Halvar\u00a0 Sandell, kappalainen, Helsinki<\/p>\n
\u00a0<\/strong><\/p>\n Langenneessa maailmassa on aina eksymyst\u00e4 ja harhaoppia<\/strong><\/p>\n Saatana on astunut alas ihmisten maailmaan syntiinlankeemuksessa ja sen v\u00e4lityksell\u00e4 (1. Moos. 3.; 1. Joh. 4:19). H\u00e4n ei tahdo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikutusvaltaansa ainoastaan karkeana perkeleen\u00e4 pahuudella ja v\u00e4kivallalla, turmelemalla ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4 kaikin tavoin, leimaamalla ihmisten v\u00e4lisen yhteyden valheilla jne. H\u00e4n tahtoo esiinty\u00e4 my\u00f6s valon ruhtinaana, Luciferina. Se on yksi h\u00e4nen nimist\u00e4\u00e4n. Pyh\u00e4 Paavali selitt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 2. Kor. 11:ss\u00e4. Kirkon piiriss\u00e4 olevat perkeleen palvelijat esiintyv\u00e4t sellaisina. Se voi olla hetkellist\u00e4 kuten silloin, kun Simon Pietari sanoi inhimillisesti ottaen kauniilta kuulostaen Jeesukselle: \u201d\u2019Jumala varjelkoon, Herra, \u00e4lk\u00f6\u00f6n se sinulle tapahtuko\u2019. Mutta h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntyi ja sanoi Pietarille: \u2019Mene pois minun edest\u00e4ni, saatana\u2019.\u201d<\/strong> (Matt. 16:22\u201323) \u00a0Pysyv\u00e4st\u00e4 tilanteesta on kysymys Paavalin kuvatessa n\u00e4it\u00e4 \u201dv\u00e4\u00e4riksi apostoleiksi, vilpillisiksi ty\u00f6miehiksi\u201d<\/strong>, jotka esiintyv\u00e4t Kristuksen apostoleina: \u201dEik\u00e4 ihme; sill\u00e4 itse saatana tekeytyy valkeuden enkeliksi.\u201d<\/strong> (2. Kor. 11:13-14) Ulkonaisessa kristikunnassa saatana tahtoo siis ensisijaisesti esiinty\u00e4 valkeuden enkelin\u00e4 pett\u00e4\u00e4kseen uskovat ja saadakseen n\u00e4m\u00e4 ep\u00e4ilem\u00e4\u00e4n Jumalan sanaa eksytt\u00e4\u00e4kseen, \u201d<\/strong>jos mahdollista, valitutkin.\u201d<\/strong> (Matt. 24:24)<\/p>\n Usein kysymyst\u00e4 harhaopeista ja kerettil\u00e4isyydest\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n meille kristityille kaukaisena asiana, ik\u00e4\u00e4n kuin vain mielett\u00f6m\u00e4t ja avoimesti herjaavat liikkeet olisivat harhaoppisia (hereettisi\u00e4) ja muodostaisivat meille vaaran. Raamatun opetuksen mukaan asia ei tietenk\u00e4\u00e4n ole n\u00e4in. Lankeemus tapahtuu siten, ett\u00e4 Jumalan sanaa v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kavalasti (1. Moos. 3). Ulkoiselta olemukseltaan harhaoppinen voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Kristuksen oikealta palvelijalta. \u201dKavahtakaa v\u00e4\u00e4ri\u00e4 profeettoja, jotka tulevat teid\u00e4n luoksenne lammastenvaatteissa, mutta sis\u00e4lt\u00e4 ovat raatelevaisia susia.\u201d<\/strong> (Matt. 7:15) \u201dSill\u00e4 monta tulee minun nimess\u00e4ni\u201d <\/strong>(Matt. 24:5; Mark 13:6). Taistelun uskon puolesta t\u00e4ytyy jatkua aina. On kysymys parhaillaan k\u00e4yt\u00e4v\u00e4st\u00e4 sodasta. <\/em><\/strong><\/p>\n Monissa kirkoissa kriisi ei ole siin\u00e4, ett\u00e4 maailmassa on harhaoppia, sill\u00e4 sit\u00e4 on aina ollut ja on aina. Kriisi on siin\u00e4, ettei sit\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 kirkoissa k\u00e4sitell\u00e4, eristet\u00e4 ja tuomita. Henkien koetteleminen ja niist\u00e4 erottautuminen Raamatun edellytt\u00e4miss\u00e4 tapauksissa (1. Joh. 4:1, Ilm. 2:2) lakkaa. V\u00e4\u00e4r\u00e4oppisista t\u00e4ytyy erota (Gal. 1:8\u20139).