Ken Takaki, teol. maist., Helsinki<\/p>\n
Jos tiivist\u00e4isimme kristinuskon ydinsanoman parilla sanalla, millaisia vaihtoehtoja voisi olla? Mieleeni tulee esim. \u201dJeesus Kristus\u201d, \u201dKristus puolestamme\u201d, \u201dVapahtajamme Jeesus\u201d, \u201dsyntien sovitus\u201d, \u201darmon evankeliumi\u201d jne. Her\u00e4tysliikkeiss\u00e4 puhutaan \u201dsyntien anteeksiantamisesta\u201d. T\u00e4m\u00e4n sin\u00e4ns\u00e4 oikean sanoman p\u00e4\u00e4paino on usein anteeksiannossa. Rippipuheita ja saarnoja kuunnellessani j\u00e4\u00e4n joskus kaipaamaan synnin tarkempaa analysointia. Ilman synnin olemuksen selvittely\u00e4 evankeliumikaan ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 osu omaantuntoomme.<\/p>\n
Siksi on t\u00e4rke\u00e4 tutkia mit\u00e4 synti on. Aiheen selvent\u00e4miseksi olemme valinneet Tunnustuskirjoista Schmalkaldenin opinkohtien syntiopin. Sen selitykseksi on koottu todistusaineistoa mm. Raamatusta, Tunnustuskirjoista ja Lutherin kirjoituksista. L\u00e4hdemme siit\u00e4, ett\u00e4 Raamattu selitt\u00e4\u00e4 itse itsens\u00e4 ja luterilaisen tunnustuksen selitys on luotettava.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa k\u00e4yt\u00e4mme seuraavia lyhenteit\u00e4: TK (Evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjat), SA (Schmalkaldenin opinkohdat), CA (Augsburgin tunnustus), Apologia (Augsburgin tunnustuksen puolustus), FC (Yksimielisyyden ohje), BS (Die Bekenntnischriften der evangelisch-lutherischen Kirche).<\/p>\n
<\/p>\n
Synti SA III,1:<\/p>\n
Seuraavista opinkohdista meid\u00e4n sopii keskustella oppineitten ja ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4isten kanssa tai omassa joukossamme, sill\u00e4 niille eiv\u00e4t paavi ja h\u00e4nen valtakuntansa paljon arvoa anna. Omatunto ei n\u00e4et h\u00e4nen joukkokunnalleen merkitse yht\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n, vaan ainoastaan raha, kunnia ja valta.<\/p>\n
1. SYNTI1<\/sup><\/a><\/p>\n (1) T\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n on tunnustettava, niin kuin pyh\u00e4 Paavali sanoo (Room. 5:122<\/sup><\/a>), ett\u00e4 synti on per\u00e4isin yhdest\u00e4 ainoasta ihmisest\u00e4, Aadamista, jonka tottelemattomuudesta johtuu, ett\u00e4 kaikista ihmisist\u00e4 on tullut syntisi\u00e4 ja he ovat joutuneet kuoleman ja Perkeleen valtaan. T\u00e4t\u00e4 sanotaan perisynniksi eli perussynniksi.<\/p>\n CA II Perisynti3<\/sup><\/a>: (TK:n perisyntiopin l\u00e4ht\u00f6kohta):<\/p>\n \u201dEdelleen seurakuntamme opettavat, ett\u00e4 Aadamin lankeemuksen j\u00e4lkeen kaikki ihmiset, jotka lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t luonnollisella tavalla, syntyv\u00e4t synniss\u00e4, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sek\u00e4 pahan himon hallitsemina, ja ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eiv\u00e4t kasteen4<\/sup><\/a> ja Pyh\u00e4n Hengen voimasta synny uudestaan.\u201d<\/p>\n \u201dSeurakuntamme tuomitsevat pelagiolaiset ja muut5<\/sup><\/a>, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t ettei perisynti ole synti ja kaventaakseen Kristuksen ansiota ja h\u00e4nen hyville teoilleen kuuluvaa arvoa katsovat ihmisen voivan tulla omilla j\u00e4rjen voimillaan vanhurskaaksi Jumalan edess\u00e4.