{"id":2247,"date":"2015-09-18T19:00:44","date_gmt":"2015-09-18T16:00:44","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=2247"},"modified":"2018-12-16T14:36:54","modified_gmt":"2018-12-16T11:36:54","slug":"avoin-kirje-kansanedustajille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2015\/09\/18\/avoin-kirje-kansanedustajille\/","title":{"rendered":"Avoin kirje kansanedustajille"},"content":{"rendered":"<p>Marika Visakorpi, varatuomari, Jyv\u00e4skyl\u00e4<\/p>\n<p>Hyv\u00e4t kansanedustajat,<\/p>\n<p>Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista on tulossa k\u00e4sittelyynne l\u00e4hiaikoina. Toivon, ett\u00e4 l\u00f6yd\u00e4tte hetken aikaa lukea t\u00e4m\u00e4n koosteen asiaan liittyvist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kannoista. Olette k\u00e4sittelem\u00e4ss\u00e4 muodollisesti pient\u00e4, mutta periaatteellisesti eritt\u00e4in suurta asiaa: m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 avioliitto jatkossa on.<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rekister\u00f6ity parisuhde eroaa avioliitosta l\u00e4hinn\u00e4 kolmella lailla: 1) nimitys ja k\u00e4site, 2) ei mahdollisuutta hakea yhdess\u00e4 adoptiota ja 3) ei suoraan oikeutta samaan sukunimeen. Yhteisen nimen saaminen olisi helposti j\u00e4rjestett\u00e4viss\u00e4 lainmuutoksella nykyiseen lakiin rekister\u00f6idyst\u00e4 parisuhteesta. Sen sijaan kohdat 1 ja 2 ovat periaatteellisesti eritt\u00e4in merkitt\u00e4vi\u00e4 asioita.<\/p>\n<p><strong>Mik\u00e4 avioliitto on?<\/strong><br \/>\nKansalaisaloite perustuu vaatimukselle tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta samaa suku- puolta olevien parien kohtelussa kuten kappaleessa 3.2.1 todetaan: \u201dAloitteen tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa yhteiskunnassa takaamalla samat oikeudet samaa ja eri sukupuolta oleville pareille. Ihmisten kohtelulle eri tavoin riippuen heid\u00e4n seksuaalisesta suuntautumisestaan ei ole nyky-yhteiskunnassa perusteita.\u201d  Mit\u00e4 tasa-arvolla ja yhdenvertaisuudella lopulta tarkoitetaan ja miten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 tulisi s\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4, jotta perustelut olisivat loogiset ja yhdenmukaiset?<\/p>\n<p>Avioliittolaissa on useita moraali luontoisia rajauksia; se on mahdollinen 1) kahden, 2) t\u00e4ysi- ik\u00e4isen (poikkeuksin), 3) eri sukupuolta olevan, 4) ei l\u00e4hisukulaisen, 5) ei naimisissa tai rekister\u00f6idyss\u00e4 parisuhteessa olevan 5) ihmisen v\u00e4lill\u00e4. Avioliitto on siin\u00e4 mieless\u00e4 t\u00e4ysin tasa-arvoinen ja yhdenvertainen, ett\u00e4 jokaisella avioliiton edellytykset t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 miehell\u00e4 ja naisella on oikeus se solmia. Mik\u00e4li taas todella tarkoitetaan sit\u00e4, mit\u00e4 kansalaisaloitteessa em. kappaleessa todetaan: \u201dYhdenvertaisuus lain edess\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 soveltuu kaikkiin yht\u00e4l\u00e4isesti riippumatta esimerkiksi sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta, ellei muulle ole riitt\u00e4vi\u00e4 perusteluita\u201d (tummennus t\u00e4ss\u00e4), tulisi avioliitto avata samoilla perusteilla my\u00f6s lukuisille muille ryhmille.  Jos avioliitto nyt avataan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n samaa sukupuolta olevien parisuhteet, on hyvin vaikea n\u00e4hd\u00e4, miksei samoilla perusteilla hyv\u00e4ksytt\u00e4isi polyamorisia (monenv\u00e4lisi\u00e4) ja moniavioisia suhteita avioliiton perusteeksi. Haluttaessa voidaan my\u00f6s muut avioliiton rajaukset kyseenalaistaa. On huomionarvoista, ett\u00e4 viime vuoden joulukuun 13 p\u00e4iv\u00e4 Utahissa paikallinen oikeus totesi moniavioisuuden kriminalisoinnin olevan perustuslain vastaista vedoten perusteluihin samaa sukupuolta olevien avioliittoihin (ks. esim http:\/\/www.breitbart.com\/Big-Government\/2013\/12\/14\/Federal-Judge- Rules-Laws-Against-Polygamy-Unconstitutional).