<\/p>\n \u201dSill\u00e4 jos joku tulee ja saarnaa jotakin toista Jeesusta kuin sit\u00e4, jota me olemme saarnanneet, tai jos te saatte toisen hengen, kuin mink\u00e4 olette saaneet, tai toisen evankeliumin, kuin mink\u00e4 olette vastaanottaneet, niin sen te hyvin k\u00e4rsitte\u201d<\/strong>, Paavali huomauttaa Korintin seurakunnalle (2. Kor. 11:4). T\u00e4ss\u00e4 ollaan jo kaltevalla pinnalla, eik\u00e4 t\u00e4st\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 seuraa. Kristuksen Kirkko maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on taisteleva Kirkko, joka on kutsuttu kohtaamaan Sanalla pahuuden henkivaltojen kavalat hy\u00f6kk\u00e4ykset.<\/p>\n Jokainen kristitty on my\u00f6s kasteen ja uskon perusteella kutsuttu varustautumaan. T\u00e4m\u00e4 sanotaan luonnollisesti seurakunnalle kokonaisuutena: \u201dPukekaa yllenne Jumalan sota-asu.\u201d \u201dVahvistukaa Herrassa ja h\u00e4nen v\u00e4kevyytens\u00e4 voimassa. Pukekaa yllenne Jumalan koko sota-asu, voidaksenne kest\u00e4\u00e4 perkeleen kavalat juonet.\u201d<\/strong> (Ef. 6:10,11). Mutta t\u00e4m\u00e4 toteutuu siten, ett\u00e4 seurakunnan j\u00e4senet ottavat t\u00e4m\u00e4n syd\u00e4mellens\u00e4 ja toimivat sen mukaan, mit\u00e4 kyseisest\u00e4 sodasta sanotaan. T\u00e4ss\u00e4 ei keskustella ihmisten kanssa vaan ollaan sotatilassa, jossa v\u00e4kev\u00e4t pimeyden henkivallat k\u00e4yv\u00e4t taistelua meit\u00e4 vastaan.<\/p>\n <\/p>\n Uskontojen sekoittaminen on vaarallisempaa kuin v\u00e4\u00e4r\u00e4 uskonto <\/strong><\/p>\n Vanhassa Israelissa ja Juudassa kriisi oli se, ett\u00e4 samanaikaisesti, kun huudettiin avuksi Herraa ja k\u00e4ytiin Jerusalemin temppeliss\u00e4, sytytettiin uhritulia ep\u00e4jumalille. Ortodoksista (puhdasoppista) kirkkoa uhkaava vaara ei ole ensi sijassa l\u00e4peens\u00e4 harhaoppinen kirkko vaan sekaoppinen kirkko, jossa eri hengill\u00e4 on yht\u00e4l\u00e4inen puheoikeus. T\u00e4m\u00e4 on kuin kaiku siit\u00e4, kun Jeesuksen ajaessa pahat henget pois miehest\u00e4 gerasalaisten maassa ne sanoivat: \u201dLegio on minun nimeni, sill\u00e4 meit\u00e4 on monta.\u201d<\/strong> (Mark. 5:9b)<\/p>\n <\/p>\n Suureen luopumukseen johtava harhaanmeneminen tapahtuu asteittain tai ilman n\u00e4kyvi\u00e4 askelia, luisumalla<\/strong><\/p>\n Uskonpuhdistuksen j\u00e4lkeisen kirkollisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n aikana tuli yhten\u00e4iskulttuuri sodasta ja mullistuksista huolimatta parhaiten n\u00e4kyviin. 1700-luvun ensimm\u00e4isin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 t\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 rikkoutui. Kun sittemmin oppi ja jurisdiktio (kirkollinen hallinto ja oppikuri) oli erotettu niin, ett\u00e4 ne v\u00e4hitellen kukoistivat t\u00e4ydellisess\u00e4 heterodoksiassa (sekaoppisuudessa), valistusfilosofiasta ja alkavasta raamattukritiikist\u00e4 nousevat vieraat ajatukset valtasivat alaa. Samanaikaisesti pietististen liikkeiden hurskausel\u00e4m\u00e4 tuli tietyss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin jumalanpalveluksesta ja sakramenteista riippumattomaksi. Vuosisadan vaihteen j\u00e4lkeen 1900-luvulle tultaessa oli my\u00f6s keskieurooppalainen liberaaliteologia ly\u00f6nyt itsens\u00e4 l\u00e4pi pohjoisilla leveysasteillamme.<\/p>\n Paljon siit\u00e4, mik\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuului kirkolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n varhaiskirkon p\u00e4ivist\u00e4 aina 1800-luvun mullistuksiin ja jopa 1900 -luvun alkuun saakka, voi tuntua vieraalta t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n \u00a0konservatiivisistakin kristityist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 toiminta on v\u00e4hitellen luisunut pois aiemmista hyvist\u00e4 kirkollisista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja ihmisill\u00e4 on kyky tottua kaikkeen.