Otto Granlund, teol. yo, Turku<\/p>\n
\u00a0<\/em><\/p>\n Johdanto<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Olen saanut teht\u00e4v\u00e4kseni pit\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4n Confessio Augustanan viidennest\u00e4 uskonkohdasta, joka ainakin siin\u00e4 suomenkielisess\u00e4 versiossa tunnustuskirjoista, jota olen k\u00e4ytt\u00e4nyt, on saanut otsikokseen sanat Kirkon virka<\/em>. Ruotsinkielisess\u00e4 versiossa sama artikla on saanut nimen Om prediko\u00e4mbetet<\/em> eli Saarnavirasta<\/em>. Yht\u00e4 kaikki, kyse on siis evankeliumin opettamisen ja sakramenttien toimittamisen virasta, pappisvirasta.<\/p>\n <\/p>\n Kuten tied\u00e4mme, aihe on eritt\u00e4in ajankohtainen. Keskustelu naispappeudesta alkaa ehk\u00e4 pikku hiljaa hiljenty\u00e4 mediassa, kun valtaosa niin kutsutuista konservatiiveista per\u00e4\u00e4ntyy keskitty\u00e4kseen esimerkiksi kysymykseen homoseksuaalisuudesta ja sukupuolineutraalista avioliittolaista. Mutta uskon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kysymys pappisvirasta joka tapauksessa ei ole voinut menn\u00e4 ohitsemme aivan huomaamatta. Ilman t\u00e4t\u00e4 kysymyst\u00e4 meill\u00e4 olisi tuskin t\u00e4n\u00e4\u00e4n esimerkiksi juuri Concordia-yhdistyksen tai L\u00e4hetyshiippakunnan kaltaisia j\u00e4rjest\u00f6j\u00e4. Kysymys on ollut ajankohtainen ja se vaikuttaa meihin. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4sittelemme pappisvirkaa ja tutkimme siihen liittyvi\u00e4 asioita.<\/p>\n <\/p>\n Virka on ajettu alas siin\u00e4, mit\u00e4 kutsutaan kirkoksi Suomessa. Tunnemme p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iset n\u00e4kyv\u00e4t syyt t\u00e4h\u00e4n alasajoon, mutta pappisviran avaaminen naisille Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ei ole ongelman perusta ja ydin, vaan pikemminkin ongelman seuraus. Ongelma on syvempi ja paljon levitt\u00e4ytyneempi kuin se kanta, joka hyv\u00e4ksyy pappisviran avaamisen naisille. Ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mit\u00e4 pappisvirka on, on harvinaista. Tieto siit\u00e4, mihin pappisvirkaa tarvitaan, on harvinaista. Sin\u00e4ns\u00e4 naispappeuden vastustus on kohtalaisen yleist\u00e4, t\u00e4st\u00e4h\u00e4n meit\u00e4 aina silloin t\u00e4ll\u00f6in muistutetaankin medioiden kautta, mutta ne, jotka puolustavat ja pit\u00e4v\u00e4t esill\u00e4 oikeaa pappisvirkaa, ovat harvassa. N\u00e4in on tuskin siksi, ett\u00e4 niin moni haluaisi vastustaa oikeaa virkaa \u2013 sit\u00e4 emme voi tiet\u00e4\u00e4 \u2013 mutta ehk\u00e4 ennen kaikkea siksi, ett\u00e4 ep\u00e4tietoisuus on niin yleist\u00e4. Kirkkokansa ei vain tied\u00e4, mik\u00e4 pappisvirka on ja mihin sit\u00e4 tarvitaan, eiv\u00e4tk\u00e4 papitkaan tied\u00e4, mihin virkaan heid\u00e4t on asetettu.<\/p>\n <\/p>\n Naispappeuden vastustus on \u2013 kuten sanottu \u2013 suhteellisen yleist\u00e4, mutta virkakantamme ei saa perustua siihen, ett\u00e4 vastustamme jotakin pahaa, vaan sen on perustuttava johonkin hyv\u00e4\u00e4n. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 keskitymme nyt hetkisen aikaa siihen, mink\u00e4laisen lahjan Jumala on antanut meille antaessaan viran ja miksi t\u00e4st\u00e4 lahjan hyvyydest\u00e4 johtuen sit\u00e4 on my\u00f6s puolustettava v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6ksilt\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Keskitymme Augustanan viidenteen uskonkohtaan, se antaa nimitt\u00e4in varsin selke\u00e4t vastaukset kun kysymme, mit\u00e4 pappisvirka on ja miksi se on t\u00e4rke\u00e4. Luen nyt teille t\u00e4m\u00e4n uskonkohdan, mutta luen ennen sit\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n uskonkohdan, koska n\u00e4m\u00e4 artiklat ovat niin tiiviisti sidoksissa toisiinsa.<\/p>\n <\/p>\n IV Vanhurskautus<\/p>\n <\/p>\n Samaten seurakuntamme opettavat, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t voi tulla vanhurskautetuiksi Jumalan edess\u00e4 omin voimin, ansioin tai teoin, vaan ett\u00e4 heille annetaan vanhurskaus lahjaksi Kristuksen t\u00e4hden uskon kautta, kun he uskovat, ett\u00e4 heid\u00e4t otetaan armoon ja ett\u00e4 synnit annetaan anteeksi Kristuksen t\u00e4hden, joka kuolemallaan on antanut hyvityksen synneist\u00e4mme. T\u00e4m\u00e4n uskon Jumala lukee edess\u00e4\u00e4n kelpaavaksi vanhurskaudeksi (Room. 3 ja 4).<\/p>\n <\/p>\n V Kirkon virka<\/p>\n <\/p>\n Jotta saisimme t\u00e4m\u00e4n uskon, on asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka. Sanaa ja sakramentteja v\u00e4linein\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en lahjoitetaan Pyh\u00e4 Henki, joka niiss\u00e4, jotka kuulevat evankeliumin, vaikuttaa uskon miss\u00e4 ja milloin Jumala hyv\u00e4ksi n\u00e4kee. Toisin sanoen Jumala vanhurskauttaa Kristuksen t\u00e4hden eik\u00e4 meid\u00e4n ansiomme t\u00e4hden ne, jotka uskovat, ett\u00e4 heid\u00e4t Kristuksen t\u00e4hden otetaan armoon, jotta me uskon kautta saisimme luvatun Hengen (Gal. 3).<\/p>\n <\/p>\n Nelj\u00e4s uskonkohta<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Mist\u00e4 nelj\u00e4nness\u00e4 uskonkohdassa puhutaan? Tekstist\u00e4 k\u00e4y selv\u00e4ksi, mik\u00e4 ty\u00f6njako ihmisen ja Jumalan v\u00e4lill\u00e4 on kun on kyse vanhurskauttamisesta. Omat voimamme, ansiomme ja tekomme eiv\u00e4t riit\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 edes auta, vaan synnit annetaan anteeksi Kristuksen t\u00e4hden. H\u00e4n on kuolemallaan antanut hyvityksen synneist\u00e4mme. Uskon kautta, kun uskomme, meid\u00e4t otetaan armoon.<\/p>\n <\/p>\n Jos otamme t\u00e4m\u00e4n uskonkohdan pois asiayhteydest\u00e4\u00e4n ja tarkastelemme sit\u00e4 erill\u00e4\u00e4n muista Augustanan osista, voimme olettaa, ett\u00e4 monet protestantit voisivat yhty\u00e4 sen sanoihin. Jeesus on tehnyt kaiken ja minun on vain uskottava. Ongelmia tosin ilmenee kun alamme asettaa kriittisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 t\u00e4lle uskolle: Mist\u00e4 voin tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 uskon ihan oikeasti<\/em>? Mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 usko on tullut? Mihink\u00e4 t\u00e4m\u00e4 usko nojaa? Valitettavasti ehk\u00e4 tavallisin lopputulos n\u00e4iden kysymysten kysymisest\u00e4 on se, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 syntyy usko omaan uskoon, omaan ymm\u00e4rrykseen Raamatusta, omaan uskonratkaisuun, ja niin edelleen. Uskosta tulee teko ja Augustanan nelj\u00e4nnest\u00e4 uskonkohdasta t\u00e4ysin merkitykset\u00f6n, koska se nimenomaan sanoo, ett\u00e4 tekomme eiv\u00e4t kelpaa. Mik\u00e4\u00e4n tekomme ei kelpaa, oli se kuinka hurskas tahansa, ei vaikka olisi kyse jaloimmasta mahdollisesta teosta, eli uskosta. Jos on kyse ihmisen teosta ja ihmisen uskosta, niin se ei vain kelpaa.