\u201d<\/p>\n <\/p>\n (2) T\u00e4m\u00e4n synnin hedelmi\u00e4 ovat sitten pahat teot, joita tekem\u00e4st\u00e4 Kymmenen k\u00e4sky\u00e4 kielt\u00e4\u00e4: ep\u00e4usko, v\u00e4\u00e4r\u00e4 usko, ep\u00e4jumalanpalvelus, jumalanpelon puute, ylimielisyys, ep\u00e4toivo, hengellinen sokeus eli sanalla sanoen se, ettei tunneta Jumalaa eik\u00e4 v\u00e4litet\u00e4 h\u00e4nest\u00e4. Sitten tulevat valehteleminen, Jumalan nimeen vannoskeleminen, rukouksen ja avuksi huutamisen laiminly\u00f6minen, Jumalan sanan halveksiminen, tottelemattomuus vanhempia kohtaan, murha, ep\u00e4siveellisyys, varkaus ja petos.<\/p>\n <\/p>\n Seuraavaksi k\u00e4sittelemme \u201dperisynnin hedelmi\u00e4\u201d yksitellen.<\/p>\n <\/p>\n EP\u00c4USKO<\/p>\n \u2013 FC: \u201dEp\u00e4usko on kaikkein nuhdetta ansaitsevien syntien juuri ja l\u00e4hde.\u201d6<\/sup><\/a><\/p>\n \u2013 Pieper: \u201dSuurin synti on armon evankeliumin eli sola gratian halveksiminen, toisin sanoen ep\u00e4usko (Joh. 3:187<\/sup><\/a>).\u201d8<\/sup><\/a><\/p>\n <\/p>\n V\u00c4\u00c4R\u00c4 USKO<\/p>\n TK:ssa hyl\u00e4tyt opit ovat v\u00e4\u00e4r\u00e4n uskon eri ilmenemismuotoja (mm. FC:n negativa). K\u00e4sittelemme t\u00e4t\u00e4 aihetta my\u00f6hemmin.<\/p>\n <\/p>\n EP\u00c4JUMALANPALVELUS (Gal. 5:209<\/sup><\/a>)<\/p>\n \u2013 Luther10<\/sup><\/a>: \u201dJos ep\u00e4ilemme tai emme usko, ett\u00e4 Jumala on meille armollinen ja suopea, tai jos r\u00f6yhkeydess\u00e4mme luulemme miellytt\u00e4v\u00e4mme h\u00e4nt\u00e4 vasta teoillamme ja niitten laadulla, niin on kaikki paljasta petosta: ulkonaisesti kunnioitetaan Jumalaa, mutta sis\u00e4llisesti itse asettaudutaankin ep\u00e4jumalaksi.\u201d \u201dEp\u00e4uskosta johtuu, ett\u00e4 n\u00e4emme Jumalan sanan, oikeuden ja totuuden j\u00e4\u00e4v\u00e4n tappiolle ja v\u00e4\u00e4ryyden p\u00e4\u00e4sev\u00e4n voitolle emmek\u00e4 hukkaa koko asiaan sanaakaan, vaan annamme kaiken menn\u00e4 menojaan vastarintaan nousematta. Miksi? Pelk\u00e4\u00e4mme, ett\u00e4 meid\u00e4nkin kimppuumme voitaisiin hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 ja saattaa meid\u00e4t k\u00f6yhyyteen, niin ett\u00e4 sitten kuolisimme n\u00e4lk\u00e4\u00e4n ja j\u00e4isimme i\u00e4ksi alennustilaan. T\u00e4llainen menettely merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 pid\u00e4mme tavaraa parempana kuin Jumalaa ja teemme siit\u00e4 itsellemme ep\u00e4jumalan h\u00e4nen sijaansa.\u201d \u201dSe, joka poikkeaa pois vanhurskautusopista, se ei tunne Jumalaa, se on ep\u00e4jumalanpalvelija. On siis aivan samantekev\u00e4\u00e4, sanotaanko h\u00e4nt\u00e4 munkiksi, turkkilaiseksi, juutalaiseksi, vai kasteenuusijaksi, sill\u00e4 kun t\u00e4m\u00e4 oppi on poissa, on j\u00e4ljell\u00e4 vain pelkk\u00e4\u00e4 harhaa, teeskentely\u00e4 ja jumalattomuutta, n\u00e4ytt\u00e4k\u00f6\u00f6n sitten ulkonaisesti vaikka suurimmalta (totuudelta, jumalanpalvelukselta) pyhyydelt\u00e4.