Osa II<\/p>\n
Ken Takaki, teol. maist., Helsinki<\/p>\n
Jatkoa edellisess\u00e4 numerossa olleeseen artikkeliin<\/p>\n
<\/p>\n
TOTTELEMATTOMUUS VANHEMPIA KOHTAAN<\/p>\n
\u2013 5. Moos. 27:16: \u201dKirottu on jokainen, joka ei kunnioita is\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja \u00e4iti\u00e4ns\u00e4. Ja koko kansa sanokoon: Aamen.\u201d<\/p>\n
\u2013 Room. 13:1: \u201dEih\u00e4n ole esivaltaa, joka ei olisi Jumalalta per\u00e4isin, h\u00e4nelt\u00e4 ovat vallan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t saaneet valtuutensa.\u201d<\/p>\n
\u2013 Luther1<\/sup><\/a>: \u201dVuonna 1539 helmikuussa tohtori Luther n\u00e4ki siivottoman pojan, joka oli raaka ja kesytt\u00f6m\u00e4n n\u00e4k\u00f6inen, mutta muuten hyv\u00e4nluontoinen. Silloin h\u00e4n huokasi ja sanoi: Voi, mit\u00e4 kurittomuus tekee, kuinka lapsia turmellaan, kun heid\u00e4n sallitaan olla niin kuin tahtovat, eik\u00e4 heit\u00e4 kuriteta. Sen t\u00e4hden min\u00e4 tahdon, ettei minun Hannu-pojalleni pid\u00e4 miss\u00e4\u00e4n kohden my\u00f6nty\u00e4 h\u00e4nen mielivaltaansa; en my\u00f6sk\u00e4\u00e4n puhu niin paljon leikki\u00e4 h\u00e4nen kanssansa, kuin tytt\u00e4reni kanssa.<\/p>\n Lasten nyky\u00e4\u00e4n tavallinen tottelemattomuus ja ynseys vanhempiansa kohtaan tulevat siit\u00e4, etteiv\u00e4t kuule Jumalan sanaa taikka jos kuulevatkin sit\u00e4, eiv\u00e4t opi eiv\u00e4tk\u00e4 k\u00e4tke sit\u00e4 syd\u00e4miins\u00e4. Kun he nyt kerran vastoin Jumalan k\u00e4sky\u00e4 rupeavat katsomaan ylen is\u00e4\u00e4 ja \u00e4iti\u00e4, eiv\u00e4t he pys\u00e4hdy t\u00e4h\u00e4n syntiin, vaan menev\u00e4t edelleen, kiroavat vanhempia. Ja vaikkeiv\u00e4t k\u00e4dell\u00e4 ly\u00f6 eiv\u00e4tk\u00e4 tapa heit\u00e4, soisivat he kuitenkin heid\u00e4n olevan kuolleina, taikka viett\u00e4v\u00e4t he h\u00e4pe\u00e4llist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, niin ett\u00e4 vanhempien t\u00e4ytyy sen t\u00e4hden murheesta kuolla.\u201d<\/p>\n <\/p>\n MURHA<\/p>\n \u2013 Matt. 5:22: \u201dJokainen, joka on vihoissaan veljelleen, on ansainnut oikeuden tuomion. Samoin jokainen, joka sanoo veljelleen: \u2019Senkin h\u00f6lm\u00f6\u2019, on ansainnut Suuren neuvoston tuomion, ja se, joka sanoo: \u2019Sin\u00e4 hullu\u2019, on ansainnut helvetin tulen.\u201d<\/p>\n \u2013 1. Moos. 9:6: \u201dJoka ihmisen veren vuodattaa h\u00e4nen verens\u00e4 on ihminen vuodattava, sill\u00e4 omaksi kuvakseen Jumala teki ihmisen.\u201d<\/p>\n – Luther2<\/sup><\/a>: \u201dNe (\u2026) ovat perkeleen lapsia, jotka kun heit\u00e4 heid\u00e4n omaksi parannuksekseen nuhdellaan ja neuvotaan, uhmamielisten lasten tavalla vastaavat: mit\u00e4 min\u00e4 moisista? He siis jatkavat entist\u00e4 menoansa, antamatta mink\u00e4\u00e4n itse\u00e4ns\u00e4 hillit\u00e4. Sellaiset ihmiset ovat perkeleest\u00e4 ja he k\u00e4yv\u00e4t yh\u00e4 vain pahemmiksi, sill\u00e4 perkele ei anna heid\u00e4n koskaan olla alallansa. Ensin he halveksivat sanaa, sitten he alkavat sit\u00e4 pilkata, soimata ja kirota ja lopulta he juutalaisten tavalla poimivat kivi\u00e4, murha mieless\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on siis aitoa perkeleellisyytt\u00e4: ei kuulla Jumalan sanaa, vaan h\u00e4v\u00e4ist\u00e4\u00e4n ja pilkataan sit\u00e4 ja murhamielisin\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n l\u00e4himm\u00e4iselle pahaa. Siit\u00e4 tunnetaan perkele ja h\u00e4nen lapsensa, sill\u00e4 h\u00e4n on murhaaja ja valehtelija, Jumalan ja h\u00e4nen sanansa pilkkaaja.