<\/p>\n <\/p>\n Viides uskonkohta<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Augustanan viidennen uskonkohdan otsikko on Kirkon virka<\/em>. Joku ehk\u00e4 haluaisi huomauttaa, ett\u00e4 otsikko ei ole kovin osuva. Eih\u00e4n siin\u00e4 ensisijaisesti k\u00e4sitell\u00e4 pappisvirkaa. Virka mainitaan ensimm\u00e4isess\u00e4 virkkeess\u00e4, mutta sen j\u00e4lkeen huomio keskittyy muihin asioihin: Sanaan, sakramentteihin, mitenk\u00e4 Pyh\u00e4 Henki lahjoitetaan, kuinka h\u00e4n vaikuttaa uskon, ja niin edelleen.<\/p>\n <\/p>\n Artiklan otsikko on Kirkon virka<\/em>, mutta artiklassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n oikeastaan enimm\u00e4kseen muita asioita. Tavallaan t\u00e4m\u00e4 on aika kuvaavaa. Ei ainoastaan t\u00e4ss\u00e4 artiklassa, vaan my\u00f6s itse virassa, on kyse ensisijaisesti muista asioista kuin virasta. Eih\u00e4n pappi ole olemassa oman itsens\u00e4 t\u00e4hden. N\u00e4kemykset pappisvirasta ja sen tarpeellisuudesta vaihtelevat suuresti niin kutsutussa kirkossa, ja v\u00e4lill\u00e4 saattaa saada sen vaikutelman, ett\u00e4 pappeja on olemassa vain siksi, ett\u00e4 n\u00e4in nyt vain sattuu olemaan.<\/p>\n <\/p>\n Pappisvirassa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n ole kyse esimerkiksi mist\u00e4\u00e4n suuremmasta hurskaudesta, jota maallikon olisi mahdoton saavuttaa. Siin\u00e4 ei saa olla kyse jonkinlaisesta valta-asemasta, ett\u00e4 pappi asetettaisiin jonkinlaiselle valtaistuimelle. Papin ei tule olla pappi pelk\u00e4n pappeuden vuoksi, vaan viidenness\u00e4 artiklassa mainittujen asioiden vuoksi. Sanan vuoksi, sakramenttien vuoksi, ja jotta saisimme uskon.<\/p>\n <\/p>\n Mist\u00e4 usko on tullut? Se on tullut Jumalalta. Pyh\u00e4 Henki lahjoittaa uskon. H\u00e4n vaikuttaa uskon heiss\u00e4, jotka kuulevat evankeliumin, ja t\u00e4m\u00e4n h\u00e4n tekee miss\u00e4 ja milloin Jumala hyv\u00e4ksi n\u00e4kee. Kukaan ei voi itsess\u00e4\u00e4n tuottaa pelastavaa uskoa. Kukaan ei voi niin vankkumattomasti p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 uskovansa, ett\u00e4 h\u00e4n sen ansiosta tulisi vanhurskautetuksi. Kukaan ei voi lukea Raamattua ja rukoilla saadakseen siten niin paljon tietoa, ett\u00e4 h\u00e4n voisi tehd\u00e4 uskonratkaisun. Kun kysymme mist\u00e4 usko tulee, vastaus on yksiselitteinen. Se tulee meille meid\u00e4n ulkopuoleltamme, se tulee meille lahjana Jumalalta.<\/p>\n <\/p>\n Mihink\u00e4 uskomme nojaa? \u201dSanaa ja sakramentteja<\/em> v\u00e4linein\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en lahjoitetaan Pyh\u00e4 Henki, joka niiss\u00e4, jotka kuulevat evankeliumin<\/em>, vaikuttaa uskon miss\u00e4 ja milloin Jumala hyv\u00e4ksi n\u00e4kee.