\u201d<\/p>\n <\/p>\n JUMALANPELON PUUTE<\/p>\n \u2013 Luther11<\/sup><\/a>: \u201dKoska me kerran perustamme vanhurskautemme ja autuutemme ainoastaan luvattuun siemeneen, meid\u00e4n tulee my\u00f6s olla Jumalalle kuuliaisia ja t\u00e4ss\u00e4 ajallisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 noudattaa h\u00e4nen k\u00e4skyj\u00e4ns\u00e4 sek\u00e4 toisaalta karttaa ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4 sellaista, mink\u00e4 h\u00e4n on kielt\u00e4nyt. Se on oikeaa jumalanpelkoa, ja siten h\u00e4net pidet\u00e4\u00e4n silmien edess\u00e4. Se, joka ei tahdo pit\u00e4\u00e4 ja siten noudattaa Jumalan lakia, vaan omaa tahtoaan ja himojaan, synti\u00e4 harjoittaen, ei voi kerskata olevansa Jumalan lapsi ja pit\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Jumalaa silmiens\u00e4 edess\u00e4. Sen t\u00e4hden h\u00e4nt\u00e4 joka silm\u00e4nr\u00e4p\u00e4ys uhkaa se vaara, ett\u00e4 Jumala voi tulla milloin hyv\u00e4ns\u00e4 tempaamaan h\u00e4net sellaisena tuomiolleen. Sek\u00e4 uskon ett\u00e4 kuuliaisuuden Jumalaa kohtaan pit\u00e4\u00e4 siis aina olla yhdess\u00e4. Uskoa tarvitsemme p\u00e4\u00e4st\u00e4ksemme vapaiksi synnist\u00e4 ja tullaksemme Jumalan lapsiksi. Kuuliaisuutta eli rakkautta ja rakkauden tekoja tarvitsemme voidaksemme osoittautua kuuliaisiksi lapsiksi, jotka emme en\u00e4\u00e4 vihoita Jumalaa, vaan pid\u00e4mme hyv\u00e4n omantunnon, jota ei voi olla niill\u00e4, jotka el\u00e4v\u00e4t tahallisissa synneiss\u00e4, niin jatkaen ilman parannusta eli katumusta. Lyhyesti sanoen: pelk\u00e4\u00e4 Jumalaa, el\u00e4 hurskaasti, mutta \u00e4l\u00e4 silti luota omaan hurskauteesi, vaan turvaa yksinomaan Herraamme Jeesukseen Kristukseen, niin sinulla ei ole mit\u00e4\u00e4n h\u00e4t\u00e4\u00e4. Uskosi auttaa sinut synnist\u00e4 ja kuolemasta. Ja kun Jumala on k\u00e4skenyt sinun olla tahdolleen kuuliainen, niin kuuliaisuutesi on h\u00e4nelle otollinen, eik\u00e4 haittaa, vaikka se onkin vaillinainen: se ei n\u00e4et esiinny yksin, itsen\u00e4isen\u00e4, vaan on riippuva uskosta, jonka kautta saamme anteeksi, mit\u00e4 kuuliaisuudestamme puuttuu.\u201d<\/p>\n <\/p>\n YLIMIELISYYS<\/p>\n \u2013 Luther12<\/sup><\/a>: \u201dTaivaaseen et toki p\u00e4\u00e4se sen avulla, ett\u00e4 olet ylpe\u00e4 ja kopea. Aina ei kuitenkaan ole kysymys ep\u00e4kristillisest\u00e4 ylpeydest\u00e4. Sill\u00e4 se on oikealla tavalla ylpe\u00e4, jonka kerskauksena on Herra. Mutta sanoisinpa ylpe\u00e4ksi aasiksi sellaista, joka muulla tavoin ylv\u00e4stelee ja on valmis ylist\u00e4m\u00e4\u00e4n itse\u00e4\u00e4n sek\u00e4 omaa hyvyytt\u00e4\u00e4n. Ylpeys ja ylimielisyys ovat n\u00e4et pelkk\u00e4\u00e4 narrimaisuutta eik\u00e4 kiitoksen antaminen itselleen voi koskaan tapahtua oikein.\u201d<\/p>\n On t\u00e4rke\u00e4 siis erottaa kristillinen oikea ylpeys (kerskaus) ylimielisyyden synnist\u00e4. Vastaavasti voidaan erottaa oikea kristillinen n\u00f6yryys v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 n\u00f6yristelev\u00e4isyydest\u00e4.<\/p>\n \u2013 Luther13<\/sup><\/a>: \u201dAidosti n\u00f6yr\u00e4t eiv\u00e4t katso n\u00f6yryyden tuottamaan menestykseen, vaan yksinkertaisin, puhtain syd\u00e4min he katsovat alhaisiin asioihin, toimivat niiss\u00e4 mielell\u00e4\u00e4n eiv\u00e4tk\u00e4 milloinkaan huomaa olevansa n\u00f6yri\u00e4. On kuin vesi pulppuaisi l\u00e4hteest\u00e4, niin itsest\u00e4\u00e4n ja yritt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kaikki tapahtuu, kun he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 eleit\u00e4 ja sanoja, suosivat vaatimattomia vaatteita ja paikkoja ja seurustelevat mit\u00e4tt\u00f6mien ihmisten kanssa. He v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4t, miss\u00e4 vain voivat, korkeita ja suuria asioita. Siit\u00e4 Daavid sanoo: \u2019Herra, minun syd\u00e4meni ei ole ylpe\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 silm\u00e4ni ole kohotetut korkeuteen.