Jukka Niemel\u00e4, aluejohtaja, Lohja<\/p>\n
<\/p>\n
Jeesus puhui opetuslapsilleen: \u201dTotisesti, totisesti: ei palvelija ole herraansa suurempi eik\u00e4 l\u00e4hettil\u00e4s l\u00e4hett\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 suurempi. Kun te t\u00e4m\u00e4n tied\u00e4tte ja my\u00f6s toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat.<\/p>\n
Min\u00e4 en sano t\u00e4t\u00e4 teist\u00e4 kaikista. Tied\u00e4n kyll\u00e4, ketk\u00e4 olen valinnut. T\u00e4m\u00e4n kirjoitusten sanan on k\u00e4yt\u00e4v\u00e4 toteen: \u2019Yst\u00e4v\u00e4ni, joka s\u00f6i minun p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4ni, on k\u00e4\u00e4ntynyt minua vastaan.\u2019 Min\u00e4 sanon t\u00e4m\u00e4n teille jo nyt, ennen kuin ennustus toteutuu, jotta sen toteutuessa uskoisitte, ett\u00e4 min\u00e4 olen se joka olen. Totisesti, totisesti: joka ottaa vastaan sen, jonka min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n, ottaa vastaan minut, ja joka ottaa minut vastaan, ottaa vastaan sen, joka on minut l\u00e4hett\u00e4nyt.\u201d (Joh. 13: 16 \u2013 20)<\/p>\n
<\/p>\n
\u201dKun te t\u00e4m\u00e4n tied\u00e4tte ja my\u00f6s toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat.\u201d<\/p>\n
– Mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 ja my\u00f6s toimia sen mukaisesti, niin ett\u00e4 olisi autuas? Autuas, pelastettu Taivaaseen, jonne ei p\u00e4\u00e4se mit\u00e4\u00e4n ep\u00e4pyh\u00e4\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Luvun 13 ensimm\u00e4isiss\u00e4 jakeissa Johannes asettaa vastakohdikseen Jeesuksen rakkauden ja Juudaksen ajatuksen kavaltaa mestarinsa. Johannes kertoo, ett\u00e4 Jeesus \u201dosoitti heille t\u00e4ydellist\u00e4 rakkautta loppuun asti.\u201d Ja Juudaksen syd\u00e4mest\u00e4 kerrotaan: \u201dPaholainen oli jo pannut Juudaksen, Simon Iskariotin pojan, syd\u00e4meen ajatuksen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kavaltaisi Jeesuksen.\u201d<\/span><\/span>Jeesus oli kuuliainen loppuun asti \u2013 rakkaudessa.<\/p>\n My\u00f6s Juudas oli kuuliainen \u2013 loppuun asti.<\/p>\n <\/p>\n Edelleen ennen evankeliumiteksti\u00e4mme kerrotaan siit\u00e4 kuinka Jeesus samastui orjan osaan ja pesi opetuslastensa likaiset jalat ennakkokuvana ristin tapahtumista. \u201dJalkojen pesun tarkoituksena on etuk\u00e4teen kuvata Jeesuksen kuoleman merkityst\u00e4.\u201d (J. Thur\u00e9n)<\/span><\/span> Kirjoitukset tulivat t\u00e4yttym\u00e4\u00e4n Jeesuksen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja Golgatan kummulla Jeesuksen h\u00e4pe\u00e4llisess\u00e4 ristinkuolemassa. Jeesus tuli voittamaan kuoleman kuolemalla: alentumalla kaiken alapuolelle. Siin\u00e4 tuli loistamaan Jumalan kirkkaus. Miten?<\/p>\n <\/p>\n Evankeliumi tuli olemaan tuomio synnillemme \u2013 Jeesuksen tuli kuolla, sill\u00e4 synnin palkka on kuolema \u2013 Jumala on pyh\u00e4. Syntiselle evankeliumi tuli olemaan armahdus Jumalalta itselt\u00e4\u00e4n: Is\u00e4n tahdosta Jeesus tuli voittamaan synnin, kuoleman ja perkeleen vallan alentumalla kaiken alapuolelle \u2013 synniksi tehtyn\u00e4, jokaista ihmist\u00e4, koko maailmaa, varten. Jeesuksen sovintokuolemassa oli kyse Jumalan vihan sovittamisesta.