Sakari Korpinen, pastori, teol. lis., Perni\u00f6<\/p>\n
Olemme siirtyneet \u201dnelj\u00e4nnen Suomen aikaan\u201d<\/strong><\/p>\n \u201dJa min\u00e4 sanon sinulle: sin\u00e4 olet Pietari, ja t\u00e4lle kalliolle min\u00e4 rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eiv\u00e4t sit\u00e4 voita.\u201d<\/strong> (Matt 16:18).<\/p>\n O, Auta Kolminaisuus pyh\u00e4, Ett armon aamen kuuluu yh\u00e4. Aamen<\/em><\/p>\n Kristuksen kirkko, h\u00e4nen armonvaltakuntansa, on rakennettu sille apostoliselle tunnustukselle, jonka lyhyesti lausui julki apostoli Pietari (ks. my\u00f6s Ef 2:20). Kirkon perustuksena ovat Kristuksen valitsemat ja Pyh\u00e4n Hengen kaikkeen totuuteen johtamat apostolit ja t\u00e4m\u00e4 perustus on niin luja, etteiv\u00e4t mitk\u00e4\u00e4n vihollisvoimat voi sit\u00e4 voittaa. Ei milloinkaan eik\u00e4 miss\u00e4\u00e4n olosuhteissa! (CA VII) Tuonelan portit on vertauskuvallinen sanonta kuoleman ja vihollisen mahdista. El\u00e4m\u00e4 voittaa! Oikea Kristuksen kirkko on siis kaikkea synti\u00e4 ja kuolemaa vahvempi! T\u00e4m\u00e4 on Vapahtajamme ja Herramme Jeesuksen Kristuksen j\u00e4rk\u00e4ht\u00e4m\u00e4t\u00f6n sana ja lupaus.<\/p>\n Samanaikaisesti muistamme Jumalan sanasta, ett\u00e4 Kainin kirkko ja sen kautta itse Saatana ei koskaan lakkaa taistelemasta Aabelin eli Kristuksen kirkkoa vastaan. Voiko siis paikalliskirkko kuolla? Onko Suomen ev.lut. kirkko jo kuolemassa? Kirkossammehan on uudistettu nyt l\u00e4hes kaikki. Hikihatussa on rasvattu my\u00f6s hallintoa mahdollisimman hyvin toimivaksi. Konsultit ovat kirjoittaneet enn\u00e4tysm\u00e4isi\u00e4 laskuja toimistaan suurseurakuntien muodostamiseksi ja kirkon modernisoimiseksi. Mutta n\u00e4kyyk\u00f6 hengellisen kev\u00e4\u00e4n merkkej\u00e4? Iloitseeko taivas? Onko t\u00e4ll\u00e4 toiminnalla ollut Jumalan Pyh\u00e4n Hengen siunaus?<\/p>\n Tied\u00e4mme, mit\u00e4 tapahtui Kristuksen varoituksista v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6mille V\u00e4h\u00e4n Aasian seurakunnille, jota selvitet\u00e4\u00e4n Johanneksen Ilmestyskirjassa. Turisteille n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4\u00e4n kivikasoja, jotka kertovat entisist\u00e4 kukoistavista seurakunnista ja niiden Herran huoneista. Kun olemme k\u00e4yneet vaikkapa vain Ruotsissa, saatamme jo kysy\u00e4: myyd\u00e4\u00e4nk\u00f6 jossain vaiheessa Lohjan historiallinen kirkko ravintolaksi tai yht\u00e4 kaunis Perni\u00f6n Herran huone moskeijaksi? Vauhti on kova, sill\u00e4 esim. Helsingiss\u00e4 kastetaan en\u00e4\u00e4 alle 50 % lapsista. Museovirasto ei Suomessa voi ottaa kaikkia kirkkotiloja harteilleen. Tosiasia on kirkon oman tutkimuslaitoksenkin tilastoja katsottaessa se, ett\u00e4 vain pieni joukko on en\u00e4\u00e4 veisaamassa Malmivaaran tavoin: \u201dOi eth\u00e4n s\u00e4 kuoleman valtojen nyt sallinne Suomea voittaa\u2026\u201d T\u00e4h\u00e4n palaan my\u00f6hemmin.<\/p>\n Kymmenen vuotta sitten<\/strong><\/p>\n Huittisten kirkossa Rukoilevaisten kes\u00e4seuroissa puhuin kymmenen vuotta sitten siit\u00e4, miten olemme tulleet pyh\u00e4n kristillisen uskomme kannalta \u2019kolmannen Suomen aikaan\u2019. Mit\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 tarkoitin? Menen lyhyesti l\u00e4pi esitykseni:<\/p>\n \u2019Ensimm\u00e4inen Suomi\u2019<\/strong> alkoi hahmottua Henrik-piispan l\u00e4hetysmatkan, l\u00e4hetyshiippakunnan ja sittemmin Ruotsin vallan alaisuudessa. Kesken\u00e4\u00e4n taistelevat heimot yhdistyiv\u00e4t Karitsan lipun alle. T\u00e4m\u00e4 ensimm\u00e4inen Suomi oli kyll\u00e4kin roomalaiskatolinen, mutta harhoistaan huolimatta se piti esill\u00e4 koko ajan iankaikkisuusn\u00e4k\u00f6kulmaa. Se muistutti: On taivas, mutta on my\u00f6s helvetti. Se pani ihmiset kysym\u00e4\u00e4n tosissaan: mihin olen matkalla?