Ilpo Sinkko, pastori, Kokem\u00e4ki<\/p>\n
\u201dMutta kun Joosefin veljet n\u00e4kiv\u00e4t, ett\u00e4 heid\u00e4n is\u00e4ns\u00e4 oli kuollut, ajattelivat he: \u2019Ehk\u00e4 Joosef nyt alkaa vainota meit\u00e4 ja kostaa meille kaiken sen pahan, mit\u00e4 me olemme h\u00e4nelle tehneet\u2019. Niin he l\u00e4hettiv\u00e4t Joosefille t\u00e4m\u00e4n sanan: \u2019Is\u00e4si k\u00e4ski ennen kuolemaansa ja sanoi: Sanokaa Joosefille n\u00e4in: Oi, anna anteeksi veljiesi rikos ja synti, sill\u00e4 pahasti he ovat menetelleet sinua kohtaan. Anna siis is\u00e4si Jumalan palvelijoille anteeksi heid\u00e4n rikoksensa.\u2019 Ja Joosef itki kuullessaan n\u00e4m\u00e4 heid\u00e4n sanansa.\u00a0 Sitten tulivat Joosefin veljet itse, lankesivat maahan h\u00e4nen eteens\u00e4 ja sanoivat: \u2019Katso, me olemme sinun orjiasi!\u2019 Mutta Joosef vastasi heille: \u2019\u00c4lk\u00e4\u00e4 pelj\u00e4tk\u00f6, olenko min\u00e4 Jumalan sijassa? Te tosin hankitsitte minua vastaan pahaa, mutta Jumala on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt sen hyv\u00e4ksi, ett\u00e4 h\u00e4n saisi aikaan sen, mik\u00e4 nyt on tapahtunut, ja pit\u00e4isi hengiss\u00e4 paljon kansaa. \u00c4lk\u00e4\u00e4 siis pelj\u00e4tk\u00f6; min\u00e4 el\u00e4t\u00e4n teid\u00e4t ja teid\u00e4n vaimonne ja lapsenne.\u2019 Ja h\u00e4n lohdutti ja rauhoitti heit\u00e4.\u201d<\/strong> (1. Moos. 50:15-21)<\/p>\n Jumalan kansa on s\u00e4ilynyt n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka. Kun katsoo maailmanhistoriaa ja arvioi Jumalan kansan eri vaiheita, voi todeta, ett\u00e4 vaikeista ajoista huolimatta Jumalan kansa on s\u00e4ilynyt, ja se s\u00e4ilyy loppuun asti. Hyvin monet vallat ja voimat ovat sotineet Jumalan kansaa vastaan. Se on valloitettu, ajettu maanpakoon ja hajotettu. Vanhan Testamentin mukaan Jumalan kansa on Israel. Kun seuraamme tuon kansan vaiheita, huomaamme miten Jumala on pit\u00e4nyt huolen kansastaan. Israel on ollut Jumalan kansa, mutta my\u00f6s me kristityt olemme Jumalan kansa. Usko ja luottamus Jumalan lupauksiin on se perusta, mink\u00e4 pohjalta olemme Jumalan kansa. Aabraham uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi h\u00e4net sen t\u00e4hden itselleen kelpaavaksi. Kun me kristittyin\u00e4 uskomme Jumalan lupauksiin Kristuksessa, kuulumme me samaan kansaan kuin Aabrahamkin. Aabrahamista on tullut meille uskon is\u00e4.<\/p>\n Raamatussa kerrotaan paljon Jumalan kansan vaiheista. Varsinkin Vanhassa Testamentissa me n\u00e4emme, miten Jumala johdatti kansansa l\u00e4pi monenlaisten vaiheitten. Se ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n Israelin kansan historiaa. Kertomukset Israelista ja Jumalan johdatuksesta kuuluvat my\u00f6s meille. Samalla tavalla kuin Jumala johdatti kerran kansaansa, h\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n johdattaa kristittyj\u00e4ns\u00e4. Sen takia Vanhan Testamentin lukeminen ja tuntemus on meille t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Opimme sielt\u00e4 Jumalan tavan toimia ja muuttaa pahakin hyv\u00e4ksi. Jumala voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s vihollisiaan toimimaan oman tahtonsa toteutumiseksi.