<\/p>\n T\u00e4llaisia pois j\u00e4\u00e4neit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ovat seuraavat: Paikallisen papin tulee tuntea ne, jotka juuri h\u00e4nen seurakunnassaan k\u00e4yv\u00e4t ehtoollisella. Eksorsismi ja abrenuntiaatio (irtisanoutuminen perkeleest\u00e4) lausutaan kasteessa. Vierailijoilta kysyt\u00e4\u00e4n, mihin seurakuntaan he kuuluvat ja mik\u00e4 on heid\u00e4n tunnustuksensa. Niit\u00e4, jotka tahtovat jatkaa el\u00e4mist\u00e4 julkisynniss\u00e4, ei p\u00e4\u00e4stet\u00e4 osallistumaan pyhiin lahjoihin.<\/p>\n <\/p>\n Harhaoppiset henget ovat tuhonneet kirkon uskon Raamatun sanaan alkaen Vanhasta testamentista ja edeten Uuteen testamenttiin<\/strong><\/p>\n On tunnistettava ne henget, jotka tuhoavat hengellisen yhteyden ja sanan ja sakramenttien kautta v\u00e4litett\u00e4v\u00e4n Jumala-yhteyden. Raamattukritiikki alkoi suuressa m\u00e4\u00e4rin Vanhasta testamentista rikkiviisailla v\u00e4itt\u00e4mill\u00e4 siit\u00e4, miten se ja se kohta ei pid\u00e4 paikkaansa. Sitten se siirtyi Uuden testamentin puolelle, jossa lopulta ne sanat, jotka Jeesus varmuudella on lausunut maanp\u00e4\u00e4llisen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana, minimoitiin \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen v\u00e4hiin. Alkukirkko oli luova ja erilaiset kirkon teologiat saattoivat antaa sanallisesti ilmauksen Jeesuksen asialle uskonnollisesti n\u00e4htyn\u00e4 \u2013 n\u00e4in v\u00e4itettiin.<\/p>\n Tie takaisin on se, ett\u00e4 Kristuksen arvovallan annetaan todella olla voimassa. H\u00e4nelle tulee antaa varauksetta se kunnia, joka h\u00e4nen jumalallisuudelleen kuuluu ikuisuudesta. Uskontunnustukset eiv\u00e4t ole kirkon omia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 Kristuksesta, vaan ne ovat se, mit\u00e4 h\u00e4n itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti edustaa olemuksessaan. Sen t\u00e4hden tulee kaikki se, mit\u00e4 h\u00e4n lausuu, ottaa vastaan h\u00e4nen omina sanoinaan, jotka koskevat meit\u00e4 jumalallisella velvoituksella \u2013 kaikki se, mit\u00e4 h\u00e4n etuk\u00e4teen sanoo apostolien sanasta, ne k\u00e4skyt, jotka h\u00e4n julistaa, ja kaikki se, mit\u00e4 h\u00e4n sanoo Mooseksesta, profeetoista ja kirjoituksista. Tunnustautumisen Jeesukseen Kristukseen korkeakristologisissa muodoissa pit\u00e4\u00e4 tulla kunniaan \u2013 sen, mik\u00e4 muotoiltiin tarkasti Raamattua seuraten silloin, kun taisteltiin kirkkoon tunkeutuvia myrkyllisi\u00e4 harhaoppeja vastaan. Apostolista tai Nikean uskontunnustusta ei miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 saa tunnustaa yhdess\u00e4 harhahenkien kanssa, jotka kielt\u00e4v\u00e4t sen, mit\u00e4 niiss\u00e4 sanotaan neitseest\u00e4syntymisest\u00e4, lihan yl\u00f6snousemuksesta, niist\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmist\u00e4, jotka vahvistavat sen kunnian, joka kuuluu Kristukselle yksin!<\/p>\n <\/p>\n Ensin dogmatiikka, sitten etiikka<\/strong><\/p>\n Kun Raamatun sanaa ei en\u00e4\u00e4 k\u00e4sitetty Jumalan ilmoituksena vaan uskovien ihmisten pohdiskeluina ja kokemuksina, tuli vaikeaksi tehd\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4 totta kristillisest\u00e4 dogmatiikasta. Tilanne muuttui silloin sellaiseksi, ettei voitu kutsua mit\u00e4\u00e4n tietty\u00e4 sanaa Jumalan sanaksi. Sit\u00e4 vastoin puhuttiin \u201duskolle luonteenomaisesta tavasta n\u00e4hd\u00e4\u201d tai siit\u00e4 ett\u00e4 \u201dprofeetta antaa Jahven sanoa\u201d. T\u00e4m\u00e4n mukaan Jumalan sana \u2013 mik\u00e4li Jumala on olemassa \u2013 voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vain sanan ep\u00e4suorassa merkityksess\u00e4.