\u2019 (Ps. 131:1) ja Jobin kirjassa sanotaan: \u2019Joka alentaa itsens\u00e4, se p\u00e4\u00e4see kunniaan ja joka luo silm\u00e4ns\u00e4 alas, se tulee autuaaksi\u2019 (Job. 22:29). Sen t\u00e4hden k\u00e4ykin niin, ett\u00e4 kunnia kohtaa heid\u00e4t aina arvaamatta ja heid\u00e4n korotuksensa tulee odottamatta. Sill\u00e4 he ovat tyytyneet yksinkertaisesti omaan mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n olemukseensa eiv\u00e4tk\u00e4 koskaan ole havitelleet korkeita. Mutta v\u00e4\u00e4r\u00e4t n\u00f6yr\u00e4t ihmettelev\u00e4t, kun heid\u00e4n kunniansa ja korotuksensa viipyy, ja heid\u00e4n salainen, v\u00e4\u00e4r\u00e4 ylpeytens\u00e4 ei tahdo tyyty\u00e4 mit\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n olemukseensa, vaan pyrkii ajatuksissaan salaa yh\u00e4 korkeammalle ja korkeammalle.\u201d<\/p>\n <\/p>\n EP\u00c4TOIVO<\/p>\n \u2013 Ep\u00e4toivo on t\u00e4m\u00e4n maailman lopun aikoina yleistyv\u00e4 synnin piirre (Luuk. 21:2514<\/sup><\/a>).<\/p>\n – Luther15<\/sup><\/a>: \u201dMutta jumalattomia piinaa ahdistuksen ep\u00e4toivo, koska heill\u00e4 ei ole toivoa eik\u00e4 luottamusta kehenk\u00e4\u00e4n, koska ei Jumalaankaan, ett\u00e4 he joskus voisivat p\u00e4\u00e4st\u00e4 vapaiksi.\u201d<\/p>\n On olemassa my\u00f6s synnintunnosta johtuva ep\u00e4toivo.<\/p>\n – Luther16<\/sup><\/a>: \u201dKun armo on l\u00e4hinn\u00e4, on ep\u00e4toivomme suurimmillaan ja me olemme syvimm\u00e4ll\u00e4 helvetiss\u00e4.\u201d \u201dKun ihminen on t\u00e4ten tullut syntins\u00e4 tuntoon ja on aivan pel\u00e4stynyt itsess\u00e4ns\u00e4, on pidett\u00e4v\u00e4 vaari, ettei synti n\u00e4in j\u00e4\u00e4 omaantuntoon; siit\u00e4 tulisi pelkk\u00e4\u00e4 ep\u00e4toivoa. Vaan niin kuin se on Kristuksesta vuotanut ja tullut tunnetuksi, niin se on j\u00e4lleen pantava h\u00e4nen p\u00e4\u00e4lleen ja saatettava omatunto vapaaksi.\u201d<\/p>\n <\/p>\n Hengellinen sokeus<\/p>\n Eli sanalla sanoen se, ettei tunneta Jumalaa eik\u00e4 v\u00e4litet\u00e4 h\u00e4nest\u00e4.<\/p>\n Seuraava teksti on otettu Lutherin saarnasta (Kirkkopostilla) kohdasta Luuk. 18:31-43.17<\/sup><\/a><\/p>\n \u2013 \u201dSokea merkitsee hengellisesti sokeaa. Sellainen on jokainen Aadamista syntynyt: ei n\u00e4e eik\u00e4 opi tuntemaan Jumalan valtakuntaa. On suurta armoa, jos tiet\u00e4\u00e4 ja oppii tuntemaan sokeutensa ja haluaa siit\u00e4 vapautumista. N\u00e4m\u00e4 ovat niit\u00e4 pyhi\u00e4 syntisi\u00e4, jotka tuntevat vikansa ja huokailevat armoa. Mutta sokea \u2019istuu tien vieress\u00e4 kerj\u00e4ten\u2019, toisin sanoen, h\u00e4n istuu lainopettajien keskell\u00e4 apua anoen, mutta se on vain kerj\u00e4\u00e4mist\u00e4: teoilla h\u00e4nen t\u00e4ytyy itsens\u00e4 suomia, siten pyrkien p\u00e4lk\u00e4h\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n. Ja \u2019siit\u00e4 kulki kansaa ohi\u2019, j\u00e4tt\u00e4en h\u00e4net siihen istumaan, toisin sanoen, lain kansa kohisee huutaen teko-oppejansa ilmoille; he k\u00e4yv\u00e4t Kristuksen edell\u00e4, ja Kristus kulkee heid\u00e4n j\u00e4ljess\u00e4ns\u00e4. Mutta kun sokea kuulee Kristuksesta, toisin sanoen, kun sellainen syd\u00e4n kuulee evankeliumin ja kuulee uskosta, se huutaa ja parkuu