{"id":1636,"date":"2013-11-25T13:34:50","date_gmt":"2013-11-25T10:34:50","guid":{"rendered":"http:\/\/concordia.fi\/second\/?p=1636"},"modified":"2018-12-16T14:43:02","modified_gmt":"2018-12-16T11:43:02","slug":"paakirjoitus-52012-hannu-lehtonen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/concordia.fi\/second\/2013\/11\/25\/paakirjoitus-52012-hannu-lehtonen\/","title":{"rendered":"P\u00e4\u00e4kirjoitus 5\/2012 * Hannu Lehtonen"},"content":{"rendered":"<p>Jeesus sanoo: \u201dSilloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja l\u00e4htiv\u00e4t ylk\u00e4\u00e4 vastaan. Mutta viisi heist\u00e4 oli tyhm\u00e4\u00e4 ja viisi ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ist\u00e4.\u201d (Matt. 25:1\u20132) Matteuksen evankeliumin 25. luku sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kolme Vapahtajamme lopunajallista opetusta. Jeesus opettaa niiden v\u00e4lityksell\u00e4 meit\u00e4 valvoen odottamaan h\u00e4nen paluutaan kirkkaudessa. T\u00e4m\u00e4 kyseinen luku p\u00e4\u00e4ttyy vavahduttavaan kuvaukseen viimeisest\u00e4 tuomiosta (Matt. 25:31\u201346)<\/p>\n<p>Mit\u00e4 voisimme oppia alussa mainitsemastani kertomuksesta kymmenest\u00e4 neitsyest\u00e4 (morsiusneidosta, KR 92)? Otan esille kolme asiaa.<\/p>\n<p>Ensiksi: Jeesukseen uskoessamme olemme matkalla suureen h\u00e4\u00e4juhlaan. Monessa paikassa Raamattu vertaa taivaan iloa h\u00e4\u00e4juhlaan. Ilmestyskirjassa sanotaan: \u201dKaritsan h\u00e4\u00e4t ovat tulleet, ja h\u00e4nen vaimonsa on itsens\u00e4 valmistanut.\u201d (Ilm. 19:7) T\u00e4m\u00e4 on todella rohkaiseva ja toivoa antava n\u00e4kym\u00e4!<\/p>\n<p>Toiseksi: Raamattu osoittaa, ett\u00e4 Jeesuksen toisen tulemisen aattohetkin\u00e4 vallitsee hengellisess\u00e4 suhteessa pime\u00e4 aika. Edell\u00e4 mainitussa evankeliumin kertomuksessa Jeesus sanoo: \u201dYlj\u00e4n viipyess\u00e4 tuli heille kaikille uni, ja he nukkuivat.\u201d Jeesus sanoo toisessa kohdassa my\u00f6s: \u201d Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, l\u00f6yt\u00e4neek\u00f6 h\u00e4n uskoa maan p\u00e4\u00e4lt\u00e4?\u201d (Luuk. 18:8)<\/p>\n<p>Kolmanneksi: osa neitsyist\u00e4 oli viisaita, osa tyhmi\u00e4. Mik\u00e4 tekee tuon eron? T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 kysymys. Tyhmilt\u00e4 neitsyilt\u00e4 loppui \u00f6ljy lampuista, ja he eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet h\u00e4ihin. Luther sanoo, ett\u00e4 lamput ilman \u00f6ljy\u00e4 tarkoittaa hyvi\u00e4 tekoja ilman uskoa.<\/p>\n<p>Raamattu ei suinkaan opeta, etteik\u00f6 kristittyjen tule tehd\u00e4 hyvi\u00e4 tekoja. P\u00e4invastoin. Kun apostoli Paavali on ensin puhunut voimakkain sanoin siit\u00e4, miten me tulemme osallisiksi pelastuksesta kasteen kautta, h\u00e4n sitten sanoo Tiitukselle: \u201dT\u00e4m\u00e4 sana on varma, ja min\u00e4 tahdon, ett\u00e4 sin\u00e4 n\u00e4it\u00e4 teroitat, niin ett\u00e4 ne, jotka Jumalaan uskovat, ahkeroisivat hyvien tekojen harjoittamista\u201d (Tiit. 3:8) Paavali lis\u00e4\u00e4 sitten: \u201dN\u00e4m\u00e4 ovat hyvi\u00e4 ja hy\u00f6dyllisi\u00e4 ihmisille.\u201d Jumala ei siis meid\u00e4n hyvi\u00e4 tekojamme tarvitse, mutta meid\u00e4n l\u00e4himm\u00e4isemme kyll\u00e4 tarvitsevat niit\u00e4.