\u201dQuod non est biblicum, non est theologicum\u201d<\/p>\n
Jouni Anttila, pastori, Helsinki<\/p>\n
<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 alustus jakautuu kolmeen osaan. Ensimm\u00e4isess\u00e4 tutkimme mit\u00e4 laki on Vanhassa testamentissa. Toisessa osassa tutkimme laki-k\u00e4sitett\u00e4 Uudessa testamentissa. Kolmas osa k\u00e4sittelee lakia luterilaisten tunnustuskirjojen Schmalkaldenin opinkohdissa. Nostan esille my\u00f6s Yksimielisyyden ohjeesta lain kolme k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Olen pyrkinyt tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n johdannon siten, ett\u00e4 se her\u00e4tt\u00e4isi keskustelua ja saattaisi jokaisen pohdiskelemaan lakia ja sit\u00e4 mit\u00e4 sill\u00e4 tarkoitetaan ja mit\u00e4 se merkitsee. Pyrkimykseni on ottaa eri n\u00e4k\u00f6kulmia lakiin, jotta sen kautta p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin pohtimaan sit\u00e4, mit\u00e4 laki oikeastaan on. T\u00e4m\u00e4n vuoksi yksitt\u00e4isiss\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmissa ei menn\u00e4 kovin syv\u00e4lle. <\/em><\/p>\n <\/p>\n Vanha testamentti<\/strong><\/p>\n <\/p>\n Aloitamme t\u00e4m\u00e4n johdatuksen aiheeseen aivan Pyh\u00e4n Raamatun alusta. Puhumme yleisesti viidest\u00e4 Mooseksen kirjasta lakina. Eik\u00e4 se aivan v\u00e4\u00e4rin olekaan, sill\u00e4 viisi Mooseksen kirjaa on tunnettu jo Joosuan aikana nimityksell\u00e4 \u201dMooseksen laki\u201d (tooraah mooseh \/ nomon moosee<\/em>) (Joos. 8:31\u201332). Samalla nimityksell\u00e4 se tunnetaan l\u00e4pi Vanhan testamentin. Uudessa testamentissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s Septuagintasta tuttua nomon moosee –<\/em>ilmaisua.<\/p>\n <\/p>\n Kun k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 on suomenkieless\u00e4 laki-sana, usein alkutekstiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n juuri toora-sanaa. Kuitenkin n\u00e4in k\u00e4\u00e4nnettyn\u00e4 se on varsin kapea-alainen. Laki-sana tuo n\u00e4et mieleen enemm\u00e4n ihmisen tekemisen ja omavanhurskauden \u2013 laki on jotakin sellaista, mit\u00e4 ihmisen tulee tehd\u00e4. Kuitenkin toora-sanan merkityksi\u00e4 ovat my\u00f6s ohje, opetus ja opastus. Joissain tapauksissa toora-sana voitaisiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 tarkoittamaan jopa oppia. T\u00e4m\u00e4 on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, kun tutkitaan viitt\u00e4 Mooseksen kirjaa.<\/p>\n \u00a0<\/em><\/p>\n <\/p>\n Koska aiheena on laki, otetaan muutama esimerkki Mooseksen laista eli Toorasta ja siit\u00e4 miten laki ilmenee siin\u00e4. On aina muistettava, ett\u00e4 vaikka puhutaan Mooseksen laista, niin kaiken takana on kuitenkin aina Jumala. T\u00e4m\u00e4 tulee selv\u00e4sti esille useassa kohtaa, Herra itse puhuu \u201dminun laista\u201d ja psalmeissa mainitaan Herran laki. L\u00e4ht\u00f6kohta on siis se, ett\u00e4 Jumala antoi t\u00e4m\u00e4n lain sanat Moosekselle.