Lasse Lappalainen<\/p>\n
Johdanto<\/p>\n
Vaikka tekstimme ei varsinaisesti kuulukaan Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4n raamatunteksteihin, vaan osa siit\u00e4 (jakeet 1\u201310) kuuluu toisen joulun j\u00e4lkeisen sunnuntain toisen vuosikerran ensimm\u00e4iseen lukukappaleeseen, niin siit\u00e4 huolimatta sit\u00e4 on syyt\u00e4 jo aiheenakin k\u00e4sitell\u00e4 Pyh\u00e4n Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 Vanhan testamentin luku on omiaan selkeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ep\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 jo juutalaiseen uskonvakaumukseen perustuvaa k\u00e4sityst\u00e4 Kolminaisuudesta, ett\u00e4 ennen muuta sen Pyhiin Kirjoituksiin sis\u00e4ltyv\u00e4t masoreettisen tekstin ilmaisutavat puhuvat omasta puolestaan, vaikka normatiivinen juutalaisuus periaatteessa ei hevin aina my\u00f6nn\u00e4k\u00e4\u00e4n sit\u00e4. T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten tulee ymm\u00e4rretyksi my\u00f6s juutalaisten kirjoittaman kreikankielisen Uuden testamentin samaa opink\u00e4sityst\u00e4 edustavat kannanotot, joita he eiv\u00e4t n\u00e4in ollen itse ole suinkaan luoneet uusina opinkappaleina vaan rakentavat vanhan pohjalle.<\/p>\n
1:1 \u201dJa Jahven Sana oli harvinainen niin\u00e4 p\u00e4ivin\u00e4 eik\u00e4 n\u00e4ky ollut levinnyt\u201d (KR 1992 \u201dHerra puhui\u201d tarkoitushakuisesti kiert\u00e4\u00e4 kristologisen sanonnan). Samoin \u201dn\u00e4kyj\u00e4\u201d vain suhteellistaa tekstin. Samaa voidaan sanoa KR 1933 \u201dn\u00e4yt\u201d. Heprean jaqar merkitsee \u201djuhlallinen\u201d, \u201dyst\u00e4v\u00e4llinen\u201d, \u201dsuloinen\u201d, \u201dharvinainen\u201d, \u201dkallis\u201d, \u201darvokas\u201d, \u201djalo\u201d, \u201dloistava\u201d. Sen Septuagintassa oleva k\u00e4\u00e4nn\u00f6svastine timion puolestaan on Uudessa testamentissa omistettu muun muassa Kristukselle 1. Piet. 1:19 (ks. Jes. 53:7, Matt. 26:28, Mark. 14:24, Luuk. 22:20, Ap. t. 20:28, Room. 3:25, 5:9, Hepr. 9:12, 14, 1. Piet. 1:2, 1. Joh. 1:7, Ilm. 1:5, 5:9, 7:14), Jaak. 5:7. Heprean chazon \u201dn\u00e4ky\u201d, \u201dilmestys\u201d, \u201dennustus\u201d on erityisen t\u00e4rke\u00e4 sana Danielin kirjassa 1:17, 8:1, 2, 13, 15, 17, 26, 9:21, 24, 10:14, 11:14. Sana esiintyy kaikkiaan 35 kertaa.<\/p>\n
1:3 Sanonta neer \u00b4\u00c4lohim \u201dJumalan lamppu\u201d esiintyy vain t\u00e4ss\u00e4. \u201dJahven lamppu\u201d taas Sananl. 20:27. Jakeen kaikki sanonnat \u201dJumalan lamppu\u201d, \u201dJahven temppeli\u201d ja \u201dJumalan arkki\u201d kuuluvat kristologisesti yhteen.<\/p>\n
1:4, 6, 8 Jahven kolme! kutsua Samuelille. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on jakeen 8 ilmaisu bashshelishit \u201dkolmas kerta\u201d (Targum Joonatan bitlitha\u00b4a, Septuaginta en tritoo, Vulgata tertio). T\u00e4m\u00e4n johdonmukaisena seurauksena on jakeen 13 sanonta \u201dHeit\u00e4\u201d, sek\u00e4 jae 21 nimi Jahve kolme kertaa.<\/p>\n