<\/p>\n Jeesuksen suorittamassa jalkojen pesussa on n\u00e4hty siis ennakkokuva \u201dJeesuksen veress\u00e4 tapahtuvasta puhdistuksesta, joka otetaan vastaan uskolla ja joka kristityille on itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti yhteydess\u00e4 kasteeseen.\u201d (Bo Giertz)<\/p>\n <\/p>\n Aadamin ja Eevan syntiinlankeemus oli tapahtunut yl\u00f6sp\u00e4in \u2013 ihminen tahtoi olla kuin Jumala.<\/span><\/span><\/p>\n Jeesus tuli lunastamaan ihmisen takaisin sille paikalle, josta h\u00e4n oli langennut: takaisin Jumalan yhteyteen \u2013 ihmiseksi. Kun yhteys Jumalaan on kunnossa, silloin Jumala saa olla Jumala ja ihminen saa olla ihminen. <\/span><\/span>My\u00f6s n\u00e4in toteutuu tuo Jeesuksen sana: \u201dTotisesti, totisesti: ei palvelija ole herraansa suurempi eik\u00e4 l\u00e4hettil\u00e4s l\u00e4hett\u00e4j\u00e4\u00e4ns\u00e4 suurempi.\u201d<\/p>\n <\/p>\n \u201dKun te t\u00e4m\u00e4n tied\u00e4tte ja my\u00f6s toimitte sen mukaisesti, te olette autuaat.\u201d Eli kun ymm\u00e4rr\u00e4tte, miksi teid\u00e4n Herranne kuolee teid\u00e4n puolestanne ja my\u00f6s toimitte sen mukaan \u2013 el\u00e4tte anteeksiantamuksessa, armossa \u2013 kokonaan vanhurskaana Kristuksessa, Taivaan kansalaisena, ja kuitenkin samaan aikaan (simul) itsess\u00e4\u00e4n kokonaan syntisen\u00e4, joka tarvitsee joka p\u00e4iv\u00e4 anteeksiantamusta Jeesukselta. Armosta autuas, pelastettu. Jo nyt \u2013 ei viel\u00e4. Viel\u00e4 matkalla Taivaan kotiin. N\u00e4kemiseen. Autuas on se, joka uskoo n\u00e4kem\u00e4tt\u00e4, sanoo Jeesus Johanneksen evankeliumin luvussa 20 jakeessa 29. Autuas uskosta \u2013 ei teoista. Jo nyt, ei viel\u00e4.<\/p>\n <\/p>\n Apostolien joukossa oli my\u00f6s er\u00e4s, joka ei osoittautunut uskovaksi, vaikka nauttikin Jeesuksen seurassa l\u00e4heist\u00e4 ateriayhteytt\u00e4. Ja kuitenkin Juudas oli Jeesuksen oma valinta. Jeesus sanoo, ett\u00e4 h\u00e4n tiet\u00e4\u00e4 kyll\u00e4, ketk\u00e4 h\u00e4n on valinnut. H\u00e4n on tietoisesti valinnut opetuslasten joukkoon my\u00f6s tulevan kavaltajan. Jeesus kyll\u00e4 tiesi, mit\u00e4 Juudas tulee tekem\u00e4\u00e4n, mutta teki t\u00e4st\u00e4 siit\u00e4 huolimatta luotetun, rahastonhoitajan. <\/span><\/span>Jeesuksen toiminta t\u00e4ht\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin ristille. N\u00e4in tuli tapahtua. Kaikki kerrotaan etuk\u00e4teen \u201djotta sen toteutuessa uskoisitte, ett\u00e4 min\u00e4 olen se joka olen\u201d, sanoo Jeesus.<\/p>\n <\/p>\n Arvoitukselliselta kuulostava \u201dmin\u00e4 olen se joka olen\u201d on Jumalan nimi. \u201dMin\u00e4 olen se joka olen\u201d l\u00e4hetti Mooseksen vapauttamaan valitun kansan Egyptin orjuudesta ja nyt \u201dMin\u00e4 olen se joka olen\u201d kertoo, ett\u00e4 Juudas pett\u00e4\u00e4 h\u00e4net ja pian Messias tuomitaan Jumalan pilkasta ristille. Pahuus pannaan n\u00e4in palvelemaan Jumalaa, niin ett\u00e4 Karitsa lopulta voittaa.