\u201d<\/p>\n <\/p>\n EP\u00c4SIVEELLISYYS<\/p>\n \u2013 Luther3<\/sup><\/a>: \u201dSive\u00e4 on se ihminen, joka ajatuksissa, sanoissa ja t\u00f6iss\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 riettautta ja ep\u00e4puhtautta. Sen vuoksi ei ole kylliksi, ett\u00e4 olet sive\u00e4, t\u00f6iss\u00e4, sanoissa ja k\u00e4yt\u00f6ksess\u00e4, vaan sinun t\u00e4ytyy tulla puhtaaksi kaikista ep\u00e4siveellisist\u00e4 haluista ja himoista, jotka liikkuvat syd\u00e4mess\u00e4si. (\u2026) \u00c4lk\u00f6\u00f6n kukaan sen t\u00e4hden pit\u00e4k\u00f6 itse\u00e4ns\u00e4 liian siveellisen\u00e4, niin kauan kun ep\u00e4puhtaat ajatukset h\u00e4nt\u00e4 huvittavat. N\u00e4m\u00e4 kyll\u00e4 tosin tulevat, mutta ne t\u00e4ytyy kohta karkottaa. Kristus sanoo: \u2019Jokainen, joka katsoo vaimon p\u00e4\u00e4lle, himoitaksensa h\u00e4nt\u00e4, h\u00e4n teki jo huorin h\u00e4nen kanssansa syd\u00e4mess\u00e4ns\u00e4\u2019 (Matt. 5:28). josta selv\u00e4sti n\u00e4kee, ett\u00e4 pahat ajatukset jo ovat synti\u00e4, kun ne viekoittelevat meit\u00e4 himoitsemaan. Ep\u00e4siveellisyyteen voi my\u00f6s lukea h\u00e4vytt\u00f6m\u00e4t sanat, kevytmielinen leikki ja s\u00e4\u00e4dytt\u00f6m\u00e4t kertomukset, kun tahtoo her\u00e4tt\u00e4\u00e4 naurua riettailla kujeilla ja niill\u00e4 huvittelee itse\u00e4ns\u00e4, niin kuin olisivat ne oivallisiakin asioita, joka paha tapa nyky\u00e4\u00e4n on tullut melkein yleiseksi seuroissa ja ravintoloissa, niin ett\u00e4 rehellist\u00e4 ihmist\u00e4 h\u00e4vett\u00e4\u00e4 sen kuuleminenkin.\u201d<\/p>\n <\/p>\n VARKAUS JA PETOS<\/p>\n \u2013 Luther4<\/sup><\/a>: \u201dVarkaaksi sanotaan sit\u00e4 ihmist\u00e4, joka ottaa toisen omaisuutta, mik\u00e4 ei h\u00e4nelle kuulu. Mutta varkaita ja ry\u00f6v\u00e4reit\u00e4 eiv\u00e4t ole ainoastaan ne, jotka murtautuvat toisten huoneisiin ja varastavat tahi jotka yleisell\u00e4 tiell\u00e4 ry\u00f6st\u00e4v\u00e4t ja ahdistavat l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4\u00e4n, vaan my\u00f6s ne, jotka v\u00e4\u00e4ryydell\u00e4 anastavat itselleen toisen omaisuutta \u2013 tapahtukoon t\u00e4m\u00e4 sitten salaisesti ja viekkaudella tahi julkisella v\u00e4kivallalla \u2013 tahi mill\u00e4 tavalla tahansa riist\u00e4v\u00e4t ja pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t l\u00e4himm\u00e4iselt\u00e4\u00e4n h\u00e4nen omaansa tahi est\u00e4v\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 omistamasta sit\u00e4. Varkaita ovat my\u00f6s ne, jotka sallivat petosta, eiv\u00e4t est\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 torju sit\u00e4, kun he sen voisivat tehd\u00e4, eiv\u00e4t my\u00f6sk\u00e4\u00e4n auta l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4\u00e4n omaisuuttaan ja tavaraansa kartuttumaan eiv\u00e4tk\u00e4 auta h\u00e4nt\u00e4 h\u00e4d\u00e4ss\u00e4. T\u00e4h\u00e4n paheeseen kuuluu siis kaikenlainen voitto, joka hankitaan miss\u00e4 kaupassa tahansa l\u00e4himm\u00e4isen vahingoksi.\u201d<\/p>\n <\/p>\n Seuraavaksi Schmalkaldenin opinkohdat (SA) tarkastelee v\u00e4\u00e4r\u00e4n uskon eri ilmenemismuotoja.<\/p>\n (3) Perisynti on niin syv\u00e4\u00e4 ja pahanlaatuista luonnon turmeltumista, ettei sit\u00e4 j\u00e4rki k\u00e4sit\u00e4, vaan se on uskottava Raamatun ilmoituksen perusteella (Ps. 51:75<\/sup><\/a>, Room. 5:12, ss., 2. Moos. 33:206<\/sup><\/a>, 1. Moos. 3ss.7<\/sup><\/a>). Sen vuoksi skolastikkojen8<\/sup><\/a> opetus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 pelkk\u00e4\u00e4 harhaa ja osoittaa t\u00e4ydellist\u00e4 kykenem\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 tajuta t\u00e4t\u00e4 opinkohtaa. He n\u00e4et opettavat seuraavasti:<\/p>\n <\/p>\n SKOLASTIKKOJEN OPETUS<\/p>\n Skolastikkojen opetus on teologisesti laaja k\u00e4site. Mutta mit\u00e4 TK itse tarkoittaa t\u00e4ll\u00e4 sanalla?