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Riemuvuosi <\/strong>(3. Moos. 25, 5. Moos. 15)<\/p>\n \u201dJa laske seitsem\u00e4n vuosiviikkoa: seitsem\u00e4n kertaa seitsem\u00e4n vuotta, niin ett\u00e4 seitsem\u00e4n vuosiviikon aika on nelj\u00e4kymment\u00e4 yhdeks\u00e4n vuotta. Ja seitsem\u00e4nness\u00e4 kuussa, kuukauden kymmenenten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 anna pasunan raikuen soida; sovitusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 antakaa pasunan soida koko maassanne. Ja pyhitt\u00e4k\u00e4\u00e4 viideskymmenes vuosi ja julistakaa vapautus maassa kaikille sen asukkaille. Se olkoon teille riemuvuosi; jokainen teist\u00e4 saa silloin palata perint\u00f6maallensa ja sukunsa luo.\u201d<\/strong> (3. Moos. 25:8)<\/p>\n <\/p>\n Riemuvuotena velkojen maksuksi myyty omaisuus palautui alkuper\u00e4iselle omistajalleen. Myyntihinta ei ollut maan hinta, vaan j\u00e4ljell\u00e4 olevien satojen hinta seuraavaan riemuvuoteen asti. Syy t\u00e4h\u00e4n j\u00e4rjestelyyn oli se, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t omistaneet maata, vaan maan omistaja oli lopulta Jumala. \u00a0\u201d\u00c4lk\u00f6\u00f6n maata ainaiseksi myyt\u00e4k\u00f6, sill\u00e4 maa on minun ja te olette muukalaisia ja vieraita minun luonani.\u201d<\/strong> (5. Moos. 25:23) Se, ett\u00e4 Jumala oli maan lopullinen omistaja ja velkojen maksuksi myyty omaisuus palautui omistajalleen, piti \u2013 ainakin teoriassa \u2013 tuloerot kurissa. Samalla t\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6s opetti ihmisille Jumalan hyvyydest\u00e4: lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.<\/p>\n <\/p>\n Mooseksen laissa on useita yhteiskunnallisia asioita k\u00e4sittelevi\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4, esimerkiksi kuoleman tuomion todistajat (5. Moos.17:6\u20137), s\u00e4\u00e4d\u00f6s v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 todistajasta (5. Moos. 19:18\u201319), s\u00e4\u00e4d\u00f6s kuninkaasta (5. Moos. 17:14\u2013). Lis\u00e4ksi on orjia koskevat s\u00e4\u00e4d\u00f6kset ja niin edelleen. Vaikka aina ei puhutakaan varsinaisesti laista, n\u00e4m\u00e4 ovat kuitenkin toimineet VT:n Israelin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja yhteiskunnallisen j\u00e4rjestyksen pohjana.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Kolmas Mooseksen kirja (Leviticus<\/em>) on Mooseksen lain keskimm\u00e4inen kirja, ja sen keskimm\u00e4inen luku k\u00e4sittelee suurta sovitusp\u00e4iv\u00e4\u00e4. Leviticus<\/em> alkaa uhris\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4, toisin sanoen, mit\u00e4 tulee uhrata ja miten miss\u00e4kin tilanteessa. Suurena sovitusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 suoritettiin uhri ylipapin ja h\u00e4nen sukunsa puolesta, ja t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen uhri kansan syntien puolesta ja pyh\u00e4k\u00f6n puhdistamiseksi saastaisuudesta, jonka kansa teoillaan oli sille aiheuttanut. T\u00e4m\u00e4 s\u00e4\u00e4d\u00f6s opettaa ihmiselle, ett\u00e4 h\u00e4n on syntinen ja h\u00e4nen rikkomuksensa vaatii sovitusta Jumalan edess\u00e4. Samoin ihmiselle opetetaan, ett\u00e4 h\u00e4n ei omilla teoillaan voi sovittaa itsens\u00e4 ja Jumala v\u00e4lej\u00e4, vaan aina tulee olla sijaisk\u00e4rsij\u00e4. Koska suuri sovitusp\u00e4iv\u00e4 oli toistuva tapahtuma, se my\u00f6s osoitti ihmiselle, ett\u00e4 h\u00e4n ei pysty lopultakaan noudattamaan lakia omaksi vanhurskaudekseen.