Anttinen kirjoittaa: \u201dTuo n\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen ajateltuna ehk\u00e4 hieman koominenkin lausuma kertoo osaltaan siit\u00e4 hengest\u00e4, mill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 virkakysymyskiistaa olivat ainakin valmistelusta vastaavat l\u00e4hteneet ajamaan. Kun apostolisen viran muuttamisen teologia ei kaikkia vakuuttanut, otetaan avuksi yhteiskunnallinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, tosin valikoituna sellaisella juridiikalla, jossa kirkon omalle autonomialle ja teologialle ei anneta sit\u00e4 erityisasemaa, joka sille uskonnollisena yhdyskuntana ja uskonnollisena ty\u00f6nantajana valtios\u00e4\u00e4nt\u00f6mme ja voimassa olevan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n mukaan voisi kuulua. Kun n\u00e4in oikaistaan mutkat suoriksi, niin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n helpommin tarkastelemaan papin ty\u00f6t\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n virkamiesoikeudellisesti ilman hankalia tunnustuksellisia ja teologisia sis\u00e4lt\u00f6kysymyksi\u00e4.\u201d (emt. s. 61)<\/p>\n
Viel\u00e4 siteeraus Anttiselta: \u201dTodettakoon, ett\u00e4 piispa Salmen johtamassa tuomiokapitulissa t\u00e4m\u00e4 virkamiesoikeudellinen teologian puhdistaminen juridiikasta vietiin huippuunsa er\u00e4\u00e4n virkateologiseen kiistaan liittyneen kurinpitoasian yhteydess\u00e4 syksyll\u00e4 2008. Kun kantelun kohteena ollut pappi vetosi tuomiokapitulissa omantunnon vapauteen tai itse asiassa Jumalan sanaan sidotun omantunnon syyhyn kielt\u00e4ytyess\u00e4\u00e4n alttariyhteisty\u00f6st\u00e4 naispuolisen kollegan kanssa, niin tuomiokapituli ohitti ongelman omastatunnosta toteamalla, ett\u00e4 pappi voi toimittaa jumalanpalveluksen osallistumatta itse lainkaan uskonnonharjoittamiseen<\/em>.\u201d (emt. s. 61, kursivointi HL)<\/p>\n On puhuttelevaa, ett\u00e4 viime vuonna aiheutti suurta kohua ministeri P\u00e4ivi R\u00e4s\u00e4sen hengellisess\u00e4 kes\u00e4juhlassa pit\u00e4m\u00e4 puhe, jossa h\u00e4n toi esille mm. Raamatun kohdan, jossa sanotaan: \u201dEnemm\u00e4n tulee totella Jumalaa kuin ihmisi\u00e4.\u201d<\/strong> (Ap. t. 5:29)<\/p>\n Sassen tekstiin kannattaa tutustua ja olisi hyv\u00e4, jos se saataisiin my\u00f6s suomen kielell\u00e4 luettavaksi. H\u00e4n tuo esille monia mielenkiintoisia ja ajatuksia her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 asioita t\u00e4st\u00e4 ajankohtaisesta aihepiirist\u00e4.<\/p>\n Hannu Lehtonen<\/p>\n Ohessa toinen edell\u00e4 sanottuun liittyv\u00e4 Sassen teksti, joka on aikoinaan julkaistu Concordia-lehdess\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tekstiss\u00e4 Sasse kuvaa sit\u00e4, miten t\u00e4llaisen regimenttien sekoittamisen v\u00e4lityksell\u00e4 kirkkoon tuotu institutionaalinen valhe laillistaa v\u00e4\u00e4r\u00e4n opin. T\u00e4m\u00e4 est\u00e4\u00e4 puhtaan evankeliumin julistamisen ja tekee kirkosta lopulta vain ihmisten uskonnollisia tarpeita tyydytt\u00e4v\u00e4n instituution, uskontohuoltolaitoksen.