eik\u00e4 sill\u00e4 ole mit\u00e4\u00e4n lepoa, ennen kuin se p\u00e4\u00e4see Kristuksen tyk\u00f6. Ne, jotka \u2019h\u00e4nt\u00e4 nuhtelevat saadakseen h\u00e4net vaikenemaan\u2019, ovat tekojen opettajia, jotka pyrkiv\u00e4t tukahduttamaan ja vaientamaan uskonoppia ja sen kuuluttamista; mutta sill\u00e4 tavalla he her\u00e4ttelev\u00e4t syd\u00e4mi\u00e4 entist\u00e4kin enemm\u00e4n. Evankeliumin luonne on nimitt\u00e4in sellainen, ett\u00e4 kuta enemm\u00e4n sit\u00e4 estet\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 enemm\u00e4n se edistyy. Sitten kun sokeasta on tullut n\u00e4kev\u00e4, h\u00e4nen kaikki tekonsa ja koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 on pelkk\u00e4\u00e4 Jumalan kiitosta ja ylistyst\u00e4, ja h\u00e4n seuraa Kristusta ilolla. T\u00e4m\u00e4 panee koko maailman iki ihmetyksiin \u2014 sen hy\u00f6dyksi.\u201d<\/p>\n <\/p>\n VALEHTELEMINEN<\/p>\n \u2013 Lutherin selitys kohdasta 1. Joh. 1:618<\/sup><\/a>: \u201dJos me sanomme, ett\u00e4 meill\u00e4 on osallisuus H\u00e4nen sanassansa, ja vaellamme pimeydess\u00e4, niin me valehtelemme, ja emme tee totuutta.\u201d Ja vaellamme pimeydess\u00e4, niin me valehtelemme, s.o. jos emme pysy tuossa ilmoituksessa, on meill\u00e4 osallisuus perkeleiden kanssa. Kauhea tuomio, sill\u00e4 meiss\u00e4 ei ole sana pysyv\u00e4inen, vaan valhe ja v\u00e4\u00e4r\u00e4t luulot. Lahkolaiset vaeltavat pimeydess\u00e4 ja sanovat eksytyst\u00e4 valkeudeksi. Heid\u00e4n v\u00e4\u00e4ryytens\u00e4 on kaksinkertainen. Erehtyminen ei ole yht\u00e4 suuri rikos kuin valehteleminen, sill\u00e4 valehtelija tahtoo v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4 ja puolustaa sit\u00e4. Apostoli sanoo heid\u00e4n vaeltavan pimeydess\u00e4, heid\u00e4n syd\u00e4miss\u00e4ns\u00e4 vallitsee eksytys, uskoa heill\u00e4 ei ole ensink\u00e4\u00e4n, ja sit\u00e4 paitsi he t\u00e4ss\u00e4 sepitt\u00e4v\u00e4t itsellens\u00e4 totuuden, s.o. valheen.\u201d<\/p>\n <\/p>\n JUMALAN NIMEEN VANNOSKELEMINEN (eli turhaan lausuminen)<\/p>\n \u2013 2. Moos. 20:7 ja 5. Moos. 5:11: \u201d\u00c4l\u00e4 turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi, nime\u00e4, sill\u00e4 Herra ei j\u00e4t\u00e4 rankaisematta sit\u00e4, joka h\u00e4nen nimens\u00e4 turhaan lausuu.\u201d<\/p>\n \u2013 Luther19<\/sup><\/a>: \u201dMeid\u00e4n on nyt kerta kaikkiaan opittava ja painettava syd\u00e4meemme t\u00e4m\u00e4n k\u00e4skyn suuri merkitys, jotta mahdollisimman tarkoin pit\u00e4isimme varamme ja karttaisimme kaikkea pyh\u00e4n nimen v\u00e4\u00e4rink\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Se nimitt\u00e4in on suurin julkisynti, mik\u00e4 voi tapahtua. Sill\u00e4 valehteleminen ja pett\u00e4minen, jotka jo sellaisenaan ovat suuria syntej\u00e4, tulevat viel\u00e4 monin verroin raskaammiksi, jos niit\u00e4 sen lis\u00e4ksi yritet\u00e4\u00e4n Jumalan nimen turvin puolustella, vahvistaa ja peitt\u00e4\u00e4. N\u00e4in valhe kaksinkertaistuu, jopa moninkertaistuu. Jumala on sen vuoksi liitt\u00e4nyt my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n k\u00e4skyyn vakavan uhkauksen, joka kuuluu n\u00e4in: \u2019Sill\u00e4 Herra ei j\u00e4t\u00e4 rankaisematta sit\u00e4, joka turhaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n.