<\/p>\n \u2013 Apologia9<\/sup><\/a>: \u201dhe (skolastikot) (\u2026) katsovat, ett\u00e4 ihmisluonnossa on tallella sen alkuper\u00e4inen voima rakastaa Jumalaa yli kaiken ja t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Jumalan k\u00e4skyj\u00e4 niin, ett\u00e4 niiden syvin sis\u00e4lt\u00f6 toteutuu. He eiv\u00e4t huomaa, kuinka ristiriitainen heid\u00e4n esityksens\u00e4 on. Jos n\u00e4et ihminen kykenee rakastamaan Jumalaa yli kaiken ja t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalan k\u00e4skyt, eik\u00f6 h\u00e4ness\u00e4 silloin yh\u00e4 ole alkuvanhurskaus?<\/p>\n Mutta jos ihmisluonnolla on niin vahvat voimat, ett\u00e4 ihminen omassa varassaan voi rakastaa Jumalaa yli kaiken, niin kuin skolastikot rohkenevat vakuuttaa, mit\u00e4 sitten on perisynti? Mihin sitten tarvitaan Kristuksen armoa, jos me voimme tulla vanhurskaiksi omassa varassamme? Mihin tarvitaan Pyh\u00e4\u00e4 Henke\u00e4, jos ihmisvoimat itsess\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4t Jumalan rakastamiseen yli kaiken ja Jumalan k\u00e4skyjen t\u00e4ytt\u00e4miseen? (\u2026) Ihmisluonnon lievemm\u00e4t taudit he kyll\u00e4 huomaavat, mutta eiv\u00e4t pahempia tauteja, joista kuitenkin Raamattu kaikkialla varoittaa ja joita profeetat yhten\u00e4\u00e4n valittavat. Niit\u00e4 ovat lihallinen suruttomuus, Jumalan halveksiminen, Jumalaan kohdistuva viha ja muut sen kaltaiset viat, jotka ovat meiss\u00e4 synnynn\u00e4isi\u00e4. Mutta sitten skolastikot alkoivat sekoittaa kristinuskoon filosofista k\u00e4sityst\u00e4 ihmisluonnon t\u00e4ydellisyydest\u00e4 ja antoivat kohtuuttoman suuren merkityksen vapaalle ratkaisuvallalle ja sen her\u00e4tt\u00e4mille teoille ja opettivat, ett\u00e4 ihminen tulee vanhurskaaksi Jumalan edess\u00e4 filosofisella, yhteiskunnallisella vanhurskaudella, jonka mekin my\u00f6nn\u00e4mme olevan j\u00e4rjen hallinnassa ja jonkin verran meid\u00e4n omassa vallassamme. Silloin he menett\u00e4v\u00e4t kaiken kyvyn n\u00e4hd\u00e4 ihmisluonnon sis\u00e4ist\u00e4 saastaisuutta. Eih\u00e4n n\u00e4it\u00e4 asioita voida arvostella muuten kuin Jumalan sanan nojalla, mutta sit\u00e4p\u00e4 skolastikot eiv\u00e4t esityksiss\u00e4\u00e4n useinkaan k\u00e4sittele.\u201d<\/p>\n <\/p>\n (4) 1. Aadamin lankeemuksen j\u00e4lkeen ihmisen luonnolliset kyvyt ovat s\u00e4ilyneet ehyin\u00e4 ja turmeltumattomina; ihmisell\u00e4 on luonnostaan oikein toimiva j\u00e4rki ja hyv\u00e4 tahto, niin kuin filosofit10<\/sup><\/a> opettavat.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kemys on perisyntiopin kielt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n \u2013 Apologia11<\/sup><\/a>: \u201dMuutamat nimitt\u00e4in selitt\u00e4v\u00e4t, ettei perisynti ole mik\u00e4\u00e4n ihmisluonnon vika eik\u00e4 turmelus, vaan ainoastaan orjuutta ja kuolevaisuutta, jota ihmiset saavat Aadamin j\u00e4lkel\u00e4isin\u00e4 kest\u00e4\u00e4 ilman mit\u00e4\u00e4n omaa syyt\u00e4\u00e4n, toisen henkil\u00f6n syynalaisuuden t\u00e4hden. He lis\u00e4\u00e4v\u00e4t t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4, ettei ket\u00e4\u00e4n tuomita iankaikkiseen kuolemaan perisynnin t\u00e4hden. Syntyyh\u00e4n orjattaresta orjia, ja n\u00e4m\u00e4 saavat kest\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n yhteiskunnallisen asemansa ilman mit\u00e4\u00e4n omassa luonnossaan olevaa vikaa, \u00e4itins\u00e4 kovan osan t\u00e4hden. Ilmaistaksemme nyt, ettei t\u00e4m\u00e4 ep\u00e4kristillinen k\u00e4sitys meit\u00e4 tyydyt\u00e4, olemme k\u00e4ytt\u00e4neet sanoja ”paha himo”, parhaassa tarkoituksessa sanoneet perisynti\u00e4 taudiksi ja esitt\u00e4neet, ett\u00e4 ihmisluonto on syntym\u00e4st\u00e4 asti kokonaan synnin turmelema.<\/p>\n Me emme kuitenkaan maininneet ainoastaan pahaa himoa. Sanoimme, ett\u00e4 ihmiselt\u00e4 my\u00f6s puuttuu jumalanpelko ja usko.