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Ehk\u00e4 tunnetuin s\u00e4\u00e4d\u00f6skokoelma Mooseksen lain sis\u00e4ll\u00e4 ovat kymmenen k\u00e4sky\u00e4. Heprean alkukieless\u00e4 kymmenen k\u00e4sky\u00e4 eiv\u00e4t ole kymmenen k\u00e4sky\u00e4 vaan kymmenen sanaa. Niit\u00e4 ei ole kirjoitettu k\u00e4skymuotoon \u201d\u00c4l\u00e4 tee\u2026\u201d vaan ohjeellisempaan muotoon \u201dSin\u00e4 et tule [tekem\u00e4\u00e4n jotakin]\u2026\u201d.\u00a0 T\u00e4m\u00e4 ei tee niist\u00e4 yht\u00e4\u00e4n v\u00e4hempiarvoisia, sill\u00e4 n\u00e4iden kymmenen sanan merkitys on siin\u00e4, ett\u00e4 ne ovat Jumalan antamia s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 siit\u00e4, miten ei tule el\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna ne eiv\u00e4t ole el\u00e4m\u00e4\u00e4 rasittavia s\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4 vaan el\u00e4m\u00e4\u00e4 suojelevia ohjeita. Kymmenen k\u00e4sky\u00e4 osoittavat meille sen, miten Jumala haluaa meid\u00e4n el\u00e4v\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. Luojanamme H\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 mik\u00e4 on meille parasta. Kysymyksess\u00e4 ei ole siis mik\u00e4\u00e4n moraalis\u00e4\u00e4nt\u00f6jen kokoelma, joka opettaa ihmisille korkeaa moraalia, vaan el\u00e4m\u00e4n peruss\u00e4\u00e4nn\u00f6t, joiden rikkominen v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden pakosta ajaa ihmisen ennemmin tai my\u00f6hemmin haaksirikkoon. Niiss\u00e4 ilmoitetaan Jumalan tahto \u2013 siin\u00e4 mieless\u00e4 kymmenen k\u00e4sky\u00e4 voidaan toisaalta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 laiksi, koska lain rikkominen oikeuden mukaisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 johtaa automaattisesti rangaistukseen.<\/p>\n \u00a0<\/em><\/p>\n <\/p>\n Profeetoille Toora korostuu Jumalan tahdon ilmaisuna, jos n\u00e4in voisi sanoa. Jumalan tahdon rikkominen on synti. Synti\u00e4 kohtaa tuomio ja rangaistus tai sitten se sovitetaan. Kolme n\u00e4k\u00f6kulmaa nousee profeetoilla esille selv\u00e4sti: yhteiskunnallisen lain polkeminen, temppelipalveluksen rappio ja oikein tekeminen ts. lain mukaan el\u00e4minen arkisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, esimerkiksi k\u00f6yhien kohteleminen.<\/p>\n <\/p>\n Eri profeetoilla on erilaiset korostukset Mooseksen lain eli Tooran suhteen. Suuremmilla profeetoilla voi olla useitakin n\u00e4k\u00f6kulmia Tooraan. Jesaja 5:7:ss\u00e4 profeetta valittaa, kuinka Jumala odotti oikeudenmukaisuutta ja vanhurskautta omalta kansaltaan, mutta sit\u00e4 ei koskaan tullut. Samanlaista yhteiskunnallista ep\u00e4oikeudenmukaisuutta Jesaja valittaa 10. luvun alussa, kun profeetta tuo esille oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n korruption.<\/p>\n <\/p>\n Muiden muassa Jeremia ja Miika tuovat esiin temppelipalveluksen rappion. Sen sijaan, ett\u00e4 kansa olisi noudattanut Mooseksen laissa olevia m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4, se on hyl\u00e4nnyt sille annetun lain. Jeremia jopa nostaa esiin kansan r\u00f6yhke\u00e4n Mooseksen lain rikkomisen. H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 temppeli on rosvojen luola \u2013 luolassahan ei tehd\u00e4 rikoksia, vaan rikokset tehd\u00e4\u00e4n muualla ja luolaan tuodaan saalis ja siell\u00e4 sen ajatellaan olevan turvassa. Miika 6:6\u20137 tuo esille, ett\u00e4 kansa ei ollut ymm\u00e4rt\u00e4nyt temppelipalveluksen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Kyse ei ollut ulkonaisesta suorituksesta, kuten pakanauskonnoissa, vaan ulkoisen temppelipalveluksen tarkoitus oli julistaa sit\u00e4, mihin ihminen sisimm\u00e4ss\u00e4\u00e4n uskoi.