\u2019 Sit\u00e4 ei toisin sanoen anneta kenellek\u00e4\u00e4n anteeksi eik\u00e4 ket\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4stet\u00e4 siit\u00e4 rankaisematta. Sill\u00e4 yht\u00e4 varmasti kuin h\u00e4n rankaisee syd\u00e4men luopumisen h\u00e4nest\u00e4, yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n h\u00e4n siet\u00e4\u00e4 nimens\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 valheiden kaunisteluun. Koko maailmaan on valitettavasti levinnyt t\u00e4m\u00e4 vitsaus: yht\u00e4 v\u00e4h\u00e4n on niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4 Jumalan nime\u00e4 valheisiin ja kaikkeen pahuuteen, kuin niit\u00e4, jotka syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n luottavat yksin Jumalaan.\u201d<\/p>\n <\/p>\n RUKOUKSEN JA AVUKSI HUUTAMISEN LAIMINLY\u00d6MINEN<\/p>\n \u2013 Luther20<\/sup><\/a>: \u201dT\u00e4m\u00e4 rukous (\u201dJa anna meille anteeksi velkamme niin kuin mekin annamme anteeksi velallisillemme.\u201d) t\u00e4ht\u00e4\u00e4 siis siihen, ettei Jumala tahtoisi n\u00e4hd\u00e4 syntej\u00e4mme, joihin joka p\u00e4iv\u00e4 syyllistymme, eik\u00e4 syytt\u00e4\u00e4 meit\u00e4 niist\u00e4, vaan kohtelisi meit\u00e4 armollisesti ja antaisi anteeksi lupauksensa mukaan. N\u00e4in h\u00e4n suo meille ilon ja omantunnon rohkeuden, niin ett\u00e4 voimme seist\u00e4 h\u00e4nen edess\u00e4\u00e4n ja rukoilla h\u00e4nt\u00e4. Sill\u00e4 jos syd\u00e4n suhtautuu Jumalaan v\u00e4\u00e4rin eik\u00e4 osaa ammentaa luottamuksen l\u00e4hteest\u00e4, se ei milloinkaan uskalla ryhty\u00e4 rukoilemaan. T\u00e4t\u00e4 luottamusta ja syd\u00e4men iloa taas ei voi saada mist\u00e4\u00e4n muusta kuin siit\u00e4 tietoisuudesta, ett\u00e4 synnit on anteeksi annettu.\u201d<\/p>\n Ahkerana rukoilijana tunnettu Martti Luther kertoi rukouksesta seuraavasti.21<\/sup><\/a><\/p>\n \u2013 \u201dRukouksen todellisena aiheena on yksinomaan usko. Satunnaisena aiheena, joka saa meid\u00e4t rukoilemaan, on h\u00e4t\u00e4. Rukouksen muotona on turvautuminen aivan ilmaiseksi saatavaan armoon, ilman ansioita tai tekoja. Rukous perustuu Jumalan lupaukseen ja k\u00e4skyyn. Rukous johtaa siihen, ett\u00e4 meit\u00e4 kuullaan ja meid\u00e4t lunastetaan. (\u2026) Niin kuin suutari tekee kenki\u00e4 ja r\u00e4\u00e4t\u00e4li takkeja, niin on kristitynkin rukoiltava. Rukoileminen on kristityn k\u00e4sity\u00f6t\u00e4.\u201d<\/p>\n <\/p>\n JUMALAN SANAN HALVEKSIMINEN<\/p>\n Jumalan sanan halveksiminen tarkoittaa saarnaviran halveksimista ja armonv\u00e4lineiden torjumista. Se on my\u00f6s Sanan Jumalan pilkkaamista.<\/p>\n \u2013 Matt. 10:40: \u201dJoka ottaa tyk\u00f6ns\u00e4 teid\u00e4t, se ottaa tyk\u00f6ns\u00e4 minut; ja joka ottaa minut tyk\u00f6ns\u00e4, ottaa tyk\u00f6ns\u00e4 h\u00e4net, joka on minut l\u00e4hett\u00e4nyt.\u201d<\/p>\n \u2013 Gal. 4:14: \u201dTe otitte minut vastaan niin kuin Jumalan enkelin, jopa niin kuin Kristuksen Jeesuksen.\u201d<\/p>\n \u2013 1. Tess. 2:13: \u201dTe, kun saitte meilt\u00e4 kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niin kuin se totisesti on, Jumalan sanana.