<\/p>\n T\u00e4h\u00e4n liittyy se, ett\u00e4 suurimmalla osalla niist\u00e4, jotka ensimm\u00e4isin\u00e4 kehittiv\u00e4t kristillist\u00e4 dogmatiikkaa liberaaliteologian hengess\u00e4, oli eettisiss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 perinteinen n\u00e4kemys. He saattoivat esimerkiksi puolustaa siveytt\u00e4 ja avioliittoa. Se, mit\u00e4 kansankirkot ovat t\u00e4ss\u00e4 asiassa edustaneet 1900-luvun loppupuolella ja 2000-luvulla, olisi ollut hyvin vierasta heille.<\/p>\n Sekulaarissa (maallisessa) asiayhteydess\u00e4 on sanottu, ettei pahinta ole pahojen ihmisten tai pahojen hallitsijoiden pahuus vaan monien vaikenevien v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys. Sama sopii kirkkoon. Harhaoppiset ja heid\u00e4n puolustajansa kirkon johdossa eiv\u00e4t varsinaisesti ole ongelma, vaan se, ett\u00e4 suuri enemmist\u00f6 itse\u00e4\u00e4n kristityiksi kutsuvista, on heid\u00e4n kanssaan hyviss\u00e4 v\u00e4leiss\u00e4. Kristittyjen tulee pel\u00e4t\u00e4 Jumalaa ja oppia ankarampi suhtautumistapa niihin voimiin, jotka tahtovat riist\u00e4\u00e4 meilt\u00e4 tunnustuksen. Usein eiv\u00e4t nek\u00e4\u00e4n, joilta sopisi sit\u00e4 jollain tavoin odottaa, ole kovin rohkeita ja selkeit\u00e4.<\/p>\n \u00a0<\/strong><\/p>\n Tunnustus, jonka uskonpuhdistus antoi meille, on ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4, mutta suhtautumistavassa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6mme meill\u00e4 on enemm\u00e4n opittavaa varhaiskirkosta kuin uskonpuhdistuksesta<\/strong><\/p>\n Varhaiskirkon oli puolustauduttava erilaisia mysteeriuskontojen ja gnostikkojen k\u00e4sityksi\u00e4 vastaan. Samalla tavalla me kohtaamme joukon erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4, joita tyrkytet\u00e4\u00e4n meille. Koska emme ole valvoneet, olemme monissa kirkoissa joutuneet tilanteeseen, joka muistuttaa mysteeriuskontojen konseptia. Riitti ja muodot ovat yhteiset, mutta tarkoitus ja merkitys ovat m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00e4. T\u00e4t\u00e4 sovelletaan suoraan kansankirkoissa, joissa on luovuttu katekismuksen opettamisesta ja siit\u00e4, ett\u00e4 selv\u00e4sti sanottaisiin, mit\u00e4 oikeastaan tunnustetaan.<\/p>\n \u201dKristityt ihmiset eiv\u00e4t ole ihmisi\u00e4, jotka uskovat samalla tavalla, vaan ihmisi\u00e4, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t samoja myyttej\u00e4\u201d (prof. H. R\u00e4is\u00e4nen kirjoituskokoelmassa Raamattun\u00e4kemyst\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4, s. 62\u201363). T\u00e4m\u00e4 on jotakin sellaista, jota tosiasiallisesti sovelletaan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. \u201dIhmiset lukevat yhdess\u00e4 uskontunnustuksen syv\u00e4\u00e4 symbolikielt\u00e4 ja tarkoittavat samaa tai jonkinlaista tulkintaa siit\u00e4\u201d (piispa E. Vikstr\u00f6m, Huvudstadsbladet 12.3 1985). Mysteeriuskontojen konsepti on l\u00e4sn\u00e4oleva tosiasia.<\/p>\n \u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n \u00a0<\/em><\/strong><\/p>\n Kristittyjen t\u00e4ytyy oppia ankarampi suhtautumistapa harhoihin<\/em><\/strong><\/p>\n On k\u00e4sitett\u00e4v\u00e4, ett\u00e4 kadotukseen johtava harha voi olla v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti uhkaamassa meit\u00e4. \u201dTeid\u00e4nkin keskuudessanne on oleva valheenopettajia, jotka salaa kuljettavat sis\u00e4\u00e4n turmiollisia harhaoppeja.