<\/p>\n <\/p>\n Uusi testamentti<\/strong><\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Juutalaiset teologit rakastivat Tooraa. Se oli heid\u00e4n teologiansa l\u00e4ht\u00f6piste ja perusta. Siin\u00e4 ilmoitettiin kaikki se, mit\u00e4 Jumala ihmiselt\u00e4 tahtoi. Psalmeissa Herran lain noudattajaa pidet\u00e4\u00e4n onnellisena. Juutalaiselle Mooseksen laki on lamppu, joka valaisee h\u00e4nen askeliaan.<\/p>\n <\/p>\n Vuorisaarnassa Jeesus k\u00e4y l\u00e4pi l\u00e4hes kaikki kymmenen k\u00e4sky\u00e4. On sin\u00e4ns\u00e4 erikoista huomata, ett\u00e4 kun rikkomus lieventyy, rangaistus itse asiassa kovenee, Matt. 5:21\u201322. Tappamisesta joutuu kohtaaman oikeuden tuomion, mutta hulluksi haukkuminen saa rangaistuksekseen helvetin tulen.<\/p>\n <\/p>\n Jeesuksen ajan juutalaisten lakik\u00e4sitys oli synergistinen. Kyse ei ollut pelk\u00e4st\u00e4 liittonomismista, eli siit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen kuuliaisuus on vastaus Jumalan armot\u00f6ihin. T\u00e4ss\u00e4 synergismi tarkoitti sit\u00e4, ett\u00e4 kuuliaisuus edelsi armoliittoon p\u00e4\u00e4semist\u00e4 ja oli tulevan pelastuksen ehto.<\/p>\n <\/p>\n Jeesus ei tullut kumoamaan lakia. H\u00e4n opettaa, mit\u00e4 Jumalan lain noudattaminen todellisuudessa ihmiselle on. \u201dOlkaa siis te t\u00e4ydelliset, niin kuin teid\u00e4n taivaallinen Is\u00e4nne t\u00e4ydellinen on.\u201d<\/strong> (Matt. 5:48) Jeesus julistaa lakia siten, ettei se riit\u00e4, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ulkoisesti oikein, vaan koko ihmisen toiminnan tulee olla t\u00e4ydellisesti Herran lain mukaista, niin ulkoisesti kuin my\u00f6s sis\u00e4isesti. Jeesuksen saarna paljasti ihmisen todellisen tilan \u2013 ulkoinen kuulaisuus ei auta, jos ihminen on sis\u00e4lt\u00e4 kuollut.<\/p>\n <\/p>\n T\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa eli ihmisen todellista tilaa, Jeesus tuo opetuksessaan esille. \u201dJa h\u00e4n sanoi: \u2019Mik\u00e4 ihmisest\u00e4 l\u00e4htee ulos, se saastuttaa ihmisen. Sill\u00e4 sis\u00e4st\u00e4, ihmisten syd\u00e4mest\u00e4, l\u00e4htev\u00e4t pahat ajatukset, haureudet, varkaudet, murhat, aviorikokset, ahneus, h\u00e4ijyys, petollisuus, irstaus, pahansuonti, jumalanpilkka, ylpeys, mielett\u00f6myys. Kaikki t\u00e4m\u00e4 paha l\u00e4htee sis\u00e4st\u00e4 ulos ja saastuttaa ihmisen.\u2019”<\/strong> (Mark. 7:20\u201323) T\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma on t\u00e4rke\u00e4, kun otetaan huomioon ihmisen kyvytt\u00f6myys noudattaa lakia kuten Jeesus opettaa.<\/p>\n <\/p>\n \u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4 luulko, ett\u00e4 min\u00e4 olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en min\u00e4 ole tullut kumoamaan, vaan t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u201d<\/strong> (Matt. 5:17) Kristityn on t\u00e4rke\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja muistaa se, ett\u00e4 Jeesus ei kumonnut lakia, vaan t\u00e4ytti sen. Niinp\u00e4 vuorisaarnasta nousee viel\u00e4 t\u00e4rke\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma lakiin ja se on se, mit\u00e4 laki on sen t\u00e4ytt\u00e4misen j\u00e4lkeen? Laki ei kristitylle ole en\u00e4\u00e4 pelastustie, vaan se opettaa ihmist\u00e4 viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n ajan el\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan tahdon mukaan. Uuden ihmisen puolesta kristitty ei tarvitse lakia, mutta vanha ihminen sit\u00e4 viel\u00e4 tarvitsee.