<\/p>\n Pyh\u00e4ss\u00e4 maassa eli pieni suku, jonka tulevaisuus oli vaakalaudalla. Tuon suvun vanhalla is\u00e4ll\u00e4 oli monta poikaa. Jaakob, vanha is\u00e4, rakasti Joosefia enemm\u00e4n kuin muita poikiaan ja veljekset huomasivat t\u00e4m\u00e4n selv\u00e4sti. Joosef oli my\u00f6s itse tietoinen erityisasemastaan ja is\u00e4ns\u00e4 mielisuosiosta. H\u00e4n oli ylpe\u00e4 ja rohkea mies. H\u00e4n oli n\u00e4hnyt unen, ett\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 tulisi veljessarjan johtaja. T\u00e4m\u00e4n h\u00e4n kertoi veljilleen. \u201dMe olimme pellolla lyhteit\u00e4 sitomassa ja yht\u00e4kki\u00e4 minun lyhteeni nousi pystyyn ja teid\u00e4n lyhteenne kokoontuivat ymp\u00e4rille ja kumartuivat maahan minun lyhteeni eteen.\u201d<\/strong> (1. Moos. 37:7). T\u00e4m\u00e4 oli liikaa muille veljille, jotka jo ennest\u00e4\u00e4n vihasivat Joosefia. He aikoivat murhata veljens\u00e4. Mutta vanhin veljeksist\u00e4, Ruuben, esti muiden aikeen. Joka tapauksessa he heittiv\u00e4t Joosefin kaivoon ja myiv\u00e4t h\u00e4net orjaksi orjakauppiaille. Is\u00e4lle ei asiasta tietenk\u00e4\u00e4n hiiskuttu sanaakaan. Is\u00e4lle vietiin Joosefin vaate, joka oli kastettu vuohen vereen. Vereen kastettu vaate oli muka todiste siit\u00e4, ett\u00e4 villipeto oli raadellut Joosefin. Is\u00e4n syd\u00e4n murtui, kun h\u00e4n kuuli asiasta. Joosefin matka jatkui kohti Egypti\u00e4.<\/p>\n Vanha Testamentti on t\u00e4ynn\u00e4 totuutta<\/strong><\/p>\n Vanha Testamentti on t\u00e4ynn\u00e4 totuutta. Raamatun teksteiss\u00e4 yleens\u00e4kin tutkistellaan ihmisen vaikuttimia. Ihminen on pohjimmiltaan sellainen, joka tarvitsee toisten hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4, varsinkin vanhempiensa rakkautta. Kertomuksissa n\u00e4kyy my\u00f6s, miten helposti ihmiset vihastuvat ja vihassaan suunnittelevat jopa vastustajiensa surmaamista. Raamattu on realistinen kirja. Se kertoo ihmisten todellisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4, heid\u00e4n vaikuttimistaan, juonitteluistaan, kostonhimostaan ja rahanhimostaan. Toisaalta Raamatun kirjoituksista luemme Jumalan tutkimattomista suunnitelmista, jotka toteutuvat yksitt\u00e4isten ihmisten ja kokonaisten sukujenkin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Jumala osaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ihmisten heikkouden ja pahuudenkin palvelemaan omia suunnitelmiaan. Jumala osaa k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 pahan hyv\u00e4ksi. Siihen on meid\u00e4n uskominen ja luottaminen vaikeina aikoina. Kun omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme on vaikeaa, kun olemme kohdanneet jonkun ylivoimaiselta tuntuvan haasteen, meid\u00e4n tulee uskoa, ett\u00e4 Jumala tiet\u00e4\u00e4 asiamme ja on meit\u00e4 valmis auttamaan. Jumala ei ehk\u00e4 heti vastaa rukouksiimme ja avunpyynt\u00f6ihimme. H\u00e4n saattaa meid\u00e4n mielest\u00e4mme viivytt\u00e4\u00e4 armahdustaan. Mutta koko ajan Jumalan suunnitelma toteutuu my\u00f6s meid\u00e4n kohdallamme.