<\/strong><\/p>\n VALHEEN VOIMA<\/strong> Valhe on ihmisen kuolema, h\u00e4nen ajallinen ja ikuinen kuolemansa. Valhe tappaa kansakuntia. Mit\u00e4 v\u00e4kevimm\u00e4t maailman valtakunnat ovat tuhoutuneet valheisiinsa. Historia ei tunne h\u00e4mment\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 spektaakkelia (joukkokohtaus) kuin tuomion, joka toteutuu, kun edistyneen kulttuurin ihmiset hylk\u00e4\u00e4v\u00e4t totuuden ja valheiden meri nielee heid\u00e4t. N\u00e4in tapahtui kuihtuvan pakanallisen antiikin aikana. Uskonto ja laki, runous ja filosofia, el\u00e4m\u00e4 avioliitossa ja perheess\u00e4, valtiossa ja yhteiskunnassa, lyhyesti sanottuna, yksi el\u00e4m\u00e4n alue toisensa j\u00e4lkeen joutui valheen voiman ja kirouksen uhriksi. Siell\u00e4 miss\u00e4 ihminen ei en\u00e4\u00e4 voi siet\u00e4\u00e4 totuutta, h\u00e4n ei voi el\u00e4\u00e4 ilman valhetta. Siell\u00e4 miss\u00e4 ihminen kuollessaankin valehtelee itselleen ja muille, pidet\u00e4\u00e4n h\u00e4nen kulttuurinsa hirvitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hajoamista suurenmoisena edistymisen\u00e4 ja alasp\u00e4in meneminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n ennen kokemattomana etenemisen\u00e4.<\/p>\n Jos \u2013 historian kumoamattoman todistuksen mukaan \u2013 t\u00e4m\u00e4 on Jumalan tuomio valheelle, eik\u00f6 Jumala sitten rankaisisi valhetta my\u00f6s kirkossaan? Totisesti h\u00e4n, joka on koko maailman Tuomari, tekee sen! Sill\u00e4 valheen valta ylt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kirkkoon. Apostolien p\u00e4ivist\u00e4 saakka kirkossa on ollut valehtelua aivan kuten muussakin maailmassa. Kirkon ihmisetkin n\u00e4et ovat ja pysyv\u00e4t k\u00f6yhin\u00e4 syntisin\u00e4 kuolemaansa saakka.<\/p>\n Valheita on kerrottu kirkossa pelkuruuden ja heikkouden, turhamaisuuden ja ahneuden takia. Mutta kaikkien n\u00e4iden ohella kirkossa on valheiden puun laajassa latvustossa yksi erityisen makea hedelm\u00e4. Se on hurskas valhe. Se on tekopyhyys, jolla ihminen valehtelee toisille, ja \u00e4lyllinen itsepetos, jolla h\u00e4n valehtelee itselleen, ett\u00e4 h\u00e4n uskoo. \u201dMeid\u00e4nk\u00e4\u00e4n aikanamme sanan julistaminen luulotellussa puhdasoppisuudessa ei valitettavasti ole t\u00e4m\u00e4n valheen harvinainen ilmentym\u00e4.\u201d N\u00e4in kirkkomme suurin eetikko kerran lausui, varoittaen oman aikansa ja meid\u00e4n aikamme teologeja mit\u00e4 vakavimmasta synnist\u00e4, valehtelemisesta Jumalalle.