\u201d<\/p>\n – Luther22<\/sup><\/a>: \u201dSiksi meid\u00e4n on pidett\u00e4v\u00e4 Jumalan sanaa ja evankeliumin saarnaa mahdollisimman suuressa kunniassa. Jos me n\u00e4et kuulemme evankeliumia kirkossa tai luemme sit\u00e4 kirjasta, se on aivan samaa, kuin jos kuulisimme Kristusta tai Jumalaa taivaasta enkelien parista. Vaikka siit\u00e4 ei sen enemp\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4k\u00e4\u00e4n olisi, olisi kuitenkin jotakin suurta saada korvillansa kuulla itse Jumalan \u00e4\u00e4nt\u00e4. Mik\u00e4p\u00e4 olisi jalompaa kuin saada kuulla itsens\u00e4 Jumalan puhuvan! Maailma halveksii kuitenkin t\u00e4t\u00e4 Jumalan puhetta, kuunnellen ja ihaillen mieluummin inhimillisi\u00e4. Sen t\u00e4hden Jumalakin vuorostaan hylk\u00e4\u00e4 heid\u00e4t, niin ett\u00e4 he saavat halun kuunnella pelkki\u00e4 loruja ja valheita. Mutta sana on lahja, ja autuaat ovat ne, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sit\u00e4 noudattavat.\u201d<\/p>\n \u201dOn verraton asia omilletunnoille kaiken maailman taholta tulevan halveksunnan vastapainoksi, ett\u00e4 Kristus tekee saarnaajansa itsens\u00e4 vertaisiksi sanoessaan: Joka ottaa tyk\u00f6ns\u00e4 teid\u00e4t, se ottaa tyk\u00f6ns\u00e4 minut ja minun Is\u00e4ni. Jos nyt heit\u00e4 halveksitaan tai kunnioitetaan, niin ei halveksita tai kunnioiteta heit\u00e4, vaan Jumalaa heiss\u00e4. Jos jo maailmassa palvelija tai l\u00e4hettil\u00e4s saattaa ylv\u00e4\u00e4sti sanoa osaksensa saaman halveksunnan kohdistuvan h\u00e4nen herraansa, kuinka paljon ennemmin Jumalan sanan saarnaajat voivat kerskata, ett\u00e4 ei heit\u00e4 eik\u00e4 heid\u00e4n sanaansa halveksita, vaan heid\u00e4n Herraansa ja heid\u00e4n Jumalansa sanaa.\u201d<\/p>\n Concordia-piiri 30.10.2012. Alustuksen toinen osa seuraavassa numerossa.<\/p>\n 1<\/a>\u0002<\/sup> TK s. 267 \u2013 268.<\/span><\/span><\/p>\n 2<\/a>\u0002<\/sup> \u201dSen t\u00e4hden, niin kuin yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema, niin kuolema on tullut kaikkien ihmisten osaksi, koska kaikki ovat synti\u00e4 tehneet \u2013\u201d (1938)<\/span><\/span><\/p>\n 3<\/a>\u0002<\/sup> TK s. 52 \u2013 53.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 4<\/a>\u0002<\/sup> CA IX Kaste \u201dKasteesta seurakuntamme opettavat, ett\u00e4 se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n pelastukseen ja ett\u00e4 Jumalan armo annetaan kasteen v\u00e4lityksell\u00e4. Lapset tulee kastaa, jotta heid\u00e4t kasteen kautta annettaisiin Jumalan huomaan ja n\u00e4in otettaisiin Jumalan armoon.\u201d<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 5<\/a>\u0002<\/sup> TK:n alaviite: Pelagius, Augustinuksen vastustaja (k. v:n 418 j\u00e4lkeen), kielsi perisynnin. \u201dMuilla\u201d tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 skolastisia teologeja ja Zwinglin kannattajia.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 6<\/a>\u0002<\/sup> TK s. 508.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 7<\/a>\u0002<\/sup> \u201dJoka uskoo h\u00e4neen, sit\u00e4 ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska h\u00e4n ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen.\u201d<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 8<\/a>\u0002<\/sup> Pieper s. 219. <\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 9<\/a>\u0002<\/sup> Gal. 5:19 \u2013 21 \u201dMutta lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat: haureus, saastaisuus, irstaus, ep\u00e4jumalanpalvelus, noituus, vihamielisyys, riita, kateellisuus, vihat, juonet, eriseurat, lahkot, kateus, juomingit, m\u00e4ss\u00e4ykset ja muut senkaltaiset, joista teille edelt\u00e4p\u00e4in sanon, niinkuin jo ennenkin olen sanonut, ett\u00e4 ne, jotka semmoista harjoittavat, eiv\u00e4t peri Jumalan valtakuntaa.