\u201d<\/p>\n \u2013 FC12<\/sup><\/a> 1. Perisynti (pelagiolaisuudesta): \u201d1. Ensiksi torjutaan ja hyl\u00e4t\u00e4\u00e4n vanha ja uusi pelagiolaisuus, ne v\u00e4\u00e4r\u00e4t k\u00e4sitykset ja opit, joiden mukaan perisynti on ainoastaan peritty, jonkun toisen teosta johtuva syyllisyys (reatus), johon ei liity luontomme turmeltumista.\u201d<\/p>\n <\/p>\n (5) 2. Ihmisell\u00e4 on vapaa ratkaisuvalta, niin ett\u00e4 h\u00e4n voi tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja olla tekem\u00e4tt\u00e4 pahaa ja p\u00e4in vastoin olla tekem\u00e4tt\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ja tehd\u00e4 pahaa.<\/p>\n \u2013 FC13<\/sup><\/a>: \u201dPyh\u00e4 Raamattu ei lue ihmisen luontaisen vapaan tahdon kykyjen vaikutuspiiriin k\u00e4\u00e4ntymist\u00e4, Kristukseen uskomista, uudestisyntymist\u00e4, uudistumista eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 kuuluu t\u00e4m\u00e4n kaiken todelliseen alkamiseen ja loppuun saattamiseen: Sellainen ei ole vapaan tahdon asia, ei kokonaan, ei puoleksi eik\u00e4 edes pienimm\u00e4ksi, v\u00e4h\u00e4isimm\u00e4ksi osaksi, vaan se on in solidum (\u201dt\u00e4ysin\u201d), alusta loppuun, yksinomaan Jumalan vaikutuksen ja Pyh\u00e4n Hengen teht\u00e4v\u00e4.\u201d<\/p>\n <\/p>\n (6) 3. Ihminen voi luonnollisilla kyvyill\u00e4\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja pit\u00e4\u00e4 kaikki Jumalan k\u00e4skyt.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite on lain toisen k\u00e4yt\u00f6n kielt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n \u2013 FC14<\/sup><\/a>: \u201dViel\u00e4 siit\u00e4kin syyst\u00e4 lain t\u00e4ytyy opettaa uskoville hyvi\u00e4 tekoja, ett\u00e4 ihminen muutoin kuvittelisi tekojaan ja el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 puhtaiksi ja t\u00e4ydellisiksi. Antaessaan uskoville m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 hyvist\u00e4 teoista laki toimii samalla peilin\u00e4 ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kuinka vajavaisia ja ep\u00e4puhtaita t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n aikana tekem\u00e4mme teot ovat. Rakkaan Paavalin per\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n on pakko my\u00f6nt\u00e4\u00e4: (1. Kor. 4:4) \u2019Minulla ei tosin ole mit\u00e4\u00e4n tunnollani, mutta en min\u00e4 sen perusteella ole vanhurskautettu.\u2019 Kehottaessaan uudestisyntyneit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 Paavali pit\u00e4\u00e4 heid\u00e4n edess\u00e4\u00e4n kymmenen k\u00e4skyn peili\u00e4 (Room. 13:9). Laista h\u00e4n itsekin n\u00e4kee hyvien tekojensa olevan vajavaisia ja ep\u00e4puhtaita (Room. 7). Daavid kyll\u00e4 vakuuttaa toisaalta: Viam mandatorum tuorum cucurri, \u2019Olen vaeltanut sinun k\u00e4skyjesi tiet\u00e4.\u2019 Mutta toisaalla h\u00e4n rukoilee: \u2019\u00c4l\u00e4 k\u00e4y tuomiolle palvelijasi kanssa, sill\u00e4 ei yksik\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4 ole vanhurskas sinun edess\u00e4si\u2019 (Ps. 119:32 ja Ps. 143:2).<\/p>\n Mihin perustuu se, ett\u00e4 uskovien hyv\u00e4t teot kelpaavat Jumalalle ja miellytt\u00e4v\u00e4t h\u00e4nt\u00e4? Ovathan ne vajavaisia ja ep\u00e4puhtaita koko t\u00e4m\u00e4n el\u00e4m\u00e4n ajan, koska lihassamme asuu synti. T\u00e4h\u00e4n kysymykseen ei l\u00f6ydy vastausta laista, joka vaatii t\u00e4ydellist\u00e4 ja t\u00e4ysin puhdasta kuuliaisuutta; mik\u00e4\u00e4n muu ei sen mukaan kelpaa Jumalalle. Evankeliumi sit\u00e4 vastoin opettaa, ett\u00e4 meid\u00e4n hengelliset uhrimme kelpaavat Jumalalle Kristuksen t\u00e4hden, kun ne uhrataan Kristukseen uskoen (1. Piet. 2:5; Hepr. 11:4; Hepr. 13:15 s.). N\u00e4in