1:7 \u201dJa Samuel ei viel\u00e4 tuntenut Jahvea (Septuaginta theon \u201dJumalaa\u201d). Ja Jahven Sana ei ollut viel\u00e4 ilmestynyt h\u00e4nelle.\u201d \u201dJahven Sana\u201d kuuluu t\u00e4ss\u00e4 kuten muuallakin Vanhassa testamentissa erityisen usein ilmestyksen k\u00e4sitteist\u00f6\u00f6n. Niin jo ensimm\u00e4isest\u00e4 esiintymisest\u00e4\u00e4n alkaen 1. Moos. 15:1. Vrt. erityisesti 1. Sam. 3:21! KR 1992 valitettava kristologinen kiertoilmaisu \u201deik\u00e4 Herra ollut ennen puhunut h\u00e4nelle.\u201d Arameankielinen Targum Joonatan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 jakeen 7: \u201dJa Samuel ei viel\u00e4 oppinut tuntemaan Opetusta Herran edest\u00e4 eik\u00e4 viel\u00e4 ollut ilmestynyt h\u00e4nelle Herran ennustuksen Sana.\u201d (Ks. sanaa pitgam, joka on lainasana muinaispersiasta patgam \u201dilmoitus\u201d ja esiintyy Raamatun arameassa Esra 4:17, 5:7, 11, 6:11 [huomaa puuhun ripustamisen yhteydess\u00e4 pitgama\u00b4 dena \u201dt\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ys\u201d, Septuagintan to rheema touto = JEESUS erityisesti Luuk. 2:15, 9:45, 18:34!], Dan. 3:16 [dena pitgam], 4:14 \u201dsana\u201d, \u201dsanoma\u201d, \u201dm\u00e4\u00e4r\u00e4ys\u201d, josta se on kotiutunut Raamatun my\u00f6h\u00e4ishepreaan Ester 1:20, Saarn. 8:11 \u201dlausunto\u201d, \u201dkuninkaallinen s\u00e4\u00e4d\u00f6s\u201d, \u201dJumalan tuomarinp\u00e4\u00e4t\u00f6s\u201d. K\u00e4site tunnetaan my\u00f6s Raamatun j\u00e4lkeisess\u00e4 Siirakin kirjan hepreassa 5:11, 8:9 \u201dpuhe\u201d, \u201dvastaus\u201d. Edelleen sanan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 Targumeissa, Marcus Jastrow Dictionary of the Targumim, Talmud Bavli, Talmud Jerushalmi and Midrashic Literature 2004 s. 1250). Jumala on kyll\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n salattu Jumala \u2013 Deus absconditus \u2013 Jes. 45:15, mutta h\u00e4n ei ole kuitenkaan j\u00e4\u00e4nyt jonnekin kaukaiseen tuntemattomaan esimerkiksi yleisen ilmoituksen varaan luonnossa, vaan on erityisell\u00e4 tavalla ilmoittanut itsens\u00e4 rakkaassa Pojassaan, Vanhan testamentin Jahvessa.<\/p>\n
1:11 \u201dJa Jahve sanoi Samuelille: \u201dKatso, min\u00e4 teen teon\/asian\/sanan\/ Israelissa, jokainen joka sen kuulee, h\u00e4nen molemmat korvansa soivat.\u201d Heprean dabar on saanut Septuagintassa k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen \u201dminun sanani\u201d. Ks. 2. Kun. 21:12, Jes. 19:3; Hab. 1:5. Heprean sanan dabar \u201dSana\u201d jne lukuarvo 206 on sama kuin `atsuum \u201dvahva\u201d, \u201dvoimakas\u201d, \u201dmahtava\u201d, \u201drunsaslukuinen\u201d, roo\u00b4\u00e4 \u201dn\u00e4kij\u00e4\u201d, \u201dprofeetta\u201d; \u201dn\u00e4ky\u201d, \u201doraakkeli\u201d, aramean reew \u201dn\u00e4k\u00f6\u201d (ainoastaan Dan. 3:25 nelj\u00e4nten\u00e4 olevasta Jumalan Pojasta, jonka jakeessa 3:28 sanotaan olevan l\u00e4hetetty Enkelins\u00e4 [mal\u00b4akeh] palvelijansa pelastajana).<\/p>\n
1:13 \u201dJa min\u00e4 kerron h\u00e4nelle, ett\u00e4 min\u00e4 tuomitsen h\u00e4nen sukunsa iankaikkisuuteen asti rikoksen t\u00e4hden, koska h\u00e4n tiesi, ett\u00e4 h\u00e4nen poikansa pilkkaavat Heit\u00e4, eik\u00e4 pit\u00e4nyt heit\u00e4 kurissa.\u201d Kirjanoppineitten varhainen opillinen korjaus on \u00b4\u00c4lohim \u201dJumalaa\u201d (samoin Septuaginta theon. Targum Joonatan lehoon ja Vulgata suos kuitenkin \u201dHeit\u00e4\u201d ), vaikka masoreettinen teksti on yksiselitteinen lah\u00e4m \u201dHeit\u00e4\u201d eli juuri sit\u00e4 Kolmiyhteist\u00e4 Jumalaa, johon aiempi tekstiyhteyskin selv\u00e4sti viittaa jakeet 1:4, 6, 8. <\/p>\n
