{"id":1825,"date":"2014-09-26T06:57:34","date_gmt":"2014-09-26T03:57:34","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=1825"},"modified":"2018-12-16T14:41:14","modified_gmt":"2018-12-16T11:41:14","slug":"miksi-lahetyshiippakunta-perustettiin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2014\/09\/26\/miksi-lahetyshiippakunta-perustettiin\/","title":{"rendered":"Miksi l\u00e4hetyshiippakunta perustettiin?"},"content":{"rendered":"

Juhana Pohjola, hiippakuntadekaani, Helsinki<\/span><\/p>\n

Kaksikymment\u00e4viisi henkil\u00f6seurakuntaa on perustanut 16.3.2013 Suomen evankelisluterilaisen l\u00e4hetyshiippakunnan. Maantieteellisesti n\u00e4m\u00e4 yhteis\u00f6t sijoittuvat Helsingist\u00e4 Sodankyl\u00e4\u00e4n ja Vaasasta Kiteelle saakka. Suomenkielisten seurakuntien lis\u00e4ksi mukana on kaksi ruotsinkielist\u00e4 ja yksi englanninkielinen. N\u00e4it\u00e4 seurakuntia palvelee 37 paimenen pappiskollegion lis\u00e4ksi my\u00f6s muita yst\u00e4v\u00e4pappeja. Valitun piispan johdolla uusia seurakuntia on syntym\u00e4ss\u00e4 ja uusia pappisvihkimyksi\u00e4 on edess\u00e4p\u00e4in. L\u00e4hetyshiippakunta on l\u00e4hetetty liikkeelle!<\/span><\/p>\n

Miksi t\u00e4llainen hiippakunta? Eik\u00f6 ole ep\u00e4normaalia sanoa olevansa oma kirkollinen rakenne mutta edustavansa osaltaan Suomen ev.lut. kirkon jatkumoa? Eik\u00f6 ole outoa valita oma piispa, joka on samanaikaisesti Suomen ev. lut. kirkon pappi? Eik\u00f6 ole kummallista perustaa omia seurakuntia, joiden j\u00e4senist\u00e4 monet kuuluvat Suomen ev. lut. kirkon seurakuntiin? Kyll\u00e4 on. Mutta niin on my\u00f6s tilanne poikkeuksellinen Suomen ev. lut. kirkossa.<\/span><\/p>\n

L\u00e4hetyshiippakunnan perustaneiden seurakuntien synnyn taustalla on ennen muuta kolme tekij\u00e4\u00e4. Ensinn\u00e4kin viime vuosina on syntynyt erilaisia messuyhteis\u00f6j\u00e4 ev.lut. kirkon piiriss\u00e4. Niit\u00e4 ovat j\u00e4rjest\u00e4neet her\u00e4tysliikkeiden lis\u00e4ksi monet yhdistykset. Motiivina on ollut tarjota l\u00e4heinen ilmapiiri, jossa niin pappia kuin seurakuntalaista voidaan kutsua etunimell\u00e4. Yhteis\u00f6llisyyden korostus on luonnollinen reaktio kaupunkien paikallisseurakuntien kolossaalisuudelle ja virkamiesm\u00e4isyydelle. Kun suomalaisista k\u00e4y s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti messussa en\u00e4\u00e4 vain prosentteja tai promilleja, tarve tavoittaville messuyhteis\u00f6ille on ilmeinen.<\/span><\/p>\n

Toiseksi seurakuntien perustamiselle on hengellinen tarve. Kyse on ollut ravintopaikan etsimisest\u00e4. Moni on kokenut v\u00e4h\u00e4n samanlaisen pettymyksen paikallisseurakunnassaan, kuin ruokakohun seurauksena lihapiirakoita analysoinut tutkija Tanskassa. Lihapiirakasta ei nimest\u00e4 huolimatta l\u00f6ytynyt lainkaan lihaa. Kristillisen julistuksen ja sakramenttien toimittamisen pihvi tulee aina olla siin\u00e4, ett\u00e4 se antaa kirkkovieraalle Kristuksen ja h\u00e4nen pelastavat lahjansa. T\u00e4m\u00e4 taas edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 Raamattua pidet\u00e4\u00e4n ja sit\u00e4 julistetaan Jumalan sanana. N\u00e4in my\u00f6s seurakunta syntyy ja el\u00e4\u00e4. Lutherin sanoin, kirkko on aina sanan tyt\u00e4r, ei sen \u00e4iti.<\/span><\/p>\n