<\/p>\n Johdatettiinhan Joosefiakin siell\u00e4 Egyptin orjuudessa. H\u00e4nest\u00e4 tuli eri vaiheiden kautta faaraon luotettu. Hyvin Joosef teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 hoitikin. H\u00e4n ker\u00e4si runsaasti viljaa varastoihinsa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen huonojen satojen tuoman n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n. N\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4 alkoi vaivata monia kansoja, my\u00f6s Israelia. Niinp\u00e4 Jaakob l\u00e4hetti poikansa Egyptiin ostamaan viljaa, jotta n\u00e4lk\u00e4kuolemalta v\u00e4ltytt\u00e4isiin. N\u00e4in my\u00f6s tapahtui ja veljekset l\u00e4htiv\u00e4t Egyptiin viljaa ostamaan. Siell\u00e4 oli vastassa heid\u00e4n hylk\u00e4\u00e4m\u00e4ns\u00e4 veli Joosef, joka oli kohonnut huomattavaan asemaan. H\u00e4n laittoi veljens\u00e4 koetukselle. Veljekset kuitenkin saivat viljansa ja palasivat Pyh\u00e4\u00e4n maahan.<\/p>\n Jumala johdatti asiat niin, ett\u00e4 Jaakob sukulaisineen j\u00e4i henkiin suuresta n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4st\u00e4 huolimatta. Olihan t\u00e4ll\u00e4 suvulla korkea-arvoinen edustaja Egyptin rikkaassa hovissa. T\u00e4ll\u00e4 tavalla Jumala johdattaa monenlaisten vaiheitten kautta kansaansa. V\u00e4lill\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vitsaa ja sauvaa rangaistakseen, ja taas h\u00e4n tarjoaa kansalleen mannaa ruuaksi. Kun luemme Israelin kansan vaiheista, tulee meid\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in Jumala kohtelee meit\u00e4 kristittyj\u00e4kin. Vanha Testamentti on annettu ja kirjoitettu siksi, ett\u00e4 me kristityt siit\u00e4 my\u00f6s oppisimme jotain Jumalan viisaudesta. Koettelemuksissa meid\u00e4n tulee olla k\u00e4rsiv\u00e4lliset luottaen Jumalaan ja uskoen siihen, ett\u00e4 Jumala viisasti johtaa vaiheitamme ja sittenkin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 pahan hyv\u00e4ksi.<\/p>\n Vanhan Testamentin teksti puhuu my\u00f6s anteeksiantamuksesta<\/strong><\/p>\n T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n aihe on \u201dAntakaa toisillenne anteeksi\u201d. Puhuuko t\u00e4m\u00e4 kertomus Jaakobin suvun vaiheista my\u00f6s anteeksiantamuksesta? Kyll\u00e4 se puhuu. Joosef antoi veljilleen anteeksi, kun n\u00e4m\u00e4 tulivat h\u00e4nen luokseen. Veljekset my\u00f6s katuivat sit\u00e4 pahaa, mit\u00e4 he olivat Joosefille aiheuttaneet. Ja kyll\u00e4 siin\u00e4 niin k\u00e4vi, ett\u00e4 veljet kumarsivat Joosefia. Joosefin uni siis k\u00e4vi toteen ja Jumala johdatti koko ajan asioita monenlaisten vaiheitten kautta.<\/p>\n Niinh\u00e4n sanoo Pyh\u00e4 Paavali Roomalaiskirjeess\u00e4\u00e4n: <\/em>\u201dMe tied\u00e4mme, ett\u00e4 kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka h\u00e4n on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen\u201d<\/strong> (Room. 8:28).<\/p>\n Sinullakin saattaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4si olla vaikeita asioita, sairauksia, ik\u00e4vi\u00e4 sattumuksia, ihmisten pilkkaa tai v\u00e4heksynt\u00e4\u00e4. Kun n\u00e4it\u00e4 asioita tapahtuu, on joskus vaikeaa luottaa Jumalan johdatukseen. Joidenkin vaikeiden kysymysten \u00e4\u00e4rell\u00e4 joudumme n\u00f6yr\u00e4sti my\u00f6nt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n aikana emme saa vastauksia joihinkin meille vaikeimpiin asioihin. Silloin meid\u00e4n t\u00e4ytyy vain luottaa, ett\u00e4 Jumala tiet\u00e4\u00e4 tarpeemme ja ahdinkomme ja osaa oikeaan aikaan auttaa. Joihinkin kysymyksiin saamme vastauksen