<\/p>\n <\/p>\n On ihmetelty sit\u00e4, miksi Jeesus t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 puhuu l\u00e4hetettyjen valtuuksista? Ehk\u00e4p\u00e4 syyn\u00e4 on juuri tapaus Juudas Iskariot? Jeesus puhuu Juudaksen kavalluksesta samaan tapaan kuin \u201dMin\u00e4 olen\u201d \u2013 Jumala – omista suurista teoistaan. \u201dKummassakin tapauksessa tuloksena on oleva sama oivallus: se, joka n\u00e4in puhuu, on ainoa Jumala ja kaikkien pelastaja!\u201d (JT) <\/span><\/span>Suuri salaisuus on ilmoitettu Raamatussa: alttiiksi annettu, kavallettu, h\u00e4p\u00e4isty ja poljettu Ristin mies on Immanuel, Jumala kanssamme.<\/p>\n <\/p>\n Vaikka apostolien joukossa on petturi, se ei saa yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 vaikuttaa sit\u00e4, ett\u00e4 toiset apostolit alkaisivat ep\u00e4ill\u00e4 valintaansa. Eik\u00e4 se toisaalta saa mit\u00e4t\u00f6id\u00e4 sit\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4, joka apostoleille on kerta kaikkiaan annettu: Apostolit puhuvat Jeesuksen nimiss\u00e4 ja h\u00e4nen tahdostaan. Valtuutus tulee Jumalalta. \u201dJoka ottaa vastaan sen, jonka min\u00e4 l\u00e4het\u00e4n, ottaa vastaan minut\u201d sanoo Jeesus. T\u00e4m\u00e4 toteutuu my\u00f6s t\u00e4n\u00e4\u00e4n. T\u00e4n\u00e4\u00e4n meille \u2013 nyt \u2013 Jeesus itse on edelleen sanansa kautta ainoa opettaja Kirkossaan. Kaikkia inhimillisi\u00e4 opettajia on pidett\u00e4v\u00e4 vain v\u00e4linein\u00e4, jotka opettavat Jumalan sanaa. Jumala ei anna kunniaansa ihmiselle. Mutta Jeesus \u2013 Min\u00e4 olen se joka olen \u2013 kertoo Juudaksesta siis my\u00f6s meid\u00e4n t\u00e4htemme. Jumala tekee yh\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n sanansa kautta. \u201dJos uskomme Jeesukseen, uskomme my\u00f6s apostoleja\u201d, kiteytt\u00e4\u00e4 Bo Giertz oivallisesti.<\/p>\n Me uskomme ja tunnustamme uskontunnustuksessamme lausuttavat sanat: Me \u201duskomme yhden, pyh\u00e4n, yhteisen ja \u2013 \u2013 apostolisen kirkon.\u201d Uskomme rakentuu apostolien sanan varaan, se on apostolinen usko. Mutta kyseess\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4k\u00e4\u00e4n ole vannominen tai vahvatahtoisuus. Evankeliumi on Jumalan voima ja saa aikaan uskon siihen, ett\u00e4 Raamattu on Jumalan sanaa, eik\u00e4 ainoastaan sanaa Jumalasta. Sana saa aikaan ihmeen: omantunnon vapautumisen.<\/p>\n <\/p>\n Jumalan Henki on Jumalan sanassa. Jumalan Henki k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanaa toimintansa v\u00e4lineen\u00e4. Pyh\u00e4n Hengen ty\u00f6 ei ole \u201djotakin enemm\u00e4n\u201d kuin Is\u00e4n ty\u00f6, tai \u201djotakin enemm\u00e4n\u201d kuin Pojan ty\u00f6.<\/p>\n <\/p>\n Pyh\u00e4 Henki kirkastaa Jeesuksen ja Jeesuksessa saamme oppia tuntemaan Is\u00e4n. Sana riisuu ja pukee: Jeesukseen uskova osoittautuukin itsess\u00e4\u00e4n vajaamittaiseksi: H\u00e4n ei ole vahva omassa uskossaan. H\u00e4n on itsess\u00e4\u00e4n ep\u00e4uskoinen, Jumalan vastustaja. Siksi ainoa mahdollisuus on anteeksiantamus,<\/p>\n turvautuminen Jeesukseen. Armonv\u00e4lineitten kautta ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 lahjaksi saatu usko pit\u00e4\u00e4 Jeesusta aarteenaan. H\u00e4n on minun Herrani ja Vapahtajani! Vanhurskaus on lahja!