Huomaa erityisesti t\u00e4t\u00e4 koskeva Jehovan todistajien tiedonanto Pyh\u00e4 Raamattu Uuden maailman k\u00e4\u00e4nn\u00f6s Viitelaitos vuoden 2008 painos s. 367 k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen\u00e4 \u201dJumalaa\u201d sek\u00e4 kyseisen jakeen alaviite: \u201dJumalaa\u00b4 alun perin, mutta soferit korjasivat lukutavaksi \u00b4itse\u00e4\u00e4n\u201d. T\u00e4m\u00e4 tieto perustuu virheelliseen Rudolf Kittelin toimittamaan Biblia Hebraican sivun 409 apparaattimerkint\u00e4\u00e4n suluissa lah\u00e4m Tiq soph, joka on uudemmassa K. Elligerin ja W. Rudolphin toimittamassa Biblia Hebraica Stuttgartensiassa sivulla 449 kuitenkin apparaatissa Tiq soph \u00b4\u00c4lohim. T\u00e4m\u00e4 on tekstikriittisesti oikea merkint\u00e4, mik\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yht\u00e4 my\u00f6s Bauer-Leanderin kieliopin \u00a7 6 l kanssa. Vaikka Jehovan todistajat ovat tekstil\u00e4htein\u00e4\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4neet molempia heprealaisia tekstieditioita, niin siit\u00e4 huolimatta he ovat ilmoittaneetkin oman oppinsa tueksi vain ensiksimainitun! N\u00e4in ollen k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen lukijalta j\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 oikea lukutapa, mik\u00e4 on ristiriidassa tuon uskonlahkon opin kanssa.<\/p>\n
1:15 \u201dJa Samuel pelk\u00e4si kertoa t\u00e4t\u00e4 N\u00e4ky\u00e4 Eelille.\u201d Heprean mar\u00b4a (alkutekstiss\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4v\u00e4 artikkeli hammar\u00b4a, samoin Dan. 10:7 kahdesti, 10:8) merkitsee \u201dilmestys\u201d, \u201dn\u00e4ky\u201d, \u201dilmoitus\u201d, \u201dmalli\u201d. Sanan lukuarvo 246 on sama kuin sanalla ruum \u201dkorkeus\u201d, \u201dloisto\u201d, \u201dylpeys\u201d. Heprean m\u00e4\u00e4r\u00e4tty\u00e4 \u201dN\u00e4ky\u00e4\u201d merkitsev\u00e4n sanan Targum Joonatan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 arameaksi nebu\u00b4atha\u00b4 \u201dennustus\u201d, \u201dinspiraatio\u201d. Qumranin nelj\u00e4nnen luolan k\u00e4sikirjoituskatkelmassa 4Q160 (4QVisSam) fragmentin 1 vajaana s\u00e4ilyneilt\u00e4 riveilt\u00e4 4-5 luemme: \u201d\u2026kertoa oraakkeli Eelille. Mutta Eeli vastasi [\u20265] tehd\u00e4 minulle tunnetuksi Jumalan n\u00e4ky.\u201d T\u00e4ss\u00e4 alun perin englantilaisen agnostikko John Marco Allegron vuonna 1968 julkaisemassa tieteellisess\u00e4 julkaisusarjassa Qumran Cave 4, I (4Q158-4Q186) DJD V. Oxford oleva teksti ajoittuu toiselle vuosisadalle eKr. Se mukailee esimerkiksi Samuelin ja Eelin v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4yty\u00e4 keskustelua vaihtaen lainaamani rivin 4 osalta heprean masoreettisen tekstin sanan hammar\u00b4a \u201dn\u00e4ky\u201d sit\u00e4 muistuttavaan toiseen k\u00e4sitteeseen hamma??a\u00b4 \u201doraakkeli\u201d. Rivill\u00e4 5 on puolestaan Raamatun teksti\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 ilmaisu mar\u00b4a ha\u00b4\u00e4lohim \u201dJumalan n\u00e4ky\u201d. <\/p>\n
1:17 \u201dJa h\u00e4n sanoi: \u201dMik\u00e4 on t\u00e4m\u00e4 asia\/Sana, jonka h\u00e4n puhui sinulle? \u00c4l\u00e4 salaa sit\u00e4 minulta. N\u00e4in Jumala on tekev\u00e4 sinulle, ja viel\u00e4 enemm\u00e4n. Jos sin\u00e4 salaat minulta jotakin kaikesta t\u00e4st\u00e4 Sanasta, jonka h\u00e4n puhui sinulle.\u201d Jakeessa on kahdesti haddabar \u201dSana\u201d m\u00e4\u00e4r\u00e4tyss\u00e4 muodossa.<\/p>\n