<\/p>\n \u2019Toisen Suomen<\/strong>\u2019 aika alkoi Upsalan kokouksesta 1593. Siunattu uskonpuhdistus ja sitten ns. oikeaoppisuuden aika vaikutti kaikkeen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se loi kansanopetuksen, hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4n, suuren hartauskirjallisuuden, oppilaitokset, kaunisti kirkot jne. Olen kuin aitajuoksija ja hypp\u00e4\u00e4n yli monien t\u00e4rkeiden historiallisten tapahtumien, joista sanon, ett\u00e4 vain pyh\u00e4n kristillisen uskon vuoksi kansamme p\u00e4\u00e4si eteenp\u00e4in. Me emme olisi saaneet valtiollista itsen\u00e4isyytt\u00e4 ja sinivalkoista ristilippuamme, jos meill\u00e4 ei olisi ollut Jumalan sanaan ankkuroitua uskoa ja oppia. Meill\u00e4 ei olisi ollut mit\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia viime sodissakaan s\u00e4ily\u00e4 itsen\u00e4isen\u00e4, jos meill\u00e4 ei olisi ollut Jumalan armosta el\u00e4vi\u00e4 rukoilevia ihmisi\u00e4. Ja kuinka siunattuja olivatkaan kaiken kauheuden j\u00e4lkeen siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tapahtuneet kansanher\u00e4tykset.<\/p>\n \u2019Kolmannen Suomen\u2019<\/strong> aika alkoi arkkipiispa John Vikstr\u00f6min nuijan kopautuksella 1986. T\u00e4t\u00e4 aikaa voisi nimitt\u00e4\u00e4 yleisuskonnollisuuden ajaksi. Pitk\u00e4\u00e4n vallalla ollut raamattukriisi vei ensiksi pohjan pois papiston koulutukselta ja sitten yleisesti luottamuksen pyh\u00e4\u00e4n Raamattuun. Rivien kokoamista siit\u00e4 huolimatta kyll\u00e4 tapahtui. Innostuin itsekin n\u00e4hdess\u00e4ni, miten kirkossamme alkoi tunnustusrintaman ty\u00f6 ja sen lippulaivana Paavalin synodi. Mutta se oli vain hetken kev\u00e4ttuuli. Nimitt\u00e4in uudella kirkkomme kasvatusohjelmalla, joka maksoi miljoonia, tahdottiin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 ihmisten mielenkiinto erilaisiin mukaviin aktiviteetteihin. Messut ja kotiseurat saivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 sivuosiin. T\u00e4m\u00e4 oli opittu Ruotsista. Er\u00e4s havainnoitsija kertoi, ett\u00e4 ennen laulettiin Jumalalle kiitosvirtt\u00e4: \u201dHelig, helig, helig\u201d (ruots. helig = pyh\u00e4), mutta nyt monitoimikirkossa: \u201dTrevlig, trevlig, trevlig!\u201d (ruots. trevlig = hauska) T\u00e4t\u00e4 leppoistamisen vaihetta ei kest\u00e4nyt kauan. Pian alkoi okkupaatio (miehitys, valtaus), joka v\u00e4hitellen on vienyt virkakieltoihin, pappisvihkimyssulkuihin, kirkkotilojen sulkemisiin, ep\u00e4oikeudenmukaisiin kurinpitorangaistuksiin sek\u00e4 opillisten kysymysten k\u00e4sittelyyn maallisissa oikeusistuimissa. Hengellinen opettajani, Simo Kiviranta, kirjoitti v\u00e4h\u00e4n ennen kuolemaansa: \u201dNe jotka muistavat kirkkomme muutaman vuosikymmenen takaa, eiv\u00e4t voi uskoa, millaisia linjauksia tehd\u00e4\u00e4n niin kirkossa kuin osin her\u00e4tysliikkeiss\u00e4.