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Kirjeess\u00e4\u00e4n galatalaisille Paavali vastustaa niin kutsuttuja judaisteja, jotka opettivat, ett\u00e4 pelkk\u00e4 usko ei riitt\u00e4nyt pelastukseen, vaan sen lis\u00e4ksi tuli ymp\u00e4rileikkauttaa itsens\u00e4 ja noudattaa Mooseksen lakia. T\u00e4llaista k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 vastaan Paavali k\u00e4vi mit\u00e4 hurjimmalla tavalla. T\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4semme my\u00f6s kiinni siihen, ett\u00e4 Paavali k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti k\u00e4sitett\u00e4 laki. Jos olen oikein ymm\u00e4rt\u00e4nyt, lailla Paavali viittaa juuri Mooseksen lakiin eli viiteen Mooseksen kirjaan.<\/p>\n <\/p>\n Paavali tuo t\u00e4h\u00e4n laki-teemaan t\u00e4rke\u00e4n piirteen eli lain ja evankeliumin erottamisen. Paavali tuo selv\u00e4sti esille, ett\u00e4 ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ei lain tekojen kautta. H\u00e4nelle laki on vaatimusten tie, joka ei anna voimia sen noudattamiseen. Evankeliumi on puolestaan Jumalan voima, joka antaa kaiken mit\u00e4 se vaatii. \u201dOi te \u00e4lytt\u00f6m\u00e4t galatalaiset! Kuka on lumonnut teid\u00e4t, joiden silm\u00e4in eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna? T\u00e4m\u00e4n vain tahdon saada teilt\u00e4 tiet\u00e4\u00e4: lain teoistako saitte Hengen vai uskossa kuulemisesta? Niink\u00f6 \u00e4lytt\u00f6mi\u00e4 olette? Te alotitte Hengess\u00e4, lihassako nyt lopetatte? Niin paljonko olette turhaan k\u00e4rsineet? \u2013 jos se on turhaa ollut. Joka siis antaa teille Hengen ja tekee voimallisia tekoja teid\u00e4n keskuudessanne, saako h\u00e4n sen aikaan lain tekojen vai uskossa kuulemisen kautta?\u201d <\/strong>(Gal. 3:1\u20135)<\/p>\n <\/p>\n Paavali on hyvin ymm\u00e4rt\u00e4nyt Jeesuksen vuorisaarnan. H\u00e4n ymm\u00e4rsi, ett\u00e4 lakia on noudatettava t\u00e4ydellisesti, jos sen kautta aikoo pelastua. Realistina Paavali on oppinut my\u00f6s Jeesuksen opetuksen ja Vanhan testamentin todistuksen siit\u00e4, ett\u00e4 ihminen on syntinen, eik\u00e4 h\u00e4n pysty omin voimin noudattamaan lakia Jumalan standardin mukaan.<\/p>\n <\/p>\n Galatalaiskirjeess\u00e4 Paavali vastaa siihen, miksi laki sitten on annettu, jos ihminen ei alun alkaenkaan sit\u00e4 pystynyt noudattamaan. \u201dMit\u00e4 varten sitten on laki? Se on rikkomusten t\u00e4hden j\u00e4ljest\u00e4p\u00e4in lis\u00e4tty olemaan siihen asti, kunnes oli tuleva se siemen, jolle lupaus oli annettu; ja se s\u00e4\u00e4dettiin enkelien kautta, v\u00e4limiehen k\u00e4dell\u00e4. V\u00e4limies taas ei ole yht\u00e4 varten; mutta Jumala on yksi. Onko sitten laki vastoin Jumalan lupauksia? Pois se! Sill\u00e4 jos olisi annettu laki, joka voisi el\u00e4v\u00e4ksi tehd\u00e4, niin vanhurskaus todella tulisi laista. Mutta Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, ett\u00e4 se, mik\u00e4 luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat.\u201d <\/strong>(Gal. 3:19\u201322)<\/p>\n \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 <\/em><\/p>\n \u201dKun Paavali on puhunut n\u00e4in laista ja sanonut, ett\u00e4 se ei ket\u00e4\u00e4n pelasta, h\u00e4n joutuu kertomaan, miksi ihmeess\u00e4 Jumala sitten antoi koko lain. Lain antamisen syyn\u00e4 on ihmisten synti. Silti laki ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 ole vastoin Jumalan lupauksia. Laki on ihan hyv\u00e4 asia, mutta vika on meiss\u00e4 ihmisiss\u00e4, jotka emme osaa el\u00e4\u00e4 lain mukaan niin, ett\u00e4 pelastuisimme. Siksi laki on pelastustien\u00e4 ehdottomasti ja kaikilta poikki. Yksi suuri teht\u00e4v\u00e4 lailla silti on: Se \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 osoittaa selv\u00e4sti jokaisen ihmisen olevan syntinen ja Jumalan vihan alla. Se siis \u2019sulkee kaikki \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0 synnin alle\u2019. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4, jonka t\u00e4ss\u00e4 maailmassa hoitaa nimenomaan Jumalan laki.\u201d (Erkki Koskenniemi)<\/em><\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Tunnustuskirjat ja luterilainen opetus<\/strong><\/p>\n <\/p>\n \u00a0<\/em><\/p>\n \u201dT\u00e4ss\u00e4 asiassa on k\u00e4sityksemme, ett\u00e4 Jumala on antanut lain 1. ensiksi<\/strong> hillitsem\u00e4\u00e4n synti\u00e4 toisaalta hirvitt\u00e4vin rangaistuksen uhkauksin, toisaalta armon ja lahjan lupauksin ja tarjouksin. T\u00e4m\u00e4 tarkoitus ei kuitenkaan ole toteutunut, mik\u00e4 johtuu synnin ihmisess\u00e4 vaikuttamasta pahuudesta. Toiset ovat n\u00e4et sen johdosta vain tulleet pahemmiksi, nimitt\u00e4in ne, jotka vihaavat lakia, koska se kielt\u00e4\u00e4 sen, mit\u00e4 he mielell\u00e4\u00e4n tekev\u00e4t, ja k\u00e4skee tekem\u00e4\u00e4n sellaista, mik\u00e4 on heille vastenmielist\u00e4. Siksi he toimivat entist\u00e4 enemm\u00e4n vastoin lain vaatimusta, mik\u00e4li rangaistukselta voivat. N\u00e4it\u00e4 ovat kurittomat, h\u00e4ijyt ihmiset, jotka tekev\u00e4t pahaa milloin ikin\u00e4 siihen on tilaisuutta. Toisista tulee sokean ylimielisi\u00e4: he kuvittelevat pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 lain ja kykenev\u00e4ns\u00e4 siihen omin voimin, niin kuin yll\u00e4 on sanottu skolastisista teologeista. N\u00e4ist\u00e4 tulee teeskentelij\u00f6it\u00e4 ja tekopyhi\u00e4. <\/em><\/p>\n Mutta lain t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 ja vaikutus on<\/em><\/strong>, ett\u00e4 se paljastaa perisynnin hedelmineen ja osoittaa ihmiselle, kuinka pohjattoman syv\u00e4lle h\u00e4nen luontonsa on langennut ja turmeltunut, tarvitseehan h\u00e4n lakia sanomaan, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ei ole Jumalaa vaan h\u00e4n palvoo vieraita jumalia; sit\u00e4 h\u00e4n ei ennen lain tuloa ja ilman lakia olisi ikin\u00e4 uskonut. N\u00e4in h\u00e4n kauhistuu, n\u00f6yrtyy, menett\u00e4\u00e4 rohkeutensa, joutuu ep\u00e4toivoon, ottaisi mielell\u00e4\u00e4n avun vastaan mutta on aivan neuvoton alkaa vihastua Jumalalle ja nurista. T\u00e4t\u00e4 tarkoittaa <\/em>Room. 4:15<\/em><\/a>: \u2019Laki saa aikaan vihaa\u2019 ja <\/em>Room. 5:20<\/em><\/a>: \u2019Laki tekee synnin suuremmaksi.