vasta kuoleman rajan tuolla puolen, iankaikkisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Sinne on meid\u00e4n t\u00e4hd\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Sit\u00e4 varten Jumala on meit\u00e4 kutsunut ja t\u00e4ll\u00e4 tiell\u00e4 johdattanut, ett\u00e4 me perille p\u00e4\u00e4sisimme. Kristityt eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n halua keskitty\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ajalliseen. Totta kai meid\u00e4n on teht\u00e4v\u00e4 ty\u00f6mme ja hoidettava velvollisuutemme, toimittava kutsumuksessamme. Mutta keskeisint\u00e4 on se, ett\u00e4 meill\u00e4 on lyhyet tiliv\u00e4lit Jumalan kanssa. Olemme syntisi\u00e4 ja tarvitsemme syntien anteeksiantamusta. Eiv\u00e4t ainoastaan toiset ihmiset ole meit\u00e4 vastaan rikkoneet, vaan my\u00f6s me olemme rikkoneet Jumalaa ja l\u00e4himm\u00e4isi\u00e4mme vastaan. Siksi saamme uskoa anteeksi \u2013 Jeesuksen Kristuksen sovitusuhrin t\u00e4hden \u2013 ja antaa my\u00f6s niille anteeksi, jotka ovat meit\u00e4 vastaan rikkoneet.<\/p>\n Kun on itse saanut monet raskaat syntins\u00e4 anteeksi Jumalalta, on my\u00f6s helpompi antaa anteeksi l\u00e4himm\u00e4isillemme, jotka ovat meit\u00e4 vastaan rikkoneet. Joka paljon saa anteeksi, h\u00e4n my\u00f6s paljon rakastaa. Raamatusta me n\u00e4emme, millaisia ihmisi\u00e4 liikkui Jeesuksen ymp\u00e4rill\u00e4. Usein he olivat muiden halveksimia ja alistettuja ihmisi\u00e4, syntisi\u00e4, porttoja ja publikaaneja. Jeesus joutui taisteluihin pikemmin aikansa pappisjohdon ja ns. hyvien ihmisten kanssa. Rikkaat ja viisaat h\u00e4nt\u00e4 karttoivat ja syntiset saivat armon. Kristinusko on monellakin tavalla heikkojen ihmisten uskonto, niiden uskonto, jotka haluavat saada syntins\u00e4 anteeksi. Armo kelpaa niille, jotka Jumalan Henki on her\u00e4tt\u00e4nyt syntej\u00e4ns\u00e4 katumaan. Pyh\u00e4 Henki my\u00f6s todistaa meille, ett\u00e4 syntimme ovat anteeksiannetut Jeesuksen Kristuksen nimess\u00e4 ja kalliissa sovintoveress\u00e4.<\/p>\n T\u00e4llaisina aikoina me murehdimme sit\u00e4, miten Jumala kansaansa ruokkii. Keit\u00e4 h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4likappaleinaan sanomansa eteenp\u00e4inviemiseksi? On niin paljon v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sanomaa ja v\u00e4\u00e4rin julistettua sanaa, ja taas toisaalta nykyajan ihmiset eiv\u00e4t halua kuulla oikeaa Jumalan Sanaa julistettavan. Kansassamme ja maassamme on paljon v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 Kristusta kohtaan, ja kirkoissa julistettava sanoma ei en\u00e4\u00e4 ruoki kansaa sill\u00e4 tavalla kuin ennen. Kuitenkin on niin, ett\u00e4 Jumala suunnitelmansa mukaan t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 ruokkii kansaansa aidolla sanallaan ja sakramenteillaan. H\u00e4n on luvannut pit\u00e4\u00e4 kansastaan huolen. H\u00e4n piti huolta Jaakobista ja Joosefin suvusta. Samalla tavalla h\u00e4n pit\u00e4\u00e4 huolta kansastaan ja kristityist\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 kirkollinen uudistus, mik\u00e4 Suomessa on nyt tapahtunut, kun on syntynyt jumalanpalvelusyhteis\u00f6j\u00e4 eri puolille maata, kertoo Jumalan suunnitelman toteutumisesta. Emme tarvitse loistavimpia kirkkoja tai vaikutusvaltaisimpia ihmisi\u00e4. Meille riitt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 saamme kuulla aitoa Jumalan Sanan julistusta ja saamme osallistua sakramenttien osallisuuteen Kristuksen k\u00e4skyn mukaisesti.