kristityt eiv\u00e4t ole lain alla vaan armon alla. Usko Kristukseen on vapauttanut ihmisen itsens\u00e4 lain kirouksesta ja kadotustuomiosta, ja h\u00e4nen tekonsakin Jumala lukee Kristuksen t\u00e4hden hyviksi, vaikka ne eiv\u00e4t ole t\u00e4ydellisi\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 puhtaita. Uskova ei n\u00e4et tee niit\u00e4 lain pakosta, vaan h\u00e4n tekee niit\u00e4 Pyh\u00e4n Hengen uudistamana, syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n asti halukkaana ja alttiina el\u00e4m\u00e4\u00e4n kaikessa Jumalalle mieliksi. T\u00e4m\u00e4 koskee uudestisyntynytt\u00e4 sis\u00e4llist\u00e4 ihmist\u00e4; samalla uskova joutuu k\u00e4ym\u00e4\u00e4n alituista sotaa vanhaa Aadamia vastaan.\u201d<\/p>\n <\/p>\n (7) 4. Ihminen voi luonnollisilla kyvyill\u00e4\u00e4n rakastaa Jumalaa yli kaiken ja l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4 niin kuin itse\u00e4\u00e4n.<\/p>\n K\u00e4sittelimme t\u00e4t\u00e4 v\u00e4itett\u00e4 kohdassa SKOLASTIKKOJEN OPETUS. Lis\u00e4\u00e4mme viel\u00e4 todistuksia.<\/p>\n \u2013 1. Kor. 2:14: \u201dMutta luonnollinen ihminen ei ota vastaan sit\u00e4, mik\u00e4 Jumalan Hengen on; sill\u00e4 se on h\u00e4nelle hullutus, eik\u00e4 h\u00e4n voi sit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, koska se on tutkisteltava hengellisesti.\u201d<\/p>\n \u2013 Gal. 5:22: \u201dMutta Hengen hedelm\u00e4 on rakkaus, ilo, rauha, pitk\u00e4mielisyys, yst\u00e4v\u00e4llisyys, hyvyys, uskollisuus, s\u00e4vyisyys, itsens\u00e4hillitseminen.\u201d<\/p>\n Yll\u00e4 olevien Raamatun kohtien mukaan luonnollinen ihminen ei voi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 Hengen hedelmi\u00e4 mm. rakkautta.<\/p>\n \u2013 Luther15<\/sup><\/a>: \u201dJumalan ylenpalttisen hyvyyden ja armon rikkauden me taas n\u00e4emme siit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n ei armahtanut ainokaista Poikaansakaan, vaan antoi h\u00e4net ristinkuolemaan meid\u00e4n edest\u00e4mme, ett\u00e4 me synnist\u00e4 pelastettuina h\u00e4nen kauttaan iankaikkisesti el\u00e4isimme. T\u00e4m\u00e4 on iankaikkinen, \u00e4\u00e4ret\u00f6n ja pohjaton rakkaus ja armo. Sit\u00e4 ei yksik\u00e4\u00e4n ihminen voi tiet\u00e4\u00e4, ellei tunne Kristusta; siis h\u00e4n ei ikin\u00e4 voi oikein rakastaa Jumalaa. N\u00e4emme siis, mit\u00e4 fariseukset ja kirjanoppineet voittavat kysymyksell\u00e4\u00e4n ja kiusaamisellaan: eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n muuta kuin sen, ett\u00e4 Kristus suoraan ja julkisesti osoittaa heille kaikille, ett\u00e4 he tosin osaavat paljon puhua rakkaudesta Jumalaa kohtaan mutta heill\u00e4 ei ole siit\u00e4 syd\u00e4mess\u00e4\u00e4n rahtuakaan, koska eiv\u00e4t tunne Kristusta. Ja koska he eiv\u00e4t rakasta Jumalaa, joka on osoittanut heille niin suurta armoa ja hyvyytt\u00e4, kuinka voisivat ja tahtoisivat he rakastaa l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4, joka heid\u00e4n apuansa tarvitsee mutta k\u00f6yhyytens\u00e4 t\u00e4hden ei voi osoittaa heille mit\u00e4\u00e4n hyv\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>\n (8) 5. Jos ihminen tekee voitavansa, Jumala antaa varmasti h\u00e4nelle armonsa.<\/p>\n Palkitaanko ihmisen hyv\u00e4 pyrkimys?<\/p>\n \u2013 Apologia16<\/sup><\/a>: \u201dMe opetamme, ett\u00e4 uskovien hyvist\u00e4 teoista on luvattu palkintoja. Me opetamme, ett\u00e4 hyvi\u00e4 tekoja seuraa ansio, ei kuitenkaan syntien anteeksiantamus, armo eik\u00e4 vanhurskautus, jotka me saavutamme ainoastaan uskolla, vaan muita ulkonaisia ja hengellisi\u00e4 palkintoja t\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen, koskapa Paavali sanoo: (1. Kor. 3:8) \u2019Jokainen on saava oman palkkansa oman ty\u00f6ns\u00e4 mukaan.