Kolmanneksi seurakuntien syntyyn on vaikuttanut teologinen muutos Suomen ev.lut. kirkossa. T\u00e4m\u00e4 murtuma ei koske vain avioliittoetiikkaa vaan laajemmin Raamatun asemaa kirkon el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. N\u00e4kyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n seuraus on ollut kysymys pappisvirasta. Seurakunta tarvitsee paimenia julistuksen, sakramenttien jakamisen ja yhteis\u00f6llisen rakentumisen t\u00e4hden. Piispa Olavi Rimpil\u00e4isen j\u00e4\u00e4ty\u00e4 el\u00e4kkeelle 2001 ev.-lut. kirkossa on ollut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ordinaatiosulku ja viranhakuesto niille, jotka pit\u00e4ytyv\u00e4t Raamatun, kirkon tradition ja suurimman osan kristikunnan yhteiseen opetukseen siit\u00e4, ett\u00e4 pappisvirka seurakuntaperheen is\u00e4n virkana on tarkoitettu vain miehille. Kun seurakunnalla on tarve ja my\u00f6s oikeus saada pastoreita, Ruotsissa perustetussa Missionsprovinsenissa on vuodesta 2005 alkaen vihitty pappeja Suomen Luther-s\u00e4\u00e4ti\u00f6n yhteydess\u00e4 toimiville henkil\u00f6seurakunnille. N\u00e4it\u00e4 pappeja on vihitty jo kaksikymment\u00e4.<\/span><\/p>\n

N\u00e4in Suomen ev. lut. kirkko on mammuttirakenteidensa, v\u00e4lj\u00e4htyneen sanomansa, murtuneen tunnustuksellisuutensa ja valikoidusti kiristetyn j\u00e4rjestyksens\u00e4 vuoksi pakottanut etsim\u00e4\u00e4n uusia uomia seurakunnalliselle el\u00e4m\u00e4lle. T\u00e4llaisessa poikkeustilanteessa uusia seurakuntia ja niiden paimenien tukemista varten on perustettu L\u00e4hetyshiippakunta. Se toimii itsen\u00e4isesti seurakuntiensa hyv\u00e4ksi samalla kantaen vastuuta monista kodittomiksi j\u00e4\u00e4neist\u00e4 ev. lut. kirkon j\u00e4senist\u00e4. Sen tarkoitus ei ole olla kirkollinen barrikadi, vaan Kristuksen evankeliumin ty\u00f6v\u00e4line Suomessa.<\/span><\/p>\n

http:\/\/www.lhpk.fi\/blogi\/miksi-lahetyshiippakunta-perustettiin\/<\/span><\/i><\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Juhana Pohjola, hiippakuntadekaani, Helsinki Kaksikymment\u00e4viisi henkil\u00f6seurakuntaa on perustanut 16.3.2013 Suomen evankelisluterilaisen l\u00e4hetyshiippakunnan. Maantieteellisesti n\u00e4m\u00e4 yhteis\u00f6t sijoittuvat Helsingist\u00e4 Sodankyl\u00e4\u00e4n ja Vaasasta Kiteelle saakka. Suomenkielisten seurakuntien lis\u00e4ksi mukana on kaksi ruotsinkielist\u00e4 ja yksi englanninkielinen. N\u00e4it\u00e4 seurakuntia palvelee 37 paimenen pappiskollegion lis\u00e4ksi my\u00f6s muita yst\u00e4v\u00e4pappeja. Valitun piispan johdolla uusia seurakuntia on syntym\u00e4ss\u00e4 ja uusia pappisvihkimyksi\u00e4 on edess\u00e4p\u00e4in. L\u00e4hetyshiippakunta […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":1814,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[349,17,352],"tags":[41,360,114,446],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1825"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1825"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1825\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1826,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1825\/revisions\/1826"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1814"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1825"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1825"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1825"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}