<\/p>\n Pelottavin asia hurskaassa valehtelemisessa on, ett\u00e4 se ei ole valehtelemista vain ihmisille vaan my\u00f6s Jumalalle rukouksessa, tunnustuksessa, pyh\u00e4ss\u00e4 ehtoollisessa, saarnassa ja teologiassa. Hurskaalla valheella on aina taipumus tulla rakentavaksi valheeksi. Se karkotettiin aikoinaan kirkosta, kun se esiintyi pyhimyslegendojen ja pyh\u00e4inj\u00e4\u00e4nn\u00f6ksill\u00e4 tapahtuvan huijauksen muodossa. Sitten suoraan hurskaiden silmien edess\u00e4 se palasi uudessa muodossa, kuten Luther-legendoissa tai pietistisin\u00e4 aikoina almanakkojen ja traktaattien muodossa. N\u00e4m\u00e4 sis\u00e4lsiv\u00e4t kertomuksia ihmeellisist\u00e4 rukousvastauksista ja yht\u00e4 ihmeellisist\u00e4 k\u00e4\u00e4ntymyksist\u00e4, joita joko ei koskaan tapahtunut tai joissa historiallisen totuuden ydin ei en\u00e4\u00e4 ollut havaittavissa. T\u00e4m\u00e4 \u201drakentava\u201d valhe my\u00f6s raivaa tiens\u00e4 kirkon alueelle, joka opettaa ilmoitettuja totuuksia. Tarpeellisen valmistuksen j\u00e4lkeen se voi saavuttaa \u201dopillisen kypsyyden\u201d aseman. Siten siit\u00e4 tulee dogmaattinen valhe.<\/p>\n Pyyd\u00e4mme roomalaiskatolisia kristittyj\u00e4 uskomaan, ett\u00e4 meid\u00e4n on todella vaikea k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 sanaa \u201dvalhe\u201d ja ett\u00e4 me emme tee niin loukataksemme heit\u00e4. Me tied\u00e4mme, ett\u00e4 he tunnustavat syv\u00e4st\u00e4 uskon vakaumuksesta esimerkiksi opin Marian saastattomasta siki\u00e4misest\u00e4, ja samalla vilpitt\u00f6myydell\u00e4 he vastaanottavat viel\u00e4 odotetun Maria-dogmin laajennuksen kirkollisen opetusviran k\u00e4dest\u00e4 [kirjoitettu ennen vuoden 1950 Marian taivaaseen ottamis -dogmia, suom. huom.]. Mutta t\u00e4m\u00e4 ei muuta mit\u00e4\u00e4n siit\u00e4 tosiasiasta, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 dogmeilla luodaan v\u00e4\u00e4ri\u00e4 oppeja.<\/p>\n Raamatullinen ja teologinen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 valheesta on t\u00e4m\u00e4: vaikka se syyllistyy ep\u00e4totuuteen, se pett\u00e4\u00e4 totuuden ja julistaa sit\u00e4, mik\u00e4 ei ole totta. Se salaa t\u00e4m\u00e4n syyllisyytens\u00e4 Jumalan edess\u00e4 inhimillisen hyv\u00e4uskoisuuden taakse. T\u00e4ss\u00e4 teologinen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 valheesta eroaa filosofisen etiikan vastaavasta m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4. Teologia tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikkein vaarallisimpia valheita ovat ne, jotka julistetaan \u201dhyv\u00e4ll\u00e4 omallatunnolla\u201d, kuten maailma sanoo.<\/p>\n Kun puhumme dogmaattisesta valheesta, meill\u00e4 ei ole kuitenkaan mieless\u00e4mme vain ne juhlitut opit, jotka katolinen kirkko on julistanut. Niiden v\u00e4lityksell\u00e4 teorioita on korotettu kirkollisen opin tasolle, niill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n perustaa pyh\u00e4ss\u00e4 Raamatussa eiv\u00e4tk\u00e4 ne ole tosia. Me sis\u00e4llyt\u00e4mme t\u00e4h\u00e4n my\u00f6s nimenomaan ne opit, joiden kanssa moderni protestantismi on ponnistellut korjatakseen, t\u00e4ydent\u00e4\u00e4kseen tai korvatakseen evankelisen kirkon opin. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi pietismin v\u00e4\u00e4r\u00e4 kirkko-oppi tai rationalismin v\u00e4\u00e4r\u00e4 oppi Jeesuksen Kristuksen persoonasta.