\u201d <\/em><\/p>\n Nyt siirrymme jo \u2019Nelj\u00e4nnen Suomen aikaan\u2019<\/strong><\/p>\n Kymmenen vuotta sitten, kun n\u00e4in selvitin tapahtumien kulkua Huittisissa, emme viel\u00e4 el\u00e4neet sit\u00e4 vaihetta, joka t\u00e4n\u00e4\u00e4n on totta. Olemme siirtym\u00e4ss\u00e4 \u2019Nelj\u00e4nnen Suomen\u2019<\/strong> aikaan, joka on k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt yh\u00e4 avoimemmin selk\u00e4ns\u00e4 Jumalan sanalle ja kovettanut syd\u00e4mens\u00e4. Hallintofundamentalismi jyr\u00e4\u00e4. Jumalan sanan hylk\u00e4\u00e4minen ajankohtaisissa kysymyksiss\u00e4, v\u00e4kev\u00e4 suruttomuuden unitauti, v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys omasta ja l\u00e4himm\u00e4isen iankaikkisuudesta on askele askeleelta johtanut jo suoranaiseen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4n ateismiin.<\/strong> Muutama kuukausi sitten julisti Helsingin Sanomien toimittaja isossa artikkelissaan, ett\u00e4 h\u00e4n oli kirkkovaltuutettuna valitsemassa Helsinkiin uutta piispaakin, mutta ei h\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n Jumalaan usko. Suun tunnustus ja viel\u00e4 valtalehteen kirjoitettuna oli selv\u00e4, mutta se oli Saatanasta.<\/p>\n Pankkimaailmasta aikoinaan tutuksi tullut Jukka Keitele kirjoitti jokin aika sitten: \u201dDemokratissa saa valita mihin uskoo, mutta ei k\u00e4ske\u00e4 toisten vakaumuksia omansa kaltaisiksi<\/em>.\u201d Saatana ei kuitenkaan tyydy pikkunaposteluun. Se haluaa vallata kaikki kirkkokunnat ja seurakunnat. Se on valmis kansalaisaloitteiden ja uusien lakien avulla eli totalitaristisen demokratian keinoin pakottamaan kaikki uskomaan ja toimimaan niin kuin se itse haluaa.\u00a0 Sill\u00e4 on pyh\u00e4n Raamatun ilmoittama lopunaikojen kiihke\u00e4 missio hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa, ja se on valmis vainon <\/strong>tielle. Kirkkomme piispojen hoitaessa virkaansa kanslioistaan median avulla yritettiin aluksi kohteliailla lepyttelyill\u00e4, viroilla, titteleill\u00e4 eli sopeuttamisella<\/strong> (prof. Heikki Koskenniemen ennustus) hoitaa asia, mutta kun se ei en\u00e4\u00e4 purrut, alkoi piispa Heikan junailema k\u00e4r\u00e4j\u00e4salien tie. N\u00e4m\u00e4 kuoleman merkit Suomen ev. lut. kirkossa n\u00e4kyv\u00e4t kuin loppuvaiheessa oleva vakava sy\u00f6p\u00e4 ihmisess\u00e4. Nelj\u00e4nnen Suomen aluillaan olevissa vainoissa kuulemme Herramme rohkaisun omilleen: \u201d\u00c4lk\u00e4\u00e4 pelj\u00e4tk\u00f6 niit\u00e4, jotka tappavat ruumiin, mutta eiv\u00e4t voi tappaa sielua; vaan ennemmin pelj\u00e4tk\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4, joka voi sek\u00e4 sielun ett\u00e4 ruumiin hukuttaa helvettiin\u201d<\/strong> (Matt 10:28). Siksi my\u00f6s Psalmiin 46 pohjaavassa virress\u00e4 veisataan:<\/p>\n \u201d<\/em>Jos veis he henkemme, osamme, onnemme,<\/em><\/p>\n ne heid\u00e4n olkohon, vaan meid\u00e4n i\u00e4t on Jumalan valtakunta.\u201d<\/em><\/p>\n Mutta el\u00e4m\u00e4 voittaa<\/strong><\/p>\n Iankaikkisesti kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ja aina erehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 Kristuksen kirkossa meid\u00e4n on turvaaminen vain siihen, mik\u00e4 meille on lahjoitettu pyh\u00e4ss\u00e4 Raamatussa ja Kirkon tunnustuksessa. Jokaisella kristityll\u00e4 on oikeus ja jopa velvollisuus tutkia piispojemme k\u00e4skykirjeit\u00e4, ovatko ne Kristuksen opin mukaisia. Jos ne eiv\u00e4t ole, niille kuuluu hylk\u00e4ystuomio tai jopa anathema (kiroustuomion). Rovasti Eero Parvio, Paavalin synodin perustajaisi\u00e4, lainasi er\u00e4\u00e4seen kirjaansa runoa, joka oli syntynyt sotien j\u00e4lkeisess\u00e4 yhteiskunnallisessa kriisiss\u00e4, mutta se sopii my\u00f6s meille:<\/p>\n \u00c4l\u00e4 h\u00e4mmenny: Maailmaa radaltaan ei peukalopihdit suista. <\/em><\/p>\n Pid\u00e4 kompassi kunnossa, veljeni, ja tuulessa, tuiskussa muista:<\/em><\/p>\n Jos kielt\u00e4isi kunnian Galilei, se kunniaks silti j\u00e4isi.