\u201d<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 10<\/a>\u0002<\/sup> En min\u00e4 kuole – vaan el\u00e4n. Antologia. kohdasta 10 \u201dEP\u00c4JUMALA JA EP\u00c4JUMALANPALVELUS\u201d<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 11<\/a>\u0002<\/sup> Huonepostilla. Ensimm\u00e4inen kolminaisuudenp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeinen sunnuntai. s. 497.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 12<\/a>\u0002<\/sup> En min\u00e4 kuole – vaan el\u00e4n. Antologia. s. 324.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 13<\/a>\u0002<\/sup> Marian ylistyslaulu. s. 48 – 49.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 14<\/a>\u0002<\/sup> \u201dJa on oleva merkit auringossa ja kuussa ja t\u00e4hdiss\u00e4, ja ahdistus kansoilla maan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja ep\u00e4toivo, kun meri ja aallot pauhaavat.\u201d<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 15<\/a>\u0002<\/sup> En min\u00e4 kuole – vaan el\u00e4n. Antologia. kohta 11 \u201dEP\u00c4TOIVO\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 16<\/a>\u0002<\/sup> En min\u00e4 kuole – vaan el\u00e4n. Antologia. kohta 11 \u201dEP\u00c4TOIVO\u201d.<\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n 17<\/a>\u0002<\/sup> Luuk. 18:31-43: \u201dJa Jeesus otti tyk\u00f6ns\u00e4 ne kaksitoista ja sanoi heille: \u2019Katso, me menemme yl\u00f6s Jerusalemiin, ja kaikki on t\u00e4ysin toteutuva, mit\u00e4 profeettain kautta on kirjoitettu Ihmisen Pojasta. Sill\u00e4 h\u00e4net annetaan pakanain k\u00e4siin, ja h\u00e4nt\u00e4 pilkataan ja h\u00e4v\u00e4ist\u00e4\u00e4n ja syljet\u00e4\u00e4n; ja ruoskittuaan he tappavat h\u00e4net ja kolmantena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 h\u00e4n nousee yl\u00f6s.\u2019 Mutta he eiv\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4neet t\u00e4st\u00e4 mit\u00e4\u00e4n, ja t\u00e4m\u00e4 puhe oli heilt\u00e4 niin salattu, etteiv\u00e4t he k\u00e4sitt\u00e4neet, mit\u00e4 sanottiin. Ja h\u00e4nen l\u00e4hestyess\u00e4\u00e4n Jerikoa er\u00e4s sokea istui tien vieress\u00e4 kerj\u00e4ten. Ja kuullessaan, ett\u00e4 siit\u00e4 kulki kansaa ohi, h\u00e4n kyseli, mit\u00e4 se oli. He ilmoittivat h\u00e4nelle Jeesuksen, Nasaretilaisen, menev\u00e4n ohitse. Niin h\u00e4n huusi sanoen: \u2019Jeesus, Daavidin poika, armahda minua!\u2019 Ja edell\u00e4 kulkijat nuhtelivat h\u00e4nt\u00e4 saadakseen h\u00e4net vaikenemaan; mutta h\u00e4n huusi viel\u00e4 enemm\u00e4n: \u2019Daavidin poika, armahda minua!\u2019 Silloin Jeesus seisahtui ja k\u00e4ski taluttaa h\u00e4net tyk\u00f6ns\u00e4. Ja h\u00e4nen tultuaan l\u00e4helle Jeesus kysyi h\u00e4nelt\u00e4: \u2019Mit\u00e4 tahdot, ett\u00e4 min\u00e4 sinulle tekisin?\u2019 H\u00e4n sanoi: \u2019Herra, ett\u00e4 saisin n\u00e4k\u00f6ni j\u00e4lleen\u2019. Niin Jeesus sanoi h\u00e4nelle: \u2019Saa n\u00e4k\u00f6si; sinun uskosi on sinut pelastanut\u2019. Ja heti h\u00e4n sai n\u00e4k\u00f6ns\u00e4 ja seurasi h\u00e4nt\u00e4 ylist\u00e4en Jumalaa. Ja sen n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n kaikki kansa kiitti Jumalaa.\u201d <\/span><\/span><\/p>\n<\/div>\n