\u201d<\/strong> (2. Piet. 2:1) \u201dTeid\u00e4n omasta joukostanne nousee miehi\u00e4, jotka v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 puhetta puhuvat, vet\u00e4\u00e4kseen opetuslapset mukaansa.\u201d<\/strong> (Ap. t. 20:30) Kristuksen kehotus valvomiseen ei saa koskaan lakata kaikumasta keskuudessamme: \u201d<\/strong>Mutta mink\u00e4 min\u00e4 teille sanon, sen min\u00e4 sanon kaikille: valvokaa.”<\/strong> (Mark. 13:37) Sanan ja sakramenttien j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n hoitamisen sek\u00e4 innokkaan ja huolehtivan sielunhoitoty\u00f6n v\u00e4lityksell\u00e4 suojellaan seurakuntaa erilaisia vaaroja vastaan.<\/p>\n Ei ole tarpeen seurata yksityiskohtaisen tarkasti varhaiskirkon ajan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, joka vaihteli my\u00f6s tuolloin. Mutta ajattelemisen aihetta antaa se tosiasia, ett\u00e4 keskeisist\u00e4 j\u00e4rjestyksist\u00e4, uskon s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4, uskontunnustuksesta, Is\u00e4 meid\u00e4n \u2013rukouksesta ja asetussanoista oltiin tarkkoja eik\u00e4 niit\u00e4 luovutettu pakanoille. Kunnia-asianamme tulee olla se, ett\u00e4 me selv\u00e4sti ja kirkkaasti vaalimme n\u00e4it\u00e4 ja niiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 emmek\u00e4 jaa niit\u00e4 harhahenkien kanssa. Meid\u00e4n ei pid\u00e4 jakaa saarnaa ja rukousta niiden kanssa, joiden kanssa emme ole viel\u00e4 yht\u00e4 tunnustuksessa tai joista meid\u00e4n juuri nyt t\u00e4ytyy harhaopin perusteella erottautua.<\/p>\n Kristus on l\u00e4sn\u00e4 Kirkossaan, kun pimenee. Siell\u00e4 miss\u00e4 on h\u00e4nen sanansa ja asetuksensa, siell\u00e4 on lupaus: \u201d<\/strong>ja opettamalla heit\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikki, mit\u00e4 min\u00e4 olen k\u00e4skenyt teid\u00e4n pit\u00e4\u00e4. Ja katso, min\u00e4 olen teid\u00e4n kanssanne joka p\u00e4iv\u00e4 maailman loppuun asti”<\/strong> (Matt. 28:20).<\/p>\n Suomennos: Hannu Lehtonen, kieliasun tarkistus: Isto Vuorio<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Halvar\u00a0 Sandell, kappalainen, Helsinki \u00a0 Langenneessa maailmassa on aina eksymyst\u00e4 ja harhaoppia Saatana on astunut alas ihmisten maailmaan syntiinlankeemuksessa ja sen v\u00e4lityksell\u00e4 (1. Moos. 3.; 1. Joh. 4:19). H\u00e4n ei tahdo k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vaikutusvaltaansa ainoastaan karkeana perkeleen\u00e4 pahuudella ja v\u00e4kivallalla, turmelemalla ihmisel\u00e4m\u00e4\u00e4 kaikin tavoin, leimaamalla ihmisten v\u00e4lisen yhteyden valheilla jne. H\u00e4n tahtoo esiinty\u00e4 my\u00f6s valon ruhtinaana, […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":1761,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[404,288,17,287],"tags":[406,107,41,327,290],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1937"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1937"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1937\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1941,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1937\/revisions\/1941"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1761"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1937"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1937"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1937"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\n<\/em><\/strong><\/p>\n