\u2019 On siis oleva erilaisia palkintoja erilaisista vaivann\u00e4\u00f6ist\u00e4. Syntien anteeksiantamus sen sijaan on kaikille samanlainen ja yht\u00e4l\u00e4inen, samoin kuin Kristus on yksi, ja se tarjotaan lahjaksi kaikille, jotka uskovat, ett\u00e4 synnit annetaan heille anteeksi Kristuksen t\u00e4hden. Syntien anteeksiantamus ja vanhurskautus saadaan siis yksinomaan uskon kautta, ei mink\u00e4\u00e4n tekojen t\u00e4hden. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n koetaan todeksi omantunnon kauhuissa: Jumalan vihaa vastaan ei voida asettaa mit\u00e4\u00e4n meid\u00e4n tekojamme, niin kuin Paavali selv\u00e4sti sanoo: (Room. 5:1s.) \u2019Koska me olemme uskosta vanhurskaiksi tulleet, niin meill\u00e4 on rauha Jumalan kanssa meid\u00e4n Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta me my\u00f6s olemme uskossa saaneet p\u00e4\u00e4syn t\u00e4h\u00e4n armoon\u2019 jne.\u201d<\/p>\n <\/p>\n (9) 6. Kun joku tahtoo menn\u00e4 ehtoolliselle, h\u00e4nell\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse olla hyv\u00e4\u00e4 aikomusta tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4, vaan riitt\u00e4\u00e4, kun h\u00e4nell\u00e4 ei ole pahaa aikomusta tehd\u00e4 pahaa; niin perin hyv\u00e4 on ihmisluonto ja niin voimallinen ehtoollisen sakramentti.<\/p>\n Ihmisen oman kelvollisuutensa tarkkailu, jonka tarkoituksena on synnintunnon vaatimustason madaltaminen, muka tekee h\u00e4net kelvolliseksi ehtoolliselle. SA:n mukaan katolisilla oli samansuuntainen ohje ripist\u00e4.<\/p>\n \u2013 SA17<\/sup><\/a>: \u201dJos joku sanoi, ettei kyennyt katumaan tai suremaan synti\u00e4\u00e4n, kuten esimerkiksi luvatonta rakkautta tai kostonhimoa, he kysyiv\u00e4t, eik\u00f6 h\u00e4n edes toivonut tai halunnut katumusta. Jos ripitt\u00e4ytyv\u00e4 antoi my\u00f6nt\u00e4v\u00e4n vastauksen \u2013 ja kukapa vastaisi kielt\u00e4v\u00e4sti paitsi itse Perkele \u2013 he sallivat sen k\u00e4yd\u00e4 katumuksesta ja antoivat t\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4n teon perusteella ihmiselle h\u00e4nen syntins\u00e4 anteeksi. T\u00e4ss\u00e4 vedottiin mm. pyh\u00e4n Bernhardin esimerkkiin18<\/sup><\/a>.\u201d<\/p>\n \u2013 Iso katekismus19<\/sup><\/a>: \u201d(\u2026) sakramentti ei ole meid\u00e4n kelvollisuutemme varassa. Emmeh\u00e4n me sen vuoksi anna itse\u00e4mme kastaa, ett\u00e4 olemme kelvollisia ja pyhi\u00e4. Emme me my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sen vuoksi mene ripitt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 olemme puhtaita ja synnitt\u00f6mi\u00e4. P\u00e4invastoin, me teemme t\u00e4m\u00e4n kaiken juuri siksi, ett\u00e4 olemme k\u00f6yhi\u00e4, kurjia ja kelvottomia ihmisi\u00e4 – olkoonkin ett\u00e4 on my\u00f6s niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t kaipaa armoa eiv\u00e4tk\u00e4 synninp\u00e4\u00e4st\u00f6\u00e4 ja joilla ei ole aikomustakaan parantaa tapojansa. Mutta sen, joka mielell\u00e4\u00e4n haluaisi osakseen armon ja lohdutuksen, tulee itse kiireht\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ehtoolliselle. H\u00e4n ei saa s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n pelottelua, vaan h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 lausua n\u00e4in: ”Kovin mielell\u00e4ni olisin kelvollinen. Ehtoolliselle en kuitenkaan tule kelvollisuuteni varassa, vaan sinun sanasi ja k\u00e4skysi t\u00e4hden, koska mielell\u00e4ni olisin sinun opetuslapsesi. Kelvollisuuteni taas on mit\u00e4 on.” Vaikeata t\u00e4m\u00e4 tosin on, sill\u00e4 aina vain nousee esteeksi tiellemme se, ett\u00e4 meill\u00e4 on taipumus tarkkailla enemm\u00e4n omaa itse\u00e4mme kuin niit\u00e4 sanoja, jotka tulevat Kristuksen suusta. Meid\u00e4n luontomme n\u00e4et mielell\u00e4\u00e4n haluaisi toimia tukevasti omaan itseens\u00e4 nojaten ja suorana seisten. Mihink\u00e4\u00e4n muuhun se ei halua ryhty\u00e4.