\u201d Sana ja sakramentit, Jumalan armonv\u00e4lineet, seisovat uskomme vankkana perustana. Niihin meid\u00e4n tulee pit\u00e4yty\u00e4, niiden vaikutusalueella meid\u00e4n tulee el\u00e4\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Seurakunta<\/strong><\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Miten pystymme pit\u00e4ytym\u00e4\u00e4n sanan ja sakramenttien ulottuvilla? Yksityisuskonnollisuus on t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 eritt\u00e4in suosittua ja yleist\u00e4. Ajatellaan, ett\u00e4 voi olla kristitty itsekseen, voi lukea Raamattua, voi lukea hyvi\u00e4 hartauskirjoja itsekseen ja voi rukoilla itsekseen. Silloin t\u00e4ll\u00f6in voi ehk\u00e4 my\u00f6s osallistua johonkin hyv\u00e4\u00e4n kristilliseen tapahtumaan, jos sellainen mahdollisuus ilmaantuu.<\/p>\n <\/p>\n Emme saa kiist\u00e4\u00e4 tai v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Jumalan sanalla on mahdollisuus vaikuttaa \u2013 ja se my\u00f6s vaikuttaa \u2013 yksityisess\u00e4 Raamatun lukemisessa ja rukouksessa. Emme saa kiist\u00e4\u00e4 tai v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 kun ihminen kristinuskosta tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 saa Raamatun k\u00e4teens\u00e4, niin sanan on mahdollista vied\u00e4 h\u00e4net kuolemasta el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Mutta emme voi my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kiist\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 maassamme hyvin tavallinen ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 juuri yksityinen uskonnonharjoitus olisi uskonel\u00e4m\u00e4n keskeisin asia, ei ole raamatullinen. Toki l\u00f6yd\u00e4mme Matteuksen evankeliumista kehotuksen menn\u00e4 sis\u00e4\u00e4n kammariinsa rukoilemaan. Toki l\u00f6yd\u00e4mme sielt\u00e4 my\u00f6s lupaukset siit\u00e4, ett\u00e4 miss\u00e4 kaksi tai kolme on kokoontuneena, siell\u00e4 on my\u00f6s Jeesus heid\u00e4n mukanansa. N\u00e4m\u00e4 ovat t\u00e4rkeit\u00e4 lupauksia ja k\u00e4skyj\u00e4, mutta valitettavaa on, ett\u00e4 kristittyjen parissa n\u00e4m\u00e4 asiat on usein erotettu asiayhteydest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n <\/p>\n Kristityn tulee el\u00e4\u00e4 seurakunnan yhteydess\u00e4. Jumalan sana ja sakramentit on annettu seurakunnalle. Jos tarkastelemme Vanhan testamentin profeettoja, huomaamme ett\u00e4 profetioissa on useimmiten kyse siit\u00e4, ett\u00e4 Jumala haluaa v\u00e4litt\u00e4\u00e4 sanomansa koko kansalle. Samoin on Uuden testamentin tekstien laita. Kenelle ne on suunnattu? Useimmissa tapauksissa juuri seurakunnille tai heid\u00e4n paimenilleen. On vaikeaa \u2013 melkein mahdotonta \u2013 olla kristitty ilman seurakuntaa. Sit\u00e4 meid\u00e4n tosin ei tule ep\u00e4ill\u00e4, etteik\u00f6 Herra pit\u00e4isi huolta omistansa my\u00f6s kun he joutuvat tilanteisiin, joissa heid\u00e4n on mahdoton olla yhteydess\u00e4 muihin kristittyihin. Mutta: \u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4mme j\u00e4tt\u00e4k\u00f6 omaa seurakunnan-kokoustamme, niinkuin muutamien on tapana, vaan kehoittakaamme toisiamme, sit\u00e4 enemm\u00e4n, kuta enemm\u00e4n n\u00e4ette tuon p\u00e4iv\u00e4n l\u00e4hestyv\u00e4n. <\/strong>(Hepr 10:25)<\/p>\n N\u00e4in Heprealaiskirjeen kirjoittaja kehottaa meit\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n seurakunnan yhteydess\u00e4. Jumala on kutsunut meid\u00e4t kristityt seurakuntaan ja kutsuu edelleen. Tulisi olla t\u00e4ysin luonnollista, ett\u00e4 paikkakunnalla, jolla on useampia kristittyj\u00e4, he my\u00f6s kokoontuisivat yhteiseen jumalanpalvelukseen seurakuntana.