<\/p>\n<p>Voidaan my\u00f6s kysy\u00e4, mill\u00e4 perusteella sukulaisuussuhteen pit\u00e4isi olla este avioliitolle ainakaan samaa sukupuolta olevien kesken. Nyt esitetynlaisella tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperusteella ajattelua voidaan vied\u00e4 viel\u00e4kin pidemm\u00e4lle ja kysy\u00e4, miksi avioliitto tulisi ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n kytke\u00e4 seksuaalisuuteen? Sisarukset tai yst\u00e4vykset voivat olla toisiinsa kiintyneit\u00e4 ja haluta taloudellista turvaa tai yhteist\u00e4 adoptiota, vaikkei heill\u00e4 ole parisuhdetta perinteisess\u00e4 merkityksess\u00e4. Eik\u00f6 silloin heit\u00e4 syrjit\u00e4, jos avioliiton solmimista rajoitetaan?<\/p>\n<p>Avioliitto on ollut viime vuosiin asti jotakuinkin maailmanlaajuisesti ja hyvinkin erilaisissa yhteiskunnissa miehen ja naisen v\u00e4linen instituutio. Ensimm\u00e4iset kirjalliset merkinn\u00e4t avioliitosta ovat 5000 vuoden takaa Kaksoisvirtojen maasta. Avioliittolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 on haluttu yhteiskunnan taholta paitsi juridisesti j\u00e4rjest\u00e4\u00e4, my\u00f6s tukea t\u00e4llaista yhteisel\u00e4m\u00e4n muotoa, joka on erityinen siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 vain mies ja nainen voivat saada j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n. Avioliiton kytkeytymist\u00e4 sukupuolten erilaisuuteen, niiden toisiinsa liittymiseen ja suvun jatkamiseen tukevat mm. klassinen luonnonoikeusfilosofia ja sosiobiologia, jotka n\u00e4kev\u00e4t asian \u2013 vaikkakin eri l\u00e4ht\u00f6kohdista \u2013 syvemp\u00e4n\u00e4 kuin kulttuurisena kysymyksen\u00e4. On siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 asettaa kysymys, mik\u00e4 avioliitto on ja mill\u00e4 perusteilla? Onko se mik\u00e4 tahansa kiintymykseen perustuva suhde, joka kulloinkin m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n avioliitoksi vai edelleen se pitk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ollut yhteiskunnallinen instituutio, jossa vastakkaiset sukupuolet liittyv\u00e4t toisiinsa solmimalla toiset poissulkevan liiton, jonka keskeisen\u00e4 mahdollisuutena on my\u00f6s lasten saaminen ja kasvattaminen?<\/p>\n<p>Avioliiton rajaaminen yhden miehen ja yhden naisen v\u00e4liseksi on perusteltua, koska vain se suhde poikkeaa kaikista muista mahdollisista suhteista. Kyse ei ole mielivaltaisesta, vaan perustellusta rajauksesta. Juuri t\u00e4lle rajaukselle on kansalaisaloitteessakin mainittuja \u201driitt\u00e4vi\u00e4 perusteluita\u201d. Sen sijaan on huomattavasti vaikeampaa keksi\u00e4 perusteluja sille, miksi tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden nimiss\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n samaa sukupuolta olevien parisuhteet lis\u00e4t- t\u00e4isiin avioliiton piiriin. T\u00e4llainen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei ole loogista. Mik\u00e4li avioliittoa nyt laajennetaan, ollaan tiell\u00e4, jolla kulloisetkin mielipiteet m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t avioliiton sis\u00e4ll\u00f6n ja alkuper\u00e4inen sis\u00e4lt\u00f6 on muuttunut.<\/p>\n<p><strong>Adoptio<\/strong><br \/>\nOlen kansalaisaloitteen kanssa samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 lapsia koskevat asiat tulee ratkaista lapsen edun mukaisesti. On biologinen tosiasia, jota kukaan ihminen ei ole keksinyt tai mik\u00e4\u00e4n maailmankatsomus m\u00e4\u00e4ritt\u00e4nyt, ett\u00e4 vain mies ja nainen voivat saada kesken\u00e4\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4 seikka voisi her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksen siit\u00e4, ett\u00e4 sille on joku tarkoitus. Lapsen luontainen l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6 on is\u00e4n ja \u00e4idin muodostama. Lukuisista syist\u00e4 johtuen n\u00e4in ei toki aina el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ole. Isyytt\u00e4 ja \u00e4itiytt\u00e4 voivat tulla korvaamaan muut henkil\u00f6t ja lapset ovat hyvin sopeutuvaisia erilaisiin tilanteisiin. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan tarkoita sit\u00e4, ettei isyydell\u00e4 ja \u00e4itiydell\u00e4 olisi itseisarvoa lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Isyyden t\u00e4rkeydest\u00e4 poikien el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ovat kirjoittaneet mm. lastenpsykiatrian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Raisa Cacciatore ja Samuli Koiso-Kanttila kirjassaan Pelastakaa pojat. Niin ik\u00e4\u00e4n Jari Sinkkonen kirjassaan El\u00e4m\u00e4ni poikana puhuu is\u00e4n merkityksest\u00e4 lapsen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, samoin Tommy Hellsten kirjassaan Vanhemmuus is\u00e4n ja \u00e4idin merkityksest\u00e4. Alkuper\u00e4n merkityksest\u00e4 kertoo my\u00f6s se, miten monet vanhemmastaan eroon joutuneet my\u00f6hemmin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n haluavat etsi\u00e4 biologisen vanhempansa.<\/p>\n<p>Tutkimuksia erilaisen vanhemmuuden vaikutuksista on esitetty eri suuntiin. Varsin monet samaa sukupuolta oleviin vanhempiin liittyv\u00e4t tutkimukset on tehty pienell\u00e4 otannalla. Kanadassa hyvin laajalla otannalla (20 % v\u00e4est\u00f6st\u00e4) tehty tutkimus osoitti huomattavia eroja koulun keskeytt\u00e4misess\u00e4 samaa ja eri sukupuolta olevien vanhempien lasten kohdalla. Samaa sukupuolta olevien vanhempien lapset valmistuivat 65 % todenn\u00e4k\u00f6isyydell\u00e4 verrattuna eri sukupuolta olevien avioparien lapsiin. Tytt\u00f6jen kohdalla luvut olivat viel\u00e4 matalampia.<br \/>\n(Allen, D. W. (2013). High school graduation rates among children of same-sex households. Review of Economics of the Household. Advance online publication. doi: 10.007\/s11150-013-9220-y)<\/p>\n<p>Olennaisin seikka on n\u00e4hd\u00e4kseni se, etteiv\u00e4t parhaatkaan is\u00e4t voi muuttua \u00e4ideiksi ja toisin- p\u00e4in, seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Vaikka muut miehet tai naiset lapsen elinpiiriss\u00e4 voivat tulla jossain m\u00e4\u00e4rin korvaamaan puuttuvaa is\u00e4\u00e4 tai \u00e4iti\u00e4, ei lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4 tulisi luoda tilanteita, jossa lapselta vied\u00e4\u00e4n mahdollisuus isyyteen ja \u00e4itiyteen. T\u00e4m\u00e4 ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtainen vaan my\u00f6s yhteis\u00f6llinen kysymys.<\/p>\n<p><strong>Vaikutukset<\/strong><br \/>\nL\u00e4hivuosina samaa sukupuolta olevien asemasta k\u00e4ydyss\u00e4 keskustelussa on esiintynyt puolin ja toisin ylily\u00f6ntej\u00e4, joita ei voi eik\u00e4 tule hyv\u00e4ksy\u00e4. Jokaista ihmist\u00e4 tulee kunnioittaa ja jokainen saa valita el\u00e4m\u00e4ntapansa, mik\u00e4li laki ei sit\u00e4 nimenomaisesti kiell\u00e4. Jokaisella tulisi kuitenkin olla jatkossakin oikeus moraalisiin n\u00e4kemyksiin ja niiden asialliseen ilmaisemiseen. On ollut huolestuttavaa seurata, miten perinteisen avioliiton kannattajia on mediassa tai muualla leimattu milloin miksikin \u00e4\u00e4li\u00f6iksi ja tulkittu hyvinkin asialliset kannanotot l\u00e4hestulkoon vihapuheeksi, vaikka henkil\u00f6t ovat puolustaneet yhteiskunnan keskeist\u00e4 ja pitk\u00e4aikaista instituutiota. Mik\u00e4li kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliitosta hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n, on hyvinkin todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 suuntaus vahvistuu entisest\u00e4\u00e4n. Vaikka seurakunnille j\u00e4tett\u00e4isiin oikeus itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 avioliitton\u00e4kemyksest\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 oikeus perinteisen avioliiton kannattajilla on jatkossa ilmaista t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemyksens\u00e4? Mahdollisella lainmuutoksella tulisi siten olemaan<\/p>\n<p>todenn\u00e4k\u00f6isimmin vaikutusta my\u00f6s muiden ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja oikeuksiin. Taustalla vaikut- taa vahvasti pyrkimys tehd\u00e4 avioliiton sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ihmisoikeuskysymys ja sit\u00e4 kautta vaikuttaa samalla sek\u00e4 sanan- ett\u00e4 uskonnonvapauteen. N\u00e4in siit\u00e4kin huolimatta, ett\u00e4 Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on ratkaisussaan 37359\/09 todennut, ett\u00e4 avioliiton sis\u00e4lt\u00f6 voidaan kansallisesti rajata nykymuotoiseksi.