<\/em><\/p>\n Jos kiitt\u00e4isi v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 Galilei, se v\u00e4\u00e4ryydeks silti j\u00e4isi.<\/em><\/p>\n <\/p>\n Jumalan armoa on se, ett\u00e4 viel\u00e4 on maassamme joitakin seurakuntia, jotka \u201deiv\u00e4t ole tahranneet vaatteitaan\u201d<\/strong> (Ilm 3:4). N\u00e4ill\u00e4 on Kristuksen kirkon i\u00e4ti kest\u00e4v\u00e4t tuntomerkit. Oikeita alttareita ja saarnastuoleja l\u00f6ytyy. Sy\u00f6p\u00e4 ei ole viel\u00e4 ehtinyt tuhota kaikkea solukkoa. T\u00e4lle Kristuksen kirkon j\u00e4\u00e4nn\u00f6kselle Suomessamme Herra sanoo aivan samaa t\u00e4n\u00e4\u00e4n kuin vainojen ajan V\u00e4h\u00e4ss\u00e4 Aasiassa: \u201dHer\u00e4\u00e4 ja vahvista sit\u00e4, mik\u00e4 viel\u00e4 on j\u00e4ljell\u00e4, sit\u00e4, mik\u00e4 oli jo kuolemaisillaan\u201d <\/strong>(Ilm. 3:2). Siksi on my\u00f6s syntynyt L\u00e4hetyshiippakunta. Siksi on perustettu maamme suurimpiin keskuksiin henkil\u00f6seurakuntia, siksi on vaivaa n\u00e4hden rakennettu Jumalan sanan mukaisia alttareita ja saarnastuoleja. T\u00e4m\u00e4 on ollut her\u00e4tyksen aikaa! Mutta mik\u00e4\u00e4n paikalliskirkko tai seurakunta ei el\u00e4, ellei Kristus itse anna el\u00e4v\u00e4\u00e4 vett\u00e4 ja taivaan mannaa.<\/p>\n Onko kirkossamme vaikuttava Paavalin synodi jo siis h\u00e4vinnyt taistelun? Kuulutko sin\u00e4kin h\u00e4vi\u00e4jiin? Arkkipiispan kansliassakin on todettu, ett\u00e4 olemme en\u00e4\u00e4 marginaaliryhm\u00e4. Totta. Ja kuitenkaan t\u00e4ss\u00e4 ei ole lainkaan koko totuus! Olemme seuranneet Suomessamme pienen\u00e4 joukkona, mutta edesmenneiden miljoonien ja viel\u00e4 matkaa tekevien miljoonien kristittyjen tavoin Jumalan sanan opettamina Ristiinnaulittua ja el\u00e4neet Jumalan armon kaikkeinpyhimm\u00e4st\u00e4 evankeliumista.\u00a0 N\u00e4in kuljemme kyll\u00e4 ristin kantamisen tiell\u00e4, mutta synnin, kuoleman ja Perkeleen vallan Voittajan joukoissa. \u201dJoka k\u00e4tkee minun sanani, ei h\u00e4nen pid\u00e4 maistaman kuolemaa iankaikkisesti.\u201d<\/strong> (Joh 8:52)<\/p>\n <\/p>\n Puhe Paastonajan kirkkop\u00e4ivill\u00e4 Karjalohjalla 24.3.2013<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sakari Korpinen, pastori, teol. lis., Perni\u00f6 Olemme siirtyneet \u201dnelj\u00e4nnen Suomen aikaan\u201d \u201dJa min\u00e4 sanon sinulle: sin\u00e4 olet Pietari, ja t\u00e4lle kalliolle min\u00e4 rakennan seurakuntani, ja tuonelan portit eiv\u00e4t sit\u00e4 voita.\u201d (Matt 16:18). O, Auta Kolminaisuus pyh\u00e4, Ett armon aamen kuuluu yh\u00e4. Aamen Kristuksen kirkko, h\u00e4nen armonvaltakuntansa, on rakennettu sille apostoliselle tunnustukselle, jonka lyhyesti lausui julki […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[349,359,269,17],"tags":[356,21,63,358,155,357],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1823"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1823"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1823\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1824,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1823\/revisions\/1824"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1823"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1823"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1823"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}