<\/p>\n Kuinka pelottavaa on ajatella, ett\u00e4 kirkossa opetetaan asioita, jotka eiv\u00e4t ole tosia, verhottuna sille uskottuun ikuiseen totuuteen. Mik\u00e4\u00e4n ateismi tai bolshevismi ei voi saada aikaan yht\u00e4 paljon vahinkoa ja tuhoa kuin hurskas valhe, valhe kirkossa. T\u00e4ss\u00e4 valheessa tulee ilmeiseksi sen voima, jota Kristus itse kutsuu valehtelijaksi ja valheiden is\u00e4ksi (Joh. 8:44). Eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 toden totta ole en\u00e4\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4. Kuinka h\u00e4n, joka itse olemukseltaan on valehtelija, voi passiivisesti katsoa sit\u00e4 seikkaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 valheellisuuden ja harhan maailmassa, suhteellisuuden maailman h\u00e4ilyv\u00e4ss\u00e4 ytimess\u00e4, voisi olla \u201dJumalan huone, joka on el\u00e4v\u00e4n Jumalan seurakunta, totuuden pylv\u00e4s ja perustus\u201d (1. Tim. 3:15). Mutta koska h\u00e4n ei voi rynn\u00e4t\u00e4 avoimessa taistelussa t\u00e4t\u00e4 pylv\u00e4st\u00e4 vastaan, jonka Jumala itse on perustanut \u201dtotuuden pylv\u00e4\u00e4ksi ja perustukseksi\u201d (columna et firmamentum veritatis), h\u00e4n hiipii hurskauden naamion alla ja valloittaa aseman tehd\u00e4kseen siit\u00e4 k\u00e4sin valloituksensa. H\u00e4n pyrkii kaatamaan totuuden pylv\u00e4\u00e4n hurskaan valheen voimalla.<\/p>\n Mutta ajatteleeko kukaan, ett\u00e4 Kristus, joka on personoitunut Totuus, sallisi valheen tulla kirkkoonsa rankaisematta? Ei. Se tuomio, jonka h\u00e4n, joka on Pyh\u00e4 ja Totinen, langettaa maailman kaikille valheille, alkaa jokaisen tuomion tavoin Jumalan huoneesta.<\/p>\n Institutionaalinen valhe<\/strong><\/p>\n Kirkkoa tuhoavien valheiden joukossa on yksi, jota emme ole viel\u00e4 maininneet. Hurskaan ja dogmaattisen valheen ohella on olemassa yksi erityisen vaarallinen valheen muoto, jota voidaan kutsua institutionaaliseksi valheeksi. Me tarkoitamme t\u00e4ll\u00e4 valhetta, joka kehittyy kirkon instituutioissa, sen hallinnossa ja organisaatiossa. Se on niin vaarallinen, koska se laillistaa muut valheet kirkossa ja tekee niiden poistamisen mahdottomaksi. Sellainen valhe on olemassa esimerkiksi siell\u00e4, miss\u00e4 kirkon hallinto takaa yht\u00e4l\u00e4iset oikeudet kirkossa niille, jotka tunnustavat Kolminaisuuden ja Kristuksen kaksi luontoa, ja niille, jotka kielt\u00e4v\u00e4t n\u00e4m\u00e4. Samoin siell\u00e4, miss\u00e4 evankeliumin saarna uskonpuhdistuksen tarkoittamassa mieless\u00e4 nauttii samaa oikeutta kuin opittoman valistususkonnon julistus, niin kauan kuin j\u00e4lkimm\u00e4inen vetoaa vain Raamattuun. Samoin siell\u00e4, miss\u00e4 on s\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4, ett\u00e4 seurakunnassa, jossa on kaksi pastorin virkaa, toinen t\u00e4ytyy t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 \u201dvapaamielisell\u00e4\u201d pastorilla, niin ett\u00e4 seurakunnan \u201dliberaalien\u201d j\u00e4senten ei tarvitse menn\u00e4 \u201dpuhdasoppisen\u201d pastorin luo.