1:18 Eelin vastaus Samuelille on: Jahve huu\u00b4 \u201dH\u00e4n on Jahve\u201d. Samoin tulkitsee my\u00f6s arameankielinen Targum Joonatan. Muutamista heprealaisista k\u00e4sikirjoituksista puuttuu kuitenkin sana \u201dh\u00e4n\u201d. Vastaava kreikankielinen Septuagintan ilmaisu Kyrios autos \u201dH\u00e4n on Herra\u201d muistuttaa sattuvasti kolmesti k\u00e4ytetty\u00e4 sanontaa ho kyrios estin \u201dH\u00e4n on Herra\u201d Joh. 21:7, 13.<\/p>\n
1:19 Heprean sanonnan \u201dJa Jahve oli h\u00e4nen kanssaan\u201d arameankielinen Targum Joonatan k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 \u201dja Herran Memra oli h\u00e4nen tukenaan\u201d. T\u00e4m\u00e4 on ainoa kohta koko luvussa 1. Sam. 3, jossa tapaamme t\u00e4rke\u00e4n kristologisen ilmaisun \u201dHerran Memra\u201d. Se on termin\u00e4, Memra, Meemar \u201dSana\u201d, \u201dk\u00e4sky\u201d, t\u00e4sm\u00e4llinen vastine Uuden testamentin kreikan k\u00e4sitteelle Logos. On kuvaavaa, ett\u00e4 tarkastelun kohteena olevassa luvussamme 3 k\u00e4site dabar, \u201dSana\u201d, toistuu nimenomaan 7 kertaa, mik\u00e4 luku taas on erityisen pyh\u00e4 ja merkityksellinen Raamatussa. Mit\u00e4 muutoin tulee kyseiseen Sana-k\u00e4sitteeseen, niin se esiintyy Vanhassa testamentissa 1442 kertaa.<\/p>\n
1:21 \u201dJa Jahve n\u00e4ytt\u00e4ytyi edelleen Shilossa, koska Jahve ilmestyi Samuelille Shilossa Jahven Sanan mukaan.\u201d N\u00e4in my\u00f6s Vulgatassa iuxta verbum Domini. Vrt. samoin Jahven kolminkertaisuus 1. Sam. 3:4, 6, 8! KR 1992 kiert\u00e4\u00e4 t\u00e4ydellisesti kristologian k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 \u201dSiit\u00e4 alkaen Herra ilmestyi jatkuvasti Silossa ja ilmoitti siell\u00e4 Samuelille tahtonsa.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lasse Lappalainen Johdanto Vaikka tekstimme ei varsinaisesti kuulukaan Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4n raamatunteksteihin, vaan osa siit\u00e4 (jakeet 1\u201310) kuuluu toisen joulun j\u00e4lkeisen sunnuntain toisen vuosikerran ensimm\u00e4iseen lukukappaleeseen, niin siit\u00e4 huolimatta sit\u00e4 on syyt\u00e4 jo aiheenakin k\u00e4sitell\u00e4 Pyh\u00e4n Kolminaisuuden p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 Vanhan testamentin luku on omiaan selkeytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 ep\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 jo juutalaiseen uskonvakaumukseen perustuvaa k\u00e4sityst\u00e4 Kolminaisuudesta, ett\u00e4 ennen […]<\/p>\n","protected":false},"author":8,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[271,17],"tags":[278,23,5],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1471"}],"collection":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1471"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1471\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1614,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1471\/revisions\/1614"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1471"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1471"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/concordia.fi\/second\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1471"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}