\u2019\u201d <\/em><\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n \u201dTied\u00e4mme, ett\u00e4 Jumalan lain avulla (1) pidet\u00e4\u00e4n hillitt\u00f6mi\u00e4 ja tottelemattomia ulkonaisen kurin ja kunniallisuuden piiriss\u00e4 ja (2) opetetaan kaikkia ihmisi\u00e4 tuntemaan syntins\u00e4. Tied\u00e4mme my\u00f6s (3), ett\u00e4 sellaiset ihmiset, jotka Jumalan Henki on synnytt\u00e4nyt (<\/em>2 Kor. 3:13\u201318<\/em><\/a>) uudesti ja joiden syd\u00e4melt\u00e4 Mooseksen peite on poistettu heid\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyess\u00e4\u00e4n Herran tyk\u00f6, (<\/em>Ps. 119:1<\/em><\/a>) el\u00e4v\u00e4t ja vaeltavat Jumalan laissa. Viimeksi mainitusta, kolmannesta lain k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 on syntynyt kiistaa muutamien harvojen teologien kesken.\u201d<\/em><\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Laki ja evankeliumi k\u00e4sittein\u00e4:<\/p>\n <\/p>\n \u201dLaki on sanan varsinaisessa merkityksess\u00e4 on Jumalan sana, jossa H\u00e4n vaatii ihmisilt\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n luontonsa, ajatuksensa, sanojensa ja tekojensa on oltava yht\u00e4pit\u00e4vi\u00e4 Jumalan k\u00e4skyjen kanssa, jotka h\u00e4n on antanut ihmisille el\u00e4m\u00e4n ohjeeksi ja kiroaa ne, jotka t\u00e4t\u00e4 vastaan rikkovat.\u201d <\/em><\/p>\n \u00a0<\/em><\/p>\n \u201dEvankeliumi on sanan varsinaisessa merkityksess\u00e4 se Jumalan sana, jossa Jumala ei esit\u00e4 ihmiselle mit\u00e4\u00e4n moraalisia vaatimuksia, eik\u00e4 siit\u00e4 johtuen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n nuhtele heit\u00e4 mist\u00e4\u00e4n rikkomuksista, vaan p\u00e4in vastoin lupaa Kristuksen sijaishyvityksen t\u00e4hden armonsa ja anteeksiantamuksensa niille, jotka eiv\u00e4t ole h\u00e4nen lakiansa pit\u00e4neet.\u201d <\/em><\/p>\n <\/p>\n N\u00e4m\u00e4 kaksi ovat siis p\u00e4invastaisia, ja ne on osattava erottaa, jotta Jumalan lailla ja evankeliumilla olisi se ter\u00e4, joka niill\u00e4 kuuluu olla. Kuitenkin Raamattu k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laki-k\u00e4sitett\u00e4 my\u00f6s laajemmassa merkityksess\u00e4 ilmoittamaan Jumalan ilmoitusta yleens\u00e4, jolloin laki-k\u00e4site sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 evankeliumin.<\/p>\n <\/p>\n Yhteist\u00e4 n\u00e4ille kahdelle on se, ett\u00e4 ne molemmat ovat t\u00e4ysin Jumalan sanaa. Raamatussa laki ja evankeliumi ovat sulassa sovussa vierekk\u00e4in, esimerkiksi Roomalaiskirjeess\u00e4. Kuitenkaan niit\u00e4 ei sekoiteta toisiinsa.<\/p>\n <\/p>\n Lailla ja evankeliumilla on suhteessa pelastusj\u00e4rjestykseen marssij\u00e4rjestys. Lakia on julistettava siksi, ett\u00e4 ihminen k\u00e4sitt\u00e4isi oman syntisyytens\u00e4 ja kadotuksenalaisuutensa. Kun t\u00e4m\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 on saavutettu, on lain sijaan julistettava evankeliumia murheelliselle syd\u00e4melle.