<\/p>\n T\u00e4llainen kirkollinen laki tekee t\u00e4ysin mahdottomaksi erottaa totuus harhasta, oikea oppi v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 opista. N\u00e4in muodostettu kirkko ei voi en\u00e4\u00e4 huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 evankeliumi saarnataan selv\u00e4sti ja puhtaasti ja harhaoppia vastustetaan. Sen t\u00e4ytyy suojella julkisia harhaoppisia, kun \u201dpuhdasoppinen\u201d puoli kiist\u00e4\u00e4 n\u00e4ilt\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isen olemassaolon oikeuden kirkossa. Sellaisen kirkon seurakuntien, siin\u00e4 kasvatettavan nuorison, ihmisten, joille se yritt\u00e4\u00e4 saarnata evankeliumin totuutta, t\u00e4ytyy tulla siihen k\u00e4sitykseen, ett\u00e4 se ei paljoakaan piittaa siit\u00e4, mit\u00e4 joku uskoo tai ei usko. Koska se, mit\u00e4 saarnassa on uskottava tai ei uskottava, on j\u00e4tetty yksil\u00f6n k\u00e4siin, niin se, mik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 miellytt\u00e4\u00e4 tai ei miellyt\u00e4, h\u00e4nen maailmankatsomuksensa ja pian my\u00f6s h\u00e4nen ep\u00e4uskoisuutensa tulee kirkon julistuksen normiksi. Saarnan olennaisen sis\u00e4ll\u00f6n muodostavat pian subjektiiviset uskonnolliset kokemukset ja k\u00e4sitykset objektiivisen sanoman sijasta siit\u00e4, mit\u00e4 Jumala on tehnyt Kristuksessa. Siten kirkko vajoaa tasolle, jossa se on instituutio ihmisten moninaisten uskonnollisten tarpeiden tyydytt\u00e4mist\u00e4 varten, ja se lakkaa olemasta Kristuksen kirkko, totuuden pylv\u00e4s ja perustus.<\/p>\n On itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kirkon lankeaminen evankeliumista voi tapahtua my\u00f6s siell\u00e4, miss\u00e4 sen organisaatio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 olevan j\u00e4rjestyksess\u00e4. Sill\u00e4 mik\u00e4\u00e4n asetus, mik\u00e4\u00e4n laki, mik\u00e4\u00e4n tunnustuksellisen kannan juridinen lukkoon ly\u00f6minen ei voi varjella kirkkoa oikeasta uskosta luopumisesta. Luterilainen kirkko \u2013 erotuksena muista tunnustuksista \u2013 ei ole koskaan opettanut, ett\u00e4 Jumala olisi antanut kirkolleen tietyn organisaatiomuodon puhtaan opin takaamiseksi. Meid\u00e4n tiet\u00e4\u00e4ksemme kukaan luterilainen teologi ei ole opettanut koskaan mit\u00e4\u00e4n muuta.<\/p>\n Mutta sin\u00e4 hetken\u00e4, jona kirkon lankeaminen evankeliumista ilmaistaan my\u00f6s kirkon laissa ja siten laillistetaan, on institutionaalisen valheen koko kauheus voimassa. Sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 valhe tekee totuuteen palaamisen mahdottomaksi. Kirkko voi langeta kauhistuttavaan opilliseen harhaan, se voi avata portin ja oven harhaopille suvaitsemalla sit\u00e4 ja tekem\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sille. Pyh\u00e4n Hengen avulla sellainen kirkko voi my\u00f6hemmin katua, palata puhtaaseen Jumalan sanaan