<\/p>\n <\/p>\n Papin teht\u00e4v\u00e4<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Pappisvirka ei seiso tyhji\u00f6ss\u00e4. Yksitt\u00e4isen papinkaan ei tule seist\u00e4 itsekseen tyhji\u00f6ss\u00e4 ja olla pappi vain jonkinlaisessa yleisess\u00e4 merkityksess\u00e4. Papin tulee olla seurakunnassa ja seurakunnan palvelijana, ja h\u00e4nen tulee palvella seurakuntaa ainoalla tavalla, jolla h\u00e4n ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 voi palvella Jumalan seurakuntaa: saarnaamalla Jumalan sanaa. H\u00e4nen tulee saarnata lakia, jotta seurakunta voisi n\u00e4hd\u00e4 syntins\u00e4. H\u00e4nen tulee saarnata evankeliumia, jotta seurakunta voisi uskoa syntiens\u00e4 anteeksiantamukseen, miss\u00e4 ja milloin Jumala n\u00e4kee hyv\u00e4ksi lahjoittaa uskon. H\u00e4nen tulee kuunnella rippi\u00e4 ja antaa synninp\u00e4\u00e4st\u00f6, Jeesuksen omalla valtuutuksella. H\u00e4nen tulee kastaa ihmisi\u00e4 Jeesukseen Kristukseen ja jakaa Herran ruumista ja verta ehtoollisella, jotta seurakunta voisi my\u00f6s fyysisesti n\u00e4hd\u00e4 ja tuntea, kuinka Herra tulee heid\u00e4n luokseen ja haluaa puhdistaa heid\u00e4t kaikesta synnist\u00e4 ja saastaisuudesta. T\u00e4h\u00e4n pappeja tarvitaan. T\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 varten Jumala on asettanut paimenviran, ja jotta seurakunta voisi el\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjestyksess\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Papin teht\u00e4v\u00e4 on el\u00e4\u00e4 Jumalan sanasta, syventy\u00e4 siihen ja sit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en my\u00f6s johtaa Jumalan lampaita, olla paimen, mihin my\u00f6s latinasta lainattu sana pastor<\/em> viittaa. Kysyess\u00e4mme mink\u00e4lainen pappi tulisi valita seurakunnan paimeneksi, t\u00e4rkeimm\u00e4n kysymyksen tuleekin siksi olla, pit\u00e4ytyyk\u00f6 ehdokas Jumalan sanaan. Monia heikkouksia saamme papeissammekin siet\u00e4\u00e4, mutta jos he eiv\u00e4t pit\u00e4ydy Jumalan sanaan palvellessaan seurakuntaa, ovat asiat eritt\u00e4in huonosti. Ei sellainen pappi voi suorittaa teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4. Ei sellainen pappi voi suorittaa pappisviran teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Jotta saisimme t\u00e4m\u00e4n uskon, on asetettu evankeliumin opettamisen ja sakramenttien jakamisen virka.<\/em> Jotta saisimme t\u00e4m\u00e4n uskon! Mit\u00e4 tapahtuu, jos evankeliumia ei saarnata puhtaasti ja jos sakramentteja ei toimiteta oikein? Pit\u00e4ytyyk\u00f6 pappi siihen, mik\u00e4 on oikein? Pit\u00e4ytyyk\u00f6 h\u00e4n Jumalan sanaan?<\/p>\n <\/p>\n Niin kutsutussa kirkossa rimaa on laskettu reippaasti sen suhteen, mit\u00e4 papistolta vaaditaan. Hyvin pitk\u00e4lti kirkkopoliittisesta tilanteesta johtuen meist\u00e4 on tullut huolimattomia n\u00e4iden asioiden suhteen. Aikaisemmin raja vedettiin naispappeuden kohdalla. Jos miespuolinen pappi vastusti naispappeutta, ajateltiin, ett\u00e4 asiat ovat hyvin. Miss\u00e4 raja menee nyky\u00e4\u00e4n? Homoseksuaalisten suhteiden siunaamisen kohdalla, kenties? Hyv\u00e4, jos pappi vastustaa sent\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ajatellaan.