll\u00e4tyst\u00e4 Jeesuksen l\u00e4himm\u00e4t oppilaat olivat kokeneet, mutta t\u00e4m\u00e4 oli suurin.<\/p>\n Historioitsijoille edell\u00e4 k\u00e4sitellyt todisteet ovat riitt\u00e4v\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ja sellaisena hyv\u00e4ksytt\u00e4viss\u00e4, mutta uskovalle niill\u00e4 on Raamatusta avautuva sanomansa. Jeesuksen Kristuksen pelastusteko ristill\u00e4 sinet\u00f6itiin. Synti on sovitettu, kuolema voitettu ja pahan meid\u00e4n mielest\u00e4mme ylivertainen mahti murrettu. T\u00e4h\u00e4n uskoessamme meid\u00e4n yl\u00f6snousemuksemme on vain ajan kysymys. Pid\u00e4mme historian tutkijan keskustelukumppaninamme, mutta h\u00e4n ei ole ainoa raamatunselitt\u00e4j\u00e4mme.<\/p>\n <\/p>\n Kirjoitus on julkaistu Sanansaattajassa<\/em> 26.3.1986. Kirjoituksen v\u00e4litti Kirsti Kiviranta<\/em><\/p>\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Simo Kiviranta, teol. lis. (1936\u20132004) Miten l\u00e4helle yl\u00f6snousemusta inhimillinen tieto voi p\u00e4\u00e4st\u00e4? Kuka tahansa, joka lukee Uuden testamentin voi mit\u00e4\u00e4n erityisesti etsim\u00e4tt\u00e4 ja ilman uskoakin todeta, ett\u00e4 Jeesuksen risti ja yl\u00f6snousemus on siin\u00e4 eritt\u00e4in keskeinen ja hallitseva. Jeesuksen risti ja yl\u00f6snousemus n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t jo ulkokohtaisesti tarkasteltuna muodostavan yhdess\u00e4 sen peruspilarin, joka kannattaa kaikkia Uuden testamentin kertomuksia […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[483,17,484],"tags":[420,485,489,488,487,486],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2283"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2283"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2283\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2285,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2283\/revisions\/2285"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2283"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2283"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2283"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}