<\/p>\n<p>Lasse Marjokorpi kiinnitti jokin aika sitten julkaisemassaan nettikirjoituksessa huomiota siihen, ett\u00e4 teko-oppi on palaamassa takaisin kirkkoon. H\u00e4n sanoo: \u201dKenties kirkon nykyisen kriisin varsinainen syy onkin siin\u00e4, mit\u00e4 se opettaa vanhurskauttamisesta. Tai paremminkin siin\u00e4, ettei siit\u00e4 en\u00e4\u00e4 opeteta lainkaan.\u201d Marjokorpi sanoo my\u00f6s: \u201dKirkon nelivuotiskertomuksen mukaan monien ihmisten syyn\u00e4 kuulua kirkkoon on sen tarjoama mahdollisuus tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4. Ihme, ettei kukaan ole p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti torjunut t\u00e4t\u00e4 farisealaista perustetta. Uudessa testamentissa ei tunneta sellaisia henkil\u00f6it\u00e4, jotka olisivat tulleet kristityiksi voidakseen antaa oman erinomaisuutensa Jumalan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4llaista syyt\u00e4 kristityksi tulemiseen ei siell\u00e4 esiinny. Paavalinkin k\u00e4\u00e4ntyminen merkitsi, ett\u00e4 h\u00e4nen piti hyl\u00e4t\u00e4 roskana siihenastinen nuhteeton vaelluksensa fariseuksena.\u201d<\/p>\n<p>Oikeat hyv\u00e4t teot nousevat uskosta ja Jeesus noteeraa ne viimeisell\u00e4 tuomiolla, sill\u00e4 ne osoittavat, ett\u00e4 kyseinen henkil\u00f6 on el\u00e4nyt uskossa Jeesukseen. Kristittyjen hyv\u00e4t teot my\u00f6s palkitaan, mutta se palkka on armopalkka. \u201dSill\u00e4 armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta \u2013 se on Jumalan lahja \u2013 ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. Sill\u00e4 me olemme h\u00e4nen tekonsa, luodut Kristuksessa Jeesuksessa hyvi\u00e4 t\u00f6it\u00e4 varten, jotka Jumala on edelt\u00e4p\u00e4in valmistanut, ett\u00e4 me niiss\u00e4 vaeltaisimme.\u201d (Ef. 2:8\u201310)<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jeesus sanoo: \u201dSilloin on taivasten valtakunta oleva kymmenen neitsyen kaltainen, jotka ottivat lamppunsa ja l\u00e4htiv\u00e4t ylk\u00e4\u00e4 vastaan. Mutta viisi heist\u00e4 oli tyhm\u00e4\u00e4 ja viisi ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4ist\u00e4.\u201d (Matt. 25:1\u20132) Matteuksen evankeliumin 25. luku sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kolme Vapahtajamme lopunajallista opetusta. Jeesus opettaa niiden v\u00e4lityksell\u00e4 meit\u00e4 valvoen odottamaan h\u00e4nen paluutaan kirkkaudessa. T\u00e4m\u00e4 kyseinen luku p\u00e4\u00e4ttyy vavahduttavaan kuvaukseen viimeisest\u00e4 tuomiosta (Matt. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":953,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[301,17],"tags":[18,19],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1636"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1636"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1636\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1637,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1636\/revisions\/1637"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media\/953"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1636"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1636"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1636"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}