\u201d<\/p>\n (10) 7. Raamattuun ei perustu opetus, ett\u00e4 hyv\u00e4\u00e4n tekoon tarvitaan Pyh\u00e4 Henki armolahjoineen (Gnaden).<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 opetus on Pyh\u00e4n Hengen viran halveksimista ja ihmisen kyvyn yliarvioimista.<\/p>\n \u2013 FC20<\/sup><\/a>: \u201dJ\u00e4rki ja vapaa tahto kykenev\u00e4t aikaansaamaan \u2019ulkonaista, jossakin m\u00e4\u00e4rin kunniallista el\u00e4m\u00e4\u00e4\u2019, mutta yksin Pyh\u00e4 Henki synnytt\u00e4\u00e4 uudesti ja vaikuttaa sis\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n: antaa uuden syd\u00e4men ja mielialan, avaa syd\u00e4men ja ymm\u00e4rryksen k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n Raamattua ja tarkkaamaan sen sanaa.<\/p>\n \u2013 Luuk. 24:45: \u201dH\u00e4n avasi heid\u00e4n ymm\u00e4rryksens\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kirjoitukset.\u201d<\/p>\n \u2013 Ap. t. 16:14: Lyydian kuunnellessa \u201dHerra avasi h\u00e4nen syd\u00e4mens\u00e4 ottamaan vaarin siit\u00e4, mit\u00e4 Paavali puhui\u201d.<\/p>\n \u2013 Fil. 2:13: \u201dH\u00e4n vaikuttaa meiss\u00e4 sek\u00e4 tahtomisen ett\u00e4 tekemisen.\u201d H\u00e4n antaa parannuksen eli mielenmuutoksen (Ap. t. 5:31, 2. Tim. 2:25). H\u00e4n vaikuttaa uskon: Fil. 1:29: \u201dTeid\u00e4n on suotu uskoa h\u00e4neen.\u201d Usko on Jumalan lahja (Ef. 2:8); Joh. 6: \u201dSe on Jumalan teko, ett\u00e4 te uskotte h\u00e4neen, jonka Jumala on l\u00e4hett\u00e4nyt.\u201d H\u00e4n antaa ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isen syd\u00e4men, n\u00e4kev\u00e4t silm\u00e4t ja kuulevat korvat (5. Moos. 29:3, Matt. 13:15). H\u00e4n on uudestisyntymisen ja uudistuksen Henki (Tit. 3:5). H\u00e4n ottaa meist\u00e4 pois kovan kivisyd\u00e4men ja antaa meille uuden, pehme\u00e4n lihasyd\u00e4men, niin ett\u00e4 vaellamme h\u00e4nen k\u00e4skyjens\u00e4 mukaisesti (Hes. 11:19, Hes. 36:26, 5. Moos. 30:6, Ps. 51:12). H\u00e4n luo meid\u00e4t Kristuksessa hyvi\u00e4 tekoja varten (Ef. 2:10) ja uusiksi luomuksiksi (2. Kor. 5:17, Gal. 6:15). (\u2026) 1. Kor. 12:3: \u201dEi kukaan voi sanoa Kristusta Herraksi, paitsi Pyh\u00e4ss\u00e4 Hengess\u00e4.\u201d (\u2026)\u201d<\/p>\n (11) N\u00e4m\u00e4 ja monet t\u00e4llaiset v\u00e4itteet johtuvat siit\u00e4, ettei tunneta eik\u00e4 tiedet\u00e4 mit\u00e4\u00e4n synnist\u00e4 eik\u00e4 Kristuksesta, meid\u00e4n Vapahtajastamme. Tuo on pelkk\u00e4\u00e4 pakanallista oppia, jota me emme voi siet\u00e4\u00e4. Sill\u00e4 jos tuo oppi olisi oikea, niin Kristus olisi kuollut turhaan, koska ihmisess\u00e4 ei sen mukaan ole mit\u00e4\u00e4n vammaa eik\u00e4 synti\u00e4, jonka vuoksi Kristuksen olisi t\u00e4ytynyt kuolla. Tai sitten h\u00e4n olisi kuollut ainoastaan ruumiin t\u00e4hden, ei sielun, jos kerran sielu on terve ja ainoastaan ruumis on kuoleman oma.<\/p>\n <\/p>\n LOPPU<\/p>\n <\/p>\n L\u00e4hteet<\/p>\n <\/p>\n 1990 Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat.<\/p>\n SLEY-KIRJAT: Jyv\u00e4skyl\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n 1998 Die Bekenntnischriften der evangelisch-lutherischen Kirche.<\/p>\n Herrausgegeben im Gedenkjahr der Augsburgischen Konfession 1930<\/p>\n <\/a> Zw\u00f6lste Auflage. 47. \u2013 49. Tausend. Vandenhoeck & Ruprecht: G\u00f6ttingen.<\/p>\n <\/p>\n Luther, Martti<\/p>\n <\/p>\n 1897 Kristityn vaellus Kristuksen j\u00e4ljiss\u00e4. Tohtori Martti Lutherin el\u00e4m\u00e4nohjeita kristitylle<\/p>\n SLS: Helsinki.<\/p>\n <\/p>\n 1902 Johanneksen ensimm\u00e4isen kirjeen selitys.