\u00a0 Ihmisen on n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 lain valossa oma mahdottomuutensa, jotta evankeliumi menisi perille. N\u00e4in ollen usko on lain loppu. Uuden ihmisen puolesta kristitty ei tarvitse lakia, sill\u00e4 laki on kirjoitettuna h\u00e4nen syd\u00e4meens\u00e4 (Jer. 31:33). Vanha ihminen ei kuitenkaan kuole ihmisen tullessa kristityksi. T\u00e4lle vanhalle ihmiselle on lakia julistettava, ja vanha ihminen lakia sen kaikissa muodoissaan tarvitsee. Yhteiskunnassa lakia tarvitaan (1.) pit\u00e4m\u00e4\u00e4n jumalattomuutta aisoissa, (2.) n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmiselle h\u00e4nen syntisyytens\u00e4 ja rankaisemaan siit\u00e4, sek\u00e4 (3.) ohjeeksi ja opetukseksi oikeaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n <\/p>\n <\/p>\n Antinomismi<\/em><\/p>\n <\/p>\n Kristitylle ei en\u00e4\u00e4 tule saarnata lakia, sill\u00e4 uskon synnytt\u00e4\u00e4 evankeliumi. Lakia tulee julistaa vain paatuneille ja ep\u00e4uskoisille. Yksimielisyyden ohjeessa hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n vahingollisena t\u00e4m\u00e4 oppi (s. 441).<\/p>\n <\/p>\n Synergismi<\/em><\/p>\n <\/p>\n Synergismin mukaan ihmisen tulee suhtautua oikealla tavalla evankeliumiin. Synergismin kannattajat katsovat, ett\u00e4 evankeliumi on riippuvainen ihmisen suorituksesta, ts. persoonallisesta ratkaisusta eli suhtautumisesta asiaan oikealla tavalla. T\u00e4m\u00e4n n\u00e4kemyksen ongelma on siin\u00e4, ett\u00e4 ei tunnusteta sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 laki tuomitsee kaikki erotuksetta ja evankeliumi lupaa armon erotuksetta. Kaikki ihmiset ovat samalla viivalla suhteessa lakiin ja evankeliumiin. Ihmisen oma suhtautuminen ei siis muuta lain tai evankeliumin luonnetta.<\/p>\n <\/p>\n Materiaalina Tunnustuskirjojen lis\u00e4ksi: <\/em><\/p>\n Antti Laato<\/em><\/strong>: Risti, Syd\u00e4n ja Ruusu. Augsburgin tunnustus ja kymmenen k\u00e4skysanaa Raamatun avulla selitettyn\u00e4<\/em><\/p>\n Erkki Koskenniemi:<\/em><\/strong>http:\/\/sley.fi\/luennot\/Raamattu\/UT\/Gal\/03EK.htm<\/em><\/p>\n Timo Eskola:<\/em><\/strong> Uuden testamentin narratiivinen teologia. <\/em><\/p>\n \u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n Alustus Concordia-piiriss\u00e4<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" \u201dQuod non est biblicum, non est theologicum\u201d Jouni Anttila, pastori, Helsinki T\u00e4m\u00e4 alustus jakautuu kolmeen osaan. Ensimm\u00e4isess\u00e4 tutkimme mit\u00e4 laki on Vanhassa testamentissa. Toisessa osassa tutkimme laki-k\u00e4sitett\u00e4 Uudessa testamentissa. Kolmas osa k\u00e4sittelee lakia luterilaisten tunnustuskirjojen Schmalkaldenin opinkohdissa. Nostan esille my\u00f6s Yksimielisyyden ohjeesta lain kolme k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Olen pyrkinyt tekem\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n johdannon siten, ett\u00e4 se her\u00e4tt\u00e4isi […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[404,17,131],"tags":[414,140,415,41,363,63,416],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1970"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1970"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1970\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1971,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1970\/revisions\/1971"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1970"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1970"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1970"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n
\n