{"id":2161,"date":"2015-06-12T16:23:09","date_gmt":"2015-06-12T13:23:09","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=2161"},"modified":"2018-12-16T10:08:21","modified_gmt":"2018-12-16T07:08:21","slug":"ehtoollinen-ja-kirkollinen-yhteys-varhaiskirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2015\/06\/12\/ehtoollinen-ja-kirkollinen-yhteys-varhaiskirkossa\/","title":{"rendered":"Ehtoollinen ja kirkollinen yhteys varhaiskirkossa – Werner Elert"},"content":{"rendered":"

Arvostetun saksalaisen teologin, Werner Elertin<\/strong> (1885-1954) kirjan, Ehtoollinen ja kirkollinen yhteys varhaiskirkossa, julkaisu on merkkitapaus. Teos on klassikko kirkollisen yhteyden aihepiirist\u00e4. Vaikka kirja alun perin ilmestyi saksaksi jo vuonna 1954, on se edelleen mit\u00e4 ajankohtaisin.<\/p>\n

Kirjan teema ei kosketa vain kirkkojen pienten asiantuntijapiirien k\u00e4ymi\u00e4 ekumeenisia neuvotteluja vaan jokaista kristitty\u00e4. El\u00e4mme liikkuvassa ja monikulttuurisessa maailmassa, jossa erilaiset uskonnolliset virtaukset ja kristilliset traditiot ovat l\u00e4hell\u00e4 jokaista meit\u00e4. Jokainen joutuu omakohtaisesti vastaamaan kysymykseen, miten kohdata eri tunnustuskunnassa el\u00e4vi\u00e4 kristittyj\u00e4. Kuinka yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 kiinni siit\u00e4, ett\u00e4 Raamattu on selv\u00e4 kirja, jonka totuutta ei voi suhteellistaa monitulkinnaisuuden tai rakkauden periaattein eik\u00e4 yhteiskristillisin motiivein? Miten toisaalta olla lausumatta tuomioita toisiin kirkkokuntiin kuuluvista kastetuista kristityist\u00e4 ja antaa maailmalle yhdess\u00e4 todistus? Elertin kirja kuvaa, miten kristittyjen v\u00e4linen yhteys ja toisaalta erimielisyys on n\u00e4kynyt ennen muuta ehtoollisyhteydess\u00e4. N\u00e4in h\u00e4n vastaa kysymyksiin, jotka nousevat uskontunnustuksemme sanoista ”Min\u00e4 uskon pyh\u00e4in yhteyden.” Mihin kirkollinen yhteys perustuu? Mik\u00e4 on sen olemus?<\/p>\n

Werner Elert k\u00e4y vakuuttavasti l\u00e4pi varhaisen kirkon opetusta ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Kirkollinen yhteys ei ole vain kristittyjen yhdess\u00e4oloa, vaan se perustuu yhteiseen opilliseen tunnustukseen. T\u00e4m\u00e4 usko n\u00e4kyy siin\u00e4, mink\u00e4 tunnustuksen alttarin yhteydess\u00e4 el\u00e4\u00e4. Pyhien yhteys konkretisoituu yhteydess\u00e4 pyhiin eli ehtoollisp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4. Kirkollinen yhteys on yhteist\u00e4 osallisuutta Kristukseen. N\u00e4in se on olemukseltaan ehtoollisyhteytt\u00e4. Se on lahja ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 eik\u00e4 ihmisten keskin\u00e4inen aikaansaannos. Koska kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei voi olla samanaikaisesti kahta eri tunnustusta, kukaan ei voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n k\u00e4yd\u00e4 kahden eri tunnustuksen ehtoollisp\u00f6yd\u00e4ss\u00e4. Opillinen yksimielisyys on n\u00e4in ehtoollisyhteyden edellytys.<\/p>\n

Kirja on opillinen ja historiallinen syv\u00e4luotaus kristillisen kirkon olemukseen. vaikka se on teologisesti vahvaa ruokaa, kirja sopii jokaisen pyh\u00e4n uskomme perinn\u00f6st\u00e4 kiinnostuneen kristityn k\u00e4teen. Juuri nyt tarvitaan opetusta kirkollisen yhteyden perusteista!<\/p>\n

Juhana Pohjola<\/pre>\n
Hiippakuntadekaani, Suomen evankelisluterilainen l\u00e4hetyshiippakunta<\/pre>\n
\"Ehtoollinen<\/a>
Ehtoollinen ja kirkollinen yhteys varhaiskirkossa – Werner Elert<\/figcaption><\/figure>
\n
\"Werner<\/a>
Werner Elert<\/figcaption><\/figure><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Arvostetun saksalaisen teologin, Werner Elertin (1885-1954) kirjan, Ehtoollinen ja kirkollinen yhteys varhaiskirkossa, julkaisu on merkkitapaus. Teos on klassikko kirkollisen yhteyden aihepiirist\u00e4. Vaikka kirja alun perin ilmestyi saksaksi jo vuonna 1954, on se edelleen mit\u00e4 ajankohtaisin. Kirjan teema ei kosketa vain kirkkojen pienten asiantuntijapiirien k\u00e4ymi\u00e4 ekumeenisia neuvotteluja vaan jokaista kristitty\u00e4. El\u00e4mme liikkuvassa ja monikulttuurisessa maailmassa, jossa […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":2052,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[87,439,27,66,105],"tags":[90,594,29,72,77,433,407,106],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2161"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2161"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2161\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2948,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2161\/revisions\/2948"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2052"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2161"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2161"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2161"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}