<\/p>\n Suom. Juuso Hedberg. SLEY: Helsinki.<\/p>\n <\/p>\n 1924 Tohtori Martti Lutheruksen h\u00e4\u00e4lahja eli neuvoja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalalle otollista ja siunattua perhe- ja avioel\u00e4m\u00e4\u00e4. 6. p.<\/p>\n Helsinki.<\/p>\n <\/p>\n 1945 Huonepostilla. Martti Lutherin kotisaarnoja.<\/p>\n Suom. Niilo E. Wainio. 6. painos SLEY: Turku.<\/p>\n <\/p>\n 1952 Hengellinen virvoittaja. Jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 Jumalan sanan tutkisteluja,<\/p>\n 3. painos toim. Heikki Koskenniemi. SLEY: Helsinki.<\/p>\n <\/p>\n 1963 Poimintoja p\u00f6yt\u00e4puheista. Syvyydest\u00e4 min\u00e4 huudan.<\/p>\n WSOY: Porvoo-Helsinki. s.7-15<\/p>\n <\/p>\n 1967 En min\u00e4 kuole – vaan el\u00e4n. Antologia. Uskonpuhdistuksen 450-vuotisjuhlavuoden julkaisu.<\/p>\n Toim. Ossi Kettunen. Suom. Ahti Hakamies ja Teivas Oksala. SLEY: Helsinki.<\/p>\n <\/p>\n 1986 Marian ylistyslaulu. Suom. Anja Ghiselli.<\/p>\n SLEY-kirjat.<\/p>\n <\/p>\n Pieper, Franz<\/p>\n 1995 Kristillinen Dogmatiikka. Lyhennetty laitos. Laatinut J.T. M\u00fcller,<\/p>\n suom. Heikki Koskenniemi. 2. uudistettu laitos. SLEY-kirjat.<\/p>\n 1<\/a>\u0002<\/sup> H\u00e4\u00e4lahja eli neuvoja pit\u00e4m\u00e4\u00e4n Jumalalle otollista ja siunattua perhe- ja avioel\u00e4m\u00e4\u00e4. s. 218 – 219.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 2<\/a>\u0002<\/sup> Huonepostilla. Viides paastonaikainen sunnuntai. s. 295. <\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 3<\/a>\u0002<\/sup> Kristityn vaellus Kristuksen j\u00e4ljiss\u00e4. Tohtori Martti Lutherin el\u00e4m\u00e4n ohjeita kristityille 2. s. 62. <\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 4<\/a>\u0002<\/sup> Kristityn vaellus Kristuksen j\u00e4ljiss\u00e4. Tohtori Martti Lutherin el\u00e4m\u00e4nohjeita kristitylle 3. XI. Varkaus, ry\u00f6v\u00e4ys ja petos.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 5<\/a>\u0002<\/sup> \u201dKatso, min\u00e4 olen synniss\u00e4 syntynyt, ja \u00e4itini on minut synniss\u00e4 siitt\u00e4nyt.\u201d (1938)<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 6<\/a>\u0002<\/sup> \u201dJa h\u00e4n sanoi viel\u00e4: ”Sin\u00e4 et voi n\u00e4hd\u00e4 minun kasvojani; sill\u00e4 ei kukaan, joka n\u00e4kee minut, j\u00e4\u00e4 eloon.”\u201d (1938)<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 7<\/a>\u0002<\/sup> Syntiinlankeemus.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 8<\/a>\u0002<\/sup> BS: Schultheologen = Scholastiker. Thomas STh II, I. q. 82 a. I: Peccatum originale est — quaedam inordinata dispositio proveniens ex dissolutione illius harmoniae, in qua consistebat ratio originalis iustitiae. II, I. q. 85a. 3: Per iustitiam originalem perfecte ratio continebat inferiores animae vires. <\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 9<\/a>\u0002<\/sup> II uskonkohta. Perisynti. kohdat 7 \u2013 13. <\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 10<\/a>\u0002<\/sup> BS:n alaviitteen mukaan Platon ja Aristoteles.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 11<\/a>\u0002<\/sup> TK s. 85.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 12<\/a>\u0002<\/sup> TK s. 467.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 13<\/a>\u0002<\/sup> 2. Vapaa tahto eli ihmisen kyvyt. Kohta 25. <\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 14<\/a>\u0002<\/sup> 6. Jumalan lain kolmas k\u00e4ytt\u00f6. Kohdat 21 \u2013 22. <\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 15<\/a>\u0002<\/sup> Huonepostilla. Kahdeksastoista kolminaisuudenp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeinen sunnuntai. s. 656. <\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n