ja ryhty\u00e4 t\u00e4m\u00e4n sanan k\u00e4skem\u00e4\u00e4n taisteluun v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 oppia vastaan. Mutta jos se on juhlallisesti tunnustanut harhan oikeuden keskuudessaan, silloin harhasta itsest\u00e4\u00e4n on tullut kyseisen kirkon elimellinen osatekij\u00e4. Se ei silloin voi en\u00e4\u00e4 taistella harhaa vastaan, ja kiivas taistelu v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 oppia vastaan sen keskuudessa olisi t\u00e4m\u00e4n kirkon yhden siiven t\u00e4ysin laiton taistelu toista vastaan.<\/p>\n Miten t\u00e4st\u00e4 sairaudesta k\u00e4rsiv\u00e4 kirkko voi j\u00e4lleen tulla terveeksi? Miten sellainen kirkko voi erottaa oikean kirkon harhasta? Kukaan ei ole niin typer\u00e4 luullakseen, ett\u00e4 harha luopuu koskaan omasta tahdostaan siit\u00e4 oikeudesta, joka sille on kirkossa my\u00f6nnetty. Se on osa sen olemusta, ettei se voi tehd\u00e4 t\u00e4t\u00e4. Se n\u00e4et el\u00e4\u00e4 siit\u00e4 v\u00e4itteest\u00e4, ett\u00e4 se on aito kirkko. Se voi el\u00e4\u00e4 vain kirkon varjossa, ei itsen\u00e4isen\u00e4 uskontona tai filosofiana. Toisinaan jokin tietty harha pakotetaan syrj\u00e4\u00e4n muuttuneen filosofisen tilanteen ja (hallitsevan) teologisen j\u00e4rjestelm\u00e4n muutoksen seurauksena. Se ei silloinkaan poistu kirkon historian n\u00e4kyv\u00e4st\u00e4 keskuksesta j\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muille harhoille perustavia ajatuksiaan, puoleensa vet\u00e4v\u00e4\u00e4 voimaansa ja kovalla vaivalla ansaittua olemassaolon oikeuttaan.<\/p>\n Suuret harhaopit kuolevat yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kuin perkele. Ne palaavat yh\u00e4 uusissa hahmoissa \u2013 kuinka monta hahmoa areiolaisuus ja pelagiolaisuus ovatkaan jo ottaneet! Ne seuraavat kirkkoa sen historiassa kautta vuosisatojen ja valmistavat sit\u00e4 suurina viettelyksin\u00e4 lopun aikoja varten (1. Kor. 11:19; 2. Piet. 2:1). Varhaiskirkko tiesi t\u00e4m\u00e4n, ja meid\u00e4n t\u00e4ytyy oppia se silt\u00e4 j\u00e4lleen. Niinp\u00e4 t\u00e4ytyy luopua typer\u00e4st\u00e4 ja yksinkertaisesta toivosta, ett\u00e4 v\u00e4\u00e4r\u00e4 oppi, joka on modernissa kirkkohallinnossa tunnustettu yht\u00e4 lailliseksi puhtaan opin kanssa, h\u00e4vi\u00e4\u00e4 lopulta itsest\u00e4\u00e4n. Mutta siell\u00e4, miss\u00e4 jokin kirkko on tehnyt sopimuksen v\u00e4\u00e4r\u00e4n opin kanssa ja laskenut maahan ne aseet, joilla se voi ja sen t\u00e4ytyy taistella harhaa vastaan, j\u00e4\u00e4 j\u00e4ljelle vain viimeinen mahdollisuus erottaa kirkko harhasta: puhdasoppisen kirkon erottaminen kuvasta, joka ainoastaan kantaa nime\u00e4 \u201dkirkko\u201d, mutta jolla todellisuudessa ei ole mit\u00e4\u00e4n tekemist\u00e4 Kristuksen kirkon kanssa.<\/p>\n
\nHermann Sasse (1895-1976), prof., Australia<\/p>\n
![\"sasse01\"](\"http:\/\/concordia.fi\/second\/wp-content\/uploads\/2014\/04\/sasse01.jpg\")
<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"