<\/p>\n <\/p>\n Yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n kuin usko, on kristillinen toivokaan ihmisen suoritus. Samoin kuin usko, my\u00f6s toivo on lahjaa Jumalalta. Toivo ei perustaudu uskovan ihmisen henkil\u00f6kohtaisiin ominaisuuksiin, vaan Jumalan sanan lupauksiin. T\u00e4st\u00e4 toivosta Pietari puhuu kirjeess\u00e4\u00e4n (1. Piet. 3:15): olkaa alttiita vastaamaan, kun joku kysyy toivonne perustaa \u2013 mutta ei \u201dkorkealta ja kovaa\u201d.<\/p>\n <\/p>\n Usko, toivo ja rakkaus kuuluvat yhteen, eik\u00e4 niit\u00e4 voi olla ilman toisiaan. Usko on lahjaa, toivo lahjoitetaan uskon my\u00f6t\u00e4 ja my\u00f6s rakkaus on lahjaa \u2013 miksi? Siksi, ett\u00e4 Jeesuksen oma on t\u00e4ss\u00e4kin velassa. Itsess\u00e4\u00e4n h\u00e4n on rakkaudeton, joka tarvitsee rakkaudettomuuteensa apua ulkopuoleltaan: en ole rakastanut Jumalaa yli kaiken enk\u00e4 l\u00e4himm\u00e4ist\u00e4ni niin kuin itse\u00e4ni. \u201dLis\u00e4\u00e4 meille uskoa\u201d, joutuivat opetuslapset tunnustamaan Jeesukselle – yht\u00e4 hyvin he olisivat voineet rukoilla: lis\u00e4\u00e4 meille rakkautena vaikuttavaa uskoa.<\/p>\n <\/p>\n Silloin t\u00e4ll\u00f6in kuuluu ehdotuksia, ett\u00e4 kristittyjen tulisi alkaa rakastaa enemm\u00e4n \u2013 kuin \u2019tosta noin vaan\u2019 \u2013 tai enemm\u00e4n antautuneena. Rakkauden vaatimus on kovin vaatimus, mit\u00e4 kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n ihmiselt\u00e4 voidaan vaatia. Kymmenen k\u00e4sky\u00e4 t\u00e4ht\u00e4\u00e4 juuri rakkauteen. Totisesti tarvitsemme apua ulkopuoleltamme.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4n sunnuntain aiheeksi on siis annettu Jeesuksen l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t. Jokainen Jeesuksen oma on Kristuksen hajuna tai tuoksuna maailmassa \u2013 toisille kalman haju, toisille el\u00e4m\u00e4n tuoksu, kirjoittaa Paavali korinttilaisille (2. Kor. 2:15\u201316). Jeesus sanoo: \u201dte olette maailman valo\u201d. \u201dTe olette maan suola.\u201d H\u00e4n EI sano: yritt\u00e4k\u00e4\u00e4 olla tai ett\u00e4 teid\u00e4n tulisi olla, vaan: te olette. Mutta kuka voi ajatella itsest\u00e4\u00e4n n\u00e4in ylev\u00e4sti? Tavallinen kristitty arkisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Se, joka el\u00e4\u00e4 anteeksiantamuksessa, uskon yhteydess\u00e4 Jeesukseen.<\/p>\n <\/p>\n Silloin t\u00e4ll\u00f6in kuuluu my\u00f6s ehdotuksia siit\u00e4, ett\u00e4 kristittyjen tulisi el\u00e4\u00e4 evankeliumi todeksi toiselle ihmiselle. Kun olen kysynyt miten se tapahtuu, en ole saanut vastausta. Ajattelen niin, ett\u00e4 kukaan ei voi \u201del\u00e4\u00e4 evankeliumia todeksi\u201d toiselle ihmiselle. Siit\u00e4 seuraa munkkilaitos legalistisine (lainomaisine) uskonk\u00e4sityksineen \u2013 uskosta tulee teko, suoritus. Todistuksena toki kristityt ovat, mutta evankeliumi l\u00f6ytyy vain Jumalan syd\u00e4mest\u00e4, ja sen ilmoittaa meille sana.<\/p>\n <\/p>\n