<\/p>\n Kirkon kallein aarre on Jumalan Sana ja evankeliumi<\/strong><\/p>\n Kirkon kallein aarre on Jumalan Sana ja siihen liittyv\u00e4 evankeliumin julistus ja sakramentit. Kun n\u00e4m\u00e4 asiat t\u00e4yttyv\u00e4t, on Kristus itse l\u00e4sn\u00e4 sanassaan ja sakramenteissaan. T\u00e4m\u00e4 maailma menee kohti omaa tuhoaan Jumalan s\u00e4\u00e4t\u00e4myksen ja tahdon mukaisesti. Kristityt ovat se joukko, joka t\u00e4lle maailmalle vieraana kulkee kohti iankaikkista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Iankaikkisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on kalantilainen virsirunoilija Efraim Jaakola lausunut:\u201dSe alkaa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 jo maiden p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja jatkuu i\u00e4ti taivaassa<\/em>\u201d. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaivaavat uskon heikkous ja syntisyys usein, mutta ajoittain kristitty saa t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vaeltaessaan maistaa jotain Taivaan ihanuudesta. Kerran t\u00e4ydellisyydess\u00e4 saamme iloita ja riemuita Jumalan kansan kanssa perillep\u00e4\u00e4syst\u00e4. Mutta saamme varautua siihen, ett\u00e4 matkamme sinne Taivaan ihanuuteen on j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4, vaikea, haastava ja ihana. Meit\u00e4 johdattaa iankaikkisuuteen tutkimattomia teit\u00e4 Jumalan Poika Jeesus Kristus.<\/p>\n Rukoilkaamme: Vapahtajamme Jeesus Kristus. Sin\u00e4 johdatat kansaasi monenlaisten vaiheiden kautta. Sin\u00e4 johdatat meit\u00e4 vitsallasi ja sauvallasi tahtomaasi suuntaan. Anna meille uskoa, ett\u00e4 kest\u00e4mme kaikki ne koettelemukset, mit\u00e4 n\u00e4et hyv\u00e4ksi meille antaa. Johdata meid\u00e4t kaikki pyhiesi kirkkauteen. Aamen!<\/p>\n Saarna Laitilassa 27.10.2013, 23. sunnuntai helluntaista.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ilpo Sinkko, pastori, Kokem\u00e4ki \u201dMutta kun Joosefin veljet n\u00e4kiv\u00e4t, ett\u00e4 heid\u00e4n is\u00e4ns\u00e4 oli kuollut, ajattelivat he: \u2019Ehk\u00e4 Joosef nyt alkaa vainota meit\u00e4 ja kostaa meille kaiken sen pahan, mit\u00e4 me olemme h\u00e4nelle tehneet\u2019. Niin he l\u00e4hettiv\u00e4t Joosefille t\u00e4m\u00e4n sanan: \u2019Is\u00e4si k\u00e4ski ennen kuolemaansa ja sanoi: Sanokaa Joosefille n\u00e4in: Oi, anna anteeksi veljiesi rikos ja synti, […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[404,17,410],"tags":[412,413,411,63,124],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1963"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1963"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1963\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1965,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1963\/revisions\/1965"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1963"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1963"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1963"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}