<\/p>\n <\/p>\n Voi vastustaa homoseksuaalisten parisuhteiden siunaamista ilman, ett\u00e4 on tajunnut Jumalan sanasta yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 lieneekin yleisin yhdistelm\u00e4 ymp\u00e4ri maailman. Voi my\u00f6s vastustaa naispappeutta ilman, ett\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 papin teht\u00e4v\u00e4\u00e4. Voi olla naispappeuden vastustaja my\u00f6s aivan v\u00e4\u00e4rist\u00e4 syist\u00e4, esimerkiksi siksi, ett\u00e4 v\u00e4heksyy naisia.<\/p>\n <\/p>\n On hengenvaarallista alentaa rimaa t\u00e4ll\u00e4 tavalla. Osaltaan on olemassa riski, ett\u00e4 me itse ja muut katsovat meid\u00e4n kuuluvan samaan ryhm\u00e4\u00e4n niiden kanssa, jotka halveksuvat naisia tai vihaavat homoseksuaaleja. Mutta viel\u00e4kin suurempi on riski, ett\u00e4 evankeliumi sumentuu sek\u00e4 meille, ett\u00e4 muille, jos annamme naispappeuskysymyksen tai kysymyksen homosuhteiden siunaamisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4 esimerkiksi sen, miss\u00e4 seurakunnassa viet\u00e4mme jumalanpalvelusta. Rimaa t\u00e4ytyy korottaa. Meid\u00e4n on kysytt\u00e4v\u00e4, pit\u00e4ytyyk\u00f6 pappi Jumalan Sanaan vai ei. Ei rimaa tule korottaa siksi, ett\u00e4 me haluaisimme olla ilkeit\u00e4 tai koska haluaisimme olla ep\u00e4vieraanvaraisia. Ei siit\u00e4 ole kyse. Mutta kristitty ei el\u00e4 konservatismista. Seurakunta ei el\u00e4 konservatismista. Sen sijaan me el\u00e4mme puhtaasta evankeliumista ja oikeista sakramenteista. Emme enemm\u00e4st\u00e4, emmek\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4st\u00e4. Emme voi el\u00e4\u00e4 ilman n\u00e4it\u00e4. Emme me, eiv\u00e4t pappimme, eiv\u00e4tk\u00e4 muut seurakuntalaiset.<\/p>\n <\/p>\n Alustus Concordia-piiriss\u00e4 22.5.2013<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Otto Granlund, teol. yo, Turku \u00a0 Johdanto Olen saanut teht\u00e4v\u00e4kseni pit\u00e4\u00e4 esitelm\u00e4n Confessio Augustanan viidennest\u00e4 uskonkohdasta, joka ainakin siin\u00e4 suomenkielisess\u00e4 versiossa tunnustuskirjoista, jota olen k\u00e4ytt\u00e4nyt, on saanut otsikokseen sanat Kirkon virka. Ruotsinkielisess\u00e4 versiossa sama artikla on saanut nimen Om prediko\u00e4mbetet eli Saarnavirasta. Yht\u00e4 kaikki, kyse on siis evankeliumin opettamisen ja sakramenttien toimittamisen virasta, pappisvirasta. […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[432,66,17,410,79,255],"tags":[140,435,434,437,436,77,142,204,80],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1994"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1994"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1994\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1996,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1994\/revisions\/1996"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1994"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1994"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1994"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}