<\/p>\n<p>Kun Norjassa hyv\u00e4ksyttiin samaa sukupuolta olevien avioliitot vuonna 2009, ryhdyttiin hallituksen johdolla saman tien uusimaan p\u00e4iv\u00e4kotien opetussis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 tavoitteena edist\u00e4\u00e4 lasten sukupuoli-identiteettik\u00e4sitteen muuttamista vastaamaan yhteiskunnan seksuaalista moninaisuutta sek\u00e4 opetusmateriaalin ett\u00e4 satujen muodossa. Kyse ei siis ole en\u00e4\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 asiaan suhtauduttaisiin neutraalisti tai erilaiset tilanteet toteavasti, vaan uuden lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaista aatemaailmaa tulee aktiivisesti edist\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Avioliittolain muuttaminen normatiivisesti tarkoittaisi hyvin helposti sit\u00e4, ett\u00e4 perinteinen avio- liittok\u00e4sitys n\u00e4hd\u00e4\u00e4n jatkossa \u2013 vaikka sellaiseen saataisiin seurakunnissa rajautua \u2013 ep\u00e4tasa-arvoisen syrjiv\u00e4n\u00e4 ja vastustettavana yhteiskunnallisena ilmi\u00f6n\u00e4 eik\u00e4 sen my\u00f6nteisi\u00e4 puolia en\u00e4\u00e4 olisi korrektia tuoda esille. Voidaan perustellusti kysy\u00e4, olisiko t\u00e4m\u00e4 tasa-arvoista ja yhdenvertaista, saati sanan- ja uskonnonvapauden mukaista?<\/p>\n<p>Avioliittolain muuttaminen murentaa nykyisen avioliittoinstituution sis\u00e4ll\u00f6n ja johtaa ennakoi- mattomaan kehityskulkuun. Perinteisen avioliitton\u00e4kemyksen kannattajien oikeus n\u00e4kemykseens\u00e4 joutuu vakavasti uhatuksi ja toisaalta uusi laki olisi perustelujensa puolesta ep\u00e4looginen ja rajaava. Lainmuutokseen ei ole syyt\u00e4 ryhty\u00e4 ottaen huomioon senkin, ett\u00e4 meill\u00e4 kuitenkin on jo olemassa laki rekister\u00f6idyst\u00e4 parisuhteesta.<\/p>\n<p>Toivon teille viisautta ja huolellista harkintaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon sek\u00e4 voimia kev\u00e4\u00e4n istunto- kauteen!<\/p>\n<p>Jyv\u00e4skyl\u00e4ss\u00e4 29.1.2014<\/p>\n<p>Yst\u00e4v\u00e4llisin terveisin, Marika Visakorpi, varatuomari<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Marika Visakorpi, varatuomari, Jyv\u00e4skyl\u00e4 Hyv\u00e4t kansanedustajat, Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista on tulossa k\u00e4sittelyynne l\u00e4hiaikoina. Toivon, ett\u00e4 l\u00f6yd\u00e4tte hetken aikaa lukea t\u00e4m\u00e4n koosteen asiaan liittyvist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kannoista. Olette k\u00e4sittelem\u00e4ss\u00e4 muodollisesti pient\u00e4, mutta periaatteellisesti eritt\u00e4in suurta asiaa: m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4, mik\u00e4 avioliitto jatkossa on. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rekister\u00f6ity parisuhde eroaa avioliitosta l\u00e4hinn\u00e4 kolmella lailla: 1) nimitys ja k\u00e4site, 2) ei mahdollisuutta hakea [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":2249,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[447,466,320,17],"tags":[381,322,465,464,462,463,454],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2247"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2247"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2247\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2248,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2247\/revisions\/2248"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2249"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2247"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2247"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2247"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}